PET - SecMeter

Go to content

PET

Yritysturvallisuus > Tiedustelupalvelut > Tanska
PET (Politiets Efterretningstjeneste, DSIS Danish Security and Intelligence Service) on Tanskan turvallisuuspoliisi. Organisaatio on osa poliisiorganisaatiota ja raportoi oikeusministeriölle.

PET:in pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa. Sillä on toimistot Århusin ja Odensen paikallisilla poliisiasemilla.

PET:n johtajana on toiminut vuodesta 2007 poliisipäällikkö Jakob Scharf. PET:n palveluksessa on noin 780 henkilöä mm. toimistotyöntekijöitä, poliiseja, lakimiehiä, viestinnän ammattilaisia, kääntäjiä ja teknikoita.

Tanskan turvallisuuspoliisin (tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu) tehtäväkenttä on vastaava kuin supolla.

Turvallisuuspoliisin tehtävänä on ehkäistä, paljastaa ja torjua uhkia, jotka kohdistuvat tanskalaiseen yhteiskuntaan tai sen etuihin ulkomailla.

Islamilaisen terrorismin torjunta on noussut  PET:n keskeiseksi päivittäisen toiminnan painopistealueeksi. PET sai aiemmin rahoituksensa poliisin toimintamäärärahoista, mutta 1.1.2011 sen rahoitus irrotettiin poliisin kokonaisbudjetista. Näin varmistettiin, että sillä on riittävät resurssit suoriutua uusista tehtävistään mm. terrorismin torjunnasta.

PET: n operatiivisen osaston tehtävät koostuvat terrorismin torjunnasta, vastavakoilusta ja ääriliikkeiden seurannasta sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta.

Operatiivisen osaston toimintaa tukevat mm. analyytikot, hallintohenkilöstö sekä suunnittelu- ja kehittämisyksikkö. Operatiivisella osastolla toimii myös Special Operations -yksikkö. Yksikön tehtävänä on poliisin edustajien ja todistajien suojelu.

Tiedustelupalvelun henkilöstö toimii yksittäisissä keskuksissa, joissa kerätään, käsitellään ja analysoidaan tietoja. Analyysien perusteella operatiivinen toiminta voidaan kohdistaa meneillään olevan tiedustelutoiminnan paljastamiseen.

Tiedustelutoiminnan paljastamisessa PET käyttää mm. henkilötarkkailua, telekuuntelua, video ja valokuvausta sekä kansainvälistä tiedusteluyhteisöjen verkostoa. Joissakin analysoiduissa uhkatilanteissa PET voi käyttää menetelmänä ennaltaehkäiseviä keskusteluja, joiden tavoitteena on ehkäistä ennalta sellainen kehityssuunta, joka voi johtaa rikolliseen toimintaan. PET:n toimintatavat ovat pääasiallisesti universaaleja tiedustelupalveluille tyypillisiä toimintamalleja.

Teollisuusvakoilun tutkinta kuuluu tavanomaiselle poliisille. PET osallistuu tutkimuksiin vain, jos tapaukseen epäillään liittyvän vieraan vallan tiedustelupalvelu.

Historiaa
PET:n kaukainen edeltäjä oli vuonna 1933 perustettu sønderjyske Politiadjudantur. Tanskassa tuli 15.3.1939 voimaan laki nro 90. Laki mahdollisti suojelupoliisin perustamisen (SIPO Sikkerhedspolitiet). SIPO organisoitiin poliisiylijohtajan alaisuuteen. SIPO:n tehtävänä oli paljastaa ja torjua yhteiskunnan itsenäisyyttä ja oikeusjärjestystä uhkaava toiminta. Tehtäviä hoidettiin Kööpenhaminan poliisilaitoksella. SIPO lakkautettiin marraskuussa 1947.

Tiedustelutoiminta organisoitiin 1.1.1951 omaksi riippumattomaksi organisaatioksi. Tuolloin se sai nimekseen PET ja oman päällikön, joksi nimitettiin poliisipäällikkö Ernst Brix. Vuonna 1958 PET alkoi raportoimaan suoraan poliisiylijohtajalle ja oikeusministerille. PET:in pääkonttori sijaitsi tuolloin Kööpenhaminan pääpoliisilaitoksella.

PET ja CIA osallistuivat yhdessä al-Qaida-johtajan etsintään
Anwar al-Awlaki oli Jemeniläistä syntyperää oleva radikaali amerikkalainen muslimi pappi. Hänen uskottiin organisoineen useita terrori-iskuja ympäri maailmaa.

Hän oli syntynyt vuonna 1971 New Mexicossa, jossa hänen isänsä opiskeli. Myöhemmin Anwar Al-Awlaki toimi al-Qaidan johtajana, jota CIA paikansi kaikin käytettävissä olevin keinoin.

CIA joutui kuitenkin toteamaan, että Anwar al-Awlakia oli erittäin vaikea jäljittää. CIA uskoi, että Morten Storm voisi olla henkilö, joka pystyi jäljittämään hänet.

Morten Storm syntyi vuonna 1976. Nuoruudessaan hän harrasti jalkapalloa. Hän liittyi 21-vuotiaana moottoripyöräjengi Bandidoksen jäseneksi, koska halusi auttaa ystäviään Bandidoksen ja Hells Angelsien välillä puhjenneessa välienselvittelyssä.

Vuonna 1997 hän muutti täysin elämäntapansa ja kääntyi islamin uskoon. Storm matkusti Jemeniin mm. tutkimaan pyhiä kirjoituksia.

Hänelle muodostui luottamuksellisia yhteyksiä salafistiryhmiin ja muihin samanhenkisiin ihmisiin, jotka olivat matkustaneet kotimaastaan Jemeniin. Salafismi on sunni-islamilainen liike, joka tulkitsee ja soveltaa ankarasti uskonopillisia kirjoituksia.

Ajan oloon Morten Storm radikalisoitui ja häntä kiinnosti yhä enemmän militantti islamismi. Hän onnistui luomaan kontakteja henkilöihin, jotka olivat sekaantuneet terroritekoihin. Jemenissä ollessaan Morten Storm oli yhteydessä myös Anwar al-Awlakiiin.

CIA pyysi PET:ltä apua Anwar al-Awlakin etsintään. Vuonna 2006 PET palkkasi CIA:n toivomuksesta Morten Stormin ilmiantajakseen. Vuosina 2006 – 2011 Morten Storm toimitti tietoja PET:lle ja CIA:lle.

Lopulta syyskuussa 2011 Morten Storm onnistui johdattamaan CIA:n Anwar al-Awlakin jäljille. CIA surmasi hänet Hellfire –ohjusiskussa 30.9.2011. AGM-114P Hellfire II on miehittämättömästä lentokoneesta ammuttava ohjus.

Nimitys juontuu ohjuksen pääasiallisesta laukaisualustasta ja toimintaperiaatteesta (HELicopter Launched FIRE-and-forget). Ohjuksen valmistaja on Lockheed Martin.

Surmapaikka sijaitsee Länsi Jemenissä 140 km Sanaasta Khashefin lähellä. Iskussa sai surmansa kaikkiaan viisi henkilöä. PET:n johtaja Jakob Scharf kiisti, että PET olisi osallistunut al-Awlakin kuolemaan johtaneeseen sotilasoperaatioon. Hän kieltäytyi kommentoimasta myös väitteitä PET:n osallisuudesta terroristijohtajan jäljittämiseen.

Morten Storm kertoi asiasta itse Jyllands-Postenille. Hän ei ollut pahoillaan kertoessaan PET:n operaatiosta julkisuuteen, koska Anwar al-Awlakilla saattoi olla vihamielisiä suunnitelmia Tanskaa vastaan.

Yhteistyöstä CIA:n ja PET:n välillä oli todisteena 19 minuutin mittainen äänitallenne, joka on Jyllands-Postenin hallussa. Äänitallenteella oli Morten Stormin ja "Michael" salanimellä esiintyneen CIA:n agentin välillä käyty keskustelu hotelli Marienlystissä Helsingørissa. Lähteet: (jyllands-posten.dk 7.10.2012, 8.10.2012, 9.10.2012, bbc.co.uk 30.0.2011, ts.fi 7.10.2012, iltasanomat.fi 7.10.2012)

PET salaa oikeudenkäyntiaineistosta tuomarien nimet ja tuomioistuimen
Tanskassa PET salaa tuomioistuimia terroritapausten oikeudenkäyntiasiakirjoista. Tämän on arvioitu heikentävän epäiltyjen oikeusturvaa.

Eräässä oikeudenkäynnissä neljää miestä syytettiin terrori-iskun valmistelusta Jyllands-Postenia vastaan. Keskeinen osa todistelua oli poliisin puhelinkuunteluaineisto. Salakuunteluluvan myöntäneen tuomarin nimi oli salattu oikeudenkäyntiaineistosta.

Epäiltyjen asianajaja piti salailua ongelmallisena, koska puhelinkuuntelusta ei voi valittaa, ellei ole tiedossa missä tuomioistuimessa päätös on tehty. Asianajaja piti mahdollisena, että lupa oli PET:n kirjoittama. Lähteet: (Jyllands-Posten.dk, mtv3.fi 8.34.2012, hs.fi 8.4.2012)

PET tuhosi omia arkistojaan
Arvostelijoiden mukaan PET:n olisi säilytettävä tiedot, joilla on erityistä historiallista merkitystä. Siitä huolimatta PET on tuhonnut useiden nimekkäiden poliitikkoja ja ministereitä koskevia tiedostoja. PET:n päällikkö Jakob Scharf kommentoi lyhyesti tapausta "Ei ole mitään outoa siinä, että arkaluontoiset henkilötiedot on poistettu".

Tiedostoilla olisi ollut erityistä historiallista merkitystä valtion arkistolle. Kansallinen arkistonhoitaja Asbjorn Hellum oli pyytänyt poliisia tutkimaan, mitä tiedostoille oli tapahtunut. Lähde: politiken.dk 9.4.2012, 14.3.2012)

Sääntö nro 3
Siltä, jolla on vastuu, puuttuu oikeus jälkiviisauteen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 1
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.
Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Back to content