Kartelli

Yritysturvallisuus > Compliance

Kartellit

Kartellit ovat taloudellisen kilpailun näkymättömiä vihollisia
Sana "kartelli" juontuu saksan ja italian kielistä. Sen taustalla on italian sana cartello, joka tarkoittaa julkilausumaa, ilmoitusta tai sopimusasiakirjaa. Tämä sana puolestaan pohjautuu latinaan: charta tarkoittaa paperia tai asiakirjaa.

Etymologinen kehitysketju:

Latina: charta = paperi, kirjoitettu asiakirja
Italia: cartello = julkinen ilmoitus tai sopimus
Saksa: Kartell = sopimus tai liittouma (esimerkiksi puoluekartelli, aseleposopimus)
Suomi ja muut kielet: kartelli = yritysten välinen kilpailua rajoittava sopimus

Alun perin sanaa käytettiin muun muassa aseleposopimuksista ja poliittisista liittoumista. Talouselämään sana siirtyi 1800–1900-lukujen vaihteessa, kun teollistumisen myötä eri toimialojen yritykset alkoivat tehdä kilpailua rajoittavia sopimuksia.

Nykyisin kartelli viittaa yleisesti yritysten väliseen laittomaan yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on rajoittaa kilpailua esimerkiksi sopimalla hinnoista, tuotantomääristä tai markkinoiden jaosta.

Kartelleista ei säädetä rikoslaissa, mutta ne ovat kiellettyjä kilpailulaissa. Kilpailulain (948/2011) 3 luvun 12 §:n mukaan elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle, joka rikkoo kilpailulain 5 tai 7 §:ää taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklaa, voidaan määrätä seuraamusmaksu.

Maksua ei kuitenkaan määrätä, jos menettelyä pidetään vähäisenä tai jos maksun määrääminen olisi kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteetonta. Seuraamusmaksun määrää markkinaoikeus Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä. Maksu määrätään maksettavaksi valtiolle.

Kartellit ovat nimenomaisesti kiellettyjä myös Euroopan unionin oikeudessa. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 artiklan mukaan sisämarkkinoille soveltumattomia ja siten kiellettyjä ovat yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka voivat vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja joiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen sisämarkkinoilla.

Kartellit ovat vakava uhka toimiville markkinoille, kuluttajien edulle ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuudelle. Vaikka kartellien paljastaminen vaatii viranomaisilta resursseja ja kehittyneitä tutkintamenetelmiä, seuraamusten ankaruus toimii sekä rangaistuksena että ennaltaehkäisevänä keinona. Reilu kilpailu hyödyttää kaikkia kuluttajia, yrityksiä ja yhteiskuntaa laajemmin.

Kartellit ovat taloudellisen kilpailun vakavia vääristäjiä, jotka vaikuttavat merkittävästi markkinoiden toimintaan, kuluttajahintoihin ja yritysten keskinäiseen reiluun kilpailuun. Kartelli tarkoittaa yritysten välistä laitonta yhteistyötä, jonka tavoitteena on rajoittaa kilpailua esimerkiksi sopimalla hinnoista, markkinaosuuksista tai tuotantomääristä. Vaikka kartellit toimivat usein salassa, niiden vaikutukset ulottuvat laajalle aina kansallisilta markkinoilta globaaleihin toimitusketjuihin.

Tehtävälista

Johdon sitouttaminen ja vastuun määrittely

Nimeä vastuuhenkilö esimerkiksi kilpailulainsäädännön yhteyshenkilö tai compliance officer.
Kirjaa johdon sitoutuminen nollatoleranssiin kilpailulainsäädännön rikkomuksissa.
Sisällytä kilpailuoikeus osaksi yrityksen eettisiä ohjeita tai compliance-politiikkaa.

Riskien kartoitus ja arviointi

Tunnista toimialakohtaiset kartelliriskit (esim. tarjouskilpailut, alihankinta, hinnoittelu).
Arvioi liiketoimintayksiköiden altistuminen kilpailunrajoituksille.
Laadi riskimatriisi, johon kirjataan todennäköisyys ja vaikutus.

Sisäiset ohjeet ja toimintaperiaatteet

Laadi ja jaa kilpailuoikeuden ohjeistus työntekijöille.
Määrittele selkeät säännöt:

markkinointiin ja hinnoitteluun
toimialajärjestöjen tapaamisiin
yhteyksiin kilpailijoiden kanssa

Kielletään yksiselitteisesti hintakeskustelut ja muut kielletyt sopimukset kilpailijoiden kanssa.

Koulutus ja tietoisuuden lisääminen
Järjestä säännöllisesti kilpailuoikeuskoulutusta riskiryhmille (esim. myynti, hankinta, johto).
Tarjoa uusille työntekijöille perehdytyskoulutus.
Pidä dokumentti kaikista koulutuksista (osallistujat, sisältö, päivämäärä).

Valvonta ja sisäinen tarkkailu

Toteuta sisäisiä tarkastuksia (esim. tarjousprosessien dokumentointi, sähköpostien läpikäynti tarvittaessa).
Seuraa epäilyttäviä hinnoittelumuutoksia tai tarjouskäyttäytymistä.
Hyödynnä compliance-työkaluja (esim. automaattinen viestintäseuranta tai riskianalyysi).

Ilmoituskanavat ja epäkohtiin puuttuminen

Perusta luottamuksellinen ilmoituskanava väärinkäytösepäilyille (”whistleblowing”).
Luo toimintamalli epäiltyjen tapausten käsittelyyn.
Suojaa ilmoittajien anonymiteetti ja estä vastatoimet.

Yhteistyö viranomaisten kanssa

Tunne leniency-ohjelman edut: yritys voi saada lievemmän rangaistuksen ilmoittamalla kartellista.
Laadi ennakkosuunnitelma siitä, miten toimitaan, jos kartelliepäily ilmenee (sisäinen tutkinta, ulkopuolinen lakimies, viranomaiskontakteista vastaava henkilö).

Sopimus- ja alihankintapolitiikka

Sisällytä kilpailuoikeutta koskevat ehdot sopimuksiin ja hankintaehtoihin.
Varmista, että alihankkijat ja yhteistyökumppanit ovat tietoisia kilpailusäännöistä.
Edellytä sitoutumista reiluun kilpailuun kirjallisesti.

Jatkuva seuranta ja kehittäminen

Arvioi ja päivitä kilpailuoikeusohjeistuksia vuosittain tai tarvittaessa.
Seuraa lainsäädännön ja viranomaisten ohjeiden muutoksia.

Kartelli muodostuu, kun kaksi tai useampi toisistaan riippumaton yritys sopii toimenpiteistä, joilla pyritään rajoittamaan tai estämään kilpailua. Kartelliin voi kytkeytyä myös rikoslain mukaisia oheistekoja, kuten lahjontaa, petosta tai virkarikoksia. Esimerkiksi lahjonta on rikos, jota käytetään kartellin yhteydessä järjestelyn salassapitoon. Yleisimpiä kartellityyppejä ovat:

Hintakartellit, joissa yritykset sopivat tuotteen tai palvelun myyntihinnoista.
Tarjouskartellit, joissa yritykset koordinoivat tarjouksiaan esimerkiksi julkisissa hankinnoissa.
Ostokartellit, joissa yritykset sopivat ostohinnoista tai-ehdoista.
Markkinoiden jakaminen, joissa yritykset sopivat, kuka saa myydä missäkin maantieteellisessä alueessa tai kenelle asiakkaille.
Tuotannon rajoittaminen, joissa yritykset sopivat tuotantomääristä, joilla vaikutetaan tarjontaan ja hintatasoon.

Kartellien vaikutukset
Kartellit heikentävät markkinoiden toimivuutta usealla tavalla:

Korkeammat hinnat
Kilpailun puuttuessa yritykset voivat ylläpitää keinotekoisen korkeita hintoja.

Heikompi laatu ja innovaatiot
Yrityksillä ei ole kannustinta kehittää tuotteitaan, kun kilpailupainetta ei ole.

Vääristynyt markkinadynamiikka
Kartellit vaikeuttavat uusien toimijoiden pääsyä markkinoille.

Luottamuksen heikentyminen
Kartellien paljastuminen voi horjuttaa luottamusta koko toimialaan.

Kartellien paljastaminen ja seuraamukset
Kartellien paljastaminen on haastavaa, sillä toiminta tapahtuu usein salassa. Kilpailuviranomaiset käyttävät erilaisia tutkintamenetelmiä, kuten yritystarkastuksia, dokumenttianalyyseja ja leniency-järjestelmiä. Leniency-ohjelman puitteissa kartelliin osallistunut yritys voi välttää tai saada lievemmän seuraamuksen, jos se ensimmäisenä ilmoittaa kartellista viranomaisille ja tekee yhteistyötä tutkinnassa.

Kartellisakot voivat olla merkittäviä. EU:ssa sakko voi olla jopa 10 % yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Sakkojen lisäksi kartelliin osallistuneet voivat joutua vahingonkorvausvastuuseen.

Tunnettuja kartellitapauksia

Rekkavalmistajien kartelli (EU, 2016), jossa useat suuret kuorma-autovalmistajat sopivat hinnoista ja siirsivät päästöteknologian kustannuksia asiakkaille. EU-komissio määräsi yli 2,9 miljardin euron sakot.

Banaanien hintakartelli (EU, 2008), jossa useat hedelmäalan toimijat sopivat banaanien tukkumyyntihinnoista useissa Euroopan maissa.

Asfalttikartelli (Suomi, 2004), jossa merkittävä kotimainen tapaus, jossa suomalaiset asfalttiyhtiöt sopivat urakoiden jakamisesta ja hinnoista. Se johti yli 80 miljoonan euron vahingonkorvauksiin kunnille.

Yritysjohdolla on merkittävä rooli kartellien muodostamisessa
Hyvin usein yritysjohdolla on keskeinen rooli vakavissa kilpailuoikeudellisissa väärinkäytöksissä, kuten kartelleissa, joko suoraan osallistumalla tai välillisesti hyväksymällä toiminnan. Kartellien luonne edellyttää yleensä päätösvaltaisia henkilöitä, koska kyse on merkittävistä liiketoiminnallisista ratkaisuista, jotka rikkovat kilpailulainsäädäntöä ja sisältävät tietoisen oikeudellisen riskin.

Euroopan komissio on todennut, että useimmissa paljastetuissa kartelleissa ylimmän johdon hyväksyntä tai osallistuminen on ollut ratkaisevassa asemassa. Esimerkiksi Suomen tunnetussa asfalttikartellissa yritysjohdon on todettu olleen tietoinen järjestelystä ja osallistuneen sen suunnitteluun.

Rakennusala on kansainvälisesti tarkkailtu toimiala, jossa kilpailunrajoituksiin, kartelleihin ja korruptioriskeihin on kiinnitetty erityistä huomiota.

Monissa tunnetuissa kartelleissa nimenomaan ylin johto on ollut aktiivisesti mukana. Johto (toimitusjohtaja, myyntijohtaja, liiketoimintajohtaja) osallistuu yleensä aina itse kartellitapaamisiin, kuten:

"club meetingeihin", joissa kilpailijat sopivat hinnoista tai markkinoiden jaosta.
yhteydenpitoon kilpailijoiden kanssa esimerkiksi toimialatapaamisten yhteydessä.

Johdon hiljainen hyväksyntä tai laiminlyönti
Yrityksen johto voi hiljaisesti hyväksyä kartellitoiminnan osallistumatta itse aktiivisesti neuvotteluihin. Johto saattaa tietää tai ainakin epäillä laitonta yhteistyötä, mutta ei puutu siihen, joko välinpitämättömyyden, tarkoituksellisen sokeuden tai liiketoimintapaineiden vuoksi.

Useissa yrityksissä vallitsee yrityskulttuuri, jossa tuloksia ja lyhyen aikavälin suorituskykyä arvostetaan enemmän kuin sääntöjen noudattamista. Tällaisissa organisaatioissa kartelliriski voi korostua, usein yhdessä lahjonnan tai muun epäeettisen toiminnan kanssa.

Myös yrityksen kannustinjärjestelmä voi altistaa sääntörikkomuksiin. Johdon asettamat kunnianhimoiset myyntitavoitteet tai tulospohjaiset bonukset voivat ohjata henkilöstöä rikkomaan kilpailuoikeudellisia sääntöjä, ellei yritys samalla aktiivisesti kouluta ja valvo sääntöjen noudattamista.

Miksi johdon rooli on merkittävä?

Johto haluaa varmistaa markkinaosuuden tai kannattavuuden tietyssä markkinatilanteessa.
Johto näkee kilpailun uhkana, ei mahdollisuutena.
Lyhyen aikavälin tulokset painavat enemmän kuin lakien noudattaminen.
Johto saattaa pitää kilpailijoiden yhteistyötä alan "hiljaisena normina".

Seuraamukset yritysjohdolle

Sakot ja vahingonkorvaukset yritykselle voivat olla raskaita.
Suomessa ja monissa maissa kartellirikkomukset voivat johtaa johdon henkilökohtaiseen rikosvastuuseen (esim. virkarikokset, petos, kilpailurikkomus).
Mainehaitta on merkittävä, myös henkilökohtaisella tasolla.