Yrityssalaisuusrikokset - SecMeter

Go to content

Yrityssalaisuusrikokset

Yritysturvallisuus > Liikesalaisuus
Yrityssalaisuuksilla tarkoitetaan liikesalaisuuksia. Yrityssalaisuusrikokset ovat rikoslain 30 luvussa (24.8.1990/769) mainittuja elinkeinorikoksia ja koskevat ainoastaan elinkeinonharjoittajia.

Poliisin tutkittavaksi tulee vuosittain nelisenkymmentä yrityssalaisuusrikosta, joista tyypillisimpiä tekotapoja ovat yrityssalaisuuden rikkominen (RL 30:5) tai sen väärinkäyttö (RL 30:6). Lähde (Rikosylitarkastaja Tapio Kalliokoski, Keskusrikospoliisi, Yrityssalaisuudet ja uhat -seminaari, Helsingin seudun kauppakamari 29.5.2008)

Yrityssalaisuuden oikeudeton hankinta, oikeudeton ilmaiseminen sivullisille tai hyväksikäyttäminen ovat elinkeinorikoksina rangaistavia tekoja.

Yrityssalaisuuden osalta on näytettävä toteen, että henkilö on ilmaissut tai käyttänyt hyväksi liiketoiminnassaan toiselle kuuluvaa yrityssalaisuutta.

Yrityssalaisuuden rikkomisen yritys voi kuitenkin täyttyä jo yrityssalaisuuksia sisältäviä tietoja kopioimalla, jos näytetään toteen, että kopioimisen tosiasiallisena tarkoituksena on ollut myöhemmin tapahtuva yrityssalaisuuden rikkominen.

TEHTÄVÄLISTA

  1. Selvitä, osaako henkilöstö tunnistaa yrityssalaisuudet muusta tiedosta?
  2. Selvitä, onko henkilöstölle annettu  riittävät ohjeet yrityssalaisuuksien käsittelystä?
  3. Selvitä, tuhotaanko tarpeettomat asiakirjat lukukelvottomiksi?

Yritysvakoilu
Kyseessä on yritysvakoilu, jos toiselle kuuluva yrityssalaisuus on hankittu oikeudettomasti ja tarkoituksena on ilmaista tai käyttää tietoa oikeudettomasti. On huomattava, että molemmat sekä yrityssalaisuuden oikeudeton hankinta ja sen oikeudeton ilmaisu tai käyttö tulee täyttyä.

Sovelletaan esimerkiksi siinä tapauksessa, jos yrityksen työntekijä on luvattomin keinoin hankkinut tietoonsa työnantajansa salaisuuksia tarkoituksenaan toimittaa ne edelleen ulkopuoliselle henkilölle.

Yrityssalaisuuden rikkomus
Kyseessä on yrityssalaisuuden rikkomus, jos henkilön tarkoituksena on ilmaista tai käyttää salaisuutta oikeudettomasti. On huomattava, että vain yrityssalaisuuden oikeudettoman ilmaisun tai käytön tulee täyttyä. Teko ei ole rangaistavaa, jos se on tehty kahden vuoden kuluttua työntekijän palvelusajan päättymisestä.

Sovelletaan esimerkiksi siinä tapauksessa, jos työtehtäviensä perusteella tietoon oikeutettu yrityksen työntekijä on paljastanut salaisuuksia ulkopuoliselle henkilölle. Mikäli yrityssalaisuuden rikkomiseen syyllistynyt henkilö on virkamies, sovelletaan häneen rikoslain 40 luvun 5 pykälän mukaista virkasalaisuuden rikkomissäännöstä, josta voi seurata myös viraltapano.

Yrityssalaisuuden rikkomisen ja yritysvakoilun rangaistusasteikko on sama. Koska yrityssalaisuuden rikkomisen yritys on lähtökohtaisesti lievemmin rangaistava teko kuin yritysvakoilu, tulee tuomioistuimen tuomita tekijä yritysvakoilua alempaan rangaistukseen.

Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
Kyseessä on yrityssalaisuuden väärinkäyttö, jos henkilö oikeudettomasti käyttää rikollisella teolla (yritysvakoilu, yrityssalaisuuden rikkomus) hankittua toiselle kuuluvaa yrityssalaisuutta elinkeinotoiminnassa tai ilmaisee salaisuuden hankkiakseen itselle tai toiselle taloudellista (rahallista) hyötyä. Yrityssalaisuuksien käyttö yksityisessä tai harrastustoiminnassa ei ole rangaistavaa.

Yrityssalaisuuden väärinkäytön tahallisuutta arvioidaan sen mukaan, onko työntekijä pitänyt varmana tai varsin todennäköisenä, että kyseessä on yrityssalaisuus ja että se on saatu tietoon tai ilmaistu rikoksella. Sovelletaan esimerkiksi siinä tapauksessa, jos yritys hyödyntää luvattomin keinoin hankittuja yrityssalaisuuksia omassa elinkeinotoiminnassaan.

Yrityssalaisuusrikosten tutkinta syö yhteiskunnan resursseja
Yrityssalaisuusrikokset ovat tunnelatautuneita (kostoon ja vihanpitoon perustuvia) riitajuttuja, jotka työllistävät ja kuormittavat esitutkintaviranomaisia. Asianomistaja voi perua jutun esitutkinnan milloin tahansa peruuttamalla rangaistusvaatimuksensa. Tästä aiheutuu esitutkintaviranomaisille tarpeetonta työtä ja resurssien tuhlausta.

Samaan aikaan voi jäädä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta huomattavasti merkittävämpiä juttuja kokonaan tutkimatta. Jokainen yrityssalaisuusriita on periaatteessa tarpeeton, koska ongelmat olisivat useimmiten olleet vältettävissä ennakolta vähin ponnistuksin.

Case ”Patria peruutti rangaistusvaatimuksen pitkällisen tutkinnan jälkeen”
Poliisi sai yrityssalaisuuden rikkomiseen liittyvän esitutkinnan valmiiksi, mutta joutui jättämään asian silleen asianomistajan luovuttua rangaistusvaatimuksesta. Epäiltynä jutussa oli Patrian entinen konsultti, joka nosti julkisuuteen Egyptin tykkikaupat. Esitutkintapyynnön poliisille teki Patria. Juttuun liittyvät asiakirjat merkittiin salaisiksi, koska ne sisältävät yrityssalaisuuksia. Lähde: (HS.fi 27.11.2009)

Elinkeinonharjoittajan määritelmä
Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka ammattimaisesti pitää kaupan, ostaa, myy tai muutoin vastiketta vastaan hankkii tai luovuttaa tavaroita tai palveluksia. Elinkeinonharjoittaja voi olla yritys, järjestö, yhdistys tai yksittäinen henkilö. Elinkeinoharjoittamisen tunnusmerkkejä ovat

  • ammattimaisuus
  • taloudellisen tuloksen tavoittelu
  • vastikkeellisuus.

Lähde: (Laki kilpailunrajoituksista 27.5.1992/480 3§)

Elinkeinotoiminnan määritelmä
Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan kilpailuolosuhteissa harjoitettavaa liike- ja ammattitoimintaa, joka tuottaa verotettavaa tuloa. Elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä ovat

  • voiton tavoittelu
  • itsenäisyys
  • palkatun henkilökunnan käyttö
  • suunnitelmallisuus
  • jatkuvuus
  • taloudellisen riskin olemassaolo
  • ulospäin suuntautuneisuus
  • kilpailu yleisillä markkinoilla.

Rikoslaissa käytetty elinkeinotoiminnan käsite on liiketoiminnan käsitettä laajempi, sisältäen myös voittoa tavoittelemattomien yritysten liiketoiminnan. Kaikkien edellä mainittujen tunnusmerkkien ei välttämättä tarvitse täyttyä, jotta toimintaa voidaan pitää elinkeinotoimintana. Lähde: (Verohallinto Ohje Drno 508/32/2005, 12.10.2005)

