Avaruustilannekeskus - SecMeter

Mihin elinkeinoelämä tarvitsee avaruustilannekuvaa

Avaruustilannekuva on perinteisesti yhdistetty valtiolliseen turvallisuuteen, sotilastiedusteluun ja avaruuden teknisiin järjestelmiin. Viime vuosina se on kuitenkin noussut myös keskeiseksi osaksi yritysten toimintaympäristöä.

Digitalisoitunut talous, globaalit toimitusketjut ja nopeasti kehittyvä avaruusteknologia ovat kasvattaneet yksityisen sektorin riippuvuutta satelliiteista tavalla, jota ei muutama vuosikymmen sitten olisi osattu vielä ennustaa.

Samalla avaruuden riskit, avaruusromu, auringonpurkaukset ja navigointijärjestelmien häiriöt ovat nousseet tekijöiksi, jotka voivat vaikuttaa suoraan yritysten toiminnan jatkuvuuteen. Tässä tilanteessa ajantasainen avaruustilannekuva ei ole enää pelkkä tekninen tukitoimi, vaan strateginen resurssi.

Avaruustilannekuva osana kriittistä yritysinfrastruktuuria

Yritykset hyödyntävät satelliitteihin perustuvia palveluita käytännössä kaikilla toimialoilla. GPS-paikannus on olennainen osa logistiikkaa, kuljetuksia, meriliikennettä ja lentoliikennettä. Sähköiset maksutapahtumat, robottiautomaatio ja digitaaliset toimitusketjut hyödyntävät tarkkaa aikaleimausta, joka tulee satelliiteista. Myös joukkoviestintä, kaukokartoitus, teleoperaattorien runkoverkot ja erilaisten IoT-laitteiden yhteydet ovat satelliittiriippuvaisia.

Avaruustilannekuva auttaa varmistamaan, että nämä kriittiset palvelut pysyvät toiminnassa. Kun yritykset saavat ennakkovaroituksen satelliittihäiriöistä, auringonpurkauksista tai navigointijärjestelmän epätarkkuuksista, ne voivat siirtyä varayhteyksiin, ajoittaa kriittiset tehtävät uudelleen ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Tämä muuttaa avaruustilannekuvan yrityksille sekä riskienhallinnan työkaluksi että kilpailueduksi.

Avaruussää varautumisen ja ennakoinnin tukena

Avaruussää on yksi keskeisimmistä yrityksiin vaikuttavista avaruuden ilmiöistä. Auringonpurkaukset voivat aiheuttaa häiriöitä radioliikenteessä, GPS-järjestelmissä ja sähköverkoissa. Vaikutukset eivät ole teoreettisia. Esimerkiksi Québecin sähköverkon suuri häiriö 1989 ja lukuisat GPS-epätarkkuudet lentoliikenteessä 2000-luvulla ovat suoria seurauksia voimakkaista geomagneettisista myrskyistä.

Energia-alan yrityksille avaruussääennusteet ovat kriittisiä sähköverkon suojaamiseksi ylikuormitukselta. Kuljetus- ja logistiikkayritykset voivat ajoittaa reittisuunnitteluaan GPS-häiriöiden varalta. Teleoperaattorit voivat varmistaa verkon toimivuutta ja viestintä laatia varautumissuunnitelmia.

Ennakoiva tieto avaruussäästä vähentää häiriöitä ja pienentää taloudellisia menetyksiä, jotka voivat globaalisti nousta miljardeihin euroihin yksittäisen suuren myrskyn aikana.

Uudet markkinat ja liiketoimintamahdollisuudet

Avaruustilannekuva ei ole vain riskienhallintaa, se on myös uuden taloudellisen kasvun lähde. Datan ympärille syntyy uusia palveluita ja nopeasti kasvavia markkinoita, kuten satelliittien törmäysvaroitukset, avaruusromun seuranta, avaruusliikenteen hallinta ja satelliittien operatiiviset optimointipalvelut.

Vakuutustoimiala voi hyödyntää avaruustilannekuvaa riskien mallintamisessa ja uusien vakuutustuotteiden hinnoittelussa. Myös satelliittioperaattorit, kuten suomalaiset avaruusyritykset, voivat parantaa palveluidensa laatua ja luotettavuutta.

Suomen vahva asema avaruustilannetiedon tuottajana, erityisesti Sodankylän avaruuskeskuksen ja kansallisen avaruustilannekeskuksen ansiosta, voi luoda kilpailuetua koko suomalaiselle avaruus- ja teknologiasektorille. Yritykset voivat rakentaa uudenlaisia analyysejä, mallinnuksia ja sovelluksia tilannekuvadatan päälle. Tämä tarjoaa kasvua niin startupeille kuin suuryrityksille.

Luotettava satelliittidata toimialojen tehostajana

Maa- ja metsätalous hyötyvät satelliittidatasta täsmäviljelyssä, biomassan seurannassa ja tuhotilanteiden ennakoinnissa. Rakennus- ja infrastruktuuriala käyttää satelliittien mittauksia maanpinnan liikkeiden ja rakenteiden painumien seurannassa. Ilmasto-, ympäristö- ja energiayritykset tarvitsevat satelliittidataa mallinnuksiin, riskienhallintaan ja päätöksentekoon.

Kaikkia näitä yhteiskunnan ja talouden osa-alueita yhdistää sama piirre. Ne nojaavat satelliittidatan täsmällisyyteen. Ilman avaruustilannekuvaa tätä tietoa ei voitaisi tuottaa luotettavasti, ja seurauksena olisi esimerkiksi virheellisiä logistisia päätöksiä, epäonnistuneita mittauksia tai merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

Avaruustilannekuva kilpailukyvyn perustana

Yrityksille avaruustilannekuva merkitsee vakautta ja ennustettavuutta maailmassa, jossa teknologia ja toimintaympäristö muuttuvat nopeasti. Se parantaa toimitusketjujen tarkkuutta, varmistaa digitaalisten palveluiden toimintaa ja auttaa yrityksiä suunnittelemaan päätöksiään pitkällä aikavälillä.

Samalla se tukee kansainvälisiä markkinoita, sillä luotettava tilannekuva lisää sijoittajien luottamusta ja parantaa koko talouden resilienssiä.

Kun yrityksillä on käytössään selkeä kuva avaruuden vaikutuksista, ne voivat tehdä parempia päätöksiä, hajauttaa riskejä ja kehittää uusia innovaatioita. Siksi avaruustilannekuva on olennainen osa tulevaisuuden taloutta.

Avaruustilannekeskuksen sijainti

Siviilipuolen komentokeskus (C-FSSAC) on sijoitettu Helsinkiin Ilmatieteen laitoksen Dynamicum-tieto- ja tutkimuskeskukseen. Satelliittidatan vastaanotto ja NSDC / Arctic Space Centre sijaitsevat Sodankylässä (FMI-ARC / National Satellite Data Centre). Sodankylä on strateginen paikka polaarirataisten satelliittien vastaanotolle ja EO (earth observation) -toiminnalle.

Puolustuspuolen komentokeskus (M-FSSAC) on sijoitettu Puolustusvoimien yhteyteen. M-FSSAC:lle on vuosina 2025–2026 tehty merkittävä panostus. Suomi haluaa rakentaa itsenäistä, avaruuspohjaista tiedustelu- ja valvontakykyä.

Tämä korostaa, että M-FSSAC ei ole vain avaruuden havaitsemista ja seurantaa, vaan se liitetään myös operatiiviseen maanpuolustukseen ja tilannekuvien tuottamiseen. Koska aihe liittyy turvallisuuteen ja puolustukseen, monet yksityiskohdat, kuten fyysinen sijainti, tarkat sensorit ja operatiivinen kapasiteetti on pidettävä salassa.

Hajautetun sijoituksen logiikka

Hallinnollinen ja viranomais-/päätöksenteko on luonnollisesti pääkaupunkiseudulla (yhteydet ministeriöihin ja muihin virastoihin), kun taas vastaanotto-, antenni- ja kaukokartoitusinfrastruktuuri on Sodankylässä, joka tarjoaa parhaan teknisen vastaanoton polaariradoille ja arktiselle datalle. Tämä selittää, miksi keskus ei ole yksi fyysinen rakennus vaan järjestelmä, jossa eri toiminnot ovat eri paikoissa.

Keskuksen nykytila ja olemassa olevat palvelut

Avaruustilannekeskuksen ympärille on rakennettu useita palveluita, joilla on sekä kansallinen että kansainvälinen merkitys. Näkyvin näistä on julkinen verkkopalvelu, jonka kautta kansalaiset, tutkijat ja alan toimijat voivat tarkastella Suomen satelliitteja ja seurata niiden kiertoratoja. Palvelu tarjoaa karttanäkymiä, satelliittilistoja sekä ajankohtaisia päivityksiä, jotka liittyvät satelliittien käyttöön ja tilannekuvaan.

Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä National Satellite Data Centre (NSDC) toimii porttina satelliittidataan, erityisesti kaukokartoitus- ja ympäristöhavaintoihin. NSDC:n kautta on mahdollista hyödyntää satelliittikuvia, metatietohakuja ja rajapintoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi tutkimuksessa, ilmastotyössä tai yritysten tuotekehityksessä.

Vaikka nämä palvelut eroavat varsinaisesta avaruustilannetiedosta, ne muodostavat tärkeän perustan Suomen avaruusinfrastruktuurille.

Avaruustilannekeskuksen rooli ja tavoitteet

Avaruustilannekeskus tulee toimimaan ennen kaikkea tiedon kokoajana ja jakajana. Sen tehtävänä on kerätä ja analysoida dataa satelliittien radoista, avaruusromusta, avaruussäästä ja mahdollisista riskitilanteista.

Tavoitteena on tarjota käyttäjille, kuten viranomaisille, yrityksille, tutkijoille ja kansalaisille oikea-aikaista tietoa, jonka perusteella voidaan tehdä päätöksiä ja varautua mahdollisiin häiriöihin.

Erityisen tärkeää on satelliittien törmäysriskien arviointi. Satelliittien määrän lisääntyessä yhteentörmäysten todennäköisyys kasvaa, ja kansallinen kyvykkyys seurata omien satelliittien turvallisuutta on nousemassa välttämättömäksi. Samoin avaruussään vaikutusten ennustaminen on kriittistä, sillä aurinkomyrskyt voivat vaikuttaa satelliittien toimintaan, sähköverkkoihin ja viestintäjärjestelmiin.

Kansainvälinen yhteistyö ja strateginen merkitys

Suomen avaruustilannekeskus ei ole irrallinen hanke, vaan osa laajempaa eurooppalaista avaruusturvallisuuden kehitystä. EU:n SST-ohjelma pyrkii rakentamaan yhteisen järjestelmän, jossa jäsenmaat jakavat havaintoja ja analyysia avaruuden tilanteesta. Tämä yhteistyö auttaa varmistamaan datan kattavuuden ja luotettavuuden, koska yksittäisen maan omat sensorit eivät riitä kattamaan koko Maata ympäröivää tilaa.

Suomen rooli tässä kokonaisuudessa on merkittävä. Suomessa on vahvaa tutkimusosaamista, erityisesti Ilmatieteen laitoksen avaruusfysiikan ja avaruussään tutkimuksen kautta. Lisäksi suomalaiset satelliittitoimijat hyötyvät keskuksen tuottamasta tiedosta. Samalla Suomi vahvistaa asemaansa luotettavana eurooppalaisena kumppanina, joka panostaa yhteiseen avaruusturvallisuuteen.

Tulevaisuuden kehitys ja haasteet

Täysin toimiva avaruustilannekeskus on valmiina vuoden 2026 loppuun mennessä. Tähän mennessä palveluihin odotetaan lisää reaaliaikaisia tai lähes reaaliaikaisia näkymiä, hälytysjärjestelmiä ja ennusteita. Näiden avulla keskuksesta tulee entistä hyödyllisempi paitsi viranomaisille myös yrityksille ja tavallisille kansalaisille.

Haasteita kuitenkin riittää. Avaruustilannetiedon tuottaminen edellyttää laajaa sensoriverkostoa, joka on kallis ja monimutkainen toteuttaa. Lisäksi datan yhdistäminen ja analysointi vaatii kehittyneitä ohjelmistoja ja osaavaa henkilöstöä. Myös juridiset kysymykset, kuten datan jakaminen, turvallisuus ja yksityisyys – nousevat entistä tärkeämmiksi.

Hankkeen tausta ja perustelut

Avaruustoiminta on 2020-luvulla keskeinen osa yleistä turvallisuutta sekä talouden ja infrastruktuurin toimivuutta. Satelliittipalvelut vaikuttavat muun muassa:

• paikannukseen ja navigointiin,
• tietoliikenteeseen,
• säähavaintoihin ja ympäristön seurantaan,
• maanpuolustukseen ja tilannekuvaan,
• avaruussäästä aiheutuviin riskeihin,
• avaruusromun aiheuttamiin törmäysuhkiin.

Vuonna 2023 valmistunut ohjausryhmän raportti totesi, että Suomessa ei ollut aiemmin yhtenäistä toimijaa, joka tuottaisi koordinoitua avaruustilannekuvaa. Tarve keskitetylle ratkaisulle oli ilmeinen huoltovarmuuden sekä kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Tämän perusteella hallitus teki vuonna 2024 päätöksen Avaruustilannekeskuksen perustamisesta.

Tavoitteet ja tehtävät

Avaruustilannekeskuksen ydintehtävät ovat:

• satelliittien ja avaruusromun seuranta, kuten ratojen laskenta ja törmäysriskien arviointi,
• avaruussään seuranta ja ennusteet, kuten aurinkomyrskyt ja niiden vaikutukset teknologiaan,
• häiriötilanteiden analysointi ja varoitukset, kuten tietoliikennehäiriöt, GPS-signaalin ongelmat,
• yhteistyö viranomaisten kanssa, kuten tuki siviiliturvallisuuteen, valmiuteen ja maanpuolustukseen,
• tuki tutkimukselle ja elinkeinoelämälle,
• osallistuminen kansainvälisiin järjestelmiin, kuten EU SST.

Organisaatiorakenne

Keskuksen rakenne on jaettu kahteen osaan:

• Siviilipuoli (C-FSSAC), joka vastaa siviilitoimijoiden tilannetiedosta, avaruussäästä, avoimen datan tuottamisesta ja julkisista palveluista. Toimii Ilmatiteen laitoksen yhteydessä.
• Puolustuspuoli (M-FSSAC), joka vastaa sotilaallisen avaruustilannekuvan tarpeista, kuten avaruusperäisen tiedustelun ja turvallisuuden tilannetiedosta. Toimii Puolustusvoimien yhteydessä.