Kiinan kiinteistökaupat - SecMeter

Norjassa pidätettiin kiinalainen vakoiusta epäiltynä

Julkisten tietojen perusteella kyseessä on kaksi erillistä mutta ajallisesti lähekkäistä vakoiluepäilyä, jotka molemmat liittyvät Pohjois-Norjan strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Viranomaiset eivät ole vahvistaneet, että tapaukset liittyisivät toisiinsa.

Pidätys 15. toukokuuta 2026 – Bodø

Norjan turvallisuuspoliisi (PST) ilmoitti, että kiinalainen mies pidätettiin 15. toukokuuta epäiltynä yrityksestä harjoittaa laitonta tiedustelutoimintaa valtion salaisuuksia vastaan Nordlandin alueella. Epäillyn kerrottiin oleskelleen bunkkerissa lähellä Bodø Air Station -tukikohdan sotilasaluetta. Syyttäjän mukaan tutkinnan tavoitteena oli selvittää, yrittikö hän hankkia tietoa tukikohdan sotilaallisesta toiminnasta.

Bodøn tukikohdalla on erityinen merkitys, koska siellä toimii Naton alueellinen ilmaoperaatiokeskus (CAOC), joka vastaa liittokunnan ilmaoperaatioiden johtamisesta Pohjois-Euroopassa. Tämä tekee alueesta kiinnostavan tiedustelukohteen.

Epäilty kiisti syyllisyytensä. Myöhemmin kesäkuussa PST ilmoitti, että epäilyn perusteet olivat tutkinnan aikana heikentyneet, minkä vuoksi mies vapautettiin tutkintavankeudesta. Tutkinta kuitenkin jatkui, ja viranomaiset valmistelivat samalla maahanmuutto-oikeudellisia toimenpiteitä. Vapauttaminen ei siis merkitse sitä, että asia olisi lopullisesti ratkaistu.

Pidätys 7. toukokuuta 2026 – Andøya

Viikkoa aiemmin toinen Kiinan kansalainen, kiinalainen nainen, pidätettiin epäiltynä avunannosta vakavaan laittomaan tiedustelutoimintaan. Tässä tapauksessa epäilyn kohteena oli yritys perustaa satelliittidatan vastaanottoasema, jonka avulla olisi voitu vastaanottaa polaariradoilla kulkevien satelliittien dataa.

Viranomaisten mukaan norjalaisrekisteröityä yhtiötä epäiltiin peiteyhtiöksi kiinalaiselle valtiolliselle toimijalle. Satelliittivastaanotin takavarikoitiin ennen kuin sitä ehdittiin ottaa käyttöön.

Tutkinnan painopiste oli Andøya Spaceport -alueella, joka on yksi Euroopan tärkeimmistä avaruus- ja rakettikoekeskuksista ja jolla on sekä siviili- että puolustuksellista merkitystä.

Ovatko tapaukset yhteydessä toisiinsa?

Ei ole julkista näyttöä, että ne olisivat samaa operaatiota tai saman verkoston osia. PST on nimenomaisesti ilmoittanut, ettei sillä ole tietoa, joka osoittaisi yhteyden Bodøn ja Andøyan tapausten välillä.

Miksi Pohjois-Norja kiinnostaa tiedustelupalveluja?

Pohjois-Norja on strategisesti erittäin tärkeä alue, koska siellä sijaitsevat muun muassa:

• Andøya Spaceport, joka on Euroopan merkittävimpiä avaruus- ja laukaisukeskuksia.
• Bodø Air Station, jossa toimii Naton alueellinen ilmaoperaatiokeskus.
• useita sotilas-, meri- ja ilmapuolustuksen kohteita sekä arktiseen alueeseen liittyvää infrastruktuuria.

Norjan turvallisuusviranomaiset ovat viime vuosien uhka-arvioissaan toistuvasti nimenneet Kiinan ja Venäjän merkittävimmiksi ulkomaisiksi tiedustelu-uhkiksi erityisesti arktisella alueella.

Yhteenvetona voidaan todeta, että viranomaiset ovat kertoneet epäilyjen kohteet yleisellä tasolla, mutta eivät ole julkaisseet näyttöä tai yksityiskohtia, joiden perusteella voitaisiin arvioida epäilyjen paikkansapitävyyttä. Siksi tässä vaiheessa ei ole mahdollista päätellä, olivatko epäillyt osa Kiinan organisoitua valtiollista tiedusteluoperaatiota vai päätyvätkö tutkinnat myöhemmin ilman syytteitä.

Lähteet:

Associated Press. Chinese citizen arrested in Norway on espionage allegations. Julkaistu 7.5.2026.

High North News. Several Suspected Espionage Cases in Northern Norway. Julkaistu 8.6.2026.

High North News. Northern Norway: Chinese Citizen Arrested For Aiding Attempted Espionage. Julkaistu 8.5.2026.

The Local Norway. Norway arrests Chinese woman for spying on satellite data. Julkaistu 8.5.2026.

The Independent. Norway arrests Chinese man over alleged spying offences. Julkaistu 18.5.2026.

Norwegian American. Chinese nationals arrested in Nordland. Julkaistu 5.6.2026.

Norway's News in English. Several charged with espionage. Julkaistu 8.5.2026.

AP News. Norwegian police arrest a Chinese citizen on spying allegations. Julkaistu 7.5.2026.

Viranomaislähteet

Politiets sikkerhetstjeneste (PST) – Norwegian Police Security Service

Norwegian National Security Authority (NSM)

Andøya Space

Tämä tapaus on yksi esimerkki siitä, miksi Kiinaan kytkeytyviä strategisia investointeja ja kiinteistökauppoja arvioidaan monissa länsimaissa nykyisin aiempaa tarkemmin. Kyse ei ole siitä, että kaikki kiinalaiset ostajat muodostaisivat turvallisuusriskin, vaan siitä, että turvallisuusviranomaiset arvioivat tapauskohtaisesti mahdollisia tiedustelu-, infrastruktuuri- ja huoltovarmuusriskejä.

Kiinan Military-Civil Fusion -strategia ja sen merkitys kiinteistöhankinnoissa

Kiinan turvallisuuspolitiikka perustuu osittain niin sanottuun Military-Civil Fusion (MCF, 军民融合) -strategiaan. Sen tavoitteena on hyödyntää siviiliyhteiskunnan, tutkimuslaitosten ja yritysten osaamista myös kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen tarpeisiin. Strategian keskeinen ajatus on, että kaupallisen ja sotilaallisen toiminnan välistä rajaa pyritään madaltamaan silloin, kun se palvelee Kiinan valtion tavoitteita.

Strategian tavoitteena on mahdollistaa siviili- ja sotilasresurssien aiempaa tiiviimpi hyödyntäminen kansallisen turvallisuuden tarpeisiin tilanteissa, joissa kansallinen turvallisuus sitä edellyttää. Tämän vuoksi länsimaiden turvallisuusviranomaiset arvioivat kiinalaisten yritysten investointeja usein laajemmasta turvallisuusnäkökulmasta kuin pelkästään kaupallisena toimintana.

Strategian vuoksi kiinteistöhankinnoissa tarkastellaan paitsi ostajan liiketoiminnallista tarkoitusta myös sitä, voisiko hankittu kiinteistö tulevaisuudessa palvella tiedustelua, logistiikkaa tai muuta valtiollista toimintaa.

Fufeng Group, Yhdysvallat

Yksi tunnetuimmista tapauksista on kiinalaisen Fufeng Groupin suunnittelema maissinjalostamo Grand Forksissa Pohjois-Dakotassa. Tehdas olisi sijoittunut lähelle Yhdysvaltain ilmavoimien tukikohtaa, jossa harjoitetaan myös satelliitti- ja tiedustelutoimintaa.

Yhdysvaltain ilmavoimat katsoivat, että hankkeeseen liittyi merkittäviä turvallisuusriskejä. Lopulta hanke pysäytettiin, vaikka varsinaista näyttöä tiedustelutoiminnasta ei ollut. Viranomaisten mukaan jo pelkkä mahdollisuus tekniseen tiedonkeruuseen tai strategisen jalansijan muodostamiseen oli riittävä peruste puuttua hankkeeseen. Tapaus osoittaa, että turvallisuusarviointi perustuu usein ennaltaehkäisyyn eikä rikoksen tai vakoilun todistamiseen.

Darwinin satama, Australia

Vuonna 2015 kiinalainen Landbridge Group sai 99 vuoden vuokrasopimuksen Darwinin satamasta Australiassa. Satama on strategisesti merkittävä, koska siellä toimii myös Australian puolustusvoimat ja Yhdysvaltain merijalkaväen joukkoja.

Kauppa hyväksyttiin alun perin liiketaloudellisena investointina. Myöhemmin turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristyessä Australian hallitus arvioi päätöstä uudelleen, koska sataman hallinta nähtiin mahdollisena turvallisuusriskinä. Tapaus osoittaa, että turvallisuusarvio voi muuttua kansainvälisen tilanteen muuttuessa.

Helsingin ja Tallinnan välinen tunnelihanke

Helsingin ja Tallinnan välinen, Peter Vesterbackan vetämä Suomenlahden tunnelihanke perustui vuonna 2019 julkistettuun aiesopimukseen kiinalaisen Touchstone Capital Partnersin kanssa jopa 15 miljardin euron rahoituksesta.

Hankkeeseen oli tarkoitus osallistua myös kiinalaisia rakennus- ja rautatieyhtiöitä. Hanke kuitenkin kariutui, koska rahoituksen uskottavuutta epäiltiin, Viron hallitus ei hyväksynyt yksityistä hanketta turvallisuus-, ympäristö- ja taloussyistä, ja Kiinan investointeihin alettiin suhtautua Euroopassa aiempaa kriittisemmin.

Tällä hetkellä Vesterbackan yksityinen, kiinalaisrahoitteinen hanke ei ole toteutumassa. Ajatus Helsingin ja Tallinnan välisestä tunnelista ei kuitenkaan ole kokonaan kuollut. Suomi ja Viro pitävät tunnelia edelleen pitkän aikavälin mahdollisuutena, mutta mahdollisen toteutuksen odotetaan perustuvan maiden ja Euroopan unionin yhteistyöhön eikä kiinalaiseen yksityisrahoitukseen.

Turvallisuushuolia herätti erityisesti se, että kyse olisi ollut kriittisestä liikenneinfrastruktuurista, jonka rahoitukseen ja rakentamiseen olisi osallistunut kiinalaisia toimijoita. Nykyisin tunnelia pidetään edelleen mahdollisena pitkän aikavälin hankkeena, mutta sen odotetaan perustuvan Suomen, Viron ja Euroopan unionin yhteistyöhön eikä kiinalaiseen yksityisrahoitukseen.

Kiinan ja kiinalaisten kiinteistökaupat turvallisuuspolitiikan näkökulmasta

Kiinan ja kiinalaistaustaisten toimijoiden kiinteistökaupoissa ei ole kyse vain yksityishenkilöiden mökki- tai sijoitusasunnoista, vaan erityisesti kaupoista, jotka sijoittuvat sotilaskohteiden, lentokenttien, satamien, huoltovarmuusreittien tai muun kriittisen infrastruktuurin läheisyyteen.

Suomessa aihe nousi esiin kesäkuussa 2026, kun puolustusministeriö esti 14 EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten ostajien kiinteistökauppaa. Näistä kymmenen liittyi kiinalaiseen yritysverkostoon, jonka kohteet sijaitsivat muun muassa Rovaniemellä, Asikkalassa ja Laukaassa. Puolustusministeriön mukaan sijainneilla saattoi olla vaikutusta maanpuolustukseen, huoltovarmuuteen, kriittiseen infrastruktuuriin ja kansalliseen turvallisuuteen.

Viranomaisten arvion mukaan kyse ei näyttänyt olevan pelkästään sattumanvaraisista kiinteistöhankinnoista, vaan toistuvilta ja strategisesti sijoittuneilta hankintayrityksiltä. Ostokohteet olivat lähellä maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta merkittäviä paikkoja, ja toimijoiden välillä oli yritysverkostojen kautta yhteyksiä. Tämä tekee ilmiöstä turvallisuusviranomaisten näkökulmasta poikkeuksellisen. Yksittäinen kauppa voi olla harmiton, mutta useiden samantyyppisten kauppojen sarja voi muodostaa riskikuvion.

Kansainvälisesti sama huoli näkyy erityisesti Yhdysvalloissa. Siellä on keskusteltu kiinalaisten yritysten ja sijoittajien maaostoista sotilastukikohtien läheisyydessä. Tunnettu esimerkki on Fufeng Groupin suunnittelema maissitehdas Grand Forksissa, Pohjois-Dakotassa, lähellä Yhdysvaltain ilmavoimien tukikohtaa.

Tapaus johti poliittiseen vastareaktioon ja vauhditti keskustelua siitä, pitäisikö ulkomaista maanomistusta sotilaskohteiden lähellä rajoittaa tiukemmin. Vuonna 2024 Yhdysvallat myös laajensi viranomaisten mahdollisuuksia tarkastaa ulkomaisia kiinteistökauppoja sotilastukikohtien läheisyydessä.

Taustalla on laajempi kysymys Kiinan valtion, yritysten ja kansalaisten suhteesta. Kiinan vuoden 2017 kansallinen tiedustelulaki velvoittaa organisaatioita ja kansalaisia tukemaan, avustamaan ja tekemään yhteistyötä valtion tiedustelutyön kanssa lain mukaisesti.

Miten kiinteistöjä voidaan hyödyntää tiedustelutoiminnassa

Turvallisuusviranomaiset arvioivat, miten kiinteistöjä voitaisiin käyttää tiedustelun tukena, minkä vuoksi strategisesti sijaitsevat kiinteistöhankinnat herättävät huolta.

1. Tarkkailu ja tiedonkeruu

Jos kiinteistö sijaitsee sotilasalueen, lentokentän, sataman tai muun kriittisen kohteen läheisyydessä, sitä voidaan teoriassa käyttää:

• liikenteen ja kuljetusten havainnointiin,
• sotilas- ja viranomaisliikenteen seuraamiseen,
• ajoneuvojen, henkilöstön ja kuljetusreittien tarkkailuun,
• teknisten laitteiden sijoittamiseen tiedonkeruuta varten.

Tällainen tiedustelu voi olla pitkäaikaista ja huomaamatonta.

2. Tekninen tiedustelu

Kiinteistö voi tarjota paikan, josta voidaan sijoittaa esimerkiksi:

• radio- ja tietoliikennettä seuraavia antenneja,
• kameroita tai sensoreita,
• muita elektronisen tiedustelun laitteita.

Tällaisen toiminnan toteutuminen riippuu kuitenkin kohteen sijainnista, eikä pelkkä kiinteistön omistaminen mahdollista sitä automaattisesti.

3. Tukikohta tiedusteluhenkilöstölle

Kiinteistö voi toimia:

• toimistona,
• majoituspaikkana,
• varastona,
• tapaamispaikkana.

Tämä helpottaa pitkäaikaista toimintaa ilman, että ulkopuolinen toiminta herättää helposti huomiota.