Case ”Posti- ja telelaitoksen toiminnassa ei ollut kyse elinkeinotoiminnasta”
Hovioikeus totesi, että posti- ja telelaitos harjoittaa ammattimaisesti taloudelliseen tulokseen tähtäävää toimintaa, mihin nähden laitosta sinänsä voidaan pitää elinkeinonharjoittajana. Kun posti- ja telelaitoksen palvelutoiminta teletoimen alueella ei rangaistusvaatimuksissa tarkoitettuna aikana kuitenkaan ole ollut verrattavissa yksityisten puhelinlaitosten toimilupiensa puitteissa alueillaan harjoittamaan palvelutoimintaan, ei posti- ja telelaitoksen telehankintoja valmistelleiden toimialapäällikön ja toimihenkilön väitetyn toiminnan voitu katsoa tapahtuneen elinkeinotoiminnassa.

Tämän johdosta posti- ja telehallituksen rangaistusvaatimuksissa esitettyjen vilpillisestä kilpailusta ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettujen lakien lahjontaa ja liikesalaisuuden väärinkäyttämistä koskevien säännösten ei katsottu olevan sovellettavissa heidän väitettyyn toimintaansa.

Tällä perusteella hovioikeus hylkäsi posti- ja telehallituksen henkilöitä vastaan esittämät vaatimukset. Lähde: (Helsingin HO, Diaarinumero: R 1985/1016B, antopäivä: 26.6.1986, ratkaisunumero: 1297, esittelypäivä: 13.6.1986)

Mitä tarkoitetaan yrityssalaisuuden oikeudettomalla hankinnalla?
Tieto on hankittu oikeudettomasti, jos se tapahtuu

  • tunkeutumalla ulkopuolisilta lukittuun tai muuten suojattuun paikkaan tai tietojärjestelmään
  • hankkimalla haltuun tai jäljentämällä asiakirja tai muu tallenne taikka muulla siihen rinnastettavalla tavalla
  • käyttämällä salakuuntelu- tai -katselulaitetta tai muuta teknistä erikoislaitetta.

Mitä tarkoitetaan yrityssalaisuuden oikeudettomalla ilmaisulla ja käytöllä?
Yrityssalaisuuden oikeudeton ilmaisu tarkoittaa yrityssalaisuuden paljastamista ilman sen suostumusta, jolta se on saatu haltuun. Oikeudeton käyttö tarkoittaa yrityssalaisuuden hyödyntämistä omiin tarkoituksiin.

PNEUPLANIN ENTINEN TYÖNTEKIJÄ TUOMITTIIN YRITYSSALAISUUDEN RIKKOMISESTA
Pneuplan Oy on perustettu 21.3.1980. Yhtiö on teollisuuden materiaalinkäsittelylaitteistoja ja erikoisventtiileitä suunnitteleva ja valmistava teknologiayritys. Pneuplan Oy on erikoistunut eri teollisuudenalojen raemaisten ja jauhemaisten materiaalien kuljetusjärjestelmiin.

Raumaster Oy on perustettu 12.7.1984 viiden henkilön toimesta. Yhtiö on erikoistunut materiaalikäsittelyjärjestelmien kokonaistoimituksiin ja hyödyntää valmistuksessa alihankkijoita. Yhtiö suunnittelee ja ostaa järjestelmien komponentit ja huolehtii projektin vetämisestä asennuksesta ja käyttöönotosta.

Pneuplan Oy:n vuonna 2005 perusteettomasti irtisanoma suunnittelupäällikkö siirtyi Raumaster Oy:n palvelukseen. Ennen lähtöä työntekijä oli kopioinut Pneuplan Oy:n palvelimelta yrityssalaisuuksia palvelimelta mm. valmistuspiirustuksia ja liiketoimintaan liittyviä kaupallisia asiakirjoja.

Vuonna 2006 Pneuplan Oy teki tutkintapyynnön entisestä suunnittelupäälliköstään ja hänen uudesta työnantajastaan. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi 23.4.2012 Pneuplan Oy:n entisen suunnittelupäällikön yrityssalaisuuden rikkomisesta 8 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja suorittamaan vahingonkorvauksena 500 000 euroa korkoineen sekä korvaamaan Pneuplan Oy:n oikeudenkäyntikulut. Jutun käsittely jatkui Turun hovioikeudessa. Vuonna 2014 Turun hovioikeus nosti entisen työntekijän korvaussummaa 800 000 euroon. Työntekijän tuomio sai lainvoiman.

Pneuplan totesi tiedotteessaan, että se on käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen kirjallisesti kieltänyt Raumaster Oy:tä käyttämästä Pneuplanilta peräisin olevaa aineistoa ja mikäli Raumaster Oy edelleen tarjoaa esimerkiksi varaosia Pneuplanin toimittamiin laitteistoihin tai Pneuplanin suunnittelemia komponentteja tai laitteistoja, tapahtuu tämä oikeudettomasti.

Myöhemmin vuonna 2015 nostettiin syytteet Raumasteria vastaan yrityssalaisuuden väärinkäytöksestä. Syytteet kaatuivat käräjäoikeudessa vuonna 2017. Tuomiosta valitettiin Turun hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi vuonna 2018, että syyteoikeus oli vanhentunut ja hylkäsi syytteet. Syyte Raumasteria vastaan olisi tullut nostaa viimeistään 2015. Hovioikeuden mukaan syyttäjän ja Pneuplanin olisi pitänyt pystyä näyttämään toteen, ettei Raumaster olisi voinut itse suunnitella kyseisiä laitteita. Tällaisen näyttötaakan asettamista Pneuplaanin harteille pidettiin kohtuuttomana. KKO ei myöntänyt valituslupaa. Hovioikeuden päätös sai lainvoiman. Lähteet: (pneuplan.fi tiedote 28.5.2012, raumaster.fi 20.7.2012, Yle MOT 11.3.2019)

AREVA PELKÄSI SÄTELYTURVAKESKUKSEN ENTISEN PÄÄJOHTAJAN VUOTAVAN YDINVOIMASALAISUUKSIA VENÄJÄLLE
Areva joutui luovuttamaan Olkiluodon ydinvoimalan rakentamisen yhteydessä yrityssalaisuuksia reaktorista, sen toiminnasta ja huoltamisesta Jukka Laaksosen johtamalle STUK:lle. Jukka Laaksonen siirtyi pian tämän jälkeen venäläisen ydinenergialaitoksen Rosatomin Overseas-yksikön varajohtajaksi. Tapaus suututti ranskalaiset. Ranskalaiset pelkäsivät liikesalaisuuksien vuotavan merkittävälle venäläiselle kilpailijalle.

Ranskalaisen ydinvoimayhtiö Arevan pääjohtaja Luc Oursel lähestyi STUK:n entistä pääjohtajaa Jukka Laaksosta kirjeellä ja oli myöhemmin käydä Soulissa Etelä-Koreassa päivällispöydässä Jukka Laaksosen kimppuun. Samassa päivällispöydässä istui vieraana mm. Etelä-Korean pääministeri. Välikohtauksen jälkeen päivällisvieraat yrittivät käyttäytyä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Ranskalaiset olivat yllättyneitä tiedosta, että Suomessa julkisen laitoksen johtohenkilö voi siirtyä täysin laillisesti heti saman alan yksityisen yrityksen palvelukseen. Arevan pääjohtaja Luc Oursel uhosi Jukka Laaksoselle selvittävänsä asiat perin pohjin. Hän ilmoitti, ettei Laaksosen lähettämä vastauskirje tyydyttänyt häntä ja ettei asia jää tähän. Lähteet: (mtv3.fi 26.3.2012, aamulehti.fi 26.3.2012)

HESBURGERIN MAJONEESIRESEPTIÄ KAUPITELTIIN HUUTO.NETISSÄ
Myynnissä oli ”Hesburgerin aito majoneesiresepti" 1000 eron hintaan. Hesburgerin toimitusjohtajan mukaan kyse ei voinut olla alkuperäisestä reseptistä, sillä se oli salainen ja se oli vain tietokoneella. Hesburger teki asiasta rikosilmoituksen poliisille. Näytti siltä, että kyseeseen tulivat yrityssalaisuuden rikkominen tai yrityssalaisuuden väärinkäyttö.

