Infrastruktuurin kartoitus - SecMeter

Lapin rajaseudun infrastruktuurin kartoittaminen

2010-luvun loppupuolella Suomessa herätti huomiota havainto, että ulkomaalaiset osoittivat poikkeuksellista kiinnostusta kriittisiin kohteisiin lähellä Suomen ja Venäjän rajaa. Tapaukset liittyivät erityisesti Lapin rajaseutuun, jossa infrastruktuuri, kuten voimalaitokset, satamat ja sillanrakenteet, ovat keskeisiä alueen toimintojen ja turvallisuuden kannalta.

Huomiota herätti useita seikkoja. Ulkomaalaiset matkailijat ja pienet ryhmät liikkuivat alueilla, joilla normaalisti liikkuu vain rajoitetusti siviilejä. Joissakin tapauksissa he kuvasivat infrastruktuurikohteita ja tekivät muistiinpanoja, mikä poikkesi perinteisestä matkailusta.

Paikalla oli nähty myös venäjänkielisiä opastettuja ryhmiä tai tutkijoita, joiden kiinnostuksen kohteet olivat epätyypillisiä ja herättivät viranomaisten tarkkaavaisuuden. Viranomaiset arvioivat, että havainnoissa saattoi olla kyse laajemmasta kriittisen infrastruktuurin kartoittamisesta.

Sähkö- ja vesilaitokset, tieliikenteen ja siltojen rakenteet, rajanylityspisteet sekä viestintä- ja tietoliikenneverkot ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisiä järjestelmiä. Tiedon keruu näistä kohteista voi mahdollisessa kriisitilanteessa tarjota merkittävää etua ulkopuolisille toimijoille.

Vaikka havainnoista ei löytynyt suoraa näyttöä vakoilusta tai sabotaasista, tapaus osoittaa, kuinka pienetkin poikkeamat normaalista toiminnasta voivat herättää turvallisuushuolia erityisesti rajaseuduilla, joissa geopoliittinen tilanne on herkkä.

Venäläinen ortodoksikirkko ja sotilasalueen läheisyys

2010-luvulla Suomessa herätti keskustelua venäläisen ortodoksisen kirkon rakentaminen lähelle sotilaallisesti merkittäviä alueita, erityisesti Itä-Suomen harjoitusalueiden ja varuskuntien läheisyyteen.

Tapaus nousi julkisuuteen, koska se herätti kysymyksiä siitä, voisiko kirkon sijainti liittyä strategisten alueiden tarkkailuun tai kartoitukseen. Turvallisuusasiantuntijat pohtivat mediassa, voisivatko tällaiset rakennukset mahdollistaa esimerkiksi:

• maaston ja liikkumisen tarkkailun
• sotilasliikenteen seuraamisen
• strategisesti merkittävien alueiden kartoittamisen

Epäilyt eivät perustuneet konkreettisiin rikostapauksiin, vaan liittyivät laajempaan geopoliittiseen kontekstiin. Osa venäläisistä ortodoksisista seurakunnista kuuluu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eli Moskovan patriarkaatin alaisuuteen. Kirkon johtajana toimii patriarkka Kirill, jonka on katsottu olevan läheisissä suhteissa Venäjän poliittiseen johtoon.

Suomessa viranomaiset, erityisesti supo, seuraavat vieraan vallan tiedustelutoimintaa ja sen mahdollisia peiteverkostoja. Turvallisuusanalyysien mukaan tiedustelussa voidaan joskus käyttää myös kulttuurisia, uskonnollisia tai taloudellisia verkostoja tiedon keräämiseen.

Vaikka tapauksessa ei ollut merkkejä siitä, että kirkko olisi osallistunut tiedustelutoimintaan, keskustelu osoitti, kuinka geopoliittinen tilanne voi vaikuttaa siihen, miten tietyt rakennushankkeet tulkitaan turvallisuusnäkökulmasta.

Kirkkoniemen vesilaitostapaus (2019)

Vuonna 2019 Norjan pohjoisessa rajakaupungissa Kirkkoniemessä tapahtunut tapaus herätti laajaa huomiota Barentsin alueen turvallisuuskeskustelussa. Venäläisen ortodoksisen kirkon papisto vieraili kaupungissa ja pyysi mahdollisuutta tutustua kaupungin juomavesijärjestelmään.

Vierailulle saapunut papisto tuli Venäjän laivastokaupungista Severomorskista, joka sijaitsee Murmanskin alueella ja toimii Venäjän pohjoisen laivaston keskeisenä tukikohtana. Papit halusivat tutustua erityisesti satama-alueella sijaitsevaan pumppausasemaan ja kaupungin vedenjakelujärjestelmään.

Kirkkoniemen kaupunginjohto piti pyyntöä poikkeuksellisena. Juomavesijärjestelmät kuuluvat kriittiseen infrastruktuuriin, ja niiden tekniset yksityiskohdat ovat turvallisuuden kannalta herkkiä. Kaupunki keskusteli asiasta Norjan poliisin kanssa ja päätti lopulta estää vierailun turvallisuussyistä.

Tapaus herätti Norjassa epäilyksiä, koska infrastruktuurin kartoitus on tunnettu tiedustelun kohde. Juomavesijärjestelmät, sähköverkot ja satamat ovat järjestelmiä, joiden toiminta on yhteiskunnalle elintärkeää.

Lisähuomiota herätti myös delegaation johtaja Aleksey Badanin. Hänet tunnetaan kirkollisessa asemassaan nimellä metropoliitta Mitrofan. Hän on Venäjän ortodoksisen kirkon Murmanskin ja Monchegorskin metropoliitta. Aiemmin hän palveli Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän laivastossa upseerina.

Hänen sotilaallinen uransa liittyi erityisesti Venäjän pohjoisen laivaston alueeseen, joka sijaitsee Kuolan niemimaalla ja on strategisesti merkittävä osa Venäjän merivoimia. Kahden vuosikymmenen ajan hän toimi useiden merkittävien laivaston alusten kapteenina ja valmistui Kuznetsovin laivastoakatemiasta Pietarissa.

Badanin oli sotilas ennen kuin hän päätti mennä teologiseen instituuttiin vuonna 1999. Hän liittyi luostariyhteisöön ja eteni myöhemmin kirkon hierarkiassa metropoliitaksi.

Hänen hiippakuntansa kattaa muun muassa Severomorskin kaupungin, joka toimii Venäjän pohjoisen laivaston pääesikunnan sijaintipaikkana. Tästä syystä hänen kirkollinen työnsä liittyy usein sotilasyhteisöihin ja laivaston henkilöstöön.

Badanin tausta laivaston upseerina teki hänestä poikkeuksellisen hahmon kirkon johdossa, sillä hän tuntee sekä sotilasorganisaation toimintatavat että kirkollisen instituution rakenteet. Tämä on vahvistanut hänen asemaansa kirkon ja armeijan yhteistyössä Murmanskin alueella.

Hybridivaikuttaminen ja infrastruktuurin haavoittuvuus

Useat turvallisuusviranomaiset Euroopassa ovat viime vuosina korostaneet, että infrastruktuurin kartoittaminen voi olla osa laajempaa hybridivaikuttamista. Infrastruktuurin kartoittaminen voi tarjota tietoa esimerkiksi:

• järjestelmien teknisistä rakenteista
• logistisista kuljetusreiteistä
• turvallisuusjärjestelyistä
• kriittisistä pullonkauloista

Tällainen tieto voi olla arvokasta kriisitilanteessa, jos tarkoituksena on häiritä yhteiskunnan toimintaa. Samankaltaisia turvallisuushuolia on viime vuosina herättänyt myös Itämeren alueella tapahtuneet tietoliikennekaapelien vauriot, GPS-signaalin häirintä Pohjois-Euroopassa sekä energiainfrastruktuuriin liittyvät häiriöt.

Suomen varautuminen

Suomessa kriittisen infrastruktuurin suojaaminen kuuluu useiden viranomaisten vastuulle. Keskeisiä toimijoita ovat muun muassa:

• Supo
• Puolustusvoimat
• Rajavartiolaitos
• Huoltovarmuuskeskus

Näiden viranomaisten tehtävänä on tunnistaa infrastruktuuriin kohdistuvia turvallisuusuhkia ja varmistaa yhteiskunnan toimintakyky poikkeustilanteissa.

Suomessa on myös viime vuosina kehitetty lainsäädäntöä, jonka avulla voidaan puuttua esimerkiksi strategisesti merkittäviin kiinteistökauppoihin tai muihin kansallista turvallisuutta mahdollisesti vaarantaviin toimiin.

Johtopäätökset

Lapin rajaseudun infrastruktuurihavainnot, keskustelu ortodoksikirkon sijoittumisesta sotilaallisesti merkittävien alueiden läheisyyteen sekä Kirkkoniemen vesilaitostapaus osoittavat, että kriittisen infrastruktuurin suojaaminen on keskeinen osa Pohjoismaiden turvallisuuspolitiikkaa. Keskeistä on, että:

• kriittisen infrastruktuurin läheisyydessä tapahtuva toiminta herättää ennakoivia turvallisuusarvioita
• ulkomaalaisten vierailijoiden, tutkijoiden tai uskonnollisten toimijoiden toiminta voi herättää epäilyksiä, vaikka todisteita rikoksesta ei ole
• geopoliittinen konteksti vaikuttaa siihen, miten tapahtumia tulkitaan

Tapaukset osoittavat, että infrastruktuurin kartoitus ei aina ole harmitonta. Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta jopa arkisilta vaikuttavat vierailut voivat herättää kysymyksiä turvallisuudesta.

Siksi ennakoiva valvonta, tiedonvaihto viranomaisten välillä ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ovat keskeisiä keinoja turvata yhteiskunnan toiminta myös muuttuvassa turvallisuusympäristössä.