4. Sabotaasin valmistelu

Poikkeusoloissa strategisesti sijaitseva kiinteistö voisi teoriassa helpottaa:

• kriittisen infrastruktuurin häirintää,
• kuljetusreittien seuraamista,
• huoltovarmuuden kannalta tärkeiden kohteiden kartoittamista.

Tästä syystä monet maat arvioivat kiinteistökauppoja myös kriisiajan näkökulmasta.

5. Taloudellinen tiedustelu

Kiinteistöhankinnat voivat liittyä myös taloudelliseen tiedusteluun. Kiinteistö voi tarjota mahdollisuuden luoda paikallisia yritysverkostoja, hankkia tietoa alueen elinkeinoelämästä tai tukea muuta laillista liiketoimintaa, jota voidaan myöhemmin hyödyntää tiedonhankinnassa.

6. Viranomaisten reagoinnin testaaminen

Tutkijoiden mukaan yksi mahdollinen tarkoitus voi olla myös se, että ostoyrityksillä testataan:

• havaitaanko kauppa,
• kuinka nopeasti viranomaiset reagoivat,
• millä perusteilla kauppa estetään,
• mitä tietoja viranomaiset tutkivat.

Tällainen "testaaminen" tuottaa tiedustelullisesti arvokasta tietoa riippumatta siitä, hyväksytäänkö vai estetäänkö kauppa.

Tämä ei tarkoita, että jokainen kiinalainen yritys tai kiinteistönostaja olisi tiedustelutoimija, mutta se selittää, miksi länsimaiden viranomaiset arvioivat kiinalaisomisteisia kohteita eri tavalla kuin tavallisia markkinasijoituksia. Kiinteistöjen mahdollinen tarkoitus voi olla monitasoinen.

• Ensimmäinen ja viattomin selitys on liiketoiminta, kuten matkailu, hotellitoiminta, majoitus, metsätalous tai sijoittaminen.
• Toinen mahdollinen tarkoitus on pitkäaikainen strateginen jalansija. Kiinteistö voi tarjota fyysisen läsnäolon, havainnointimahdollisuuksia, logistiikkatukea tai pääsyn alueelle, jossa normaalisti ulkopuolinen toiminta herättäisi huomiota.
• Kolmas tarkoitus voi olla viranomaisten reaktioiden testaaminen. Ostoyrityksillä voidaan selvittää, miten nopeasti valtio huomaa riskit, mitä kohteita se pitää herkkinä ja missä kulkee lainsäädännön raja.

Euroopan unionissa ilmiö liittyy niin sanottuun taloudellisen turvallisuuden ajatteluun. EU on viime vuosina vahvistanut ulkomaisten investointien seulontaa, koska turvallisuusriskejä ei enää nähdä vain puolustusmateriaalissa vaan myös teknologiassa, energiassa, liikenteessä, satamissa, datassa ja kriittisessä infrastruktuurissa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston vuoden 2025 sopimus FDI-seulonnan vahvistamisesta tähtäsi siihen, että kaikilla EU-mailla olisi mekanismeja arvioida ulkomaisia investointeja herkillä aloilla.

On kuitenkin tärkeää välttää yksinkertaistavaa johtopäätöstä, jonka mukaan kaikki kiinalaiset kiinteistökaupat olisivat uhka. Oikeusvaltiossa arviointi perustuu sijaintiin, rahoitukseen, omistusrakenteeseen, ostajan taustoihin, käyttötarkoitukseen ja kokonaiskuvaan.

Turvallisuusriski syntyy erityisesti silloin, kun useat tekijät kasautuvat, kuten epäselvä rahoitus, verkostomainen omistus, kohteen läheisyys sotilas- tai huoltovarmuuskohteisiin sekä heikko liiketoiminnallinen peruste.

Johtopäätös on, että Kiinan ja kiinalaistaustaisten toimijoiden kiinteistökaupat ovat osa laajempaa kansainvälistä muutosta, jossa maaomistusta ei nähdä enää pelkästään yksityisoikeudellisena kysymyksenä.

Kiinteistö voi olla myös strateginen resurssi. Suomen tapaus sopii tähän kansainväliseen kehitykseen. Valtio pyrkii estämään etukäteen tilanteita, joissa kriittisen infrastruktuurin lähelle muodostuu ulkomainen, vaikeasti valvottava vaikutus- tai tarkkailupiste.

Voivatko kiinalaiset toimijat toimia Venäjän epäsuorina välikäsinä kiinteistöhankinnoissa?

Venäjän kansalaisiin kohdistuvien kiinteistökaupparajoitusten jälkeen on esitetty kysymys, voisivatko kiinalaiset yritykset tai sijoittajat toimia joissakin tapauksissa Venäjän epäsuorina välikäsinä eli proxyna.

Tällainen mahdollisuus on noussut esiin turvallisuuspoliittisessa keskustelussa erityisesti Suomen puolustusministeriön ja asiantuntijoiden arvioissa. Julkisuudessa ei kuitenkaan ole esitetty näyttöä siitä, että Kiina järjestelmällisesti toteuttaisi kiinteistöhankintoja Venäjän puolesta.

Sen sijaan viranomaiset arvioivat jokaisen tapauksen erikseen omistusrakenteen, rahoituksen, kohteen sijainnin ja turvallisuusvaikutusten perusteella. Tätä mahdollisuutta pidetään kuitenkin uskottavana muutamasta syystä:

• Kiinalla ja Venäjällä on viime vuosina syventynyt strateginen kumppanuus talouden, diplomatian ja turvallisuuden aloilla.
• Venäläisten kiinteistöostot ovat Suomessa käytännössä estyneet lainsäädännön vuoksi, joten turvallisuusviranomaiset tarkastelevat muiden maiden kautta tehtäviä hankintoja aiempaa tarkemmin.
• Useat turvallisuusasiantuntijat korostavat, että ulkomaisten kiinteistöhankintojen kohdalla olennaista ei ole ostajan kansalaisuus vaan mahdolliset yhteydet valtioihin, omistusrakenteet ja kohteen strateginen merkitys.

Samalla on todettava, että nykyinen julkinen aineisto ei osoita, että kiinalaiset kiinteistöhankinnat olisivat Venäjän ohjaamia. Tutkimuksissa Kiinan ja Venäjän suhdetta on kuitenkin kuvattu läheiseksi strategiseksi kumppanuudeksi, joten lupamenettelyssä on arvioitava kaikki mahdolliset skenaariot.

Samalla Suomen on säilytettävä tasapaino turvallisuuden ja avoimen talouden välillä. Paras ratkaisu ei ole yleinen epäluulo kaikkia kiinalaisia kohtaan, vaan tarkka, läpinäkyvä ja tapauskohtainen turvallisuusarvio.

Miten kiinteistökaupan taustalla oleva toimija voidaan selvittää

Turvallisuusarvioinnissa yksi keskeinen kysymys on, mikä on kiinteistöhankinnan liiketaloudellinen tai henkilökohtainen peruste. Jos ostaja asuu pysyvästi Kiinassa, josta matka Suomeen kestää yleensä noin 10–12 tuntia, ja monissa tapauksissa matka edellyttää vaihtoa, jolloin kokonaismatka-aika voi nousta 14–20 tuntiin. Tämän vuoksi turvallisuusanalyysissä voidaan perustellusti tarkastella, mikä on ostajan liiketaloudellinen tai henkilökohtainen intressi hankkia juuri Suomessa sijaitseva vapaa-ajan kiinteistö tai muu kiinteistö, erityisesti jos kohde sijaitsee strategisesti merkittävän infrastruktuurin läheisyydessä.

Tämä on tiedusteluanalyysissä käytetty ajattelutapa: ei kysytä ensin, onko henkilö vakooja, vaan mikä on hänen uskottava motiivinsa ja selittääkö se havaittua toimintaa. Jos havaittu toiminta poikkeaa normaalista eikä sille löydy uskottavaa selitystä, se voi antaa aiheen tarkempaan selvitykseen, mutta ei vielä todista sen enempää.

Kiinteistökaupan taustalla olevan todellisen toimijan selvittäminen edellyttää omistusrakenteen, rahoituksen, yritysverkostojen ja henkilösuhteiden analysointia. Turvallisuusviranomaiset eivät arvioi pelkästään ostajaa, vaan myös sitä, kuka käyttää määräysvaltaa yrityksessä, mistä rahoitus on peräisin ja liittyykö kauppaan kansallisen turvallisuuden kannalta merkittäviä riskejä. Keskeisiä selvityskeinoja ovat:

1. Omistusrakenteen selvittäminen

• kuka omistaa yrityksen
• onko omistajaketjussa holding-yhtiöitä
• löytyykö lopullinen tosiasiallinen edunsaaja (Beneficial Owner, UBO)

2. Yritysverkostojen tutkiminen

Viranomaiset selvittävät esimerkiksi:

• yhteiset hallituksen jäsenet
• samat osoitteet
• samat yhteyshenkilöt
• aiemmat liiketoimintakumppanit
• konsernirakenteet

Näin voidaan havaita, että useat näennäisesti eri yritykset kuuluvatkin saman verkoston hallintaan.

3. Rahoituksen alkuperä

Tutkitaan esimerkiksi:

• mistä rahat tulevat
• kuka lainan on myöntänyt
• onko mukana valtion omistamia pankkeja
• onko rahoitus liiketaloudellisesti uskottavaa

4. Kohteen tarkoituksen arviointi

Viranomaiset kysyvät esimerkiksi:

• miksi juuri tämä kiinteistö?
• onko hankinnalle liiketoiminnallinen peruste?
• miksi kohde sijaitsee sotilasalueen, sataman tai lentokentän läheisyydessä?

Suomen puolustusministeriö on viitannut siihen, että joidenkin hakemusten kohdalla liiketaloudellinen peruste ei ollut uskottava ja yritykset liittyivät samaan verkostoon.

5. Avoimen tiedon tiedustelu (OSINT)

Tutkijat ja viranomaiset hyödyntävät esimerkiksi:

• kaupparekistereitä
• kiinteistörekistereitä
• yritysten tilinpäätöksiä
• uutisarkistoja
• oikeuden päätöksiä
• sosiaalista mediaa
• satelliittikuvia
• yritystietokantoja (esim. Orbis, Dun & Bradstreet)

6. Turvallisuusselvitykset

Viranomaiset voivat käyttää myös tietoja, jotka eivät ole julkisia, kuten:

• tiedustelutietoa
• kansainvälistä viranomaisyhteistyötä
• rahanpesuselvityksiä
• pankkien ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista

Kiinaan liittyvä erityispiirre

Kiinalaisten yritysten kohdalla arviointiin vaikuttaa myös se, että Kiinan lainsäädäntö voi velvoittaa yrityksiä tekemään yhteistyötä valtion turvallisuusviranomaisten kanssa. Tämän vuoksi länsimaiden viranomaiset pyrkivät selvittämään, onko yrityksellä yhteyksiä valtion omistamiin yhtiöihin, sotilas-teolliseen sektoriin tai Kiinan kommunistiseen puolueeseen. Tämä ei tarkoita, että kaikki kiinalaiset yritykset toimisivat valtion puolesta, mutta se on yksi riskinarvioinnissa huomioon otettava tekijä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kiinteistökaupan taustalla olevan toimijan selvittäminen perustuu harvoin yhteen todisteeseen. Sen sijaan turvallisuusarvio muodostetaan useiden tietolähteiden yhdistelmästä: omistussuhteista, rahoituksesta, yritysverkostoista, kohteen sijainnista ja mahdollisista yhteyksistä valtioihin tai muihin toimijoihin.