Varsinais-Suomen poliisi selvitti tapausta. Kaupittelijaksi osoittautui turkulainen vuonna 1949 syntynyt mieshenkilö, joka vaimonsa tunnuksia käyttäen julkaisi myynti-ilmoituksen Huuto.netissä. Kyseessä ei ollut aito Hesburgerin majoneesiresepti, vaan miehen omasta päästään keksimä ”vielä parempi majoneesiresepti”.

Koska myynnin kohteena ei ollut yrityssalaisuus, tutki Varsinais-Suomen poliisi tapausta petoksen yrityksenä.
Lähteet: (Iltalehti 27.7.2011, 28.7.2011, mtv3.fi 28.7.2012, ts.fi 28.7.2012, uusisuomi.fi 28.7.2011, aamulehti.fi 28.7.2011)

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS LANGETTI TEATTERISIHTEERILLE SAKOT YRITYSSALAISUUDEN RIKKOMISESTA (RL 30:5)
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi tamperelaisen miehen sakkoihin yrityssalaisuuden rikkomisesta. Mies oli irtisanoutunut Komediateatterin palveluksesta keväällä 2009 ja siirtynyt Palatsiteatterin palvelukseen.

Asianomistajan edustajan arvion mukaan, mies oli kopioinut muistitikulle noin 4 500 yrityksen yhteystiedot, joita Komediateatteri oli käyttänyt teatteriesitysten markkinoinnissa. Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi kuitenkin, että näyttöä oli esitetty vain alle 300 yhteystiedon viemisestä. Käräjäoikeus katsoi myös, että mies oli käyttänyt haltuunsa saamiaan asiakastietoja uuden työnantajansa hyödyksi.

Käräjäoikeus langetti miehelle 40 päiväsakkoa (960 euroa). Hän joutui lisäksi korvaamaan Komediateatterille noin 3000 euroa taloudellisista menetyksistä ja asian selvittelykuluista. Lähteet: (kaleva.fi 4.6.2010, ts.fi 4.6.2010)

PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUS LANGETTI SAKKORANGAISTUKSIA YRITYSSALAISUUDEN RIKKOMISESTA (RL 30:5)
Kaksi mieshenkilöä kopioi työnantajansa laitteiston piirustuksia CD-levyllä perustamaansa kilpailevaan yritykseensä. Miehet työskentelivät lahtelaisen yrityksen tuotekehitysryhmässä, joka kehitti uudenlaisia levyjen pakkauslaitteistoja.

Molemmat miehet olivat irtisanoutuneet työnantajansa palveluksesta vuoden 2007 alussa ja perustivat kilpailevan yrityksen. Ainakin toinen miehistä otti mukaansa koneen piirustukset. Piirustukset kopioitiin suunnittelutoimistossa, jossa yhtiö- ja tekijänimet muutettiin. Miehet kiistivät rikoksen. Oikeus kuitenkin katsoi, että yrityssalaisuutta oli rikottu ja myös suunnittelutoimiston mies tiesi kopioivansa yrityssalaisuuksia ja toimi avunantajana yrityssalaisuuden rikkomiseen.

Toimitusjohtajan osuudeksi sakoista muodostui 4080 euroa ja tuotantopäällikön 3600 euroa. Kolmas suunnittelutoimiston mies toimi rikoksessa avunantajana. Hänelle tuomittiin avunannosta 1260 euroa.
Sakkojen lisäksi tuomittujen oli maksettava yhdessä vastapuolen oikeudenkäyntikuluja 21000. Tapauksen käsittely jatkui myöhemmin korvausoikeudenkäynnissä. Lähde: (ees.fi 26.3.2010)

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS POHTI YRITYSSALAISUUDEN RAJOJA
Pirkanmaan käräjäoikeudessa oli esillä tapaus, jossa siivousalan yrityksen entistä työntekijää syytetään yrityssalaisuuden rikkomisesta ja yritysvakoilun yrityksestä.

Työntekijä oli udellut muilta työntekijöiltä tietoja, jotka eivät hänelle kuuluneet. Työntekijä oli myös tallentanut sähköiseen muotoon tietoja yrityksen ja sen asiakkaiden välisistä sopimuksista, joita hän käytti tietoja hyväkseen uudessa kilpailevassa siivousalan yrityksessä. Syyttäjä päätti esittää syytetylle sakkoa kovempaa rangaistusta. Lähde: (yle.fi 24.3.2010)

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS ANTOI TUOMION YRITYSSALAISUUDEN VÄÄRINKÄYTÖSTÄ (RL 30:6)
Jyväskyläläinen mies tuomittiin mittaviin korvauksiin Puolanka Tradingin yrityssalaisuuden väärinkäytöstä. Kajaanin käräjäoikeus oli hylännyt syytteet aiemmassa tuomioistuinkäsittelyssä. Mies oli käyttänyt puolankalaisyritykselle kuuluvia kaavoja Pakistanissa teettämiensä moottorikelkkapukujen valmistuksessa.

Mies tuomittiin korvaamaan Puolanka Tradingille (entinen Sinisalo-Sport) vahingoista ja selvittelykuluista yhteensä 21 400 euroa, oikeudenkäyntikuluja yli 13 000 euroa. Näiden lisäksi tuli 3600 euron sakot. Lähde: (YLE.fi 27.1.2010)

LÄNSI-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS ANTOI TUOMION YRITYSSALAISUUDEN RIKKOMISESTA JA VÄÄRINKÄYTÖSTÄ (RL 30:5 ja RL 30:6)
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus käsitteli Lohjalla sementtikuitulevyjä valmistavan Cembrit Oy:n yrityssalaisuuksien vuotamista ulkomaalaiselle kilpailijalle. Syyte koski yrityssalaisuuden rikkomista ja väärinkäyttöä. Juttua käsiteltiin suljetuin ovin ensimmäisen kerran joulukuussa 2009 ja jutun käsittely jatkui vuoden 2010 puolella. Cembrit Oy on osa tanskalaista Cembrit yhtymää.

Käräjäoikeuden tuomion mukaan Cembrit Oy:n entinen työntekijä oli luovuttanut reseptuureja ja valmistusprosessiparametreja koskevia tarkkoja tietoja kilpailijalle. Tietoja oli luovutettu vuoden 2005 alusta vuoden 2007 syksyyn. Työntekijä tuomittiin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Pääomasijoittaja Eqvitecin osittain omistama LTM Company Oy ja sen venäläinen tytäryhtiö OOO LTM tuomittiin yhteensä 60 000 euron yhteisösakkoihin. OOO LTM:n pääjohtaja tuomittiin lisäksi neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja neljän vuoden liiketoimintakieltoon. Käräjäoikeus velvoitti asianosaiset maksamaan Cembritille yhteisvastuullisesti yli 1,6 miljoonaa euroa ja lisäksi korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluja.

Cembrit on yksi maailman suurimmista kuitusementtisten rakennusmateriaalien valmistajista ja myyjistä. Cembrit Oy:n ohella Cembrit yritysryhmään kuuluu yhdeksän tytäryritystä ympäri Eurooppaa. Suomessa Cembrit Oy toimii Lohjan Muijalassa. Lähteet: (länsi-uusimaa.fi 19.12.2009, kauppalehti.fi 1.7.2010, cembrit.fi uutiset)

ESPOON KÄRÄJÄOIKEUS ANTOI TUOMION YRITYSSALAISUUDEN RIKKOMISESTA JA VÄÄRINKÄYTÖSTÄ (RL 30:5 ja RL 30:6)
Jutussa asianomistajina olivat Alko ja Norex Spirits ja vastaajina Fondbergin silloinen toimitusjohtaja ja neljä Alkosta ja Norex Spiritistä palkattua työntekijää.

Viinin jakeluyhtiö Fondberg palkkasi myyntipäällikökseen kilpailijansa Norex Spiritsin tuotepäällikön ja yhden toisen työntekijän. Alkosta Fondbergille siirtyivät viinien ostopäällikkö ja kehityspäällikkö. Henkilöt rekrytoi Fondbergin silloinen toimitusjohtaja.

Kolme neljästä uudesta työntekijästä kopioivat mukaansa entisen työnantajansa yrityssalaisuuksia. Teot tapahtuivat vuonna 2005. Osa kopioiduista tiedostoista oli hyvinkin laajoja. Kopioitujen tiedostojen avulla Fondberg sai tietoonsa mm. Alkon tavarantoimittajien yksityiskohtaisia myynti- ja markkinaosuustietoja. Kaikki kolme työntekijää kiistivät syytteet yrityssalaisuuksien rikkomisesta ja yrityssalaisuuksien väärinkäytöstä.

Vastaajista kolme kiisti syytteet yrityssalaisuuksien rikkomisesta ja väärinkäytöstä. Vastaajien mukaan tiedot eivät olleet yrityssalaisuuksia, eikä toiminta ollut tahallista.

Espoon käräjäoikeus kuitenkin totesi Fondbergin käyttäneen elinkeinotoiminnassaan Alkolle ja Norex Spiritsille kuuluneita yrityssalaisuuksia. Yksi vastaajista oli tallentanut Norexin tietokannoista tietoja myyntihinnoista ja eri viinimerkkien myynnistä Alkon kautta. Tietoja oli käytetty vastaajan uudessa työpaikassa.

  • Fondbergin yhteisösakoksi määrättiin 50 000 euroa, joka oli puolet syyttäjän 100 000 euron vaatimuksesta.
  • Kaksi työntekijää tuomittiin 3 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Heidän syyksi luettiin yrityssalaisuuden rikkominen ja sen väärinkäyttö.
  • Yksi työntekijä tuomittiin 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Hänen syyksi luettiin yrityssalaisuuden rikkominen.
  • Neljäs työntekijä tuomittiin 40 päiväsakkoon. Hänen syyksi luettiin yrityssalaisuuden väärinkäyttö.
  • Fondbergin entinen toimitusjohtaja vapautettiin syytteistä.
  • Vastaajat velvoitettiin korvaamaan yhdessä yli 40000 euron oikeudenkäyntikulut. Valtio velvoitettiin korvaamaan 17 000 euroa oikeudenkäyntikuluja vastaajalle, jonka syytteet hylättiin.

Helsingin hovioikeus päätti kohtuullistaa rangaistuksia ja korvauksia sillä perusteella, että riitaa on tutkittu jo vuodesta 2005. Tuomioita se piti kuitenkin aiheellisina. Hovioikeus alensi sakkorangaistukset 30 päiväsakkoon ja ehdolliset vankeusrangaistukset 40 ja 60 päivän mittaisiksi. Fondbergin yhteisösakko alennettiin 20 000 euroon. Vastaajien maksettavaksi määrätyt oikeudenkäyntikulut nousivat 30 000 eurolla. Lähteet: (Helsingin Sanomat 13.10.2009, 31.12.2009, 24.2.2012, YLE.fi 30.12.2009, HS.fi 30.12.2009)

YIT:N TARJOUSLASKENTAPÄÄLLIKKÖ KOPIOI YRITYSSALAISUUKSIA
YIT:n tarjouslaskentapäällikkö vei loppuvuodesta 2005 kotiinsa16 levykettä. Levykkeet sisälsivät tarjouslaskentaan, asiakassuhteisiin, strategioihin ja tulosjohtamiseen liittyviä yrityssalaisuuksia. Muutama päivä tämän jälkeen tarjouslaskentapäällikkö irtisanoutui ja meni kilpailijalle töihin.

YIT teki asiasta tutkintapyynnön. Poliisi suoritti laskentapäällikön työpaikalla kotietsinnän. Laskentapäällikkö olisi mielellään ohjannut poliisit neuvotteluhuoneeseen, mutta poliisi oli enemmän kiinnostunut laskentapäällikön työhuoneesta. Työhuoneen pöydältä poliisi löysi mappikaupalla levykkeiltä tulostettua aineistoa. Laskentapäällikkö tuomittiin 70 päiväsakkoon sekä maksamaan 6 000 euroa vahingonkorvauksia ja 20 000 euroa erilaisia muita kuluja. Lähde: (HS.fi 31.1.2009)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.

Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.

Back to content