Tapaus lex Nokia - SecMeter

Sisältöön

Tapaus lex Nokia

Yritysturvallisuus > Yksityisyyden suoja
Tietoliikennetoimiala on maailmalla aktiivisen teollisuusvakoilun kohteena. Turvallisuusuhkia kontrolloimaan Nokia perusti vuonna 1985 kahden henkilön vahvuisen turvallisuusosaston, joka keskittyi hoitamaan pääasiassa yritysvakoilu ja vientivalvonta-asioita.

Nokian turvallisuusosaston päällikkönä aloitti vuonna 1986 silloinen supon valvontaosaston päällikkö. Valinta oli perusteltu, koska vastapelureina Nokiaa odottivat ammattimaisesti toimivat valtiolliset tiedusteluorganisaatiot ja niiden sateenvarjoyritykset. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1996 turvallisuuspäällikön tehtävänimike muuttui turvallisuusjohtajaksi.

Nokia perusti myös matkapuhelinryhmälleen oman turvallisuusosastonsa, joka tehtävänä oli keskittyä omaisuus- ja tietoturvariskeihin. Matkapuhelinryhmän turvallisuusosaston ensimmäisellä päälliköllä oli myös poliisitausta.

Nokia Mobile Phonesin turvallisuuspäälliköksi rekrytoitiin poliisitaustainen henkilö vuonna 1988. Turvallisuushaasteiden monipuolistuessa ja kansainvälistyessä hän siirtyi Global Security Operations linjan vetäjäksi.

Vuonna 2002 Nokian ensimmäinen turvallisuusjohtaja vaihtui uuteen henkilöön, joka ei omannut poliisitaustaa. Uusi turvallisuusjohtaja oli vastannut vuodesta 1989 Nokia Matkapuhelimet (Nokia Mobile Phones Oy), päälakimiehen tehtävistä.

Nokian kolmas turvallisuusjohtaja aloitti tammikuussa 2007. Nokian turvallisuushaasteet olivat mittavia ja vaikeasti hallittavia, ottaen huomioon, että Nokian palveluksessa oli noin 120 000 henkilöä, tuotantoa oli 9 maassa ja tuotekehitystä 16 maassa.

Nokia ryhtyi urkkimaan työntekijöidensä sähköpostiliikennettä
Nokian turvallisuusosaston ongelmat alkoivat kasautua jo ensimmäisen turvallisuusjohtajan aikana, vuonna 2000 aloitettujen salaisten televalvontaoperaatioiden päädyttyä julkisuuteen.

Ensimmäisen kerran Nokiaa epäiltiin julkisuudessa työntekijöidensä sähköpostin urkinnasta vuosina 2000 – 2003 (Soneraa 2000 – 2001). Tuolloin yhtiötä kiinnosti sähköpostiliikenne oululaiseen Microcell-yhtiöön. Nokian urkinta kohdistui 418 henkilöön, joista Nokian palkkalistoilla oli 322 ja Microcellin 96 henkilöä.

Nokian päälakimiehen muistion mukaan seurannassa oli mukana kaikkiaan 1600 viestin ajankohdat, lähettäjät ja vastaanottajat sekä viestin koko. Nokian päälakimiehen muistiosta ilmeni, että turvallisuusosasto piirsi isolle lakanalle kuvia, joista selvisivät eräiden työntekijöiden sähköpostien lukumäärät. Mies- ja naisinsinööreille oli kaaviossa omat kuvakkeet.

Vantaan kihlakunnansyyttäjä piti selvänä, että Nokia urkki työntekijöidensä sähköpostiyhteyksiä. Perusteena olivat Nokian silloisten työntekijöiden muistiot, joissa kerrottiin urkinnasta. Kihlakunnan syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksestä ilmeni, että Nokian ja Microcellin suhteiden selvittelyyn osallistui keskusrikospoliisin lisäksi suojelupoliisi ja Soneran silloinen turvallisuusjohtaja. Lähde: (hs.fi 14.4.2006, 18.4.2006)

Vantaan kihlakunnan syyttäjän mukaan poliisit olivat rikkoneet virkavelvollisuuttaan, kun he eivät puuttuneet viestintäsalaisuuden rikkomiseen. Syyttäjä piti poliisien syyllisyyttä kuitenkin niin vähäisenä, että päätti jättää syytteen nostamatta. Soneran turvallisuusjohtajan roolin asiassa poliisi jätti vaille tarkempaa huomiota. Syyttäjä löysi päätöksessään paljon arvosteltavaa Nokian toimintatavoista. Lähde: (hs.fi 14.4.2006, 18.4.2006).

Toisen kerran Nokian epäiltiin syyllistyneen sähköpostiliikenteen urkintaan vuonna 2005. Tuolloin yhtiötä kiinnosti sähköpostiliikenne kiinalaiseen verkkolaitevalmistaja Huawei Technologiesiin. Nokia teki asiasta tutkintapyynnön poliisille, mutta veti sen myöhemmin pois. Tämä viestintä aggressiiviselle globaalille kilpailijalle sai Nokian varpailleen.

Tapaus sai merkittävää julkista huomiota osakseen erityisesti sen vuoksi, että keskusrikospoliisi ei puuttunut Nokian omatoimisuuteen jutun tutkinnassa, vaan jätti Nokian ilmeisen viestintäsalaisuuden loukkauksen toistamiseen tutkimatta.  Nokian näkemyksen mukaan poliisi oli pyytänyt Nokiaa selvittämään sähköpostin lokitietoja eli välitystietoja. Lähde: (hs.fi 10.6.2008 klo 23:40, Petri Sajari)

Nokian ja viranomaisten toiminta viestintäsalaisuuden loukkausten osalta jätti myös monta kysymystä avoimeksi. Tapausten perusteella olisi syytä pohtia laajemmin esimerkiksi sitä, onko poliisitaustan omaavan henkilön valinta yrityksen turvallisuusorganisaatioon henkilöstön luottamuksen näkökulmasta paras mahdollinen ratkaisu ja onko poliisitaustalla vaikutusta siihen, saako yritys henkilöstöturvallisuustietonsa poliisin rekistereistä vain laillisin perustein ja menetelmin.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden asiantuntijan, oikeustieteen tohtorin mielestä keskusrikospoliisin olisi pitänyt tehdä Nokian urkinnasta rikosilmoitus. "Vaikuttaa siltä, että tapauksessa oli ylittynyt kynnys syytä epäillä rikosta."
Lähteet: (IT-Viikko 19.4.2006, 21.4.2006, Helsingin Sanomat 14.4.2006, 20.4.2006, 21.4.2006, 9.6.2008, Tietokone 9.2.2007, Kauppalehti 9.6.2008, Talous Sanomat 9.6.2008, Digitoday 24.9.2004)

Lex Nokian lobbaus alkaa
Näytti siltä, että Nokian turvallisuusosasto muutti strategiaansa vuonna 2004, jolloin Nokia alkoi tavoitella aktiivisesti laillisia poliisin pakkokeinovaltuuksia ”Lex Nokiaksi” (urkintalaki) nimetyn lakiesityksen myötä.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta kuuli 25.11.2003 Nokian turvallisuusjohtajaa asiantuntijana mietinnössä sähköisen viestinnän tietosuojalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 125/2003 vp). LiVM 13/2004 vp — HE 125/2003 vp.

Kuulemisesta huolimatta Nokia ei ollut lainkaan tyytyväinen 1.9.2004 voimaan astuneeseen sähköisen viestinnän tietosuojalakiin. Uusi laki ei mahdollistanut yrityksille välitystietojen käsittelyä havaitakseen, estääkseen, selvittääkseen ja saattaakseen esitutkintaan yrityssalaisuuksiin liittyvät väärinkäytökset.

Digitoday-lehden artikkelissa 24.9.2004 Nokian turvallisuusjohtaja toteaa mm. seuraavaa:

”Yhdysvalloissa tuomioistuimet ovat moneen kertaan vahvistaneet periaatteen "no reasonable expectation of privacy". Eli työntekijä ei voi odottaa, että työpaikalta lähetyt viestit nauttivat yksityisyyden suojaa.”

”Toivon, että liikenne- ja viestintäministeriö toteaisi tietosuojalain epäonnistuneen sanamuodoiltaan ja julkaisisi omat käytännesääntönsä yrityksille sen sijaan, että käytännöt on hankittava tuomioistuimien kautta isolla rahalla ilman selkeää ennustettavuutta tuomioista.”

Nokia lobbasi lakimuutoksen puolesta eri foorumeilla. Nokian edustajat pitivät useita esitelmiä aiheesta mm. yhdistyksissä ja edunvalvontajärjestöissä. Nokian tavoitteet herättivät melkoista hämmästystä ja vastustusta asiantuntijoiden piirissä, joskin esimerkiksi elinkeinoelämän piireissä suhtauduttiin lakimuutokseen pääsääntöisesti myötämielisesti.

Lopulta ongelmaksi näytti muodostuvan se, että Nokian esitys oli yritysvakoilun torjunnan kannalta tehoton ja vaihtoehdoton. Yritysvakoilun torjuntaan tehokkaammin pureutuvia vaihtoehtoisia viestintäsalaisuuteen kajoamattomia ratkaisuja ei esitetty.

Vuonna 2007 Nokian turvallisuusjohtaja puhui EK:n tietoturvaseminaarissa mm. seuraavaa: "Toivomme, että lainsäädäntö saataisiin tasolle, jossa voisimme valvoa ja puuttua luvattomaan tiedon käyttöön", Tietokonelehden mukaan Nokian turvallisuusjohtaja painotti asiaa ja viittasi sähköisen viestinnän tietosuojalakiin, jonka valmistelu palautettiin takaisin liikenne- ja viestintäministeriöön. Lähde: (Tietokone 9.2.2007)

Lex Nokiassa oli kyse poliisille kuuluvien pakkokeinovaltuuksien käyttöoikeuden tavoittelusta eli televalvontaoikeudesta. Televalvonnassa on kysymys salassa pidettävien välitystietojen (esim. IP-osoitteet ja puhelinnumerot) hankkimisesta viesteistä, jotka on lähetetty epäillyn hallussa olevasta tai käyttämästä liittymästä, osoitteesta tai laitteesta ja vastaanotettu tällaiseen. Lain mukaan poliisin on haettava televalvontaa koskevat pakkokeinovaltuudet käräjäoikeudelta kussakin tapauksessa erikseen.

Juttu sai yllättäen uuden käänteen
Asian saaman julkisuuden johdosta keskusrikospoliisi ilmoitti 9.6.2008, että se ryhtyy tutkimaan omaa toimintaansa vuoden 2005 tapauksen osalta. Tarkoituksena oli sisäisesti selvittää, millaisia tietoja Nokia luovutti keskusrikospoliisille huhtikuussa 2005 alkaneen esitutkinnan yhteydessä. Lähteet: (9.6.2008, MTV3-uutiset 9.6.2008, Aamulehti 9.6.2008, Kymen Sanomat 9.6.2008)

Keskusrikospoliisin selvityksen tulos
Poliisin sisäisen selvityksen mukaan tietoja käsiteltiin lain mukaisesti. Nokia oli luovuttanut poliisille esitutkintaa varten tilastotietoja lokitapahtumista, joita ei voitu yhdistää henkilöihin. Tiedot oli toimitettu sellaisessa tilastollisesti analysoidussa muodossa, ettei viestintätapahtumia voitu yhdistää osapuolina olleisiin henkilöihin.

Poliisin selvityksen mukaan sekä tutkintaryhmä että Nokia asianomistajana olivat huolehtineet erityisen tarkasti siitä, että lainsäädäntöä noudatetaan. Nokia ei ollut keskusrikospoliisin käsityksen mukaan toiminut lain vastaisesti, eikä siten ollut aihetta käynnistää yhtiön toiminnasta esitutkintaa.

Poliisin mukaan nykytilanne on esitutkintaa ajatellen ongelmallinen. ”Voimassaolevan tulkinnan mukaan yritys ei saa itse selvittää välitystietojen avulla, kuka sen työntekijöistä on oikeudetta luovuttanut yhtiön tietopääomaa ulos yrityksen verkon kautta, eikä myöskään luovuttaa kyseisiä tietoja poliisille esitutkintaa varten muutoin kuin tuomioistuimen määräämän televalvontaluvan perusteella. Yrityssalaisuuden rikkomista koskevissa rikoksissa eivät kuitenkaan televalvonnan edellytykset täyty”. Lähde: (Poliisin tiedotteet 11.9.2008).

Oliko yritysvakoilun torjunta ainoastaan tekosyy lain voimaansaattamiselle?
Helsingin Sanomien artikkelin 1.2.2009 mukaan Nokia teki rikosilmoituksen tietoliikenteen häirinnästä keväällä 2007. Lehtiartikkelin mukaan Nokian salolainen työntekijä oli arvostellut yrityksen johtoa luvattujen bonuksien maksamattajättämisestä.

Lehtiartikkelin mukaan työntekijä oli lähettänyt asian johdosta viestejä tuhansille Nokian työntekijöille. Syyttäjän mielestä työntekijän asettamiseksi syytteeseen ei ollut riittävää näyttöä.

Herää kysymys olisiko Nokia tässä kyseisessä tapauksessa käyttänyt suoraan Lex Nokian tuomia valtuuksia tapauksen tutkintaan? Oliko lain perusteena käytetty yritysvakoilun torjunta Troijan hevonen, jonka sisään on kätketty aivan muita intressejä? Tosiasialliset intressit liittyisivät laajemmin työnjohdollisiin valvontakysymyksiin.

Useat yritysturvallisuuden asiantuntijat eivät ole nähneet Lex Nokiaa tarpeellisena yritysvakoilun torjunnan ja paljastamisen kannalta. Nokian työnjohtokulttuuriin ja työilmapiiriin liittyvistä ongelmista on sen sijaan käyty julkisuudessa vilkasta keskustelua, aivan kuten aikoinaan Soneran kohdalla.

Uhkasiko Nokia lähteä Suomesta?
Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Elinkeinoelämän keskusliiton kautta tullut viesti oli hyvin selvä, Nokia lähtisi, jos laki ei mene läpi. Lehtiartikkelin mukaan "Se oli ota tai jätä -tilanne. Nokia järjesti isojakin tilaisuuksia, joissa oli paikalla keskusjärjestöjen johtoa", sanoo eräs työmarkkinavaikuttaja. Lähteet: (hs.fi 1.2.2009, Ilta-Sanomat 1.2.2009, mtv3.fi 1.2.2009, asiaa käsittelivät myös eri televisiokanavien uutislähetykset)

Nokian yritysjohdon väitetty ”ota tai jätä” tarjous vaikutti poikkeukselliselta. Nokian strateginen päätös siirtää tuotekehitystoiminta esimerkiksi Keski-Eurooppaan, Aasiaan tai mihin tahansa muualle, olisi yritysvakoilun näkökulmasta epäjohdonmukainen ja käsittämätön ratkaisu.

Suomen lainsäädäntö ja suomalaisten työntekijöiden arvot takaavat parhaan suojan Nokian yrityssalaisuuksille ja ylipäätään parhaat toimintaedellytykset innovatiisiville organisaatioille. Suomen ulkopuolella Nokian mahdollisuudet yrityssalaisuuksien turvaamiseen ovat täysin olemattomat.

Pääministeri ei ollut tietoinen Nokian mahdollisesta ultimaatumista
Pääministeri kertoi TV1:n uutislähetyksessä, ettei ole tietoinen Nokian ultimaatumista, eikä hänen mukaansa Nokia ole esittänyt hallitukselle uhkausta Suomesta pois muutosta. Vanhasen mukaan on sen sijaan mahdollista, että tällainen vaatimus olisi esitetty alemmalla tasolla.

Yleisradion yle.fi uutisen mukaan pääministeri totesi, että "laki on oikeusturvaa kunnioittava. Emme saa olla liian sinisilmäisiä ja hyväntahtoisia hölmöjä siinä, ettei teollisuusvakoilua voisi tapahtua myös Suomen oloissa".

Uuden Suomen artikkelin 1.2.2009 mukaan Joensuun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori totesi lehdelle "Lakiesitys sotii lähes kaikkia oikeusperiaatteita vastaan. Ei siitä pääse mihinkään, vaikka poliitikot yrittävät muuta väittää. Artikkelissa professori totesi myös, että välitystietojen näyttöarvo rikosprosessissa on olematon. Lähteet: (TV1 uutislähetys 1.2.2009, yle.fi 1.2.2009, hs.fi 1.2.2009, Ilta-Sanomat 1.2.2009, Iltalehti 1.2.2009, US.fi 1.2.2009)

Nokia kiisti Helsingin Sanomien väitteen
Nokian viestintäjohtaja kiisti Nokian uhanneen lähteä pois Suomesta, jos kiisteltyä Lex Nokiaa ei hyväksytä. Lähteet: (hs.fi 1.2.2009, Ilta-Sanomat 1.2.2009, Iltalehti 1.2.2009)

Nokia ei uhkaillut poislähdöllä
Talouselämä-lehden 20.2.2009 julkaiseman artikkelin ”En se minä ollut” mukaan Nokia ei uhkaillut sähköisen viestinnän tietosuojalain valmisteluun osallistuneita henkilöitä. Lakimuutoksia valmisteli kaikkiaan yksitoista henkilöä, joista Talouselämä tavoitti yhdeksän.

Näistä yhdeksästä kaikki muut kiistävät kokeneensa minkäänlaista painostusta lainvalmistelussa, paitsi oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos, joka totesi, ettei Nokia ei ole suoraan painostanut häntä. Kolme henkilöä heistä oli keskustellut Nokian kanssa lakimuutoksesta.

Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäneuvos totesi Talouselämä-lehdelle seuraavaa: ”Yritysten edustajien kanssa keskustelu kuuluu lainvalmisteluun. Joku yksittäinen virkamies on voinut kokea normaalin keskustelun painostuksena”.

Sähköisen viestinnän tietosuojalain työryhmässä työmarkkinajärjestöjä edusti mm. SAK:n lakimies totesi Talouselämä-lehdelle seuraavaa: ”Toki meille valmisteluryhmässä olleille tuotiin yleisellä tasolla sellaista viestiä, että yritysmaailman tarpeet on otettava huomioon. Minusta se oli ihan normaalia keskustelua”.  Lähde: (Talouselämä 20.2.2009)

Helsingin Sanomat totesi artikkelissaan 23.2.2009, että EK painosti Akavaa Lex Nokian taakse vuonna 2006. Artikkelin mukaan erityisesti EK:n edustajien käyttämä kieli oli varsin suorasukaista. Molemmilla osapuolilla EK:lla ja Nokialla oli lain kanssa kiire. Tavoitteena oli saada lakiesitys eduskuntaan ennen kesälomia 2006. Lähde: hs.fi 23.2.2009)

On hyvin vaikea nähdä, että Lex Nokian kaltainen lakimuutos menestyisi eduskunnassa normaalin järjestyksen mukaisesti. Näin ollen ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että lain läpimenon varmistamiseksi olisi käytetty pelottelun taktiikkaa.

Pelottelun taktiikkaa toteutetaan yleensä alemmalla hierarkiatasolla kuiskimalla henkilöltä toiselle osapuolia kohtaavista vahingollisista seurauksista, jos ajettava asia ei mene läpi. Tällaista "huhupuheeksi" luonnehdittavaa taktista painostusta on hankala jälkikäteen todistella tapahtuneeksi, koska kysymys on mielikuvista.

Pelotteilla ja uhkakuvilla on varmasti vaikuttavuutta työntekijöiden edunvalvontajärjestöjen asenneilmapiiriin. Nehän ovat riippuvaisia jäsenmaksuistaan. Työpaikkojen määrä korreloi jäsenmaksutuloon. Vastaava tulovirtoihin liittyvä intressi voidaan nähdä myös Nokian ja EK:n suhteessa. Kaikilla osapuolilla vaikuttaisi olevan (edunvalvontajärjestöt ja poliitikot) selkeä intressi kuunnella Nokiaa ja pitää yritys Suomessa.

Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella oli ilmeistä, että joku Nokian etuja ajava toimija oli mitä ilmeisimmin pyrkinyt painostamaan työntekijöiden edunvalvontajärjestöjä, poliitikkoja ja virkamiehiä "kompromissiin" käyttämällä pelotteena Nokian lähtöä Suomesta.

Julkisuudessa ei kuitenkaan esitetty suoraa todistetta, että kyseinen uhkaus olisi esitetty ja että Nokia olisi ollut tämän uhkauksen takana. Helsingin Sanomien artikkelissa 23.2.2009 viitattiin SAK:n ja STTK:n painostukseen Akavaa kohtaan. Suomen Kuvalehti julkisti samana päivänä myös haltuunsa saaman EK:n lakiasiainjohtajan Akavalle lähettämän sähköpostiviestin, joka tulkittiin painostukseksi Akavaa kohtaan keväällä 2007.

Vastineessaan EK:n lakiasiainjohtaja kiisti jyrkästi painostuksen. Hänen mukaansa sähköpostin muotoilu oli tavanomaista suoraa työmarkkinakieltä. Lähteet: (Suomen Kuvalehti 23.2.2009, hs.fi 23.2.2009)

YLE:n uutisten mukaan elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja harkitsee oikeustoimia sähköpostiviestinsä julkaisemisesta ilman lupaa. Lakiasianjohtaja kertoi YLE:n artikkelissa vaihtoehtoja olevan kolme, joko poliisitutkinta tai kanteen nostaminen tai molemmat yhdessä. Lakiasiainjohtaja kertoi tekevänsä asiasta päätöksen, kun Lex Nokian käsittely on saatu loppuun. Lähde: (yle.fi 26.2.2009)

Entinen työministeri kertoi kuulleensa huhuja Nokian uhkailusta
Helsingin Sanomien artikkelissa 24.2.2009 entinen työministeri kertoi kuulleensa uhkauksista eri lähteistä. Uhkausten mukaan matkapuhelinyhtiö Nokia uhkasi lähteä Suomesta, mikäli lakiesitystä ei hyväksytä. Hän kertoi myös, että hän ei koskaan pidä luotettavana tietoja, joita saa useamman käden kautta, vaan haluaa päästä itse suoraan tietolähteelle. Lähteet: (hs.fi 24.2.2008)

Työministeriön entinen kansliapäällikkö vahvisti uhkaukset
Helsingin Sanomien artikkelin mukaan työministeriölle ja STTK:laiselle Toimihenkilöunionille kerrottiin vuonna 2006 käytyjen neuvotteluiden aikana, että Nokia lähtee Suomesta, jos uutta sähköisen viestinnän tietosuojalakia ei saada aikaiseksi.

"Keskusliiton taholta todettiin yksiselitteisesti, että säännökset pitää valmistella liikenne- ja viestintäministeriössä. Tässä samassa yhteydessä lain tarvetta ja säätämisen suurta kiirettä perusteltiin sillä, että Nokia lähtee Suomesta, jollei lakia saada aikaiseksi", Lähde: (hs.fi 24.2.2009)

Nokian viestintäjohtaja tulkitsi entisen kansliapäällikön lausunnon niin, että se ei vahvista Nokian painostaneen ketään. "Me olemme edelleen sitä mieltä, että me emme ole uhkailleet ketään". Lähde: (Kauppalehti 24.2.209)

STTK:laisen toimihenkilöunionin vahvisti väitteet uhkailusta
"Lakiesityksen käsittelyvaiheen aikana on uhkailtu, että Nokia lähtee Suomesta, jos lakia ei saada aikaan", Lähde: (hs.fi 24.2.2009, yle.fi 24.2.2009)

Nokian viestintäjohtaja myönsi Nokian osallistuneen vain pariin EK:n tilaisuuteen
Nokian viestintäjohtaja myönsi Nokian osallistuneen pariin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tilaisuuteen, joissa käsiteltiin Lex Nokiana tunnettua sähköisen viestinnän tietosuojalakia. Digitoday-lehden artikkelissa viestintäjohtaja totesi myös seuraavaa "On vähän hämärää, että laki on profiloitunut Nokiaan". Lähteet: (Digitoday 24.2.2009)

Kauppalehden artikkelissa viestintäjohtaja totesi seuraavaa "Nokian edustaja otti osaa esimerkiksi "EK:n järjestämään lounaaseen ja pariin muuhun tilaisuuteen". Lähde: (Kauppalehti 24.2.209)

Tilanne kahta viikkoa ennen Lex Nokian eduskuntakäsittelyä
Lain puolestapuhujina julkisuudessa esiintyi enää vain pääministeri, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja liikenne- ja viestintäministeri. Kolmikko vakuutti, että laki menee eduskunnassa läpi.

Samoihin aikoihin Nokia ryhtyi ottamaan etäisyyttä epämieluisaksi osoittautuneeseen Lex Nokia -nimitykseen. Voimistunut kritiikki ja kasvava arvostelijoiden joukko alkoivat huolettaa Nokian johtoa. Nokian toimitusjohtaja yritti häivyttää Nokian aloitteellisuuden asiassa mm. Talouselämä-lehden artikkelissa 13.2.2009, jossa Nokian toimitusjohtaja toteaa seuraavaa:

”En halua ylikorostaa lain merkitystä Nokian kannalta. Se on yksi asia toimintaympäristössämme. Meidät on pantu totaalisen suhteettomaan tilanteeseen, jossa yhtä lakia on jopa alettu nimittää meidän mukaamme. Me sitä nimitystä emme ole tehneet.” Lähteet: (Talouselämä 13.2.2009, hs.fi 13.2.2009)

Nokian toimitusjohtaja ei mieltänyt lakimiestensä ja silloisen turvallisuusjohtajansa aktiviteettien yhteyttä Lex Nokia nimitykseen. Internetissä on julkaistu vuosien mittaan runsaasti Nokian esityksiä eri foorumeilta, jotka luovat vahvan kuvan Nokian aktiivisuudesta.

Tietosuojavaltuutettu otti kantaa Lex Nokiaan
Tietosuojavaltuutetun mielestä Lex Nokia on tarpeeton. Mtv:n uutisissa tietosuojavaltuutettu toteaa mm. "Yritysjohto on hermostunut, koska se ei hallitse teknistä ympäristöä, eikä osaa asettaa konkreettisia tietoturvavaatimuksia". Lähde: (mtv3.fi 2.2.2009)

Tietosuojavaltuutettu huolissaan Lex Nokiasta
MTV3:n artikkelissa tietosuojavaltuutettu ilmaisi huolestuneisuutensa mm. lakiesitykseen sisältyvistä epäselvistä määritelmistä. Tietosuojavaltuutetun mukaan epäselviä määritelmiä ovat esimerkiksi "liikesalaisuus" ja "luvaton tietoverkon käyttö". Tietosuojavaltuutetun mukaan tilanne voi johtaa siihen, että liian helposti haetaan lupaa välitystietojen avaamiseen tietosuojavaltuutetun toimistosta.

Tietosuojavaltuutettu oli huolissaan myös verkon käytön perusteettomasta rajoittamisesta. Rajoitetaanko siinä myös sananvapautta? Olisiko työnantajalla tai esimerkiksi kirjastolla oikeus rajata, mihin osoitteeseen postia ei saisi lähettää? Tietosuojavaltuutettu katsoi myös, että Lex Nokiaa ei tarvita, jos yritykset toteuttaisivat laillisia menetelmiä jo nyt. Lähde: (mtv3.fi 5.2.2009)

Kokoomuksen Nuorten Liitto vastusti Lex Nokiaa
Kokoomuksen Nuorten Liitto ei hyväksy laajaa puuttumista luottamuksellisen viestin suojaan. Liiton mielestä lain valmistelu olisi aloitettava puhtaalta pöydältä polkematta kansalaisten perusoikeuksia. Lähde: (yle.fi 9.2.2009)

Keskusrikospoliisi ei tukenut Lex Nokiaa
Keskusrikospoliisin apulaispäällikkö katsoi mm. lain sekoittavan esitutkintaviranomaisten ja yksityisten roolit. Erityistä ihmetystä herättävänä kohtana apulaispäällikkö piti sitä, että viestintävirasto ja tietosuojavaltuutettu voisivat luovuttaa sähköpostitietoja ulkomaisille esitutkintaviranomaisille, mutta eivät Suomen poliisille.

Poliisi joutuu hakemaan tuomioistuimesta luvan televalvontatietojen käsittelyyn. Sen sijaan yhteisötilaajille riittää ilmoitus tietosuojavaltuutetulle. Tietosuojavaltuutettu toimisi tuomioistuimen roolissa. Lähteet: (Suomenmaa 11.2 2009, hs.fi 11.2.2009, Ilta-Sanomat 11.2.2009, uusisuomi.fi 11.2.2009)

Nokia Siemensin henkilöstön edustajat vastustivat Lex Nokiaa
Nokia Siemensin henkilöstön edustajat antoivat julkisuuteen yhteisen tiedotteen, jossa asetuttiin vastustamaan eduskunnassa käsiteltävää sähköisen viestinnän tietosuojalakia Lex Nokiaa. Lähteet: (Digitoday 24.2.2009)

Nokian imago tahrautui
YLE:n A-plus-ohjelmassa Nokian toimitusjohtaja kertoi, että Suomessa Nokian imago on saanut tahroja Lex Nokian johdosta. ”Tämä on todella harmittavaa ja turhauttavaa siitä syystä, että me katsomme olevamme täysin syyttömiä tähän kohuun”. Ohjelmassa toimitusjohtaja kuitenkin korosti, ettei Nokialla ole aikomuksia lähteä Suomesta. Lähde: (YLE TV1 A-plus-ohjelma 25.2.2009)

Eduskunta hyväksyi 25.2.2009 ensimmäisessä käsittelyssä Lex Nokian sisällön mietinnön mukaisesti
Lakiin kohdistuneet vihreiden ja vasemmistoliiton muutosehdotukset hylättiin äänestyksissä. Lain II käsittely oli tiistaina 3.3.2009 ja lain hyväksymistä tai hylkäämistä koskeva äänestys oli keskiviikkona 4. maaliskuuta. Kansanedustajat esittivät kritiikkiä lain valmistelua, kansalaisten perusoikeuksien heikentymisestä sekä lain valvonnallisista ongelmista.

Eduskunta hyväksyi 4.3.2009 toisessa käsittelyssä Lex Nokian
Eduskunta hyväksyi Lex Nokian äänin 96 jaa, 56 ei, 0, tyhjiä, 47 poissa. Lain voimaantulo edellytti vielä presidentin hyväksymistä. Heti eduskunnan äänestyksen jälkeen alkoi kuulua vastalauseita. Effi (Electronic Frontier Finland) ilmoitti heti pettymyksensä.

Järjestö vetosi presidenttiin, että hän pyytäisi korkeimmalta oikeudelta lausunnon lain perustuslaillisuudesta ennen lain allekirjoittamista. Mikäli laki kaikesta huolimatta astuisi voimaan, Effi ilmoitti tekevänsä valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Lähde: (Effi lehdistötiedote 4.3.2009)

Oikeusministeriö käynnisti välittömästi neuvottelut lakiin liittyvien palvelumaksujen hinnoittelusta. Tavoitteena oli, että maksut tulevat voimaan samaan aikaan kuin varsinainen laki eli kesäkuun alussa. Neuvotteluun kutsuttiin

  • Elinkeinoelämän keskusliitto
  • Kiinteistöliitto
  • liikenne- ja viestintäministeriö
  • Nokia
  • Suomen Yrittäjät
  • Tietosuojavaltuutettu
  • valtiontalouden tarkastusviraston edustajat.

Presidentti hyväksyi Lex Nokian perjantaina 13.3.2009. Facebook-ryhmä ja Electronic Frontier Finland ry toivoivat vielä, että presidentti olisi pyytänyt ennen lain hyväksymistä korkeimman oikeuden lausunnon.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) halusi estää lainkäytön valvonnan
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) piti oikeusministeriössä valmistuneen hinnaston valvontamaksuja perusteettoman korkeina. Sen intresseissä oli estää tietosuojavaltuutetun tarkastusoikeus yrityksissä ja yhteisössä.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja kertoi julkisuudessa EK:n näkemyksenä, että sähköisen viestinnän tietosuojalaki ei anna tietosuojavaltuutetulle yksiselitteisesti oikeutta tehdä yrityksiin tarkastuksia lain toimeenpanosta.

Liikenne- ja viestintäministeriön näkemys tarkastusoikeudesta oli EK:n kanssa yhteneväinen. Liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevan virkamiehen mukaan tarkastusoikeudesta ei ole säädetty laissa. Jos tarkastuksia oli tarkoitus tehdä, se olisi pitänyt kirjoittaa sähköisen viestinnän tietosuojalakiin.

Oikeusministerin mielestä tietosuojavaltuutetulla on tarkastusoikeus. Oikeus perustuu yksiselitteisesti henkilötietolakiin. Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnöstä selviää, että myös eduskunta on asian näin ymmärtänyt.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori totesi hs.fi 16.5.2009 artikkelin mukaan seuraavaa: "Laki sääntelee asioita, jotka kuuluvat tietosuojavaltuutetulle. Olisi täysin epäjohdonmukaista, jos alan ainoa valvova viranomainen rajattaisiin pois Lex Nokian valvonnasta. Tällöin kukaan ei valvoisi lain noudattamista".

EK katsoi myös, että tarkastusoikeus on ongelmallinen myös siksi, että se antaisi tietosuojavaltuutetulle poliisia suuremmat valtuudet. Tietosuojavaltuutetun mukaan tietosuojavaltuutetun toimivalta perustuu suoraan henkilötietolakiin. Tietosuojavaltuutetun näkemyksen mukaan toimivallasta ei ollut tarpeen kirjoittaa erikseen sähköisen viestinnän tietosuojalakiin. Lähteet: (hs.fi 16.5.2009, yle.fi 16.5.2009, TV1 Ykkösaamu 16.5.2009)

EK ei vastustanut lain valvontaa
Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä Lex Nokiaan ei sisältynyt säännöksiä, jotka oikeuttaisivat tietosuojavaltuutetun tekemään tarkastuksia yrityksiin.  Se ei vastustanut sähköisen viestinnän tietosuojalain valvontaa. Olennaista EK:n mielestä oli, että valvonta tapahtuu lain antamien valtuuksien puitteissa.

EK:n asiantuntija totesi EK.fi sivuston artikkelissa mm. seuraavaa: "Tarkastusta ei voida tehdä henkilötietolain perusteella. Henkilötietolain nojalla tietosuojavaltuutettu voi tarkastaa henkilörekistereitä.
Sähköistä tietosuojaa koskevissa asioissa on kuitenkin kyse yrityssalaisuuksista ja niiden suojaamisesta - siis täysin eri asiasta." Lähde: (EK.fi Sähköisen tietosuojan valvonnan on perustuttava lakiin 18.05.2009)

Oikeuskansleri otti kantaa lainkäytön valvontakysymykseen
Oikeuskanslerin mielestä lain tulkinnassa ei ole valvonnan osalta mitään ongelmaa. Tietosuojavaltuutettu voi tehdä yrityksiin tarkastukset. Toimivalta tulee henkilötietolaista, jonka jälkeen säädetään asetuksella mitä tarkastukset maksavat. Lähde:  (hs.fi 25.5.2009)

Oikeusministeriö vahvisti Lex Nokia -hinnaston
Oikeusministeri ja tietosuojavaltuutettu esittelivät maksuasetuksen. Oikeusministeriö vahvisti lain valvontamaksut 28.5.2009. Lähde: (Oikeusministeriö uutiset 28.05.2009)

EFFI valitti Lex Nokiasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen
Kansalaisjärjestö Electronic Frontier Finland (EFFI) laati Lex Nokiasta valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Strasbourgiin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin käsittelee ainoastaan konkreettisia oikeustapauksia, joten tuomioistuimen myönteisestä suhtautumisesta valitukseen ei ollut varmuutta. Lähteet: (hs.fi 10.1.2010, iltalehti.fi 10.1.2010)

Seurantaryhmän mukaan laki edisti viestintäsalaisuuden toteutumista
Sähköisen viestinnän tietosuojalain seurantaryhmän väliraportin mukaan lainmuutos on parantanut mm. yhteisötilaajien mahdollisuutta huolehtia viestintäverkkojen ja -palvelujen tietoturvasta.

Yritykset ja yhteisöt eivät olleet tehneet puolentoista seurantavuoden aikana tietosuojavaltuutetulle yhtään lain vaatimaa ennakkoilmoitusta säännösten soveltamisesta ja sähköisen viestinnän välitystietojen käsittelystä.

Raportin mukaan osa yhteisötilaajista jättäisi väärinkäytökset mieluummin poliisin tutkittavaksi ja osa koki, että väärinkäytösten selvittäminen uusilla lain sallimilla keinoilla aiheuttaa negatiivista julkisuutta tai liian suuria kustannuksia.

Raporttia varten tehdystä kyselystä ilmeni, että uuden lain voimaantulon jälkeen neljä yritystä tai yhteisöä oli ottanut väärinkäytösten selvittämiseen liittyvät uudet säännökset käyttöön ilmoittamatta tästä tietosuojavaltuutetulle. Lähde: (lvm.fi tiedote 21.12.2010)

Yrityksillä ei näyttänyt olevan todellista tarvetta uuden lain tuomiin valtuuksiin
Tietosuojavaltuutetun toimistoon ei tullut yrityksiltä 18.9.2009 mennessä ainuttakaan lain käyttöön liittyvää ennakkoilmoitusta. Lähde: (yle.fi 18.9.2009)

Tilanne säilyi samanlaisena vuonna 2010. Työntekijöiden sähköpostiliikennettä ei oltu seurattu kertaakaan Lex Nokia -lain nojalla. Lähde: (kaleva.fi 30.10.2010)

Tietosuojavaltuutetun mukaan tilanne vuonna 2011 oli edelleen sama. Lex Nokiaa ei sovellettu yhdessäkään organisaatiossa. Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessorin mukaan "laki on tarpeeton, koska sillä ei estetä yrityssalaisuuksien vuotamista ulkopuolisille. Sen sijaan kansalaisten perusoikeuksia rajoitettiin liian paljon. Näyttää siltä, että sillä ei ainakaan saavutettu sitä tarkoitusta, johon se säädettiin". Lähteet: (mtv3.fi 3.6.2011, hs.fi 3.2.2011)

Lex Nokian tarpeellisuus joutui harkintaan
Asunto- ja viestintäministeri antoi työryhmälle tehtäväksi selvittää Lex Nokian tarpeellisuutta. Ministerin mukaan, tarpeeton laki voidaan kumota. Harkinta tapahtuu osana sähköisen viestinnän lainsäädännön kokonaisuudistusta.

Asunto- ja viestintäministerin mukaan sähköisen viestinnän tietosuojalain säännösten tarvetta perusteltiin aikanaan sillä, ettei poliisilla ollut mahdollisuutta saada esitutkintaan yrityssalaisuuksien vuotamisesta epäillyn välitystietoja.

Tilanteen odotettiin muuttuvan vuoden 2014 alussa, kun pakkokeinolain muutos tulee voimaan. Ministerin mukaan alan tarpeisiin tehtyä lainsäädäntöä ei ole käytetty, eikä sitä ole siitäkään syystä perusteltua jättää voimaan. Lähde: (lvm.fi tiedote 5.3.2012)

Lex Nokia haudattiin
Hallitus antoi tammikuussa 2014 eduskunnalle lakiesityksen tietoyhteiskuntakaaresta. Tietoyhteiskuntakaari (917/2014) hyväksyttiin lokakuussa 2014, ja astui pääosin voimaan vuoden 2015 alussa. Samalla hetkellä poistuivat ns. Lex Nokia säännökset.

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön