Venäjän suurlähetystö - SecMeter

Venäjän suurlähettilään Pavel Kuznetsovin rooli Helsingin suurlähetystössä on edustaa Venäjän hallitusta ja johtaa suurlähetystön toimintaa Suomessa.

Lähetystön henkilökuntaan kuuluvat lisäksi mm. ministerineuvokset Leonid Anisimov ja Petr Plikhin sotilasasiamies eversti Sergey Demianov sekä apulaissotilasasiamies majuri Sergey Yatsenko.

Lähetystöneuvos on korkea-arvoinen diplomaatti, joka toimii suurlähetystössä suurlähettilään alaisuudessa. Virallisten tehtävien lisäksi lähetystöneuvos on myös perinteinen tiedustelupeite. Lähetystöneuvokset Arkadii Sundeev, Aleksei Kiselev, Viktor Shorin, Yury Belkin, Sergei Maister ja Evgeny Sysoev.

Lähetystösihteeri työskentelee suurlähettilään ja lähetystöneuvoksen alaisuudessa. Virallisten avustavien tehtävien lisäksi lähetystösihteeri on myös tyypillinen tiedustelupeite.

Monet Venäjän lähetystön suurlähetystösihteerit ovat perinteisesti tiedustelu-upseereita, joiden paljastuttua, heidät voidaan määrätä palaamaan kotiin. Heidät pyritään kuitenkin korvaamaan mahdollisimman nopeasti uusilla henkilöillä. Vuonna 2025 Venäjän Helsingin-suurlähetystössä työskenteli yhteensä 14 lähetystösihteeriä eri tasoilla:

Ensimmäiset lähetystösihteerit (I lähetystösihteeri): Vasilisa Rannikh, Dmitry Ruzanov, Ivan Pauzin, Andrei Butyrin (poistunut).

Toiset lähetystösihteerit (II lähetystösihteeri): Anastasia Miklina, Petr Kodolov, Vadim Bikkuzhin, Igor Pukhlov.

Kolmannet lähetystösihteerit (III lähetystösihteeri): Olga Savinova, Nikita Gavrilenko-Goroshevskiy, Alexey Shikhov, Mariia Elagina, Artem Nozdrin.

Venäjän Helsingin suurlähetystön avustaja on hallinnollinen tai poliittinen työntekijä, joka tukee diplomaatteja heidän tehtävissään. Venäjän suurlähetystössä Helsingissä avustajat voivat olla joko paikallisesti palkattuja työntekijöitä tai Venäjän valtion lähettämiä virkamiehiä. Avustajia ovat Natalia Kuznetsova, Valery Tokarev, Nikita Smolianinov ja Alexey Konstantinov. Lähde: (um.fi/ulkovaltojen-edustustot/)

Lähetystön vaikuttamistoiminta

Venäjän Helsingin-suurlähetystön toiminta ei ole irrallista tai kulttuurisesti neutraalia, vaan osa johdonmukaista hybridivaikuttamisen strategiaa. Se yhdistää symbolipolitiikkaa, tiedustelua, vaikuttamisviestintää ja kontaktien rakentamista osaksi laajempaa pyrkimystä säilyttää vaikutusvaltaansa Suomessa ja Euroopassa.

Venäjä ei pidä Suomea puolueettomana tai luotettavana naapurina. Vuonna 2022 Venäjä nimesi Suomen virallisesti niin kutsutulle "epäystävällisten maiden listalle". Tämä tarkoittaa, että Suomeen voidaan kohdistaa poliittisia ja taloudellisia rajoituksia, kuten investointikieltoja, diplomaatteihin kohdistuvia vastatoimia ja hallinnollisia vaikeuksia yrityksille.

Venäjän virallinen retoriikka sekä hybridivaikuttaminen Suomea kohtaan voimistui erityisesti sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023. Tällä hetkellä Venäjä suhtautuu Suomeen vihamielisenä maana.

Venäjän suurlähetystön asema ja rooli

Venäjän Helsingin-suurlähetystön rooli nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa on hämärä. Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa Ukrainassa ja Suomen ollessa Nato-jäsen sen rooli on enemmän strateginen ja poliittinen kuin perinteisen diplomaattinen. Suurlähetystö ei ole enää ainoastaan yhteyksien ylläpitäjä, vaan osa Venäjän valtiojohtoista vaikuttamis- ja tiedustelukoneistoa.

Suurlähetystö toimii edelleen keskeisenä aloituspisteenä Venäjän tiedustelupalvelujen, kuten SVR:n ja GRU:n, toiminnoille Suomessa. Vaikka useita tiedustelutehtävistä epäiltyjä diplomaattistatuksella toimineita on karkotettu, jäljelle jääneistä osa toimii edelleen peitetehtävissä.

Vaikuttamisviestintä ja symbolipolitiikka

Suurlähetystö julkaisee verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa Venäjä-myönteistä, länsivastaista ja historiaan nojaavaa sisältöä. Esimerkiksi veteraanien palkitseminen juhlamitalein on osa seuraavia tavoitteita:

• Myötätunnon rakentaminen Venäjää kohtaan
• Vaikuttaminen venäjänkieliseen väestöön
• Ristiriitojen luominen länsimaisten arvojen ja venäläisen narratiivin välille
• Venäjän kuvan pehmentäminen Suomessa
• Yhteys venäjäistaustaiseen väestöön

Suurlähetystö ylläpitää aktiivista yhteyttä Suomessa asuviin venäjäistaustaisiin ja entisen Neuvostoliiton alueelta kotoisin oleviin henkilöihin ja myös suomalaisiin järjestöihin, kuten Suomi–Neuvostoliitto-seuraan (SNS). Tarkoituksena on lisätä lojaalisuutta Venäjää kohtaan sekä tarvittaessa mobilisoida tätä ryhmää poliittisiin tarkoituksiin. Suurlähetystö esimerkiksi:

• Järjestää juhlia ja muistotilaisuuksia
• Jakaa mitalit ja kunniamerkit
• Tarjoaa passinvaihto- ja konsulipalveluita
• Suomen ja Venäjän diplomaattisuhteiden tila

Vaikka suurlähetystöllä on edelleen virallinen asema, diplomaattinen kanssakäyminen Suomen viranomaisten kanssa on supistunut minimitasolle. Suhteita sävyttää syvä epäluottamus, ja Venäjän suurlähetystöä ei enää nähdä neutraalina viestinviejänä vaan osana vihamielistä järjestelmää.

Hybridivaikuttamisen väline

Venäjän suurlähetystö voi toimia hybridivaikuttamisen koordinointipisteenä, kuten nähtiin vuoden 2023 lopussa tapahtuneessa siirtolaisvirran ohjauksessa Suomen rajalle. Suurlähetystön kautta voidaan epävirallisesti välittää myös viestejä, joilla valmistellaan disinformaatiota, kyberiskuja tai sosiaalisen median vaikuttamiskampanjoita.

Esimerkki vaikuttamisviestinnästä

Venäjän suurlähetystö julkaisi 10.4.2025 uutisen, jossa Venäjän suurlähettiläs P.M. Kuznetsov luovutti 9. 4.2025 "80 vuotta voittoa suuressa isänmaallisessa sodassa 1941-1945" -juhlamitalin Suomessa asuneelle veteraani E.A. Konstantinovalle.

Venäjän suurlähetystö julkaisi 28. 4.2025 uutisen, jossa Venäjän suurlähettiläs P.M. Kuznetsov onnitteli Suomessa asuvia venäläisiä sotaveteraaneja. Venäläiset diplomaatit tekivät onnittelukierroksia helmikuusta huhtikuuhun Tampereella, Turussa, Vaasassa, Porissa, Raumalla ja Salossa.

Venäjän suurlähetystön mukaan sen henkilökunta tapasi 85 veteraania. Jokaista heistä onniteltiin henkilökohtaisesti tulevan voitonpäivän johdosta. Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin puolesta heille myönnettiin juhlamitalit "80 vuotta voittoa suuressa isänmaallisessa sodassa 1941-1945".

Tapahtumien syvämerkitykset ja strateginen konteksti

Mitalien jakaminen ei ole pelkkää historian muistamista, vaan osa Venäjän laajempaa ulkopoliittista strategiaa. Kyse on valtiollisesta symboli- ja muistipolitiikasta, jolla pyritään:

• Rakentamaan historiallista oikeutusta Venäjän toimille
• Vahvistamaan kansallista identiteettiä muistipolitiikan kautta
• Mobilisoimaan diasporaa yhteiskunnallisiin ja poliittisiin tarkoituksiin
• Vaikuttamaan Venäjä-kuvaan Suomessa ja laajemmin länsimaissa
• Luomaan yhteyksiä ja lojaalisuutta, joita voidaan käyttää myöhemmin vaikuttamiseen

Tämä kaikki voidaan nähdä osana Venäjän ns. "pehmeän vallan" strategiaa, jossa hyödynnetään kulttuuria, historiaa, tunteita ja yhteisöjä osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Lähetystön tiedustelutoiminta

Venäjän Helsingin-suurlähetystössä on tiedusteluasema, kuten monissa muissakin Venäjän suurlähetystöissä ympäri maailmaa. Vaikka Venäjä ei tietenkään myönnä tiedusteluaseman olemassaoloa, kaikki länsimaiset tiedusteluviranomaiset supo mukaan lukien pitävät sitä varmana.

Suurlähetystössä toimii tiedustelutoimintaan erikoistuneita virkamiehiä ja teknistä henkilökuntaa, joiden tehtävänä on kerätä poliittista, taloudellista ja sotilaallista tietoa Suomen sisäisistä asioista. Venäjän suurlähetystöllä on rooli myös Suomen vastaisessa informaatio- ja vaalivaikuttamisessa, jolla pyritään muokkaamaan kansalaisten yleistä mielipidettä ja vaikuttamaan harjoitettavaan politiikkaan.

Monet Venäjän lähetystön työntekijät ovat virallisesti diplomaatteja, mutta heidän todellinen tehtävä liittyy tiedustelutoimintaan. He toimivat Venäjän turvallisuuspalveluiden (FSB), sotilastiedustelun (GRU) tai ulkomaantiedustelupalvelun (SVR) upseereina.

Supo on useaan otteeseen todennut, että Venäjän suurlähetystö Helsingissä toimii tiedustelun keskuksena. Supon arvion mukaan kolmasosa sen työntekijöistä on ollut tiedustelu-upseereita. Vuoden 2025 tasossa tämä tarkoittaisi noin kymmentä henkilöä. Herää kysymys, miten nuo muut saavat aikansa kulumaan.

Lähetystön tiedusteluaseman toimintaan kuuluu muiden tiedustelulajien ohella myös tekninen tiedustelu, kuten viestintävälineiden ja rakennusten salakuuntelu ulottuu Katajanokalle saakka. Lähetystön sijainti Helsingin Kaivopuistossa tarjoaa hyvän sijainnin kuunnella muita lähetystöjä ja poliittista sekä sotilaallista viestiliikennettä maalla ja merellä. Tässä mielessä se on alueella hyvässä seurassa.

Suurlähetystön katolla on 11 satelliittiantennia, joka on suunniteltu vastaanottamaan tai lähettämään tietoa radioaaltojen välityksellä viestintäsatelliittiin tai sieltä pois. Rakennuksen katolla on nähtävissä myös mm. UHF- ja VHF -antenneja. Antennit sinänsä eivät ole mikään poikkeuksellinen näky suurlähetystöjen katoilla.

Puolustusvoimien ja supon mukaan Venäjän sotilastiedustelua kiinnostaa Suomessa Naton kansainvälisten joukkojen toiminnasta sekä Naton päämajan ja voimarakenteiden kehittämisestä Rovaniemellä ja Sodankylässä.

Supo totesi puolestaan, että venäläisiä ja kiinalaisia vakoojia kiinnostaa, millaista NATO-kalustoa ja millaisia joukkoja Suomeen tuodaan Lapissa pidettäviin kansainvälisiin sotaharjoituksiin. Supo kertoi seuraavansa ja estävänsä jatkuvasti ulkomaista vakoilua tosielämässä ja verkoissa. Supo kertoi asettaneensa Kemin sataman erityisvalvontaan. Lähteet: (yle.fi 18.2.2025, mil.in.ua 18.2.2025)

Venäjän Helsingin suurlähetystössä toimineita tiedustelu-upseereita

Venäjän Helsingin suurlähetystössä vuosina 2014–2018 työskennellyt Dmitri Otorotškin on Venäjän ulkomaantiedustelun eli SVR:n palveluksessa. Hän toimi myös nimillä Vova Sobyanin ja Vyacheslav Mikhaylov. Suomessa Otorotškin toimi 3. lähetystösihteerinä. Dmitri Otorotškin siirtyi Suomesta Venäjän lähetystön palvelukseen Kööpenhaminaan. Tanska karkotti Otorotškinin keväällä 2022.

Vladimir Komarov (60) toimi huhtikuuhun 2022 asti lähetystöneuvoksena Helsingissä. Hän on Venäjän sotilastiedustelun GRU:n upseeri.

Dmitri Dvinjaninov (37) työskenteli edustuston neuvonantajana Helsingissä ja toimi diplomaattisen edustuston avustajan virassa. Hän on Venäjän sotilastiedustelun GRU:n upseeri.

Lähteet: (russianfreepress.com 26.4.2023, yle.fi 26.4.2023, pravda.com.ua/ 26.4.2023)

Julkiset karkotukset Suomessa harvinaisia

Venäläisen tiedustelu-upseerin karkottamista seuraa aina vastatoimi, jonka ulkoministeriö huomioi karkotuspäätöstä harkitessaan. Kesäkuussa 2023 Suomi karkotti yhdeksän suurlähetystön työntekijää, joita epäiltiin vakoilusta. Karkotus pienensi lähetystön todennäköisesti lähetystön henkilöstömäärää entisestään, ainakin tilapäisesti.

Vuonna 2022 Suomi karkotti kaksi Venäjän suurlähetystön lähetettyyn henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Lisäksi yhden Venäjän suurlähetystön työntekijän viisumin jatko on evättiin. Kaksi karkotettua olivat Vladimir Komarov ja Dmitri Dvinjaninov.

Venäläisten tiedustelu-upseerien myrkytettyä Britannialle ja Venäjälle vakoilleen Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä Julija Skripalin Britannian Salisburyssa vuonna 2018, Suomi päätti karkottaa yhden diplomaattistatuksella maassa olleen venäläisen. Karkotus tapahtui samanaikaisesti muiden EU-maiden kanssa. Vastatoimena Venäjä karkotti odotetusti yhden suomalaisdiplomaatin vastalauseena Suomen tekemälle venäläisdiplomaatin karkotukselle.

Vuonna 1992 Suomi karkotti hiljaisesti 11 venäläistä tiedustelu-upseeria, jotka toimivat diplomaattistatuksella. Tämä oli Suomen sodanjälkeisen ajan suurin diplomaattikarkotus. Karkotettujen joukossa olivat muun muassa lähetystöneuvokset Petr Lillenurm ja Igor Bondin, jotka oli jo aiemmin karkotettu muista maista vakoiluepäilyjen vuoksi.

Neuvostoliiton ja Venäjän suurlähettiläät Suomessa

1. Jan Antonovitsh BERZIN
2. Aleksei Sergejevitsh TSHERNYH
3. Ivan Leopoldovitsh LORENTS (1890 - 1941)
4. Sergei Sergejevitsh ALEKSANDROVSKI (1889 - 1945)
5. Ivan Mihailovitsh MAISKI (oikea sukunimi Ljahovetski)
6. Boris Jefimovitsh STEIN
7. Erik Adolfovitsh ASMUS
8. Vladimir Konstantinovitsh DEREVJANSKI
9. Ivan Stepanovitsh ZOTOV
10. Pavel Dmitrijevitsh ORLOV
11. Aleksandr Nikititsh ABRAMOV
12. Grigori Mihailovitsh SAVONENKOV
13. Viktor Zaharovitsh LEBEDEV
14. Aleksei Vasiljevitsh ZAHAROV
15. Andrei Jefimovitsh KOVALJOV
16. Aleksei Stepanovitsh BELJAKOV
17. Viktor Fjodorovitsh MALTSEV
18. Vladimir Sevastjanovitsh STEPANOV
19. Vladimir Mihailovitsh SOBOLEV
20. Boris Ivanovitsh ARISTOV
21. Juri Stepanovitsh DERJABIN
22. Ivan Pavlovitsh ABOIMOV
23. Alexander Konstantinovitsh PATSEV
24. Vladimir Mihailovitsh GRININ
25. Alexander Yurievich RUMYANTSEV
26. Pavel Maratovich KUZNETSOV

Lähde: (helsinki.mid.ru/fi)