Väärinkäytökset - SecMeter

Go to content

Väärinkäytökset

Yritysturvallisuus > Compliance
Yrityksen taloushallinnossa petoksia ja väärinkäytöksiä saatetaan kutsua englanninkielisellä termillä fraudeiksi (fraud = petos, petkutus).

Väärinkäytökset jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin tapauksiin. Väärinkäytöksiä ehkäistään ja ilmaistaan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen menetelmin. Rikolliseen toimintaan liittyvät väärinkäytökset jätetään poliisin tutkittaviksi.

Väärinkäytöksen toteutuminen yrityksessä edellyttää aina seuraavien kolmen tekijän vuorovaikutusta:

  • tilaisuus
  • motivoitunut tekijä
  • valvonnan puute.

Price Waterhouse Coopersin kansainvälinen kyselytutkimus
Price Waterhouse Coopersin tekemästä tutkimuksesta ilmeni, että 46 prosenttia (maailmanlaajuisesti 43 prosenttia) Suomessa toimivista yrityksistä eli lähes joka toinen ilmoitti joutuneensa jonkinlaisen talousrikoksen uhriksi viimeisten kahden vuoden aikana.

Väärinkäytöksiä havaittiin erityisesti yrityksissä, joissa oli tapahtunut vähintään yksi merkittävä rakennemuutos, esimerkiksi fuusio, yritysosto, liiketoimintojen uudelleenjärjestäminen tai henkilöstövähennys. Suomessa haastattelututkimukseen osallistui 80 henkilöä Suomen suurimmista yrityksistä. Lähde: (Price Waterhouse Coopersin lehdistötiedote 16.10.2007)

Verrattain yleinen väärinkäytöstilanne on luottamusaseman väärinkäyttö, jolla tarkoitetaan tilannetta, jossa toisen osapuolen taloudellisia tai oikeudellisia asioita hoitava henkilö käyttää luottamusasemaansa väärin.

Väärinkäytöstilanne syntyy esimerkiksi, jos henkilö ryhtyy toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta (valtuuksia) tai jättää tehtävänsä kokonaan tai osittain suorittamatta. Täyttymisen edellytyksenä on, että toiminta aiheuttaa toiselle osapuolelle vahinkoa.

Mitä voi tehdä väärinkäytöstilanteessa
Rikosepäilyissä on poliisille jätettävä tutkintapyyntö. Rikostutkinta on aina suoritettava lailliset esitutkintavaltuudet omaavan viranomaisen toimesta. Omatoimisesti tehtävä "salapoliisityö" ja todisteiden keruu saattaa aiheuttaa esitutkinnalle korvaamatonta vahinkoa. Välittömässä tuhoutumisvaarassa olevan todistusaineiston säilyminen on kuitenkin aina syytä varmistaa asianmukaisin toimenpitein.

Yhtiön osakkeenomistaja voi hakea (osakeyhtiölaki 624/2006 7 luku 7 §) yhtiön kotipaikan aluehallintovirastolta erityistarkastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista.

Edellytyksenä on, että yhtiökokous on kannattanut ehdotusta 2 momentissa tarkoitetulla tavalla sekä hakemus aluehallintovirastolle on tehty kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta.

Erityistarkastusta voidaan käyttää esimerkiksi silloin, jos epäillään varojen väärinkäytöstä tai yhteisön johdon tai joidenkin osakkeenomistajien tai jäsenten saamasta taloudellisesta hyödystä toisten osakkeenomistajien kustannuksella.

Erityisestä tarkastuksesta annetaan yhtiökokoukselle lausunto. Lausuntoa on vähintään viikon ajan ennen yhtiökokousta pidettävä osakkeenomistajien nähtävänä yhtiön pääkonttorissa tai Internet-verkkosivuilla, viivytyksettä lähetettävä osakkeenomistajalle, joka pyytää sitä, sekä asetettava nähtäväksi yhtiökokouksessa.

Rikkaruohonkitkentä
Rikkaruohonkitkijäksi kutsutaan todistusaineistoa, luottamuksellisia asiakirjoja tai salaisten operaatioiden kiusallisia asiakirja-aineistoja tuhoavaa henkilöä.

Case ”Sähköpostiviestit tuhoutuivat”
Keskusrikospoliisin suorittamassa esitutkinnassa ilmeni, että entisen pääministerin noin tuhat sähköpostiviestiä oli tuhoutunut keskiviikkona 27.4 2010. Seuraavana päivänä torstaina 28.4.2010 Helsingin Sanomat uutisoi, että säätiön rikostutkinta oli laajentunut koskemaan entisen pääministerin vuoden 2006 presidentinvaalikampanjaa.

  • ”Keskusrikospoliisi epäilee pääministerin vuoden 2006 presidentinvaalikampanjan tukiyhdistyksen vastuuhenkilöitä luottamusaseman väärinkäytöstä...” Lähde: (hs.fi 28.4.2010)
  • ”Keskusrikospoliisi on kuulustellut useita pääministerin vuoden 2006 presidentinvaalikampanjaan varoja keränneen yhdistyksen luottamushenkilöitä…” Lähde: (hs.fi 28.4.2010)

Tästä tiesi etukäteen mm. puoluetoimisto. Entinen pääministeri väitti esitutkinnassa, että kyseinen sähköpostiosoite oli puoluetoimiston käytössä, eikä hän tiennyt kenen toimesta viestit oli mahdollisesti hävitetty. Pääministerin mukaan hänellä ei ollut tietoa viestien tuhoamisesta. Lähteet: (ts.fi 17.2 2011, iltalehti.fi 17.2.2011, iltasanomat.fi 17.2.2011, ees.fi 17.2.2011)

Case "KOP - SYP fuusio"
Tapaus liittyi KOP:n ja SYP:n fuusioon sekä KOP:n viimeiseen osakeantiin. Pienosakkaiden nostaman kanteen johdosta poliisi käynnisti tutkimuksen, jossa pyrittiin selvittämään, harhauttiko KOP:n johto piensijoittajia. "Pankit ilmoittavat nyt, että kaikki tuolloiseen yhteydenpitoon liittyvät asiakirjat on tuhottu". Lähde: (Iltalehti 6.3.1996)

Case "Nostokonepalvelu"
Tapaus liittyi Nostokonepalvelu Oy:n veroepäselvyyksien tutkintaan. Keskusrikospoliisi selvitti Nostokonepalvelu Oy:n omien yritysten välisiä kauppoja ja epäselvyyksiä (fuusioita ja konkursseja) sekä yhtiön ulkomaanyhteyksiä. Keskusrikospoliisi takavarikoi Nostokonepalvelu Oy:stä ja 40:stä sen omistamasta yhtiöstä 1500 mappia asiakirjoja. "Poliisin tutkimusten mukaan osa aineistosta ehdittiin kuitenkin hävittää ennen takavarikkoa". Lähde: (Iltalehti 19.11.1996)

Case "BSG-pankki"
Vuonna 1997 sveitsiläispankit joutuivat tinkimään tiukasti varjelemastaan pankkisalaisuudesta ns. natsikultaskandaalin osalta. Sveitsiläinen BSG -pankki yritti tuhota asiakirjat, jotka koskivat juutalaisilta varastettua kultaa. Jälkien peittäminen ei onnistunut täydellisesti. Tuhoamisyrityksen havaitsi pankin yövartija, joka toi pelastamiaan natsikultaa koskevia asiakirjoja julkisuuteen. Yövartija joutui turvallisuussyistä muuttamaan Yhdysvaltoihin.

Case "Finnair Catering"
Finnairin Cateringissa tutkittiin törkeätä veropetosta. Tutkinta liittyi tax free -myynnissä havaittuun mittavaan hävikkiin ja hävikkituotteiden valmisteveron suoritusten laiminlyönteihin. Tullin rikostutkijat joutuivat räikeiden salailuyritysten kohteeksi. Kirjanpitomateriaalia oli hävitetty systemaattisesti.

Tullin tutkijat tyrmistyivät tiedosta, että koko vuoden 1995 varastokirjanpito oli hävitetty. Työntekijöitä oli kielletty antamasta suullisia lausuntoja. Tullihallituksen ylitarkastajan mielestä Finnairin Cateringissa oli syyllistytty harvinaisen mittaviin laiminlyönteihin. Lähteet: (Ilta-Sanomat 10.11.1997, MTV uutislähetys 10.11.1997 klo 17.30, Teksti TV uutiset 10.11.1997)

Takaisku (Blowback)
Takaiskuksi kutsutaan yrityksen liikkeelle laskemaa ja kilpailijoille suunnattua disinformaatiota, joka palautuu totuutena takaisin lähettäjäorganisaatioon aiheuttaen vahinkoa erityisesti johdon päätöksentekojärjestelmille.

Case "Ericssonin edustaja vääristeli tietoja markkinaosuuksista"
Ericssonin Etelä-Afrikan edustaja oli toimittanut Ruotsiin noin 100 miljoonaa markkaa todellista suurempia lukuja Ericssonin matkapuhelimien markkinaosuuksista. Ericsson kuvitteli tuotteillaan olevan 32 % suuruisen markkinaosuuden, mutta todellinen luku olikin 10% pienempi. Edustaja sai potkut tehtävästään. Ericssonin mukaan erityisen raivostuttavaa oli, että virheellisten tietojen takia Nokia sai pitkän etumatkan Etelä-Afrikan markkinoilla. Lähde: (Ilta-Sanomat 4.8.1997)

Rupisammakko (Bullfrog)
Rupisammakko termi juontuu lauseesta "päästää suustaan suuria sammakoita". Rupisammakoksi kutsutaan esimerkiksi yrityksen kokoa, taloudellista asemaa tai tuoteinnovaatioita liioittelevaa informaatiota, jonka tarkoituksena voi olla esimerkiksi yrityksen arvon nostaminen, pörssiosakkeiden keinotekoinen vedättäminen, viranomaisten harhauttaminen tai muun etuisuuden hankkiminen.

Case "Raisio Yhtymä puolusti Benecol-innovaatiotaan"
Raisio Yhtymä julkisti uuden Benecol -innovaation vuonna 1996, josta lähtien yhtiön osake on ollut kovassa nousuputkessa. Kansainväliset sijoitusasiantuntijat suosittelivat yhteen ääneen Raisio Yhtymän osakkeiden ostoa.

Vuoden 1997 lopussa tuli kuitenkin julkisuuteen tietoja, joiden mukaan kolestrolitasoa alentavan aineen teho ei olisikaan yleispätevä, eikä sen kaikkia vaikutuksia olisi tutkittu, kuten markkinoiden on annettu ymmärtää. Samaan aikaan eräät Benecolia kokeilleet asiakkaat olivat kirjoittaneet Helsingin Sanomien yleisönosastossa, ettei Benecolin käyttö vaikuttanut heidän kolestrolitasoaan alentavasti, vaan päinvastoin.

Raisio Yhtymä teki vuoden 1997 lopulla Lääkäriliiton luottamusneuvostolle tutkimuspyynnön kolestrolitasoa alentavan keksintönsä sivuvaikutuksia tutkivasta lääkäristä. Lehtiartikkelin mukaan tutkija oli lähettänyt Raision henkilökunnalle peiteltyjä uhkauksia sisältäviä kirjeitä. Tutkija on myös kirjelmöinyt seikoista, jotka Raisio kokee kiristyksen yritykseksi.

Tutkijan mielestä Raisio oli saanut Benecol -margariinin myyntiluvan Suomessa pahasti puutteellisilla tutkimustuloksilla. FDA (Yhdysvaltain Elintarvike- ja lääkevirasto) oli vastannut tutkijalle kirjeellä, jonka sisällöstä tutkija epäili, ettei Benecol tule saamaan Yhdysvalloissa myyntilupaa. Elintarvikerasvaan lisätyn sitostanolin on todettu alentavan kolestrolia, mutta D-vitamiinin imeytymistä ei ole tutkittu.

Jupakan ohella Raisio Yhtymä oli saamassa myös Yhdysvalloista vakavasti otettavan kilpailijan. Benecol-margariinin kielteinen myyntilupa Yhdysvalloissa vaikutti oleellisesti Raisio Yhtymän menestykseen ja arvoon. Tästä syystä Raisio kävi voimakkaaseen kamppailuun Benecolin puolesta. Lähde: (Kauppalehti 29.10.1997)

Case "Kirjoitusvirhe johti vahingonkorvausvaatimuksiin"
Listalleottoesitteessä ilmenneet kaksi virhettä koskivat osakekohtaista tulosta ja osakekohtaista omaa pääomaa. Pilkkuvirheiden johdosta yrityksen luvut näyttivät kymmenen kertaa todellista suuremmilta. Korvausvaatimuksen yhtiötä kohtaan nosti osakkeita merkinneet kolme yhtiötä. Yhtiöt olisivat myöhemmin halunneet perua kaupat, mutta merkinnän tehneet pankkiiriliikkeet eivät olleet tähän halukkaita. Juttu tuli oikeuden käsittelyyn syksyllä 2000. Lähteet: (Iltalehti 11.8.2000, sivu 11, Uutislehti 100 11.8.2000, sivu 8)

NORDEAN TYÖNTEKIJÄT ANASTIVAT ASIAKKAAN TILILTÄ SATOJA MILJOONIA EUROJA
Kahta Nordean työntekijää ja anastettavien varojen rahanpesuun Tor-verkosta värvättyä apuria epäiltiin mm. törkeästä maksuvälinepetoksesta, törkeästä tietomurrosta, vaaran aiheuttamisesta tietojenkäsittelylle ja identiteettivarkaudesta. Päätekijä oli vuonna 1992 syntynyt vaasalaismies, joka vangittiin ja asetettiin myöhemmin tehostettuun matkustuskieltoon. Epäillyn liikkumista valvottiin teknisin apuvälinein. Rikokset tapahtuivat kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2019 Vaasassa ja Espoossa.

Väärinkäytöksistä aiheutui yhdelle Nordean asiakkaalle taloudellista vahinkoa, jonka Nordea korvasi. Syytteen mukaan asiakkaan tililtä varastettiin noin 670 000 euroa. Syytettyjen uhreiksi oli päätymässä julkisuudesta tunnettuja varakkaita Nordean asiakkaita. Syytetyillä oli mahdollisuus anastaa tileiltä jopa 300 miljoonaa euroa.

Syytetyt olivat asentaneet Nordean koneelle näppäilytallentimen (keylogger), joka tallensi pankin työntekijöiden käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Käyttäjätunnusten ja niihin liittyvien salasanojen sekä Nordeasta anastetun kannettavan tietokoneen avulla syytetyt tutkivat pääasiassa varakkaiden Nordean asiakkaiden tietoja.

Syytettyjen ensimmäiseksi uhriksi valikoitui peliyhtiö Supercellin työntekijä. Syytetyt aktivoivat uhrilleen uuden tunnuslukusovelluksen ja vaihtoivat tunnuslukusovelluksen varmentamiseen tarvittavan puhelinnumeron syytettyjen hallussa olleeseen puhelinliittymään. Näiden toimenpiteiden jälkeen syytetyt pystyivät siirtämään verkkopankissa asiakkaan tililtä varoja rajoituksetta. Syytetyt ehtivät tutkia noin 90 Nordean asiakkaan tilitietoja ennen paljastumistaan. Tästä joukosta noin kymmenen varakasta tiliasiakasta oli vaarassa joutua maksuvälinepetoksen kohteeksi.

Syyttäjä vaati päätekijälle vähintään 3,5 vuoden vankeutta. Toiselle pankin työntekijälle syyttäjä vaati noin kahden vuoden vankeutta ja Tor-verkosta hankitulle apurille 3 vuoden vankeutta. Jutun pääkäsittely alkoi 21.9.2020 Pohjanmaan käräjäoikeudessa. Lähteet: (mtv.fi 28.11.2019, 21.9.2020. is.fi 18.11.2019, sss.fi 28.11.2019, yle.fi 28.11.2019, 11.9.2020, is.fi 10.9.2020)

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS VANGITSI VERIPALVELUN JOHTAJAN
SPR:n Veripalvelun väärinkäytösepäilyt tulivat julkisuuteen 8.9.2010 MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman paljastettua, että veripalvelu on ostanut useilla miljoonilla euroilla konsulttipalveluja ilman kunnon kilpailutusta tai sopimuksia. Veripalvelun johtaja jäi sairaslomalle heti 45 minuuttia -ohjelman jälkeen.

SPR:n sisäinen tarkastaja oli raportoinut jo aiemmin SPR:n hallitukselle epätyydyttävästä tilanteesta. Sisäinen tarkastaja oli kiinnittänyt huomiota mm. konsulttipalveluiden hankintaan ja huomauttanut, että Veripalvelussa ei noudatettu SPR:n sisäistä taloussäännöstöä.

Sisäisen tarkastajan raportoinnin seurauksena SPR teki oman sisäisen selvityksen asiassa, jossa ei tullut esiin lainvastaisuuksia. SPR:n talous- ja henkilöstöjohtajan mukaan SPR ei tehnyt tämän vuoksi asiasta tutkintapyyntöä poliisille.

SPR:n pääsihteeri vahvisti talous- ja henkilöstöjohtajan lausunnon, jonka mukaan johdolle oli ilmoitettu, että laittomuuksia ei ilmennyt. Asian tultua julkisuuteen SPR:n hallitus määräsi myöhemmin syyskuussa 2010 tarkastusvaliokunnan selvittämään, liittyikö Veripalvelun hankintoihin julkisuudessa mainittuja epäselvyyksiä ja oliko taloussäännöstöä rikottu.

Selvityksen oli määrä valmistua 15.11.2010 mennessä. Tarkastusvaliokuntaan ei nimetty yhtään SPR:n ulkopuolista henkilöä. Ulkopuolisina avustajina tarkastusvaliokunta käytti laki- ja tilintarkastusasiantuntijoita.

Suomen Punaisen Ristin talous- ja henkilöstöjohtaja kertoi, että johtaja jatkaa tehtävässään ja hänen asemaansa arvioidaan uudelleen vasta sen jälkeen, kun SPR:n hallituksen perustaman tarkastusvaliokunnan raportti on valmistunut.

SPR:n henkilöstöjohtajan näkemyksestä poiketen Helsingin poliisin talous- ja omaisuusrikosyksikkö käynnisti esitutkinnan 24.9.2010, joka johti myöhemmin vangitsemiseen.

Suomen Punaisen Ristin veripalvelun johtaja vangittiin todennäköisin syin epäiltynä luottamusaseman väärinkäytöstä. Väärinkäytökset liittyivät Booz & Co. konsulttiyhtiön laskutukseen. Toimeksiannoista ei laadittu sopimuksia, raportteja tai erittelyjä, vaan asioista oli sovittu suullisesti.

Veripalvelu oli ostanut konsulttipalveluitaan yksinomaan veripalvelun johtajan entiseltä työnantajalta Booz & Co. konsulttiyhtiöltä. Konsulttipalveluista veripalvelu maksoi vuosina 2004-2009 yli 3,3 miljoonaa euroa. SPR:n talous- ja henkilöstöjohtaja totesi, että poliisitutkinnalla ei ollut mitään vaikutusta järjestön asettaman tarkastusvaliokunnan sisäisen selvitystyön aikatauluun.

Jutussa oli epäiltynä myös Veripalvelun käyttämä luottokonsultti. Poliisitutkinnassa selvitettiin, oliko konsultti mahdollisesti syyllistynyt avunantoon luottamusaseman väärinkäyttämisessä. Lähde: (MTV3:n 45 minuuttia-ohjelma 27.10.2010)

Veripalvelun johtajan mukaan konsulttiprojekteissa tai niiden rahaliikenteessä ei ole mitään epäselvää. Hänen mukaan taloussäännöstöä ei ole rikottu.

SPR:n Veripalvelun johtaja jätti tehtävänsä. SPR tiedotti 9.11.2010, että johtajan työsopimus päättyy heinäkuussa 2011 ja työvelvoite välittömästi.

Hallitus korosti, ettei se ole tiennyt hankinnoista. Johtaja oli sopinut niistä itsenäisesti. Hallitus katsoi toimineensa säännösten mukaan. Uusi hallitus valittiin 16.11.2010 ja se aloitti työnsä heti.

SPR:n pääsihteeriä epäiltiin rikoksesta. Rikosepäily liittyi Veripalvelun konsulttiostojen poliisitutkintaan. Pääsihteerin osalta kyse oli avunannosta luottamusaseman väärinkäyttöön. Pääsihteerin ei epäilty itse saaneen henkilökohtaista hyötyä. Veripalvelun hallitus oli aiemmin antanut pääsihteerille huomautuksen puutteellisesta informoinnista.

SPR:n Veripalvelun entistä johtajaa syytettiin luottamusaseman väärinkäytöstä ja törkeästä avustuspetoksesta. Syyte koski vuosina 2004 - 2009 ostettuja konsulttipalveluja. Konsulttiyhtiön epäiltiin laskuttaneen toimeksiantajaa perusteettomasti 350 000 euroa. Tekesin (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) epäiltiin maksaneen Veripalvelulle väärien tietojen perusteella avustusta perusteettomasti 17 500 euroa.

Helsingin käräjäoikeuden mukaan Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun entinen johtaja ei syyllistynyt rikoksiin ja vapautti hänet kaikista juttuun liittyvistä syytteistä. Syytteet koskivat luottamusaseman väärinkäyttöä ja törkeää avustuspetosta. Jutussa syyttäjänä toiminut Anja-Riitta Rinkinen ilmoitti tyytymättömyytensä koko käräjäoikeuden ratkaisuun.

Helsingin hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden vapauttavan tuomion. Hovioikeus katsoi, ettei Veripalvelun entinen johtaja aiheuttanut toimillaan vahinkoa. Hankintavaltuuksia ei ylitetty tai muutoinkaan toimittu vastoin sopimusten muotoa. Hovioikeus ei pitänyt myöskään konsulttityön laskutusta perusteettomana. Lähteet: (punainenristi.fi/uutiset 30.1.2015, mtv.fi 30.1.2015, hs.fi 30.1.2015)

Lähteet: (aamulehti.fi 18.6.2012, hs.fi 8.9.2010, 6.10.2010, 7.10.2010, 9.11.2010, 16.11.2010, 19.1.2011, iltalehti 8.9.2010, 9.9.2010, 10.9.2010, 18.6.2012, 11.12.2013, mtv3.fi 8.9.2010, 10.9.2010, 17.9.2010, 22.9.2010, 5.10.2010, 6.10.2010, 19.1.2011, MTV3 uutislähetys 6.10.2010 kello 22.00, MTV3:n 45 minuuttia –ohjelma 19.1.2011, Poliisin tiedotteet 6.10.2010, yle.fi 18.6.2012, punainenristi.fi/uutiset 30.1.2015, mtv.fi 30.1.2015, hs.fi 30.1.2015)

DESTIAN TOIMITUSJOHTAJAA EPÄILTIIN LUOTTAMUSASEMAN VÄÄRINKÄYTÖSTÄ
Ylen A-studion esittämien tietojen mukaan Destian entisen toimitusjohtajan liikekumppani perusti maaliskuussa 2008 Baltic Cargo Shipping -varustamon, joka sai heti miljoonasopimuksen Destian kiviainesten kuljettamisesta.

Destian entinen toimitusjohtaja oli tehnyt myös Destiasta eroamassa olleiden kolmen johtajan kanssa johtajasopimuksia, joiden perusteella heille maksettiin irtisanoutumisajalta konsulttipalkkioita. Patrian entisen toimitusjohtajan ja Destian hallituksen silloisen puheenjohtajan mukaan Destian hallitus vaati entistä toimitusjohtajaa tehtävää vastaanottaessaan jättämään ne yritykset, jotka saavat toimeksiantoja Destialta.

Destian hallituksen uusi puheenjohtaja totesi, että Destian hallitus päätti tehdä tapahtumista sisäisen selvityksen nopealla aikataululla ulkopuolisen juristin toimesta. Eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtaja vaati asiasta poliisitutkintaa.

Sisäisen selvityksen tuloksena Destiassa päädyttiin tavanomaisesta poikkeavaan lopputulokseen. Hallituksen teettämässä selvityksessä ilmeni väärinkäytöksiin liittyviä uusia asioita. Destian hallitus päätti jättää tutkintapyynnön poliisille koskien mm. entisen toimitusjohtajansa laatimia konsultti- ja palvelusopimuksia.

Esitutkinta-aineiston perusteella syyttäjä päätyi vaatimaan Destian entiselle toimitusjohtajalle ehdotonta vankeusrangaistusta luottamusaseman väärinkäytöstä vuosina 2008 - 2009. Entisen toimitusjohtajan epäiltiin ylittäneen toimivaltuutensa tehdessään konsulttisopimuksia liikekumppaninsa kanssa. Toimitusjohtajan liikekumppanille syyttäjä vaati ehdollista vankeutta avunannosta luottamusaseman väärinkäyttöön.

Johtajasopimuksia solmineita henkilöitä ei syytetty avunannosta luottamusaseman väärinkäyttöön, koska he uskoivat entisen toimitusjohtajan tehneen sopimukset yhtiön hallituksen luvalla. Lähteet: (taloussanomat.fi 5.6.2009, 23.7.2009, talouselämä.fi 28.5.2009, iltasanomat.fi 29.5.2010, hs.fi 30.6.2010, 1.9.2010)

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki Destian entistä toimitusjohtajaa vastaan nostetut syytteet. Sen sijaan entisen toimitusjohtajan liikekumppani tuomittiin törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Syyttäjä ilmoitti tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioihin ja päätti valittaa hovioikeuteen. Lähteet: (hs.fi 9.5.2011, yle.fi 16.5.2011)

POLIISI JÄTTI ILMOITTAMATTA LOMPAKKOLÖYDÖN
Naishenkilö löysi bussipysäkiltä lompakon, jonka toimitti Kouvolan poliisilaitoksen löytötavaratoimistoon. Löydön vastaanottanut vanhempi konstaapeli jätti antamatta löytäjälle löytötavara-asetuksen mukaisen kuitin. Lompakossa olleiden tietojen perusteella löytäjä otti yhteyttä lompakon omistajaan ilmoittaen vieneensä lompakon rahoineen löytötavaratoimistoon. Omistaja kävi noutamassa lompakkonsa löytötavaratoimistosta. Yllätyksekseen omistaja havaitsi, että lompakossa olleet 200 markkaa puuttuivat. Omistaja vaati asiasta tutkimusta.

Tutkimuksessa ilmeni, että poliisi oli jälkikäteen täyttänyt löytötavarakuitin ja varustanut sen epäselvällä allekirjoituksella. Kuitin tekaissut vanhempi konstaapeli kielsi esimiehensä puhuttelussa oman nimikirjoituksensa, mutta selitti myöhemmin epäselvyyden johtuneen diabeteksen aiheuttamasta käsien vapinasta. Kouvolan käräjäoikeus katsoi, ettei ollut näyttöä siitä, että kyseinen poliisi olisi varastanut lompakossa olleet rahat. Poliisi tuomittiin kuitenkin löytötavaran kirjaamisessa tapahtuneiden laiminlyöntien osalta virkavelvollisuuden rikkomisesta 1520 markan sakkorangaistukseen. Jutun käsittely jatkui Kouvolan hovioikeudessa. Lähde: (Ilta-Sanomat 10.2.2000, sivu 11)

NORDBANKENILLE VAROITUS
Helsingin Sanomien mukaan Ruotsin rahoitusmarkkinoita valvova viranomainen Finansinspektion oli antanut Merita-Nordbanken konserniin kuuluvalle Nordbankenille varoituksen sisäisen tarkastuksen puutteista pankin arvopaperiosastolla. Jupakassa oli kyse arvopapereiden lyhyeksi myynnistä. Koska konsernin kotipaikka oli Suomi, kuului viranomaisvalvonta Rahoitustarkastukselle (Rata). Rata tutki tapausta Ruotsissa tehtyjen selvitysten perusteella. Lähde: (Helsingin Sanomat 14.8.1999)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.

Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.

Back to content