Petos - SecMeter

Go to content

Petos

Yritysturvallisuus > Compliance
Petosrikoksen tunnusmerkistö täyttyy, jos henkilö hankkii itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin, joka aiheuttaa hänelle taloudellista vahinkoa tai sille, jonka eduista hänellä on ollut mahdollisuus määrätä.

Petoksen tunnusmerkistö täyttyy myös, jos henkilö edellä kuvatussa tarkoituksessa syöttää tietojenkäsittelylaitteeseen vääriä tietoja tai muuten puuttuu koneelliseen tietojenkäsittelyyn vääristäen tietojenkäsittelyn lopputuloksen aiheuttaen toiselle taloudellista vahinkoa. Petoksen yritys on myös rangaistava teko. Petoksesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Rikosnimikkeistöä

  • Avustuspetos (RL 29:5-8)
  • Petosrikokset (RL 36 luku)
  • Työeläkevakuutusmaksupetos (RL 29:4a)
  • Velallisen petos (RL 39:2)
  • Veropetos (RL 29:1)

Vakuutuspetos
Vakuutuspetoksen tunnusmerkistö täyttyy, jos henkilö hankkii itselleen tai toiselle oikeudettoman vakuutuskorvauksen sytyttämällä tuleen palovakuutetun omaisuuden, on kyseessä vakuutuspetos. Vakuutuspetoksesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi.

Työeläkevakuutusmaksupetos
Työeläkevakuutusmaksupetoksen tunnusmerkistö täyttyy, jos työnantaja tai tämän edustaja tahallaan

  1. laiminlyö työntekijän eläkelain mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden tai muun työntekijän eläkelaissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden,
  2. antaa työntekijän eläkelain mukaista tehtävää hoitavalle työntekijän eläkelain mukaan tarvittavan, vakuutusmaksuun tai eläkkeistä aiheutuvien kulujen jakamiseen vaikuttavan tiedon virheellisenä tai kieltäytyy antamasta tässä kohdassa mainittuja tietoja
  3. jättää työntekijältä perimänsä työntekijän työeläkevakuutusmaksun tilittämättä työntekijän eläkelain mukaiselle eläkevakuutusta hoitavalle eläkelaitokselle
  4. aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa työeläkevakuutusmaksun määräämättä jättämisen, sen määräämisen liian alhaisena tai sen aiheettoman palauttamisen.

Työvoimavaltaisilla aloilla pimeän työvoiman käyttöä ei ole saatu kuriin. Kyseessä on kansainvälinen ilmiö.  Pimeän työvoiman käyttöön liittyy usein keinotekoisia järjestelyjä, joissa työntekijän työsuhde verhotaan ammatinharjoittamiseksi tarkoituksena välttää työnantajavelvoitteita. Työnantajat pyrkivät mm. työntekijöiden vakuuttamatta jättämisellä hankkimaan huomattavaa taloudellista hyötyä ja kilpailuetua suhteessa vakuuttamisvelvoitteensa hoitaviin yrityksiin.

Eläketurvakeskus kertoi tietoonsa tulleiden työeläkevakuutusmaksupetosten olleen suunnitelmallisesti toteutettuja ja arvoltaan aiempaa suurempia. Merkittävä osa tutkinnassa olevista petostapauksista oli törkeitä. Lähde. (etk.fi uutinen 14.6.2019)

Prosessipetos
Prosessipetoksen tunnusmerkistö täyttyy, jos henkilö erehdyttää lainkäyttöviranomaista tai tuomioistuinta antamaan jotakin osapuolta taloudellisesti suosiva tai vahingoittava päätös rikos-, riita- tai hallinto-oikeudellisessa prosessissa. Erehdyttäminen voi tapahtua esimerkiksi esittämällä tuomioistuimelle jokin väärennetty asiakirja esimerkiksi osto- tai maksutosite. Tuomioistuimessa valehtelu (erehdyttäminen) voi myös johtaa prosessipetossyytteeseen.

Laskutusosoitemuutos
Yritysten väliseen maksuliikenteeseen liittyvän saajan tilitiedon muuttaminen on tyypillinen ammattimaiseen petosrikollisuuteen liittyvä toimintamalli. Yleensä petosmiehet pyrkivät ohjaamaan yrityksen ostolaskuun liittyvän suorituksen toiselle tilille esimerkiksi tekaistuilla laskutusosoitteen muutosilmoituksella, jolloin yrityksen oikea tavaran- tai palveluntoimittaja jää ilman maksusuoritusta.

Laskutusosoitteen muutosilmoitus lähetetään yleensä oikean liikekumppanin sähköpostiosoitetta erehdyttävästi muistuttavasta osoitteesta. Muitakin petokseen perustuvia tilinumerojen muutostapoja on käytetty onnistuneesti hyväksi. Väärille tileille maksettuja rahoja ei yleensä saada takaisin, vaan tappio jää maksavan yrityksen kannettavaksi.

Isoilla yrityksillä on petosyritysten varalle sisäisen tarkastuksen luomat taloushallinnon kontrollit, mutta pienemmissä yrityksissä ei aina ole riittäviä kontrolleja petosmiesten varalta. Jokaisen yritysten on aina ennen tilinumeromuutoksien kirjaamista reskontraan varmistuttava tilinumeromuutosten oikeellisuudesta esimerkiksi soittamalla muutosilmoituksen lähettäneen yrityksen viralliseen puhelinnumeroon, ei missään tapauksessa sähköpostiviestissä ilmoitettuun numeroon.

ELÄKKEELLE JÄÄNYT POLIISI SAI SYYTTEEN TÖRKEÄSTÄ PETOKSESTA
Jutun rikostutkinta käynnistyi helmikuussa 2015 Helsingin poliisilaitoksen omien selvitysten perusteella. Samaan aikaan Itä-Uudenmaan poliisilaitos tutki juttuun liittyviä epäiltyjä veropetoksia. Juttua käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa. Kaikki syytetyt kiistivät syytteet.

Helsingin poliisin valmiusyksikön Karhu-ryhmän varajohtajana toimineen ylikonstaapelin ja yrityksen johtohenkilön epäiltiin erehdyttäneen yhdessä Helsingin poliisilaitosta maksamaan yritykselle vääränsisältöisten laskujen perusteella aiheettomasti 150 000 euroa. Varat päättyivät syytteiden mukaan ylikonstaapelille.

Ylikonstaapelin epäiltiin valmistelleen hankintoja esteellisenä kyseiseltä yritykseltä vuosina 2006–2012. Hankintojen kokonaisarvon epäiltiin olevan yli 400 000 euroa. Ylikonstaapelina toiminutta henkilöä syytettiin

  • törkeästä petoksesta ja toissijaisesti törkeistä lahjusrikoksista
  • törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä
  • kirjanpitorikoksesta
  • ampuma-aserikoksesta ja
  • virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Rikosepäilyt liittyivät myös suomalaisyritykseen, jolta Karhu-ryhmä oli hankkinut tuotteita. Yrityksen tiloista löytyi kotietsinnässä yli kymmenen luvatonta asetta, joista osa oli sarjatuliaseita. Yrityksen johtohenkilö sai syytteet

  • törkeästä petoksesta ja toissijaisesti törkeistä lahjusrikoksista
  • kahdesta törkeästä veropetoksesta
  • kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja
  • törkeästä ampuma-aserikoksesta.

Lähteet: (is.fi 17.2.2015, hs.fi 29.3.2016, 19.12.2017)

MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖLLE TUOMIO PETOKSESTA
Myymäläpäällikkö oli ostanut vuoden 2016 kevään, kesän ja syksyn aikana vaatekaupasta vaatteita 40 % henkilökunta-alennuksella. Myöhemmin myymäläpäällikkö teki vaateostoksistaan normaalihintaisen asiakaspalautuksen.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus katsoi myymäläpäällikön hyötyneen toiminnallaan jokaisesta palautuksesta 40 prosenttia vaatteen asiakasmyyntihinnasta eli yhteensä noin 2 000 euroa. Vaateliikkeelle aiheutui saman suuruinen vahinko. Käräjäoikeuden mukaan myymäläpäällikön menettely täytti petoksen tunnusmerkistön.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi myymäläpäällikön petoksesta 40 päiväsakkoon (240 euroa) ja korvaamaan vaateliikkeelle vaatteista maksamatta jääneen osuuden noin 1 000 euroa. Lähde: (ts.fi 14.7.2017)

AFFEKTO MAKSUPETOKSEN KOHTEENA
Petosmiehet saivat ilmeisesti identiteettivarkautta hyväksikäyttäen Affecton tytäryhtiön suorittamaan summaltaan noin 960,000 euron aiheettoman maksun. Tapauksen johdosta Affecto ryhtyi selvittämään vakuutusturvansa kattavuutta.

Petoksesta aiheutuvat menetykset eivät vaikuta yhtiön liikevoittoon ennen kertaluonteisia eriä. Tapahtuma ei myöskään vaikuta yhtiön aiemmin antamaan ohjaukseen vuodelle 2015. Lähteet: (Affecto Oyj - Pörssitiedote, 21.8.2015 klo 09:25, mtv.fi 21.8.2015)

KONECRANESIN TYTÄRYHTIÖ MAKSUPETOSTEN KOHTEENA
Nostolaitevalmistaja Konecranesin ulkomainen tytäryhtiö valikoitui rikollisten maksupetosten kohteeksi. Konsernilla oli vuonna 2015 noin 11 900 työntekijää 600 toimipisteessä 48 maassa.

Rikolliset onnistuivat huijaamaan Konecranesin tytäryhtiöltä noin 17,2 miljoonaa euroa. Maksupetokset tapahtuivat identiteettivarkaudella ja muilla petollisilla toimilla. Tytäryhtiö kuului konsernin rikosvakuutuksen piiriin, jonka vakuutusmäärä oli 10 miljoonaa euroa.

Yhtiö antoi maksupetokset poliisin tutkittaviksi juttuun liittyvissä maissa. Menetykset eivät yhtiön mukaan vaikuttaneet Konecranesin kykyyn tehdä liikevoittoa, eikä yhtiö katsonut tältä osin syytä muuttaa taloudellista ohjeistustaan. Lähteet: (konecranes.com tiedotteet 14.8.2015, kauppalehti.fi 14.8.2015, taloussanomat.fi 14.8.2015, arvopaperi.fi 14.8.2015)

TURVALLISUUSPÄÄLLIKÖN SYYTTEET HYLÄTTIIN
Vuonna 2007 VR:n turvallisuuspäällikkö oli esittänyt "kenttäjohtopalvelun" ostamista Turvatiimiltä.  Käräjäoikeus katsoi, että kyse oli todellisuudessa maastoauton (Toyota Land Cruiser) vuokraamisesta turvallisuuspäällikön käyttöön niin, että VR vastasi auton leasingvuokran lisäksi auton huolto-, vakuutus- ja polttoainemenoista. Järjestelystä aiheutui VR:lle lähes 250 000 euron leasingkulut.

Käräjäoikeus katsoi, että turvallisuuspäällikkö oli antanut työnantajalleen virheellistä, puutteellista ja harhaanjohtavaa tietoa, eikä VR sen perusteella käsittänyt, että välttämättömäksi kuvattu "kenttäjohtopalvelu" tarkoittaisi varusteltua maastoajoneuvoa. VR luuli kenttäjohtopalvelun tarkoittavan Turvatiimiltä hankittua turvallisuuspalvelua. VR:n erehdyttäminen jatkui vuodesta 2008 vuoden 2012 alkupuolelle saakka.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi VR:n entisen turvallisuuspäällikön törkeästä petoksesta 1,5 vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvaamaan VR:lle aiheutuneen lähes 250 000 euron menetyksen sekä oikeudenkäyntikuluja runsaat 22 000 euroa.

Puolustus piti Helsingin käräjäoikeuden tuomiota virheellisenä. Tuomittu turvallisuuspäällikkö valitti ehdollisesta vankeustuomiostaan hovioikeuteen. Lähteet: (hs.fi 12.3.2015, yle.fi 12.3.2015, sss.fi 12.3.2015)

Helsingin hovioikeus antoi 21.12.2016 tuomion petosjutussa, jossa syytettynä oli VR:n entinen turvallisuuspäällikkö. Asia koski henkilöautoa, jonka VR-Yhtymä Oy oli kustantanut miehen työtehtäviä varten.

Hovioikeus hylkäsi kaikki syytteet ja korvausvaatimukset. Hovioikeuden mukaan budjettimenettelyssä tapahtuneeksi väitettyä erehdyttämistä ei ollut tapahtunut, ja auto oli tarpeellinen turvallisuuspäällikön työtehtävien kannalta.

Hovioikeus äänesti päätöksestä. Yksi kolmesta hovioikeuden jäsenestä olisi tuominnut turvallisuuspäällikön törkeästä petoksesta ja velvoittanut hänet 71 000 euron vahingonkorvauksiin. Lähteet: (yle.fi 21.12.2016, mtv.fi 21.12.2016, hs.fi 21.12.2016, iltalehti.fi 21.12.2016)

TIETOVUOTO TEKESIN TIETOJÄRJESTELMÄSSÄ
Helsinkiläisen tietotekniikkayrityksen palveluksessa olleet kolme henkilöä onnistuivat lataamaan koneilleen Tekesin hakemuspalvelusta hakemustietokannan, joka sisältää Tekesin asiakasyritysten luottamuksellisia tietoja. Epäillyt henkilöt tunsivat toisensa ja tekivät tietojen lataukset osittain samaan aikaan.

Seuraavana päivänä yksi heistä ilmoitti asiasta Tekesille ja Kyberturvallisuuskeskukselle. Havaittuaan, että hakemusjärjestelmästä oli ladattu tietoja, Tekes teki asiasta tiistaina 3.3.2015 tutkintapyynnön poliisille. Tutkintapyyntö johti kahden työntekijän pidättämiseen ja kolmannen etsintäkuuluttamiseen. Poliisin mukaan Tekesin tietojärjestelmästä ladattuja tietoja ei käytetty hyväksi. Jutun tutkinnanjohtajana toimi Helsingin poliisista johtava rikostarkastaja.

Tekes piti mahdollisena, että vuoden 2013 lopulla lisätyn tulostustoiminnon seurauksena hakemusjärjestelmään syntyi tietoturva-aukko. Tekesin mukaan tietovuoto koskee kesäkuusta 2013 alkaen laadittuja hakemuksia ja niiden luonnoksia, ei hakemusten liitteitä kuten projekti- tai liiketoimintasuunnitelmia. Kaikkiaan tietovuoto koskee 3 622 asiakasta ja heidän 8 323 hakemustaan.

Helsingin poliisi vahvisti tutkivansa asiaa törkeänä petoksena. Petoksen tunnusmerkistö täyttyy myös silloin, jos erehdytetään tietojärjestelmää ja aiheutetaan vahinkoa.

Tekes toteutti nopeasti tietojärjestelmän korjaustoimenpiteet, mutta päätti tehdä laajan tietoturvan auditoinnin kaikissa tietojärjestelmissään. Tietotekniikkayrityksen palveluksessa olleet henkilöt eivät itse katsoneet syyllistyneensä rikokseen. Lähteet: (tekes.fi uutiset 9.3.2015, poliisin tiedote 10.3.2015, mtv.fi 10.3.2015, iltasanomat.fi 10.3.2015)

FICI-COPYN TALOUSRIKOSEPÄILYSSÄ PALJASTUI JÄTTIVAHINGOT
Hämeenlinnalaisen toimistokoneyrityksen valokopiokoneyritys Fici-Copyn talousrikosvyyhtiin liittyvä poliisitutkinta valmistui. Kyseessä oli poikkeuksellisen laaja petosjuttu, jonka esitutkinta alkoi vuonna 2011. Jutussa on epäiltynä Fici-Copyn entisen toimitusjohtajan lisäksi myös muita henkilöitä.

Rikosepäilynimikkeinä on törkeitä petoksia, kavallusrikoksia, lahjontaa ja luottamusaseman väärinkäyttöä. Rikosten uhreille arvioitiin aiheutuneen kaikkiaan noin 6 - 12 miljoonan euron vahingot. Esimerkiksi Pälkäneen seurakuntaa uhkasi viiden rahoitusyhtiön taholta lähes 725 000 euron lasku. Seurakuntaan oli hankittu rahoitusyhtiöiden rahoitussopimuksilla haamukopiokoneita, joista osaa se ei ole koskaan nähnytkään.

Hämeessä epäiltyjen rikosten uhreiksi olivat joutuneet Pälkäneen seurakunnan lisäksi luonnonsuojelupiiri, Naivistit Iittalassa -säätiö, muistiyhdistys sekä Hämeenlinnan kaupungin yksiköt ja yhtiöt. Esitutkintapöytäkirjat käsittävät kymmeniä tuhansia sivuja. Ensimmäinen syyttäjälle siirtyvä pöytäkirja on kooltaan yli seitsemän tuhatta sivua. Lähteet: (shl.fi 25.9.2013, yle.fi 14.1.2014)

MIESHENKILÖÄ EPÄILTIIN TÖRKEISTÄ PETOKSISTA
Aiemmin petoksista tuomitun miehen epäiltiin huijanneen verkkokaupassa olemattomilla tavaroilla lähes 60 000 euroa. Kanta-Hämeen käräjäoikeus vangitsi hieman alle nelikymppisen miehen epäiltynä useista törkeistä petoksista.

Miehen epäiltiin sopineen ostajien kanssa kauppoja puhelimitse mm. traktoreista, asuntovaunuista, lumilingoista ja autonrenkaista. Rehellisiä aikeitaan mies oli korostanut lähettämällä valokuvia ostajille. Miehen rehellisyyteen luottaen ostajat olivat suostuneet maksamaan miehen pankkitileille etumaksuja.

Mies oli esiintynyt useilla eri nimillä ja käyttänyt yhteydenpidossa kolmeakymmentä eri puhelinnumeroa ja useita eri sähköpostiosoitteita. Poliisi oli etsintäkuuluttanut miehen ja suoritti kiinnioton torstaina 30.5.2013. Lähde: (hs.fi 3.6.2013)

MIESTEN EPÄILTIIN SYYLLISTYNEEN TÖRKEÄÄN PETOKSEEN SAMPO PANKIN VERKKOPALVELUSSA
Kaksi jyväskyläläismiestä sai tuomiot törkeästä petoksesta. Miehet olivat manipuloineet maksuja Sampo Pankin verkkopalvelussa. Petoksessa oli käytetty hyväksi tietokoneohjelmaa, jonka avulla miesten tileiltä veloitettiin pienempiä summia kuin suoritusten vastaanottajat saivat tililleen.

Maksuprosessi oli pysäytetty tietokoneohjelman avulla, jonka aikana miehet muuttivat tileiltään veloitettavia summia pienemmiksi. Vastaanottajien tileille näytti kuitenkin siirtyvän alkuperäisen suuruiset summat. Suoritusten saajina olivat mm. RAY, Veikkaus ja useat verkkokaupat. Lähteet: (mtv3.fi 1.8.2012, aamulehti.fi 1.8.2012)

MIESHENKILÖTIIN SYYLLISTYNEEN YLI 200 NETTIPETOKSEEN
Lapin käräjäoikeus vangitsi 30 vuotiaan posiolaisen mieshenkilön, jonka epäillään syyllistyneen yli 200 petosrikokseen internetissä. Lapin poliisi sai valmiiksi esitutkinnan, joka koski yli 60 vuonna 2012 toteutettua petosrikosta. Mies tunnusti teot.

Mies oli julkaissut internetin myyntisivustoilla myynti-ilmoituksia mm. puhelimista ja viihde-elektroniikasta. Asiakkaat olivat maksaneet tilaamansa tuotteet miehelle kokonaisuudessaan tai olivat suorittaneet tuotteista ennakkomaksuja. Asiakkaat jäivät kuitenkin ilman tilaamiaan tuotteita. Miehen keräämä rikoshyöty oli yhteensä noin 60 000 euroa. Hän oli käyttänyt myynti-ilmoituksissaan yli 40 eri nimeä, nimimerkkiä ja yhteystietoa.

Mies oli tuomittu aiemmin tekemistään petoksista yli vuoden vankeustuomion, joka odotti täytäntöönpanoa, koska jutun käsittely jatkui hovioikeudessa. Lähteet: (yle.fi 23.3.2012, hs.fi 23.3.2012)

FORTMUMIN TYTÄRYHTIÖN TOIMITUSJOHTAJAA EPÄILTIIN TÖRKEÄSTÄ PETOKSESTA
Fortumin asiantuntijapalveluita tarjoavan tytäryhtiön entisen toimitusjohtajan epäiltiin syyllistyneen törkeään petokseen Fortumin ja venäläisen energiayhtiön välisessä energiakaupassa. Poliisi epäili tekojen jatkuneen useita vuosia 1990-luvun lopulta lähtien. Rikostutkinta kohdistui vuosiin 1998 - 2010.

Toimitusjohtajan epäiltiin hankkineen tekaistujen alihankintalaskujen avulla jopa satojentuhansien eurojen rikoshyödyn. Epäilty toimitusjohtaja kiisti syyllistyneensä rikokseen. Fortumin lakiasiainjohtajan mukaan epäiltyä petosta oli vaikea havaita, koska tytäryhtiön toiminta oli hyvin rajoittunutta ja tapahtunut yhden henkilön toimesta. Lähteet: (yle.fi 11.1.2012, mtv3 11.1.2012, hs.fi 11.1.2012)

NOKIAN PÄÄLLIKKÖ SAI PETOKSELLA KÄYTTÖÖNSÄ YLI 600 000 EUROA
Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi Nokian Salon tehtaalla työskennelleen 42-vuotiaan päällikön törkeästä petoksesta kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Päällikkö oli rahoittanut ralliharrastustaan väärennetyillä laskuilla yli 600 000 euron edestä.

Laskuja laatinut ralliautojen huoltomies sai vuoden ja kahden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Hänen tehtävänä oli saada laskut näyttämään Nokian alihankkijoiden lähettämiltä. Petoksella hankitut rahat kuluivat pääosin ralliauton varaosiin ja korjaamiseen. Osa rahoista siirrettiin myös pieninä erinä päällikön omalle tilille. Ennen paljastumistaan vuonna 2009, päällikkö ehti maksattaa Nokialla toistasataa laskua.

Käräjäoikeus moitti tuomiossaan Nokiaa laskujen hyväksymisen valvonnan huonosta järjestämisestä. Nokian mukaan vastaava toiminta ei ole enää mahdollista. Lähteet: (sss.fi 11.5.2011, mtv3.fi 11.5.2011)

POLIISIN EPÄILTIIN SYYLLISTYNEEN PETOKSEEN JA VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMISEEN
Tapaukseen liittyvä esitutkinta valmistui ja eteni syyteharkintaan. Poliisia epäiltiin petoksesta, maksuvälinepetoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Keskusrikospoliisin pohjoisen osaston Rovaniemen yksikössä työskennelleen poliisin epäiltiin väärinkäyttäneen henkilökohtaista luottokorttiaan tuhansilla euroilla. Tekojen epäiltiin tapahtuneen joulukuun 2007 ja marraskuun 2008 välisenä aikana.

Poliisin kolmea esimiestä epäiltiin virkavelvollisuuden rikkomisesta, heidän hyväksyttyä perusteettomia kuluja. Epäillyt kiistivät syyllisyytensä rikoksiin. Esitutkinnan suoritti Peräpohjolan poliisi. Tutkinnanjohtajana toimi kihlakunnansyyttäjä Kirsi Männikkö. Lähteet: (lapinkansa.fi 26.4.2010, karjalainen.fi 26.4.2010, iltasanomat.fi 26.4.2010)

KAKSI HENKILÖÄ ONNISTUI OHJAAMAAN MAKSUT VÄÄRÄLLE TILILLE
Helsingin poliisi tutki tapausta, jossa yrityksiä oli petetty tekaistun tiedotteen avulla maksamaan laskuja väärille pankkitileille. Kaksi henkilöä petti erään suomalaisen yrityksen kahta sopimuskumppania lähettämällä heille tiedotteen, jossa ilmoitettiin uudet pankkiyhteystiedot.

Sopimuskumppanit ehtivät maksaa noin 250 000 euron suoritukset tiedotteessa mainitulle pankkitilille. Poliisin nopean toiminnan ansiosta valtaosa varoista onnistuttiin jäädyttämään tileille. Tekijöitä epäillään törkeästä petoksesta ja yhtä heistä avunannosta. Lähde: (hs.fi 13.11.2009)

VARMENNUSRAJAN ALITUS
Kaupat eivät tarkista ulkomaisella luotto- tai pankkikortilla tehtyjä pikkuostoksia varmennuksesta aiheutuvien kustannusten vuoksi. Eräissä tapauksissa myös käytettävä teknologia rajoittaa varmennusmahdollisuuksia. Korttijärjestelmien katsotaan kestävän liiketaloudellisesti pienehköjä väärinkäytöksiä.

Australialaisen noin 60–vuotiaan mieshenkilön epäillään ostaneen suljetuilla pankki- ja luottokorteilla lähes 200 000 markan arvosta tavaraa eri puolilla Etelä-Suomea. Petos onnistui, koska yksittäisten ostosten arvo alitti varmennusrajan. Mies muutti tavarat käteiseksi palauttamalla ostokset nopeasti. Miehen epäillään huijanneen vastaavalla tekniikalla kauppoja myös muissa Pohjoismaissa. Lähde: ( Markku Uotila, Ilta-Sanomat 21.7.2000, sivu 12).

VAKUUTUSYHTIÖN PIIRIPÄÄLLIKKÖ TEKAISI RIKOSILMOITUKSEN
Pikaruokaketjun myymälän ulkokalusteet tuhoutuivat väärin suoritetun pesun seurauksena. Myymäläpäällikkö kääntyi korvausasiassa vakuutusyhtiön piiripäällikön puoleen, joka lupasi hoitaa asian. Piiripäällikkö tekaisi tietokoneellaan rikosilmoituksen, väärensi allekirjoituksen ja liitti vahinkoilmoituksen korvaushakemukseen. Vahinkoilmoituksen mukaan kalusto oli rikottu käyttökelvottomaksi. Pikaruokaketjun yrittäjä sai uudet kalusteet.

Vakuutusvilppi paljastui, kun poliisin tiedostosta ei löytynyt vastaavalla tunnuksella vastaanotettua rikosilmoitusta. Piiripäällikkö tunnusti suunnitelleensa jutun yksin. Hän kertoi myymäläpäällikön vihjailleen vaihtavan vakuutusyhtiötä, ellei kalusteita korvata. Vilpin seurauksena vakuutusyhtiö erotti piiripäällikön palveluksesta. Turun käräjäoikeus tuomitsi hänet kahdesta väärennöksestä ja petoksesta 30 päiväsakkoon. Lähde: (Markku Uotila, Ilta-Sanomat 20.11.1999, sivu A15)

HOVIOIKEUS TUOMITSI PUHELINTEKNIKON VANKEUTEEN PUHELINPETOKSESTA
Kirkkonummelainen puhelinteknikko tuomittiin kahden vuoden vankeusrangaistukseen 9700 -numeroilla tehdyistä törkeistä petoksista. Teknikko soitti HPY:n keskuksesta tekaistuja puheluita toisten miesten kanssa perustamiinsa 9700 -numeroihin. Rahaa sykäyksistä kertyi yli miljoona markkaa.

Toinen juttuun sekaantunut mies tuomittiin petoksesta vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Kolmas juttuun sekaantunut mies tuomittiin petoksesta vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lähde: (Helsingin Sanomat 18.2.1996)

KOP:N EX-JOHTAJAA SYYTETTIIN AVUNANNOSTA PETOSSARJAAN
Artikkelin mukaan "ex-johtaja" sai syytteen epäiltynä avunannosta seitsemään törkeään petokseen erään asuntoyhtiön osakekauppoja koskevassa jutussa. Lähde: (Kauppalehti 28.9.1995)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.

Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.

Back to content