Kirjesalaisuus - SecMeter

Sisältöön

Kirjesalaisuus

Yritysturvallisuus > Yksityisyyden suoja
Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen III-osan 17 artiklan mukaan kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa mielivaltaisesti tai laittomasti puuttua eikä suorittaa hänen kunniaansa ja mainettaan loukkaavia hyökkäyksiä. Jokaisella on oikeus lain suojaan tällaista puuttumista tai tällaisia hyökkäyksiä vastaan. Sopimus ja pöytäkirja tulivat Suomen osalta voimaan 23.3.1976 (SopS 7/1976).

Luottamuksellisen viestin suoja taataan myös ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten, erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien mukaisesti.

Rikoslain 38 luvun 3 §:ssä säädetään rangaistus sille, joka oikeudettomasti avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä tai hankkii tiedon televerkossa välitettävänä olevan puhelun, sähkeen, tekstin-, kuvan- tai datasiirron taikka muun vastaavan televiestin sisällöstä taikka tällaisen viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta.

Kirjesalaisuus ja sähköisen viestinnän luottamuksellisuus rinnastetaan toisiinsa. Viestintäsalaisuuden (Viestintäsalaisuuden loukkaus RL 38:3) esitöiden mukaan viestintäsalaisuuden loukkausta koskeva säännös koskee kirje- ja telesalaisuuden loukkaamista sekä salakuuntelua.

Kirjesalaisuus estää muita kuin lähettäjän tarkoittamaa vastaanottajaa avaamasta kirjettä ilman vastaanottajan nimenomaista lupaa. Kirjelähetyksen vastaanottaja on kirjekuoreen tai postipakettiin merkitty vastaanottaja, ei osoite. Näin ollen kirjesalaisuuden osalta on ratkaisevaa se, kuka on lähettäjän tarkoittama kirjeen vastaanottaja.

Kirjesalaisuus ei perustu arvauksille, jolloin keskeistä asiassa ei ole kirjeen sisältö esimerkiksi henkilökohtainen yksityisasia tai muu asia esimerkiksi työasia. Yritys ei voi myöskään perustella kirjesalaisuuden loukkausta esimerkiksi resurssien puutteella, hankaliksi muodostuvilla prosesseilla tai kirjaamiskäytännöillä.

Suomessa yritykset syyllistyvät päivittäin kirjesalaisuuden loukkauksiin ja viittaavat kintaalla työntekijöiden asiaa koskeviin valituksiin. Useissa yrityksissä kirjeposti on ohjeistettu avattavaksi yrityksen toimesta, jos kirjeen osoitekentässä on ensin yrityksen nimi ja sen alla työntekijän nimi.

Yrityksissä on myös annettu ohjeistuksia, joissa ainoastaan johdolle osoitetut kirjeet toimitetaan avaamattomina vastaanottajille. Eräs länsirannikolla toimiva teollisuusyritys avasi ohjeistuksen perusteella kaikki sen osoitteeseen saapuneet vartiointiliikkeen työntekijöille osoitetut palkkalaskelmakuoret.

Laki ei sano mitään osoitekenttien rivijärjestyksestä, eikä siitä onko kirjelähetys osoitettu yritykselle, jos sen nimi on kirjoitettu ensimmäiselle riville. Kyse on yrityksen omasta tai muilta omaksutusta tulkinnasta, joka ei perustu lakiin.

Kirjesalaisuuden kohdalla yritykset ovat omavaltaisesti päättäneet perusoikeuden toteutustavasta ja jälki on sen mukaista. Lakiin perustumattomia kirjeiden avauskäytänteitä on lähes yhtä monta kuin yrityksiä.

Määritelmät

  • Kirje on postilain määritelmän mukaisesti fyysisellä alustalla oleva viesti. Yleensä osoitteellinen enintään kilon painoinen paperille kirjoitettu viesti.
  • Postipaketti on tavaralähetys. Yleensä osoitteellinen enintään 10 kg painava toimipaikasta vastaanotettava tavaralähetys.

Kirjelähetysten käsittely
Yrityksen johdon kirjelähetysten käsittelyä koskevat ohjeet perustuvat työnjohto-oikeuteen. Työnjohto eli direktio-oikeuden perusteella työnantajalla on oikeus antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä työntekijöille.

Ristiriitaisissa tilanteissa työnantajan määräysvalta asettuu normien tulkintajärjestyksessä hierarkian alimmalle portaalle. Mikäli samaan tilanteeseen tai asiaan nähden on pätevästi voimassa useita erisisältöisiä normeja, tulevat aina mm. laki- ja sopimustasoiset säännökset sovellettaviksi ennen työnantajan käskyjä ja ohjeita.

Näin ollen työnantajalla on oikeus antaa määräyksiä vain kirjeen lähettäjän sille osoittamien kirjelähetysten avaamisesta. Olettamana ei voida pitää sitä, että kaikkien työnantajan osoitteeseen saapuneiden kirjelähetysten vastaanottaja olisi yritys.

Kirjeen saajalla on oikeus antaa ohjeita omien kirjelähetystensä ohjauksen suhteen, ts. kirjeen lähettäjällä on oikeus osoittaa kirjelähetys vastaanottajalle hänen ilmoittamaansa osoitteeseen esimerkiksi työpaikan osoitteeseen ilman, että kirjesalaisuus vaarantuu. Tällöin keskeisiksi kysymyksiksi nousevat:

  • Kuka on lähettäjän tarkoittama kirjelähetyksen vastaanottaja eli viestinnän osapuoli, työnantaja vai työntekijä?
  • Toteutuuko työnantajan ohjeistuksessa kirjesalaisuus?

Yrityksen tulisi tilanteen selkiyttämiseksi käsitellä kirjelähetysten avausmenettely YT-prosessin mukaisesti ja sopia sellaisesta käytännöstä, jossa ei missään tilanteessa loukata työntekijän kirjesalaisuuteen liittyvää perustuslaillista oikeutta.


KIRJESALAISUUDEN SUOJA

Kirjesalaisuus suojaa suljetun kirjeen lähettäjän ja lähettäjän tarkoittaman vastaanottajan välistä viestintää kolmansilta osapuolilta. Kirjesalaisuuden suoja alkaa, kun kirjekuori suljetaan ja päättyy, kun kirjekuori avataan. Suomessa kirjesalaisuuden suojan määrittelee perustuslain 10 § seuraavasti:

"Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton”.

Perustuslain turvaama kirjesalaisuus on jokaisen kansalaisten oikeus, ei velvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädäntö ei estä kirjeen saajaa sopimasta, että joku muu saa avata hänen postinsa.

Kuka on kirjelähetyksen vastaanottaja
Postitoimilain 2 § mukaan postin saajalla tarkoitetaan postilähetykseen merkittyä postilähetyksen tai joukkopostitoiminnan osoiteluetteloon merkittyä joukkopostilähetyksen vastaanottajaa. Lainkohdassa ei viitata yksittäisten osoitekenttien rivijärjestykseen.

Jos osoitekentissä rivijärjestyksestä riippumatta ilmenee vastaanottavan henkilön nimi, on kirjelähetys toimitettava kyseiselle henkilölle avaamattomana. Mikäli sittemmin osoittautuu, että kysymyksessä on yritykselle kuuluva asia, henkilön tulee toimittaa kirjelähetys kirjattavaksi.

Oikeustapaus
Helsingin hovioikeus 4.2.2016; Tuomio 16/104805; Asianro R 15/53

Perussuomalaisten puolueen toimistolla toiselle osoitetun kirjeen avannut puoluesihteeri syyllistyi viestintäsalaisuuden loukkaamiseen ja oli vahingonkorvausvelvollinen kirjeen lähettäjälle.

Helsingin hovioikeus katsoi 4.2.2016 antamassaan tuomiossa, että puolueen vuonna 2012 toimineella puoluesihteerillä ei ollut mitään perusteltua aihetta olettaa, että kirjeen saaja olisi hyväksynyt kirjeen avaamisen. Kirjeen osoitekentässä oli ollut ensin vastaanottavan henkilön nimi ja sen alla teksti Perussuomalaiset.

Puoluesihteeri (jatkossa vastaaja) oli riidattomasti avannut kirjeen ilman vastaanottajan nimenomaista suostumusta. Vastaaja oli vedonnut siihen, että hän ei tiennyt, ettei kirjeen vastaanottaja ollut hyväksynyt puoluetoimistolla vakiintunutta kirjeiden avaamiskäytäntöä.

Jutussa oli hovioikeudessa kysymys siitä, oliko vastaajalla ollut perusteltu aihe olettaa, että hänellä oli vallinneissa olosuhteissa ollut oikeus avata kyseessä ollut vastaanottajalle osoitettu kirjelähetys. Jutussa todistaja oli kertonut, että kaikki toimistoon saapuneet kirjeet voitiin avata riippumatta siitä, oliko ne osoitettu puolueen ohella tietylle henkilölle.

Sillä seikalla, että vastaajalla oli lupa avata puolueen puheenjohtajalle tuleva posti, ei ollut merkitystä arvioitaessa sitä, oliko vastaajalla ollut oikeutta avata syytteessä tarkoitettu kirje.

Vastaajan olisi tullut pyrkiä selvittämään kirjeen vastaanottajalta, oliko hän antanut suostumuksen kirjeen avaamiseen ennen sen avaamista. Hovioikeus katsoi, ettei vastaajalla ollut mitään perusteltua aihetta olettaa, että kirjeen vastaanottaja olisi hyväksynyt kirjeen avaamisen.

Hovioikeus katsoi, että kirjekuorien ulkoisen samanlaisuuden perusteella vastaaja ei ollut voinut tehdä päätelmää, että hän olisi oikeutettu avaamaan myös kirjeen vastaanottajalle osoitetun kirjeen.

Hovioikeus katsoi, että vastaaja oli teon hetkellä ollut RL 4 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla selvillä kaikkien niiden keskeisten seikkojen olemassaolosta, joita viestintäsalaisuuden loukkaamisen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää, eikä hänen voitu katsoa erehtyneen näistä seikoista.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että vastaaja oli siten oikeudettomasti avannut syytteessä tarkoitetun kirjeen.

Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tuomitsema 40 päiväsakkoa oli oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta rikoksesta.

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön