Valheenpaljastus - SecMeter

Sisältöön

Valheenpaljastus

Yritysturvallisuus > Henkilöstöturvallisuus
Italialainen lääkäri ja kriminologi Cesare Lombroso (1835 - 1909) käytti ensimmäisenä konetta stressin oireiden paljastamiseen. Lombroso tunnetaan erityisesti rikollisuuden syitä ja luonnetta koskevista julkaisuistaan. Hänen mielestään rikollisuus oli synnynnäistä.

Valheenpaljastuksessa lähtökohtana on tilanne, jossa tutkijoilla on hallussaan sellaista tietoa, joka tutkijoiden lisäksi voi olla ainoastaan syyllisen tiedossa. Valheenpaljastuksen näyttöarvo perustuu siihen, että vain syyllisen elintoiminnoissa voi ilmetä tiettyjä emotionaaliseen stressiin liittyviä fysiologisia muutoksia, kun häneltä kysytään ainoastaan syyllisen tiedossa olevia seikkoja.


Valhe on totuudenvastainen ilmaisu. Valehtelu on tarkoituksellista totuuden vääristelyä. Salailu ja vaikeneminen ovat tarkoituksellista totuuden ilmaisun välttelyä. On valhe väittää, ettei koskaan valehtele. Valheita suustaan päästävää henkilöä ei julkisuudessa yleensä kutsuta valehtelijaksi, koska sana koetaan henkilöä loukkaavaksi. Valehtelua tarkoittavia sivistyneitä ilmaisuja ovat "puhuu säästeliäästi totuutta", "puhuu totuudenvastaisesti" tai ”puhuu vastoin parempaa käsitystä”.

Valehtelu on eräs ihmisen keskeisempiä puolustuskeinoja ja perusoikeuksia. Poikkeuksena tähän sääntöön on asianomistajan ja todistajan perätön lausuma tai törkeä perätön lausuma, jotka ovat rikoksia.

Case "Fennovoiman turvallisuuskulttuurissa havaittiin ongelmia"
Fennovoiman työntekijät olivat kertoneet STUK:lle painostuksesta, huonosta johtamisesta ja turvallisuusasioiden sivuuttamisesta. Kertomusten perusteella STUK tarkasti Fennovoiman turvallisuuskulttuuria ja havaitsi yhtiössä lukuisia ongelmia.

Voimaosakeyhtiö SF Oy irtisanoi syyskuussa 2015 Fennovoiman turvallisuusongelmista STUK:lle puhuneen henkilön. Voimaosakeyhtiö SF Oy omisti tuolloin 66 prosenttia Fennovoimasta. Irtisanottu henkilö totesi ylen toimittajalle:

"On totta, että minut irtisanottiin Säteilyturvakeskuksessa käyntini takia."

Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtajalta kiisti yhtiön irtisanoneen henkilön syynä yhteydenotto valvovaan viranomaiseen. Ylen toimittajan kysyessä asiaa toimitusjohtajalta hän vastasi seuraavaa:

"Hyvin vaikea arvioida. Kyllähän meillä on tottakai hankkeen aikana ihmisiä lähtenyt ja uusia tullut, se lienee aika normaalia, mutta että joku olisi lähtenyt että on puhunut STUK:lle ei pidä paikkaansa."

Toimitusjohtajasopimuksen irtisanomisen syyksi riittää pelkkä luottamuspula. Irtisanotun henkilön kohdalla työsopimuksen irtisanomiseen ei riitä kuitenkaan yksinomaan luottamuspulaan vetoaminen, vaan irtisanomisilmoituksessa on mainittava irtisanomisen konkreettinen syy.

Henkilön irtisanomisilmoitus vahvisti asian: "Irtisanomisperusteena oleva työntekijän menettely liittyy Työntekijän oma-aloitteiseen yhteydenottoon ja tapaamiseen Työnantajan tytäryhtiön toimintaa valvovan viranomaisen kanssa."

Irtisanomisilmoituksen oli allekirjoittanut Voimaosakeyhtiö SF Oy:n toimitusjohtaja, eli sama henkilö joka kiisti asian Ylen toimittajalle. Tosiseikkojen tultua julkisuuteen toimitusjohtaja joutui korjaamaan lausuntonsa. Ylen toimittajalle hän totesi seuraavaa:

"Kyllä tässä taustalla oli se, että kyseisen henkilön kanssa teimme herrasmiessopimuksen siitä, että me molemmat ulkopuolelle ilmoitamme, että hän jää eläkkeelle." Lähteet: (yle.fi 15.8.2016, 6.9.2016, A-studio 6.9.2016)

Satujen ja tarinoiden kertomista ei ole kriminalisoitu. Mediat ovat täynnä valheellisia väittämiä sisältäviä mainoksia, Elämme päivittäin erilaisten valheiden keskellä ja ne kuuluvat olennaisena osana kulttuuriimme.

Case ”Perintö tulossa”
Vaasan hovioikeuden päätöksen mukaan satutarinan perusteella huijaaminen ei täytä petoksen tunnusmerkistöä. Yrityksellä on velvollisuus tarkistaa tietojen paikkansapitävyys ennen päätöksentekoa.

Tulkinta liittyi tapaukseen, jossa Vaasan hovioikeus hylkäsi Ylivieskan käräjäoikeuden neljästä törkeästä petoksesta antamat tuomiot perusteella, että huijarin satutarinat varakkaasta hollantilaisesta aatelissuvusta eivät täytä petoksen tunnusmerkistöä.

Liikemies huijasi pankeilta lainoja kertomalla, että hän oli varakkaan hollantilaisen aatelissuvun jäsen ja hänelle oli tulossa kymmenien, ellei satojen miljoonien markkojen perinnöt. Perinnöt tultaisiin säätiöimään Suomeen. Lähde: (Ilta-Sanomat 17.11.1997)

Sivistyneitä valheita
Sivistyneen valheen yleisimpiä muotoja ovat subjektiivisiin oletusarvioihin perustuvat ns. "luotettavat arviot". Luotettavilla arvioilla vaikutetaan tehokkaasti hyväuskoisten ihmisten totuuskäsityksiin. Esimerkiksi tilastot, raportit, ennusteet, analyysit, artikkelit ja silminnäkijälausunnot saattavat sisältää tarkoitushakuisia valheita, riippuen siitä mitä tarkoitusta varten arvio on laadittu.

Yksittäisten valheiden paljastamista tärkeämpää on kuitenkin valehtelijoiden tai valheisiin tukeutuvien instituutioiden tunnistaminen, pyrkimys erottaa oikea väärästä ja edistää omalla toiminnalla osapuolten välisen luottamuksen rakentumista.

Sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa ihmiset joutuvat päivittäin tilanteisiin, joissa on valittava valehtelemisen ja totuuden kertomisen välillä. Usein ihmiset laskelmoivat milloin kannattaa kertoa totuus ja milloin valehdella.

Valehtelu voi olla eri tilanteissa harkittua tai harkitsematonta. Epäaito toisen henkilön miellyttäminen kehumalla tai kohteliaisuuksia lausumalla on tyypillinen sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa tapahtuva valehtelutilanne.

Valehteluun on ääretön määrä syitä. Työelämässä valehtelun taustalla voi olla kannustimien tavoittelu, omien heikkouksien peittely ja vahvuuksien korostaminen, esimiehen arvostelun tai rangaistuksen välttely, työyhteisön manipulointi tai työyhteisön jäsenen kompromettointi.

Työelämässä valehtelu liittyy useimmiten etujen saavuttamiseen. Esiintymällä todellisuutta edullisemmassa valossa ja antamalla valheellinen kuva esimerkiksi omasta terveydestä, osaamisesta tai koulutuksesta voi pärjätä paremmin työelämän kilpailussa.

Kahvipöydässä voidaan työkavereille kertoa totuuden vastaisesti esimerkiksi oman auton luotettavuudesta, perhe-elämän tilanteesta, lapsien koulumenestyksestä jne.

Esimiehille voidaan antaa totuuden vastainen palaute, koska alainen pelkää esimiehen reaktiota tai kehittämisprojektin nykytilasta annetaan totuuden vastainen käsitys johdon rauhoittamiseksi.

Valehdella voi myös itselleen. Joskus totuutta on vaikea katsoa silmiin. Silmien sulkeminen omilta heikkouksilta ja tosiasioilta on eräs itselle valehtelemisen muoto. Kieltäytymällä vastaanottamasta tietynlaisia ärsykkeitä esimerkiksi palautetta tai tulkitsemalla sitä tietoisesti väärin, on mahdollista luoda vääristynyt kuva itsestä, ympäristöstä, olosuhteista tai asioista. Valehtelun muotoja ovat mm.

  • totuuden vääristely
  • liioittelu
  • imartelu
  • juoruaminen
  • yksipuolinen näkemys tai tulkinta
  • väärän vaikutelman luominen
  • harhauttaminen
  • tosiasioiden peittely
  • patologinen valehtelu.

