Maksuvälinepetos - SecMeter

Go to content

Maksuvälinepetos

Yritysturvallisuus > Compliance
Maksuvälinepetokset on määritelty ja säädetty rangaistaviksi rikoslain 37 luvussa. Tekomuotoja on neljä.

  • maksupetoksen valmistelu 11 § (13.6.2003/514)
  • lievä maksuvälinepetos 10 § (24.8.1990/769)
  • maksuvälinepetos 8 § (24.8.1990/769)
  • törkeä maksuvälinepetos 9 § (24.8.1990/769)

Maksuväline
Maksuvälineellä tarkoitetaan pankki-, maksu- tai luottokorttia, shekkiä tai muuta välinettä taikka tallennetta, jolla voidaan suorittaa maksuja, tilinostoja tai tilisiirtoja tai jonka käyttäminen on välttämätön edellytys mainittujen suoritusten tekemiseksi

Maksuvälinelomake
Maksuvälinelomakkeella tarkoitetaan painettua maksuvälineeksi täydennettävää lomaketta, jota ei pidetä yleisön vapaasti saatavissa, taikka sellaista korttia tai korttiaihiota, joka erityisesti soveltuu maksuvälineen valmistamiseen.

SUOJAAMISTOIMENPIDE

Henkilö, joka epäilee henkilötietojensa joutuneen vääriin käsiin esimerkiksi varkauden tai tietomurron johdosta, kannattaa hankkia oma luottokielto. Oman luottokiellon avulla voidaan estää useimmat tilauspetokset. Suomessa henkilöluottotietorekisteripalveluita tarjoaa Suomen Asiakastieto Oy ja Bisnode Finland Oy.

Oma luottokielto on henkilöluottotietorekisterinpitäjästä riippuen ilmainen tai maksullinen luottotietoihin tehtävä turvamerkintä, josta saa virallisen todistuksen. Luotollista sopimusta tehtäessä luotonmyöntäjä näkee henkilöluottotietorekisteristä asetetun luottokieltomerkinnän. Todistusta tarvitaan myöhemmin luottokauppaa tehtäessä. Merkintä on voimassa kaksi vuotta kerrallaan ja voidaan poistaa milloin tahansa.

Maksuvälinepetoksen valmistelu (sakko- tai vankeusrangaistus)
Maksuvälinepetoksen valmisteluun syyllistyy henkilö, joka maksuvälinepetosrikoksen tekemistä varten valmistaa, tuo maahan, hankkii, vastaanottaa tai pitää hallussaan maksuvälinelomakkeen tai henkilö valmistaa, tuo maahan, hankkii, vastaanottaa, pitää hallussaan, myy tai luovuttaa erityisesti maksuvälinelomakkeen valmistamiseen soveltuvan välineen tai tarvikkeen taikka erityisesti tietoverkoissa tapahtuvaan maksuliikenteeseen soveltuvan tallenteen, ohjelmiston, välineen tai tarvikkeen.

Lievä maksuvälinepetos (sakkorangaistus)
Lievään maksuvälinepetokseen syyllistyy henkilö, jonka tekemä maksuvälinepetos, huomioon ottaen tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrän taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

Maksuvälinepetos (sakko tai vankeusrangaistus)
Maksuvälinepetokseen syyllistyy henkilö, joka tavoittelee oikeudetonta hyötyä itselle tai toiselle käyttämällä maksuvälinettä ilman sen laillisen haltijan lupaa, lupaan perustuvan oikeuden ylitystä tai muuten ilman laillista oikeutta tai maksuvälineen tai maksuvälinelomakkeen luovutusta toiselle antaakseen sen ilman laillista oikeutta käytettäväksi.

Maksuvälinepetokseen syyllistyy myös henkilö, joka tilin katteen tai sovitun enimmäisluottorajan ylittäen käyttää väärin maksuvälinettä ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa, ellei hänellä ollut aikomusta maksuvälinettä käyttäessään viipymättä korvata vahinko.

Maksuvälinepetoksen tunnusmerkistö ei edellytä erehdyttämistä, erehdystä eikä vahingon aiheuttamista. Maksuvälinepetoksen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta ei ole merkitystä sillä, millä tavoin maksuväline on joutunut pois sen lailliselta haltijalta.

Maksuvälinepetoksessa on mm. näytettävä toteen, että epäilty on hankkinut itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä käyttämällä maksuvälinettä ilman laillisen haltijan lupaa tai lupaan perustuvan oikeutensa ylittäen.

Törkeä maksuvälinepetos (sakko- tai vankeusrangaistus)
Törkeään maksuvälinepetokseen syyllistyy henkilö, jonka tekemä maksuvälinepetos aiheuttaa huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa tai henkilö on rikoksen tekemistä varten tehnyt tai teettänyt maksuvälinelomakkeita, joista rikoksessa käytetty maksuväline on valmistettu, taikka rikos muuten tehty erityisen suunnitelmallisesti ja maksuvälinepetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä

Skimmaus
Skimmauksella (eng. skimming) tarkoitetaan maksukortin magneettijuovan tietojen kopiointia. Pankkiautomaattiin asennettu skimmeri kopioi maksukortin magneettijuovan tiedot asiakkaan työntäessä maksukortin lukijaan. Maailmalla skimmaustapauksia tunnetaan vuosikymmenten takaa. Englannissa kaksi suurta pankkia luopui magneettijuovaan pohjautuvista pankkikorteista jo ensimmäisten tapausten ilmaannuttua.

Interpolin kokous käsitteli 1980-luvulla luottokortteihin kohdistuneita huijausmenetelmiä. Skimmaustapauksia tiedettiin tapahtuneen Venäjällä, USA:ssa, Englannissa, Saksassa, Hollannissa, Espanjassa, Tanskassa ja Virossa. Kaikki pankkiautomaatit olivat yleensä NCR -yhtiön valmistamia laitteita.

Mutta mistä skimmaukset saivat Suomessa alkunsa. Lokakuussa 1998 tapahtui Suomessa jotakin ennen näkemätöntä. Tiistaina 6.10.1998 tuli julkisuuteen Suomen oloissa ainutlaatuinen maksuvälinepetossarja.

Pankit tunsivat magneettijuovakorttien heikkoudet, mutta eivät kuitenkaan uskoneet, että vastaava petos tapahtuisi myös Suomessa. Yksittäisissä tapauksissa oli epäilty asiakkaan paljastaneen ulkopuolisille huolimattomuuttaan pankkikortin PIN -koodin.Pankkien torjuntareaktio oli vastaava kuin puhelinyhtiöllä, jos asiakas väittää puhelinlaskussaan olevan ylimääräisiä puheluita. Enimmäisenä syyllistetään asiakas. Yrityksillä on ymmärrettävä intressi ylläpitää yleistä mielikuvaa käyttämänsä teknologian ylivertaisuudesta ja haavoittumattomuudesta.

Yhden viikonlopun aikana Helsingin pankkiautomaateista oli nostettu selvää rahaa kopioiduilla magneettijuovakorteilla. Ilmoituksia tuli samaan aikaan niin monta, että pankkien oli melko nopeasti uskottava tiliasiakkaitaan. Väitettyä ”olan yli urkintaa” ei ollut tapahtunut.

Epätyydyttävä tilanne pankkiautomaateilla oli jatkunut jo noin 13 vuotta. Vasta vuonna 2012 maksukorttien kopiointi johti pankkiautomaattien kortinlukuasemien korvaamisen turvallisemmilla kortinlukuasemilla. Tuolloin korttiasemien syöttöaukkojen ympärillä olevat värilliset (siniset ja keltaiset) ulokkeet korvattiin automaatin pintaan liitetyillä värikoodeilla.

Uudistetuissa kortinlukulaitteessa kortti menee vain puoliväliin saakka, jolloin magneettijuovan kopiointi ei ole mahdollista. Kopiointi kuitenkin jatkui edelleen huoltoasemien maksupäätteillä. Vuonna 1998 tapahtuneen korttien magneettijuovien ja tunnuslukujen kopioinnin tultua julkisuuteen, esiintyi lehdistön ja uutislähetyksien tiedoissa huomattavia ristiriitaisuuksia ensimmäisen viikon aikana. Erot johtuivat ilmeisesti toimittajien tulkintavirheistä. Lehdistö ja lehdistön haastattelemat asiantuntijat käyttivät toinen toistaan erilaisempia ilmaisuja.

Lehdistön teosta käyttämiä rikosnimikkeitä

  • pankkikorttipetos
  • erikoinen pankkikorttipetos
  • pankkikorttikavallus
  • pankkiautomaattihuijaus
  • maksuvälinepetos (poliisin tutkintanimike)
  • väärennös (poliisin tutkintanimike)
  • petos.

Lehdistön tekijöistä käyttämiä nimityksiä

  • kavaltaja
  • väärentäjä
  • huijari
  • korttihuijari
  • varas
  • rosvo
  • rikollinen
  • huippuammattilainen
  • huippukaveri
  • automaattihuijari
  • automaattiroisto
  • automaattivaras
  • uudenlainen pankkirosvo
  • järjestäytynyt rikollisliiga.

Lehdistön teknisistä laitteista käyttämiä kuvauksia

  • tekninen apuväline
  • automaattiin liitetty lukulaite
  • irrallinen laite
  • ylimääräinen laite
  • mekaaninen laite
  • virolaislaite
  • oma laite
  • vieras esine
  • jonkinlainen magneettinauhan lukija
  • ennen näkemätöntä tekniikkaa
  • kohtuullisen alkeellista tekniikkaa
  • loistavasti toimiva laitteisto
  • teknisesti hyvin yksinkertainen.

Kronologia tapahtumien kulusta
Maanantai 5.10.1998
Suomen ensimmäinen teknisin apuvälinein toteutettu mittava petossarja paljastuu pankeille useiden asiakkaiden ilmoitettua virheellisistä pankkitapahtumista konttoriin.

Automatia Pankkiautomaatit Oy:n toimitusjohtaja oletti, että tekijät ovat urkkineet (olan yli) tietoonsa korttien omistajien tunnusluvut. Lisäksi tekijöiden on täytynyt saada selville korttien magneettijuovien sisältämät tiedot kopioiden valmistusta varten.

Helsingin rikospoliisi ei uskonut toimitusjohtajan väitettä, vaan piti tekotapaa kaikkea muuta kuin selvitettynä ja totesi, että asian selittämiseen parhain päin on pankeilla useita syitä. Lähde: (TV1, Huomenta Suomi 7.10.1998)

Tiistai 6.10.1998
Varmistuu, että väärennettyihin kortteihin oli kopioitu oikeat tiedot Aleksanterinkadun OKO-automaatilla. Pankit kuolettivat kyseisellä automaatilla tuolloin asioineiden asiakkaiden kortit turvallisuussyistä. Lähde: (7.10.1998, YLE, Internet uutissivut)

Sen hetkisten selvitysten mukaan vaikutti siltä, että muutamalta kymmeneltä tililtä oli nostettu ainoastaan kymmeniä tuhansia markkoja. Poliisi kuvaa tekotapaa mysteeriksi. Lähde: (Helsingin Sanomat 7.10.1998)

Keskiviikko 7.10.1998
Kello 13:00 käytettävissä olleiden tietojen mukaan pankkikortin kopioilla oli tyhjennetty Helsingin keskustassa noin 40 tiliä. Tekijät olivat saaneet saalikseen yli 100.000 markkaa. Samana päivänä klo 20.30 saaliin määräksi arvioitiin 187.000 markkaa. Lähde: (TV1 uutislähetys 20.30)

Torstai 8.10.1998
Poliisilla ei ollut vielä tekijöistä tarkkaa käsitystä, eikä poliisi pitänyt tekotapaa lainkaan selvitettynä. Väärinkäytettyjen tilien lukumääräksi ilmoitetaan 50 - 60. Tileiltä oli nostettu varoja lähes 200.000 markkaa. Lähde: (Ilta-Sanomat 8.10.1998) Iltalehden tietojen mukaan 200.000 markan summa ylitettiin jo keskiviikkona. Lähde: (Iltalehti 8.10.1998)

Monistetuilla yhdistelmäkorteilla (pankkikortti - visa) nostettiin luottolimiittien puitteissa varoja myös Tallinnassa. Käteisnostojen summa per kortti oli torstaina 1000 dollaria (Visa Classic noston yläraja 1000$). Lähde: (Iltalehti 8.10.1998)

Perjantai 9.10.1998
Helsingin rikospoliisin petos- ja omaisuusjaoksen päällikön mukaan yhdistelmäkorteilla oli tehty eri puolilla Tallinnaa lukuisia käteisnostoja Visa-automaateista. Saaliin arvo oli noussut vain muutamilla tuhansilla markoilla. Ilta-Sanomien mukaan petosten yhteisarvo oli edelleen noin 200.000 markkaa. Helsingin Sanomien mukaan petosten yhteisarvo olisi jo ollut noin 250.000 markkaa Lähde: (Ilta-Sanomat 9.10.1998. Helsingin Sanomat 9.10.1998)

Lauantai 10.10.1998
Helsingin rikospoliisi piti ilmeisenä, että tekijät ja laitteet olivat peräisin Virosta. Tekijöiden henkilöllisyyttä ja kansallisuutta ei toistaiseksi varmuudella tunnettu. Poliisille ei enää perjantaina ilmoittautunut uusia petossarjan uhreja. Lopulliseksi uhrien määräksi jäi noin 60 tilinomistajaa. Pankkien tappioiksi ilmoitettiin yli 200.000 markkaa. Lähde: (Ilta-Sanomat 10.10.1998) Eri pankkien viestintäkulttuureissa oli merkittäviä eroavaisuuksia, joten lehdistön saamia tietoja ei voi pitää täysin luotettavina.

Tiistai 13.10.1998
Helsingin rikospoliisin mukaan petosten kohteeksi joutui noin seitsemänkymmenen asiakkaan tilit. Huijattu summa jää alle 250.000 markan. Luottokunnan turvallisuuspäällikön mukaan rahaa oli nostettu myös luottokorteilla. Pankkiautomaattien turvakameroiden nauhoitukset oli käyty läpi. Kamerat eivät tallentaneet tekijöitä. Lähde: (Ilta-Sanomat 13.10.1998. Kauppalehti 13.10.1998)

Suomessa paljastuneessa tapauksessa kaikki maksuvälinepetokset oli tehty ilman kameravalvontaa olevissa pankkiautomaateissa. Pankkiautomaateista vastaava Automatia Pankkiautomaatit Oy:n mukaan kameravalvonnan kustannus pankkiautomaattia kohden on noin 20.000 markkaa (vuonna 1998).

Investointikustannuksen lisäksi tulevat vuotuiset ylläpitokustannukset. Toimimattomista kameroista tai suttuisista valvontakuvista eivät yhtiön mukaan hyödy kuin rikolliset. Valvontakustannus on kohtuuttoman suuri ajatellen maksuvälinepetoksissa menetettävien omaisuuserien suuruuksia. Kaikissa tapauksissa maksajina ovat joka tapauksessa pankkien asiakkaat.

Keskiviikko 14.10.1998
Aiemmista tiedoista poiketen pankkikortteja oli kopioitu kolmena viikonloppuna. Nostot oli tehty pääasiassa yhden viikonlopun aikana. Tallinnassa oli nostettu rahaa pankkiautomaateista kolmella Visakortilla (yhdistelmäkortteja). Virossa vastaavia petoksia oli tehty aiemminkin.

Suomessa tämänkertaisen petossarjan uhreiksi osoittautuu lopulta 73 tilinomistajaa. Pankkien tappioiksi ilmoitettiin noin 250.000 markkaa, joista Luottokunnan osuus on ilmeisesti (3 x 5000 mk) noin 15.000 markkaa.

Petokseen käytettyjä laitteita oli todennäköisesti kaksi. Toinen kopioi pankkikortin magneettijuovan ja toinen tunnusluvun. Laitteiden tekninen toteutus oli edelleen selvittämättä. Lähteet: (Helsingin Sanomat 14.10.1998. Iltalehti 14.10.1998)

Torstai 15.10.1998
Kauppalehden mukaan Helsingin rikospoliisin komisario Eero Huttunen ei pitänyt videokameran käyttöä kovin todennäköisenä keinona pankkikorttien tunnuslukujen paljastamisessa. Todennäköisempänä vaihtoehtona hän piti jonkinlaista mekaanista laitetta. Jutun tutkinnassa poliisi teki yhteistyötä Viron poliisin kanssa. Lähde: (Kauppalehti 15.10.1998)

Lauantai 17.10.1998
Helsingin rikospoliisin kaksi tutkijaa kävi Tallinnassa tapaamassa Viron poliisia. Helsingin rikospoliisin komisario Eero Huttunen ei pitänyt todennäköisenä, että tekijät olisivat käyttäneet kameraa PIN -koodien kaappaamiseen. Helsingin Sanomien mukaan Huttunen piti todennäköisimpänä, että tekijät olivat käyttäneet kahta laitetta. Toinen laitteista kopioi magneettijuovan tiedot ja toinen PIN -koodin. Lähde: (Helsingin Sanomat 17.10.1998)

Perjantai 23.10.1998
Poliisi oli päässyt tekijöiden jäljille. Helsingin Sanomien mukaan poliisi epäili, että tekijät olivat Virosta. Toistaiseksi konkreettinen näyttö puuttui. Yhteistyö Viron poliisin kanssa takkuili. Poliisi ei saanut vahvistusta sille, oliko Viron poliisilla hallussaan petoksissa käytettyjä laitteita. Lähde: (Helsingin Sanomat 23.10.1998)

Sunnuntai 25.10.1998
Liettuan poliisi pidätti kolme henkilöä, joiden epäiltiin nostaneen kopioiduilla luottokorteilla rahaa. Kaksi pidätetyistä oli latvialaisia ja yksi virolainen. Poliisi löysi hotellihuoneesta 30.000$ käteistä rahaa, magneettijuovia kopioivan yksinkertaisen laitteen ja 17 luottokorttia. Alustavissa tutkimuksissa ilmeni, että pidätetyt kuuluivat kansainväliseen rikollisjärjestöön, jonka toiminta-alueena oli ollut Viro, Ruotsi, Ranska, Saksa, USA ja Venäjä. Lähde: (Teksti TV 25.10.1998. TV1 -uutislähetys klo 20.30)

Tiistai 27.10.1998
Poliisi ei uskonut Liettuassa pidätettyjen henkilöiden liittyvän suoranaisesti Helsingin pankkikorttipetokseen. Poliisilla oli omat epäilynsä Viron suunnalla. Pidättämiseen ei ollut toistaiseksi riittävää näyttöä. Epäillyt olivat ilmeisesti Viron poliisin seurannassa. Lähde: (Iltalehti 27.10.1998

Keskiviikko 17.3.1999
Helsingin rikospoliisi lopetti jutun aktiiviset tutkimukset, koska läpimurtoa ei ollut saavutettavissa. Komisario Eero Huttusen mukaan kaikki voitava on nyt tehty. Epäillyt ovat Virossa asuvia Viron venäläisiä. Poliisi on myös saanut vihjeen, että epäillyt aikoisivat iskeä uudelleen johonkin pankkiautomaattiin. Poliisi on etsintäkuuluttanut epäillyt, heidät voidaan ottaa kiinni vain Suomessa. Lähde: (Helsingin Sanomat 17.3.1999, A5)

Jutussa uusi käänne
Ruotsissa Tukholman tulli oli pidättänyt kaksi maahan pyrkinyttä virolaismiestä, joiden autosta löytyi pankkikorttien luku- ja kopiointilaitteet. Tukholman poliisin rikostarkastaja epäili, että pidätetyillä oli yhteyksiä Helsingissä tapahtuneeseen maksuvälinepetokseen. Poliisin kuulusteluissa miehet ilmoittivat olevansa läpikulkumatkalla, joko Norjaan tai Tanskaan.

Miehet olivat piilottaneet laitteet Suzuki Balenon tavaratilaan suojamaton alle. Tukholman poliisi luonnehti laitteita "erittäin korkealuokkaisiksi ja edistyksellisiksi.

Föreningssparbankenin edustajan mukaan ruotsalaisten pankkikorttien kopioiminen ei onnistu, koska korteissa on kopioiden käytön estävä "vesileima". Lähde: (Ilta-Sanomat 23.1.1999) Laite koostui seuraavista pankkiautomaatin alkuperäisten osien näköisistä jäljitelmäosista:

  • Pankkiautomaatin näppäimistötason päälle asetettava korvaava pöytätaso, jossa näköisnäppäimistö (tason alle sijoitettu elektroniikkakomponentit ja normaaleista sauvaparistoista koostuva virtalähde).
  • Pankkikortin syöttö-/lukulaite.
  • Edelliset osat yhdistävä koteloitu kaapeli (ei normaalissa pankkiautomaatissa).

Korvaavan laitteiston asennus ei estänyt pankkiautomaattia toimimasta normaalisti. Asiakkaan tunnusluku kopioitiin näköisnäppäimistön avulla. Näköisnäppäimistön ja pankkiautomaatin näppäimistön toiminta synkronoitiin jokaisen näköisnäppäimen alapuolella olevan nastan avulla. Painalluksen seurauksena nasta painoi myös suoraan alapuolella sijaitsevaa oikeaa pankkiautomaatin näppäintä. Asiakkaan tietämättä PIN-koodi ja magneettijuova kopioituivat korvaavan pöytätason alle sijoitettuun muistilaitteeseen.

Pankkikortin magneettijuova kopioitiin pankkiautomaatissa olevan alkuperäisen pankkikortin syöttöaukon eteen tulevalla lukulaitteella. Lukulaite oli rakenteeltaan niin ohut, ettei se estänyt pankkiautomaatin oman lukulaitteen toimintoja.

Sopivalla hetkellä tekijät palasivat ja irrottivat laitteet pankkiautomaatista. Muistilaitteen tiedot kopioitiin välittömästi korttiaihioille. Asiakkaat eivät osanneet epäillä palvelutilanteessa petosta, koska saivat haluamansa palvelut automaatilta.

Helsingin rikospoliisin tutkijat matkustivat Ruotsiin
Kaksi Helsingin rikospoliisin tutkijaa matkusti Tukholmaan kuulustelemaan miehiä ja tutustumaan Tukholman tullin takavarikoimaan laitteistoon. Laitteiston uskottiin olevan samanlainen kuin Helsingin Aleksanterinkadun OKO-automaatilla käytetty laitteisto.

Viron poliisi oli luovuttanut aiemmin teosta epäiltyjen 4-5 virolaismiehen nimet ja valokuvat. Molemmat Tukholmassa pidätetyt miehet olivat tällä listalla. Lähde: (Iltalehti 25.3.1999)

Epäillyt vangittu
Helsingin käräjäoikeus vangitsi kaksi maksuvälinepetoksesta epäiltyä Viron venäläistä miestä. Epäillyt luovutettiin Suomen poliisin haltuun Tukholmasta sunnuntaina 18.4.1999. Poliisilla oli vahvoja epäilyksiä miesten osallisuudesta Helsingissä tapahtuneisiin maksuvälinepetoksiin. Lähde: (Ilta-Sanomat 22.4.1999, sivu 15)

Syytteet luettu
Virossa asuville venäläisille miehille luettiin syytteet Helsingin käräjäoikeudessa 10.8 1999. Syytteet koskivat maksuvälinepetosta ja törkeää väärennöstä. Asianosaisina jutussa oli 73 yksityishenkilöä (Helsingin Sanomien 11.8.1999 mukaan yli 75 yksityishenkilöä), OKO, Osuuspankki, Leonia, Merita, Luottokunta ja Automatia Automaatit Oy. Lähde: (Helsingin Sanomat 10.8.1999 B3, Iltalehti 10.8.1999 sivut 4-5).

TV1 -uutislähetyksen 10.8.1999 klo 20.30 mukaan syytteet olivat törkeä maksuvälinepetos ja törkeä väärennös. Petoksilla saatu summa nousi lopulta 317.000 markkaan. Lisäksi syytetyiltä vaadittiin korvausta tapauksen selvittelystä aiheutuneista (880.000 markkaa) kuluista. Syytetyt kiistivät syytteet.

Syytetyt kertoivat uskoneensa kuljettaneen vain tietokoneen osia. Toinen syytetyistä vakuutti "Minulla ei ole mitään tekemistä tämän rikoksen kanssa". Lähteet: (Helsingin Sanomat 11.8.1999. Iltalehti 10.8.1999, sivut 4-5. TV1 -uutislähetys 10.8.1999 klo 20.30. Helsingin Sanomat 14.8.1999)

Helsingin käräjäoikeus antoi jutussa tuomion
Poliisin esitutkinnassa keräämä näyttö oli riittävä. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi syytetyt 27.8.1999 kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi syytetyt korvaamaan jutun tutkimuksesta aiheutuneet kulut sekä pankeille ja Luottokunta Oy:lle aiheutuneet menetykset lähes 600.000 markkaa.

Nyt tuomitut henkilöt ilmoittivat ammateikseen merimies ja huonekalupuuseppä. Kolmas epäilty henkilö istui tuomion aikana Virossa vankeusrangaistustaan. Muut avustajat olivat edelleen vapaalla jalalla. Lähteet: (Iltalehti 28.8.1999. Ilta-Sanomat 28.8.1999, TV3 -uutislähetys 27.8.1999 klo 22.00, YLE Teksti-TV 27.8.1999)

Johtopäätös
Pankit siirtävät liiketoimintaprosessiinsa liittyvän riskin sopimusmenettelyllä asiakkaan kannettavaksi. On luonnollista, että asiakkaalla on kohtuullinen vastuu PIN-koodin salassapidosta. Mikäli PIN-koodi ja kortti joutuisi esimerkiksi asiakkaan höynäytyksen seurauksena vääriin käsiin ja ulkopuolinen onnistuu tyhjentämään tilin, vastaa asiakas lähtökohtaisesti itse mahdollisista taloudellisista seurauksista.

LIIKKUVILLA MAKSUPÄÄTELAITTEILLA TEHTY LUVATTOMIA HYVITYSMAKSUJA
Kauppiailta on varastettu kymmeniä tuhansia euroja tekemällä hyvitystapahtumia maksupäätelaitteilla, jotka eivät olleet fyysisesti kytkettyinä kassajärjestelmään. Työntämällä maksukortti liikkuvaan maksupäätelaitteeseen ja painelemalla oikeita näppäimiä voi ohjata haluamansa hyvitystapahtuman omalle korttitilille. Ohjeet toimenpiteen suorittamiseksi voi katsoa maksupäätelaitteiden valmistajien verkkosivuilta. Esimerkiksi Nets ohjeisti verkkosivuillaan tekemään hyvitystapahtuman seuraavasti:
 
  • Paina MENU
  • Paina numeronäppäintä 6 tai selaa nuolinäppäimillä kohtaan Hyvitys ja paina OK
  • Syötä hyvitettävä summa ja paina OK
  • Syötä kortti maksupäätteeseen
  • Vahvista hyvitys painamalla 2 tai keskeytä painamalla 3
  • Peruutuksesta tulostuu kuitti
  • Muista ottaa asiakkaan allekirjoitus kuitille
 
Lähteet: (yle.fi 9.12.2017, nets.eu/globalassets/documents/finland/ 9.12.2017)

MAKSUKORTTIEN KOPIOINTILAITTEITA ASENNETTU ABC JA ST1-KYLMÄASEMILLE
Maksukorttien kopiointilaitteita löytyi perjantaina 18.3. Liedosta ST1-kylmäasemalta ja lauantaina 19.3. Turusta ABC-kylmäasemalta.

Laitteet oli asennettu paikalleen ilmeisesti havaintopäivää edeltävänä yönä. Liedossa laite oli ehditty hakea ennen poliisia. Turun ABC-asemalle asennetun laitteen poliisi onnistui saamaan haltuunsa. Laitetta oli ehditty käyttää kymmeniä kertoja. Lähteet: (ts.fi 19.3.2016, iltasanomat.fi 19.3.2016, yle.fi 19.3.2016)

MAKSUKORTTIEN KOPIOINTILAITTEITA KÄYTETTIIN JÄLLEEN PANKKIAUTOMAATEILLA
Helsingin poliisille ilmoitettiin lauantaina 29.6.2013 pankkiautomaatteihin kiinnitetyistä maksukorttien kopiointilaitteista. Kopiointilaitteet oli asennettu Mannerheimintie 14 ja Salomonkatu 13 sijaitseviin Otto-automaatteihin. Poliisi sai haltuunsa Mannerheimintie 14 Otto-automaattiin asennetun kopiointilaitteen.

Teosta epäiltyinä pidätettiin kaksi bulgarialaista noin 40-vuotiasta miestä. Epäillyt olivat saapuneet Suomeen perjantaina 28.6.2013. Poliisi tutki juttua epäiltynä törkeänä maksuvälinepetoksena. Lähteet: (yle.fi 30.6.2013, iltasanomat.fi 1.7.2013)

SIPOOSSA KOPIOITIIN MAKSUKORTTEJA
Rikollisryhmä kopioi maksukorttien tietoja kopiointilaitteella Sipoossa Jokivarrentien St-1 bensiiniasemalla. Kopiointi paljastui huhtikuun alussa vuonna 2013. Kopioiduilla maksukorttitiedoilla oli onnistuttu tekemään ostoksia kortinomistajien lukuun.

Poliisi pidätti rikoksesta epäiltyinä useita henkilöitä. Poliisi epäili saman rikollisryhmän kopioineen maksukorttitietoja aiemmin samana vuonna. Lähde: (yle.fi 18.4.2013)

KYMMENIEN ASIAKKAIDEN TUNNUSLUVUT ON URKITTU VR:N LIPPUAUTOMAATEILLA
Helsingin ja Tampereen rautatieasemien lippuautomaateilla on kymmenien asiakkaiden maksukorttien tunnusluvut päätyneet "olan yli" urkkimalla ulkomaalaisten rikostentekijöiden haltuun.

Tunnusluvun paljastumisen jälkeen rikolliset ovat seuranneet valittua uhria junalle ja anastaneet lompakon aiheuttamalla vaunun ovella ruuhkaa uhria tuuppimalla tai auttamalla omavaltaisesti uhrin laukku junaan. Rikoksen uhreiksi ovat valikoituneet helpot kohteet, pääasiassa keski-ikäiset naiset.

Poliisin tietoon on tullut viikoittain 1 - 10 tapausta ja se on ehdottanut VR:lle suojasermejä lippuautomaateille. VR-konsernin viestintäpäällikkö Mika Heijari totesi, ettei lippuautomaatteihin ei ole luvassa pikaisia muutoksia. Lähteet: (omakaupunki.hs.fi 16.7.2012, mtv3.fi 16.7.2012)

OULUN POLIISI SAI LUKUISIA VIHJEITÄ MAKSUKORTTIEN KOPIOINTILAITTEISTA
Oulun poliisin vihjepuhelin ruuhkautui yleisön vihjeistä koskien pankkiautomaatteihin asennettuja maksukorttien kopiointilaitteita.

Pankkiautomaatilla asioineen henkilön ilmoituksen perusteella Oulun poliisi löysi pankkiautomaatista kopiointilaitteen, irrotti ja takavarikoi laitteen. Oletettavasti samaa kopiointilaitetta oli kierrätetty Oulun keskustan alueen ja Haukiputaan pankkiautomaateissa.

Pankkiautomaattiin asennetun kopiointilaitteen tunnistaa siitä, jos automaattiin syötetty kortti työntyy kokonaan kortin syöttöaukon sisään. Normaalisti kortista pitäisi jäädä noin kaksi senttiä näkyviin.

Kopiointilaitteen virtalähteen kesto on noin kuusi tuntia, jonka jälkeen laite on irrotettava, tiedot kerättävä talteen, virtalähde ladattava ja laite asennettava uuteen pankkiautomaattiin. Oulun poliisi epäili, että laite oli romanialaisen tai bulgarialaisen rikollisliigan käytössä. Lähteet: (oululehti.fi 9.8.2011, hs.fi 9.8.2011, mtv3.fi 10.8.2011)

Oulun käräjäoikeus vangitsi Kokkolassa kiinni otetut miehet todennäköisin syin epäiltyinä törkeästä maksuvälinepetoksesta. Pidätyshetkellä miesten autosta löytyi neljä skimmauslaitetta, joihin oli taltioitunut maksukorttien tietoja. Miehet liikkuivat mustalla Volvo-merkkisellä farmariautolla, jossa on Ruotsin rekisterikilvet. Rikollisten toimista aiheutui pankeille ja Luottokunnalle satojen tuhansien eurojen vahingot.  Lähteet: (ilkka.fi 29.9.2011, iltalehti.fi 29.9.2011, nelonen.fi 29.9.2011, yle.fi 9.2.2012)

HELSINGIN KESKUSTAN PANKKIAUTOMAATEILLA KOPIOITIIN MAKSUKORTTEJA
Helsingin käräjäoikeudessa esitettiin kahta miestä vangittaviksi törkeästä maksuvälinepetoksesta epäilyinä. Miesten epäiltiin kopioineen maksukorttien tietoja skimmauslaitteen avulla Helsingin keskustan pankkiautomaateilla. Laite tallensi maksukortin magneettijuovan tiedot ja kuvasi tunnusluvun näppäilyn.

Poliisi sai miehet kiinni itse teosta ja laitteet takavarikoitua, joten oli epätodennäköistä, että miehet olisivat ehtineet käyttää kopioitujen maksukorttien tietoja. Maksukorttien kopiointi on osa kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Lähde: (iltasanomat.fi 5.8.2011, iltalehti.fi 5.8.2011, omakaupunki.hs.fi 5.8.2011)

TIKKURILAN OTTO-AUTOMAATISTA LÖYTYI KOPIOINTILAITE
Kopiointilaite löytyi Ottopiste-pankkiautomaatista Tikkurilantie 48:n kohdalla. Itä-Uudenmaan poliisi tutki tapausta törkeänä maksuvälinepetoksena. Poliisi sai kopiointilaitteesta ilmoituksen 1.5.2011kello 16:n aikaan.

Asiakas havaitsi kopiointilaitteen, kun hänen maksukortti jäi kiinni pankkiautomaatin siniseen aukkoon. Korttia poistettaessa kopiointilaite irtosi. Kopiointilaitteen lisäksi automaattiin oli asennettu minikamera kuvaamaan maksukorttien tunnuslukujen näppäilyt. Lähde: (vantaansanomat.fi 2.5.2011)

KOLME BULGARIALAISTA MIESTÄ JÄI KIINNI PANKKIAUTOMAATILLA
Kolmea bulgarialaista miestä epäillään pitkään jatkuneesta maksukorttien kopioimisesta Helsingin pankkiautomaateilla. Pankkiautomaattia hoitava henkilö huomasi pankkiautomaatissa kopiointilaitteen ja ilmoitti havainnostaan poliisille.

Poliisi seurasi tiistaina 1.3.2011 automaatilla asioivia henkilöitä. Hetken kuluttua tekijät saapuivat paikalle irrottaakseen kopiointilaiteen. Poliisi sai tekijät kiinni verekseltään. Yksi miehistä yritti pakoon, mutta poliisikoira pysäytti pakomatkan lyhyeen.

Helsingin käräjäoikeus vangitsi tekijät lauantaina 5.3.2011 epäiltynä maksukorttien kopioinnista Helsingissä. Vangittujen uskottiin kuuluneen suureen kansainväliseen rikollisliigaan. Lähteet: (poliisin tiedotteet 7.3.2011, hs.fi 7.3.2011, iltalehti.fi 7.23.2011, 8.3.2011)

POLIISI OTTI KIINNI MAKSUKORTTIEN KOPIOIJAT
Poliisi otti kiinni kolme romanialaista miestä yleisövihjeiden perusteella. Miehet olivat kopioineet maksukorttien tietoja Oulu-Jyväskylä välisellä alueella. Miehet olivat asentaneet maksukortin kopiointilaitteen useilla eri bensiiniatomaateilla. Tukikohtanaan he käyttivät Iisalmesta vuokraamaansa mökkiä. Pohjois-Savon käräjäoikeus vangitsi miehet torstaina 16.9.2010 epäiltynä todennäköisin syin maksuvälinepetoksen valmistelusta. Jutun tutki keskusrikospoliisi yhdessä Jokilaaksojen ja Pohjois-Savon poliisilaitosten kanssa. Lähteet: (poliisin tiedotteet 17.9.2010, hs.fi 17.9.2010, iltalehti.fi 17.9.2010)

TIETOMURTO ITÄHELSINKILÄISEN KAHVILAN MAKSUJÄRJESTELMÄÄN
Luottokunta havaitsi maksukorttitietojen tarkastusrutiinin yhteydessä maksuvälinepetoksen. Luottokunnan valvontajärjestelmä tarkkailee korttimaksupahtumia ympäri vuorokauden. Epäilyttävät maksutapahtumat blokataan pois jo ennen kuin ne päätyvät asiakkaan laskulle. Monitoroinnin ansiosta noin yhdeksän kymmenestä luvattomasta maksutapahtumasta onnistutaan havaitsemaan.

Luottokunta ilmoitti havaitsemastaan maksuvälinepetoksesta poliisille. Helsingin rikospoliisin tietotekniikkarikosyksikkö ryhtyi tutkimaan tapausta. Tutkimuksissa selvitettiin, että noin 40 000 maksukortin tiedot oli kopioitu itähelsinkiläisen kahvilan tietojärjestelmästä. Kahvilan tietojärjestelmään oli murtauduttu ulkomailta. Jäljet johtivat Romaniaan ja Yhdysvaltoihin.

Aamulehden mukaan kahvilan palvelimen ylläpito oli ulkopuolisen yrityksen vastuulla. Palvelimelle oli tallentunut noin 100 000 maksukortin tiedot vuodesta 2005 lähtien. Kahvilayritys ei ollut tästä tietoinen, koska ylläpito ostettiin ulkopuoliselta yritykseltä avaimet käteen - periaatteella. Kahvilayritys kuvitteli, että maksujärjestelmää oli ylläpidetty asianmukaisesti.

Tietomurron johdosta kahvila joutui päivittämään maksujärjestelmänsä ja ottamaan käyttöön sirukortinlukijat. Sirukorttien käyttö poistaa tietomurrosta aiheutuvan korttitietojen kopiointimahdollisuuden, koska sirukorttimaksupäätteissä tietoja ei tallenneta mihinkään. Tapauksen johdosta poliisi toivoi erityisesti pienten kauppiaiden varmistavan omien maksujärjestelmiensä turvallisuuden. Lähteet: (poliisin tiedotteet 19.2.2010, kauppalehti.fi 19.2.2010, iltalehti.fi 19.2.2010, aamulehti.fi 20.2.2010, iltasanomat.fi 20.2.2010, taloussanomat.fi 22.2.2010)

MAKSUKORTTIEN KOPIOINTILAITE LÖYTYI KOTKASTA TEBOILIN HUOLTOASEMALTA
Poliisi löysi laitteen Kotkan Merituulenkadulla sijaitsevalta Teboililta. Ruotsin poliisi otti Tukholmassa kiinni miehen, jonka epäillään liittyvän tapaukseen. Lähde: (Kauppalehti 13.2.2009)

MAKSUKORTTIEN KOPIOINTILAITTEIDEN ASENTAMINEN JATKUI HELSINGIN KANTAKAUPUNGIN ALUEELLA
Maksukorttien kopiointilaitteita oli asennettu Helsingin kantakaupungin alueen pankkiautomaatteihin tammikuun loppupuolella. Poliisi pidätti kaksi noin 30-vuotiasta Itä-Euroopan alueelta kotoisin olevaa miestä, joita epäillään törkeistä maksuvälinepetoksista. Lähteet: (Poliisin tiedotteet 6.2.2009, HS.fi 6.2.2009, Ilta-Sanomat 6.2.2009)

ESPOOLAISILLA HUOLTOASEMILLA KOPIOITU MAKSUKORTTIEN TIETOJA
Espoon Kuitinmäentien ja Kehä I:n miehittämättömillä Teboil -huoltoasemilla oli kopioitu asiakkaiden käyttämien maksukorttien tietoja. Ison Omenan Teboil -huoltoasemalla tekijät tulivat todennäköisesti häirityiksi kesken asennustyön ja poistuivat paikalta. Lukulaitteiden asennus saattaa ulkopuolisesta muistuttaa automaatin huoltamista.

Kopiointilaitteet asennetaan automaatin sisään, eikä asiakas voi havaita niitä päältäpäin. Kopiointilaitteet on asennettu aina tietyn tyyppiseen automaattiin, jonka tekniikan tekijät hyvin tuntevat. Tekijöiksi epäillään ulkomaalaisia henkilöitä. Kloonattuja kortteja oli ehditty käyttää Euroopan alueella. Lähteet: (YLE.fi22.1.2009, Iltalehti 22.1.2009)

SUURI MAKSUVÄLINEPETOSSARJA
Rikolliset olivat onnistuneet asentamaan satoja modifioituja sirullisten maksukorttien lukupäätteitä kauppoihin eri puolille Eurooppaa. Maksupäätteiden avulla rikolliset onnistuivat saamaan haltuunsa tuhansien maksukorttien tiedot.

Laitteita havaittiin asennetun ainakin Britanniassa, Irlannissa, Hollannissa, Tanskassa ja Belgiassa. Maksukorttien lukupäätteitä oli modifioitu siten, että ne lähettivät maksukorttien tiedot Pakistaniin. Rikoksesta aiheutuneiden vahinkojen laskuksi arvioitiin miljoonia puntia. Maksuvälinepetoksia tutkivan yksikön edustaja kertoi, ettei heillä ole todisteita tai tietoa, että teoilla olisi yhteyksiä Kiinaan.

Nordea ryhtyi vaihtamaan asiakkaiden maksukortteja. Nordea tiedotti asiakkaille päätöksestään uusia satoja luottokortteja väärinkäytösmahdollisuuksien johdosta. Nordea piti mahdollisena, että rikolliset olisivat kopioineet asiakkaiden luottokorttitietoja ulkomailla. Kyseessä oli ennakoiva varotoimenpide. Nordealla ei ollut tietoa, että korttitietoja olisi käytetty väärin.

Uusittujen Master Card Silver-korttien haltijat ovat matkustaneet ulkomailla. Epäilyt korttikopioinnista heräsivät lokakuussa. Tapaus viittaa aiemmin Euroopassa ilmi tulleisiin maksukorttien lukulaitteiden manipulointitapauksiin. Lähteet: (The Daily Telegraph 10.10.2008, Kauppalehti 11.11.2008, Keskisuomalainen 11.11.2008, Savon Sanomat 11.11.2008)

MAKSUKORTTIEN KOPIOINTI JATKUU EDELLEEN
Maksukortteja yritettiin kopioida jälleen 30.7.2008 polttoainetta myyvillä miehittämättömillä ns. kylmäasemilla. Rikollisryhmiä oli liikkeellä ainakin kaksi.

Poliisi otti kiinni Vammalassa kolmen ulkomaalaisen henkilön ryhmän epäiltyinä törkeästä maksuvälinepetoksesta. He olivat yrittäneet petoksia useilla pankkiautomaateilla Länsi-Suomessa. Pidätettyjen norjasta vuokratusta autosta löytyi maksukorttien kopiointiin soveltuvia laitteita. Rikollisryhmä oli kopioinut maksukortteja ainakin Naantalissa, Turussa, Humppilassa, Tampereella, Forssassa ja Vammalassa.

Toinen rikollisryhmä oli liikkeellä Itä-Suomessa maksukortteja kopioinut maksukortteja ainakin Mikkelissä ja Kuopiossa. Kopiointiin tarkoitettuja laitteita oli kiinnitetty Mikkelissä Teboilin automaattiin ja Kuopiossa kahteen A24-automaattiin. Ryhmän uskottiin silminnäkijähavaintojen mukaan olevan matkalla pohjoiseen vihreällä pakettiautolla. Lähteet: (Poliisin tiedotteet 31.7.2008, HS.fi 31.7.2008)

SIRUKORTTIEN SALAUS MURTUI RANSKASSA
Ranskan viranomaiset suosittelivat 33 miljoonan pankkikortin ja niihin liittyvien lukulaitteiden vaihtamista turvallisemmiksi. Suosituksen taustalla oli tuntemattoman hakkerin laatimat ohjeet sirukortin kopioinnista. Ohje perustui 96 -numeroiseen matemaattiseen koodiin, joka sisälsi kaikki sirukortin kopioimiseen tarvittavat tiedot.

Ranskalainen sirukortti perustui osittain vanhentuneeseen teknologiaan, joka tuli käyttöön 1990 -luvun alussa. Sirukortin turvallisuuteen uskottiin horjumattomasti, kunnes tietotekniikkainsinööri Serge Humpich todisti sirukortin haavoittuvuuden käytännössä.

Salauksen murtamiseen kului kolme vuotta, jonka jälkeen hän osti kymmenen metrolippua valmistamillaan korteilla. Sirukorttien turvallisuudesta kiistellään yhä jatkuvasti. Suomessa asiantuntijoiden yleinen kanta on, että sirukorttien turvallisuus on muihin ratkaisuihin verrattuna ylivoimainen. Lähde: (Helsingin Sanomat 11.3.2000, sivu D1). Lisäksi Internetissä lukuisia analyysejä ja kirjoituksia)

LUOTTOKORTTIEN GENEROINTIOHJELMAT
BBC-World uutiskanava esitti 24.11. ja uusintana 25.11.1999 Money Programme -ohjelmasarjassaan jutun nimeltä Web Fraud. Ohjelmassa käsiteltiin kansainvälisiä luottokorttihuijauksia ja netistä löytyviä Credit Card Generator -ohjelmia (mm. Credit Card Generator ja Credit Card Maker). Huijaustapoja oli kahden tyyppisiä:

  • tili- ja luottokorttitietojen huijauspalvelut (Web) ja
  • luottokorttinumeroiden generointiohjelmat.

Ensimmäisessä tapauksessa varsinainen huijaus kohdistuu luottokorttia hankkivaan henkilöön. Usein palveluissa tarjotaan luottotietonsa menettäneille henkilöille luottokorttia esimerkiksi 20$ hintaan. Toisessa tapauksessa luottokorttinumeroiden generointiohjelmalla voi tuottaa itselleen eri luottokorttiyhtiöiden luottokorttinumeroita ja käyttää niitä maksamiseen.

Palveluja tarjoavat nimet ovat yleensä laittomasti toimivia postilaatikkoyrityksiä, joiden vastuuhenkilöitä asiakkaan on mahdotonta jäljittää. Vastustamattomia houkutuksia tarjoavien huijauspalveluiden käyttäjälle rahan lähettäminen, tilitietojen ja -numeroiden antaminen merkitsee poikkeuksetta rahan menettämistä.

ARABILIIGA
Vuosien 1998 - 1999 aikana oli Helsingissä tehty noin 180 samaan pankkikorttisarjaan kuuluvaa maksuvälinepetosta, joiden rikoshyöty on miljoona markkaa. Suomessa asuvat ulkomaalaiset henkilöt (Arabiliiga) tekivät maksuvälinepetoksia organisoidusti. Helsingin rikospoliisi luovutti juttua koskevat tutkintapöytäkirjat syyttäjälle 13.9.1999. Pankkikorttiliigan vangitsemisoikeudenkäynti tapahtui 14.9.1999. Liigan toimintatapa oli seuraava:

  • tunnusluvun urkinta,
  • kortin anastus ja
  • tilin tyhjennys.

OLAN YLI URKINTA
Helsingin Sanomat kertoi rikossarjasta, jossa Etelä-Suomessa liikkuva rikollisryhmä oli syksyn ja talven aikana onnistunut urkkimaan kymmenien vanhusten tunnusluvut heidän asioidessaan pankkiautomaatilla.

Tunnuslukujen selvittämisen jälkeen vanhuksia oli seurattu esimerkiksi kauppaan, jossa lompakko kortteineen oli varastettu ja pankkitili tyhjennetty välittömästi. Joissakin yksittäisissä tapauksissa rikoshyöty oli useita tuhansia euroja.
Esimerkiksi Hyvinkäällä sattuneessa tapauksessa hyvinkääläisnainen oli asioinut erään marketin automaatilla.

Samaan aikaan tuntematon mies oli ilmestynyt seisomaan aivan hänen selkänsä taakse. Pankkiautomaatilta nainen oli kävellyt sisälle markettiin, jossa hänelle oli tullut puhumaan vieraskielinen mies. Samaan aikaan naisen kiinnittäessä huomionsa puhujaan hänen lompakkonsa vietiin ostoskärryssä olleesta kassista. Lähde: (Helsingin Sanomat verkkolehti 8.1.2008)

MOSKOVASSA TYHJENNETTIIN TILEJÄ
Petokseen käytettyjä laitteita oli ilmeisesti asennettu myös moskovalaispankkien automaatteihin. Kohun laannuttua ilmeni, että Moskovassa pankkiautomaateilla asioineiden 17 ruotsalaisturistin pankkikortit oli kopioitu ja tilit tyhjennetty. Nostojen yhteisarvo on noin 200 000 kruunua. Lähde: (TV1 -uutislähetys klo 20.30 12.8.1999. Iltalehti 13.8.1999, sivu 16)

Jonkin ajan kuluttua myös suomalaisten luottokorttitietojen uskotaan päätyneen rikollisiin käsiin. Luottokunta Oy mitätöi varotoimenpiteenä noin sadan suomalaisasiakkaan luottokortit. Mitätöityjä luottokortteja oli käytetty tiettynä ajanjaksona Moskovassa. Kopiointilaitteita uskottiin asennetun useisiin venäläispankkien automaatteihin. Lähde: (Iltalehti 29.9.1999, sivu 9)

LUOTTOKORTTIVÄÄRENNÖS
Kansainväliset luottokorttihuijarit iskivät Suomessa. Kaksi ulkomaalaista henkilöä onnistui nostamaan pankeista lähes 50.000 markkaa. Nigerialainen mies ja hänen 29 -vuotias englantilainen naisystävä jäivät kiinni viidennen nostokerran jälkeen yritettyään nostaa 13.000 markkaa Meritan konttorista väärennetyllä Visa -luottokortilla.

Huijarit olivat saaneet tavalla tai toisella haltuunsa aitoja luottokortin tilinumeroita. Väärennettyyn korttiaihioon oli pisteytetty oikea tilinumero ja kortin voimassaoloaika sekä väärä henkilönimi. Palveluprosessi on haavoittuva, koska käteisnoston yhteydessä järjestelmä tarkistaa vain kortin voimassaolon, tilinumeron oikeellisuuden ja nostorajan. Lähde: (Ilta-Sanomat 2.9.1999 sivu8)

TANSKASSA TYHJENNETTIIN TILEJÄ
Suomessa, Venäjällä, Hollannissa ja Yhdysvalloissa pankkiautomaatteihin asennetut kopiointilaitteet osoittautuivat edelleen käyttökelpoiseksi Tanskassa. Kööpenhaminassa ja sen lähialueilla tekijät tyhjensivät lähes sadan asiakkaan tileiltä noin miljoona kruunua. Poliisi uskoi, että tekijöillä oli yhteyksiä Suomessa vangittuina olleisiin miehiin.

Tanskalaisille pankeille ja niiden yhteistyöelimelle Finansrådetille oli lähetetty luottamuksellinen kirje, jossa varoitettiin vastaavan petostekniikan käytöstä, ei johtanut ennakoiviin toimenpiteisiin. Tanskalaiset pankit eivät nähneet tarpeelliseksi varoittaa asiakkaitaan, koska vastaavan petostekniikan käytöstä ei ollut merkkejä. Pian kuitenkin havaittiin, että useilta tileiltä nostettiin suuria summia käteistä rahaa tiuhaan tahtiin. Asiakkaiden valitusten määrän jatkuvasti kasvaessa, asiasta tuli julkinen. Lähteet: (Helsingin Sanomat 24.4.1999 ja 25.4.1999)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.

Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.

Back to content