Valheenpaljastuskoe
Asiantuntijat kiistelevät edelleen valheenpaljastuskokeen luotettavuudesta. Tästä huolimatta lähes kaikkien valtioiden poliisiorganisaatioilla on käytössään valheenpaljastuslaitteet. Polygrafi-menetelmä perustuu valehtelevan ihmisen kokemaan emotionaaliseen stressiin ja sen aiheuttamiin fysiologisiin muutoksiin elintoiminnoissa.

Herkkä laite rekisteröi sähköisen aivotoiminnan (EEG), ihon sähkönjohtokyvyn (EMG), verenpaineen, hengityksen ja valtimotiheyden muutokset, päähän, kaulaan ja sormeen asennettavien anturien avulla. Fysiologiset muutokset voidaan tunnistaa jokainen erikseen herkän piirturin piirtämistä käyristä.

Valheenpaljastustuotteilla on laajat siviili- ja viranomaismarkkinat. Tuotevalikoima on kattava ja tarjoten valheenpaljastusratkaisuja myös kirjoitetun tiedon osalta. Esimerkiksi faksista voidaan nykyisin paljastaa valheelliset kohdat. Menetelmät ovat kuitenkin laadullisesti kyseenalaisia.

Internetistä voi kuka tahansa ostaa esimerkiksi hyvin menestyneen Truster-nimisten tietokoneohjelman, joka liitetään puhelinpäätteeseen. Ohjelma kertoo milloin henkilö valehtelee. Tietokoneohjelma perustuu jo 1960-luvulla kehitettyyn PSE- menetelmään (psychologigal stress evaluation), jolla mitataan ihmisen äänestä korkeuden muutoksia sekä värähdyksiä, jotka liittyvät hermostumiseen ja tunnetilojen vaihteluun.

Ohjelman käyttö edellyttää, että tietokoneohjelmaan on tallennettu soittavan henkilön totuuskäyrä, aivan kuten polygrafiassa. Tekniikkaa ei käytetä esitutkinnassa missään päin maailmaa, sen epäluotettavuuden takia. Menetelmä perustuu vain yhden tekijän mittaamiseen.

Polygrafi-menetelmä
Polygrafi-menetelmässä valheenpaljastuskokeeseen alistetulle henkilölle tehdään aluksi aivan tavanomaisia kysymyksiä ja sen jälkeen kuulustelukysymyksiä. Käyriä vertaillaan keskenään. Jos käyrissä on selviä eroavaisuuksia henkilö on mahdollisesti valehdellut.

Tavanomaiset kysymykset ovat totuuksia, jolloin henkilön ei tarvitse pelätä tai valehdella. Kysymysten tuloksena saadaan totuuskäyrät. Kuulustelukysymyksien osalta saadaan totuus- ja valhekäyriä. Valhekäyriä ovat ne, jotka poikkeavat totuuskäyristä.

Tavanomaisia kysymyksiä:

  • Oletteko syntynyt Helsingissä 12.4.1937?
  • Onko teillä kaksi lasta?
  • Onko vaimonne nimi Maija?

Kuulustelukysymyksiä:

  • Oletteko mielestänne syytön esitettyihin tekoihin?
  • Tiedättekö kuka asiakirjat luovutti?
  • Kertokaa kuinka tiedostot ovat voineet tuhoutua?
  • Puhutteko totta?
  • Tiedättekö ketään, joka olisi voinut syyllistyä tekoon?

Valheenpaljastuskoetta on mahdollista huiputtaa lääkkeillä ja ennakoivilla harjoituksilla, jotka edistävät psyykeen ja kehon reaktioiden hallintaa. Koehenkilö voi mitätöidä valheenpaljastuskokeen tulokset nauttimalla aineenvaihduntaan ja keskushermostoon vaikuttavia lääkeaineita tai säätelemällä lihasjännitystä, hengitysrytmiä, äänenpainoa jne.

Rehellisen ihmisen kohdalla yritys voi paljastua tarkalla analysoinnilla, mutta poliisin kanssa paljon tekemisiin joutuneille henkilöille tilanne on tavanomaisempi ja vähemmän fysiologisia reaktioita aiheuttava.

Koe soveltuu parhaiten henkilölle, joka haluaa osallistua vapaaehtoisesti kokeeseen hankkiakseen lisänäyttöä syyttömyyteensä. Uuden sukupolven valheenpaljastuslaitteet mittaavat aivotoimintaa EKG:n avulla, jolloin valheenpaljastus muuttuu muistijälkitutkimukseksi.

Keskusrikospoliisi korvasi vanhan valheenpaljastuslaitteensa uudella syksyllä 2013. Laite on suomalaisen Aalto yliopiston professorin suunnittelema. Laite mittaa testihenkilöstä vain yhtä fysiologista muutosta, ihon sähkönjohtavuutta. Yhteen fysiologiseen arvoon perustuvaa mittausta voidaan pitää parhaassakin tapauksessa vain suuntaa-antavana.

Valheenpaljastustestin perusteella on arveluttavaa väittää, että ihminen valehtelee, vaikka olisi todennäköistä, ettei henkilö puhu totta. Valheenpaljastustesti ei kerro epätotuuden luonnetta. Onko kyseessä vale vai muu epävarmuus, kuten esimerkiksi kuulopuhe, juoru, liioittelu, epävarma tulkinta jne.

Valheenpaljastustestin tulosten perusteella ihmistuntemusta omaava ja kokenut rikostutkija voi arvioida lähinnä rikoksen todistajan puheiden luotettavuutta suuntaa-antavasti. Testitulos saattaa kertoa ne asiat, joissa näkemys totuudesta voi olla puheiden perusteella epävarmaa (mitä oikeasti näit ja mikä oli kuviteltua tai tutkijan miellyttämistä). Näitä puheita tutkijan tehtävänä on tarkistaa muista lähteistä.

Todistajien kertomuksista tiedetään, että mikään ei valehtele niin paljon kuin silmät ja muisti. Kahden silminnäkijän kertomus rikoksesta voi poiketa toisistaan, kuin yö ja päivä. Todistaja voi kertoa tänään yhtä, huomenna toista ja tuomioistuimessa ei nähneensä mitään.

Ihmisellä on keskimäärin noin 2,6 miljoonaa hikirauhasta. Jännittäminen ja käsien hikoilu ovat yksilöllisiä ominaisuuksia. Ihon sähkönjohtavuus muuttuu ihon kosteuspitoisuuden muuttuessa. Näin tapahtuu myös sormenpäissä.

Hikoilu on verrattain yleinen ongelma. On henkilöitä, joilla on aina kainalot ja kämmenet kosteana. Hikoiluun on myös saatavana lääkkeitä, jotka vähentävät hikoilua ja samalla ihon sähkönjohtavuutta. Esimerkiksi kosmetologeilla on käytössä ihon kosteutta mittaavia laitteita, joilla asiakkaan ihon ominaisuuksia ja terveyttä voidaan arvioida.

Lääketiede on kehittänyt laitteita, jotka mittaavat ihon kosteuspitoisuutta (non-invasiivisesti) sensoreiden avulla. Laitteessa on kaksi hopeajohtimia sisältävää elastisesta polymeerikomposiitista valmistettua elektrodia, jotka monitoroivat ihon sähkönjohtavuutta valheenpaljastuslaitetta tarkemmin. Laitteita käytetään potilaiden nestetasapainon tunnistamiseen jo ennen kuin oireita voidaan muutoin havaita.

Valheenpaljastustestin tulokseen on mahdollista vaikuttaa
Mielenkiintoinen kysymys on, voiko valheenpaljastustestin tulokseen vaikuttaa käsittelemällä ihoa mm. sormenpäitä alumiinisuoloilla, joita käytetään antiperspiranteissa ehkäisemään kainalojen hikoilua. Alumiinisuolot liukenevat hikeen ja muodostavat kalvon joka estää hikirauhasia erittämästä kosteutta iholle useiden tuntien ajan. Valheenpaljastustestin harhauttamiseen tunnetaan useita tapoja mm. seuraavat harhautusmenettelyt:

  1. Voita pelko testiä kohtaan. Unohda testin tekijän väittämät, ettei valheenpaljastustestiä voi harhauttaa ja testin vastainen toiminta on turhaa.
  2. Tiedosta testin epäluotettavuus. Unohda testin tekijän väittämät, että valheenpaljastustesti on luotettava. Ainoastaan harvoin testillä päästään 70% luotettavuuteen.
  3. Tiedosta, ettei testi näe pään sisälle, ei lue ajatuksia, eikä voi oppia sinusta mitään. Kun vastaat kysymyksiin voi testi ilmaista ainoastaan muutoksia fysiologisissa ominaisuuksissa.
  4. Pyri alentamaan reagointi- ja aistiherkkyyttä. Tähän on useita menettelytapoja, kuten lääkkeet (huumausaineet ja psykotrooppisia aineita sisältävät lääkevalmisteet) tai itsensä väsyttäminen valvomalla ennen testiä.
  5. Vältä keskittymistä esitettäviin kysymyksiin. Keskity testitilassa johonkin esineeseen tai neutraaliin nuoruuden muistoon ja ajattele sitä.
  6. Provosoi esiin vääriä reaktioita ajattelemalla raivoa aiheuttavia ja päinvastaisia asioita mitä sinulta kysytään. Vääriä reaktioita voidaan aiheuttaa mm. aiheuttamalla kipua siten, ettei testin tekijä sitä huomaa mm. jännittämällä pakaralihaksia, leukaperiä tai pohjelihaksia painamalla varpaita lujasti lattiaan, jännittämällä leukaperiä.

Henkilökunnan luotettavuuden testaaminen
Ulkomaiset tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että pääasiallisin syy yrityksissä tapahtuviin tietovuotoihin on henkilökunnan epälojaalisuus, ei niinkään tahattomat virheet. Epälojaalisuus ei ole kuitenkaan ainoa syy.

Henkilökunnan ajattelemattomuus, huolimattomuus ja välinpitämättömyys voi myös johtaa tietovuotoihin. Tietovuotojen aiheuttamat taloudelliset menetykset ja kilpailun kiristyminen ovat johtaneet maailmalla valheenpaljastustestien käyttöönoton yleistymiseen. Suomessa testien käyttö rekrytointien yhteydessä ei ole mahdollista.

Valheenpaljastustestiin liittyvistä ongelmista huolimatta eräät ulkomailla toimivat organisaatiot käyttävät valheenpaljastustestiä avainhenkilöstön rekrytoinnin yhteydessä. Testistä on muodostunut osa rekrytointiprosessia, niissä tapauksissa, joissa valittavalta henkilöltä edellytetään rehellisyyttä ja lojaalisuutta.

Valheenpaljastustesti voidaan tehdä ainoastaan rekrytoitavan henkilön suostumuksella. Testin avulla ei tutkita henkilön yksityisyyteen liittyviä asioita. Niitä ei myöskään luovuteta rekrytoivalle yritykselle.

Testikysymykset laaditaan asiantuntijoiden toimesta siten, että yrityksen yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduiksi. Kysymyksillä voidaan tutkia mm. henkilön rehellisyyttä, yhteyksiä alamaailmaan, aiempiin työpaikkoihin liittyviä tilanteita, alkoholin ja huumeiden käyttöä sekä lojaalisuutta.

Yhdysvaltain ydintutkimuslaitosten huippusalaisten tehtävien parissa työskentelee noin 2 % tutkimuslaitosten henkilöstöstä. Nämä työntekijät on alistettu valheenpaljastustesteihin. Testistä kieltäytyvä ei pääse huippusalaisiksi luokiteltuihin tehtäviin ministeriössä.

Totuusseerumi
Totuusseerumin tutkimus lähti käyntiin 1950 -luvulla. Yhdysvaltain ilmavoimilla oli tarkoituksena kehittää aine, jonka avulla pilotteja voitiin opettaa vastustamaan aivopesua. Kokeilut aloitettiin huumeilla (alkoholilla, amfetamiinilla, barbituraateilla, heroiinilla). Englantilaiset testasivat mm. lysergihapon dietyyliamidilla (LSD). Huumeiden käytöstä ei saatu kuitenkaan hyviä kokemuksia. Koehenkilöt valehtelivat vain entistä taitavammin. Myöhemmin natriumpentotaali (barbituraatti) vakiinnutti asemansa totuusseerumina.

Natriumpentotaali aiheuttaa sekavuustilan, jolloin kuulusteltavaa voidaan käsitellä miten tahansa. Sekavuustila saadaan aikaan antamalla kuulusteltavalle niin suuri annos natriumpentotaalia, että kuulusteltava menettää tajuntansa. Tämän jälkeen annetaan piristävää ainetta, jolloin kuulusteltava saadaan hieman virkoamaan ja vastaamaan kysymyksiin mitään salaamatta.

Totuusseerumin avulla kuulustellut henkilöt ovat olemukseltaan sekavia ja rasittuneita. Kansainvälisistä sopimuksista huolimatta ihmisoikeusjärjestöt ovat rekisteröineet totuusseerumin avulla kuulusteltuja henkilöitä valitettavan monessa sivistysvaltiossa. Vuorokausia kestävissä pidätyksissä kuulusteltava saattaa turvautua myös rauhoittaviin lääkeaineisiin, jolloin sekavuustila lisääntyy entisestään. Tilanteet ovat aika ajoin johtaneet kuulusteltavan kuolemaan.

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön