Yleisvaarallisten tartuntatautien hallinta - SecMeter

Sisältöön

Yleisvaarallisten tartuntatautien hallinta

Yritysturvallisuus > Henkilöturvallisuus
Tartuntatauteihin varautumisen tavoitteena on varmistaa henkilöstön terveys ja turvata yrityksen toimintojen jatkuvuus mahdollisimman hyvin. Työpaikalla tapahtuvien tartuntojen ehkäisy edellyttää muutoksia totuttuihin työkäytäntöihin. Tämän tosiseikan johdosta yleisvaarallisiin tartuntatauteihin varautumisen tulee tapahtua yhteistyössä mm. henkilöstöhallinnon ja työterveysyksikön kanssa.

Varautumistoimenpiteistä huolimatta yleisvaarallisten tartuntatautien tuloa ei voi estää, ainoastaan vahinkoja voidaan minimoida. Tartuntatautiin liittyvän uhkan todennäköisyys kohoaa aika-ajoin mm. ihmiselle aiemmin tuntemattomien virushavaintojen yhteydessä. Todennäköisin ensimmäinen tartunta-alue Suomessa olisi pääkaupunkiseutu tai jokin kaukomatkailijoiden suosima lomanviettokohde esimerkiksi laskettelukeskus.

Pandemian mahdollisia vaikutuksia väestössä on arvioitu laajasti. Suomessa on arveltu, että pandemiassa joka kolmas tai neljäs ihminen sairastuisi. Suomen väestö vähenisi noin 5 000 - 15 000 hengellä. Arvioiden mukaan pandemia surmaisi Euroopassa viisi miljoonaa ihmistä ja maailmanlaajuisesti kymmeniä miljoonia ihmisiä. Hongkongilaiseen sairastui miljardi ihmistä. Sairastuneista noin miljoona menehtyi.
Historiaa
Tiettävästi maailman ensimmäinen tunnettu pandemia koettiin 500-luvulla. Tuolloin maailmaa koetteli paiserutto, joka nimettiin vuosina 482–565 eläneen keisari Justinianuksen mukaan. Justinianuksen paiserutto levisi Egyptistä Välimeren maihin, Eurooppaan ja Lähi-itään. Tähän Justinianuksen paiseruttoon arvioidaan kuolleen vähintään kymmenen prosenttia maailman väestöstä. Lähde: (duodecimlehti.fi/2002;118(8):821-826, Pekka Heikura)

COVID-19 (työnimi 2019-nCoV) koronavirus havaittiin ensimmäistä kertaa Hubein maakunnassa Wuhan kaupungissa Kiinassa. WHO sai tiedon viruksesta 31.12.2019. Kansainvälisten terveyssääntöjen (IHR) (2005) nojalla WHO:n pääjohtaja kutsui koolle hätäkomitean koronaviruksen aiheuttaman terveysuhkan johdosta. Kokous järjestettiin torstaina, 30.1.2020, kello 13.30–18.35 Geneven aikaa (CEST). Komitea oli yksimielinen siitä, että virusepidemian puhkeaminen ja leviäminen täytti kansainvälisen kansanterveydellisen hätätilanteen kriteerit. WHO:n pääjohtaja hyväksyi komitean lausunnot. Lähde: (who.int/news 30.1.2020) WHO:n pääjohtaja totesi 11.3.2010 pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että COVID-19 koronavirusepidemia voidaan luonnehtia pandemiaksi. Lähde: (who.in 11.3.2020)

Kaksi koronapandemian aiheuttajan alkuperää kartoittanutta laajaa kansainvälistä analyysia tuli siihen johtopäätökseen, että SARS-CoV-2-virus pääsi ihmisten hengityselimiin erittäin todennäköisesti Huananin eläintorilla Wuhanissa Kiinassa. Tutkijat päättelivät, että virus tarttui torilla myydyistä elävistä nisäkkäistä vuoden 2019 lopulla joko myyjiin tai asiakkaisiin. Lähteet: (zenodo.org/record/6299116#.YhyG1OhByUl, zenodo.org/record/6291628#.YhyF1OhByUk)

COVID-19 virustartunnan oli saanut maailmanlaajuisesti 3.1.2021 mennessä 84 838 747 ihmistä ja siihen oli kuollut 1 839 622 ihmistä. Lähde: (Johns Hopkins -yliopisto COVID-19 Dashboard by the Center for Systems Science and Engineering (CSSE) at Johns Hopkins University (JHU)

COVID-19 virustartunnan oli saanut maailmanlaajuisesti 6.8.2022 mennessä 583 089 688 ihmistä ja siihen oli kuollut 6 416 457 ihmistä. Lähde: (Johns Hopkins -yliopisto COVID-19 Dashboard by the Center for Systems Science and Engineering (CSSE) at Johns Hopkins University (JHU)

Viranomaisten toimintastrategia on jälkijättöinen
Yleisvaarallisten mikrobien ja niiden eri varianttien leviämisen ehkäisy edellyttää kansainvälistä yhteistoimintaa. Seurausten ehkäisyssä on olennaista oikean riskienhallintastrategian valinta, joka perustuu ennakoivaan toimintaan. Riskienhallintastrategian ensivaiheen toimenpiteiden tulisi perustua epidemian kohteena olevan maanosan tilannekuvaan. jolloin pystytään estämään kansallisen tilanteen nopea eskaloituminen.

Tammikuussa 2022 COVID-19 virustartunnan tilanteen hallinta oli jo menetetty. Pääkaupunkiseudun tartuntataudeista vastaavat lääkärit totesivat, että koronavirusinfektioiden hoitoon suhtauduttaisiin kuten mihin tahansa hengitystieinfektioon. Lääkärien mukaan nykyisessä tilanteessa mahdollisuus vaikuttaa epidemian kulkuun millään toimenpiteillä oli lähes olematon. Lähde: (is.fi 11.1.2022)

Politikointi ei tarjoa ratkaisua ongelmaan, vaan on osa ongelmaa
Terveysviranomaisten ja valtioneuvoston toimenpiteet olivat politisoituneita, ristiriitaisia, jälkijättöisiä ja suosituksina pääosin tehottomia. Väärän riskienhallintastrategian johdosta ajauduttiin tilanteisiin, joissa mm. hoitoresursseja ja hoitoa saavia potilaita jouduttiin priorisoimaan. Viranomaisten toimilla koronapandemiaa ei saatu kontrolliin. Toiminta pandemiatilanteessa osoittautui "pimeässä huoneessa tapahtuvaksi kärpäsjahdiksi", jossa kaikki osapuolet huitovat laput silmillä sinne tänne, ilman selkeää käsitystä erilaisten hallintatoimenpiteiden vaikuttavuudesta.

Koronapandemian aikana kuultiin mm. HUS:n asiantuntijoiden suusta lausuntoja, että laaja testaustoiminta on tarpeetonta, koska se ei estä viruksen leviämistä. Asiantuntijat eivät ymmärtäneet, ettei testejä ole tarkoitettu viruksen leviämisen estämiseksi, vaan ilmaisemiseksi. Testit ovat olennainen osa tilannekuvan rakentamista ja ehkäisevien hallintatoimenpiteiden kohdentamista.

Tammikuussa 2022 testauskapasiteetti ei enää riittänyt kaikkien tartuntojen todentamiseen. STM ja THL kertoi tiedotustilaisuudessaan 13.1.2022, että kaikkia tartuntoja ei pystytä havaitsemaan ja tilastoimaan. Todellisten tartuntojen määrä verrattuna tilastolukuihin oli todennäköisesti moninkertainen.

Proaktiivinen toiminta on avainasemassa
On selvää, että ratkaisevassa roolissa on henkilöstön oma vastuullinen toiminta. Yrityksen on johdettava toimintaa luottamusta herättävin selkein ja uskottavin päätöksin sekä toimenpitein. Yrityksen kannattaa suunnitella hallintatoimenpiteet systemaattisesti. On ymmärrettävä ehkäisevien, ilmaisevien ja lieventävien toimenpiteiden vaikuttavuus (funktiot) ja paikka hallintatoimenpiteiden kokonaisuudessa.

Puolustautuminen aiemmin tuntemattomien yleisvaarallisten mikrobien aiheuttamia sairastumisia vastaan on oltava ennakoivaa, nopeaa ja kohdennettua. Poliittisiin tanssiaskeliin ja lainsäädäntötoimien odottamiseen ei ole aikaa. On pyrittävä minimoimaan pandemian vaikutukset yrityksen talouteen, madaltamaan epidemian huippua ja näin turvaamaan yrityksen resurssien kestokyky.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen on oltava toimenpiteissään määrätietoinen. Yrityksen on tunnistettava omaan operatiiviseen toimintaansa liittyvät vaarallisten mikrobien leviämisvektorit (leviämiskanavat ja mekanismit) ja sulkea ne. Ensimmäisten vähäisten indikaattoreiden ilmetessä tulee epäröimättä ottaa käyttöön riittävät kohdennetut proaktiiviset hallintatoimenpiteet, koska suurin osa käytettävissä olevista tehokkaista hallintatoimenpiteistä on ehkäiseviä.

Hallinnan menettämisen jälkeen toteutetuilla toimenpiteillä ei ole juurikaan ehkäisevää vaikuttavuutta. Keskeisiä ensivaiheen toimenpiteitä ovat mm. kohdennetut vierailu- ja matkustuskiellot, testaukset ja karanteenit. Proaktiiviset hallintatoimenpiteet on purettava hallitusti leviämisvektori kerrallaan siten, ettei tartuntatautien uusi leviämisaalto pääse yrityksissä ryöstäytymään uudelleen.

1. Ehkäiseviä kontrolleja ovat mm.

  • matkustuskiellot
  • liikkumisrajoitukset
  • vierailukiellot
  • kokoontumisrajoitukset
  • käsihygieniasta huolehtiminen
  • turvaetäisyydet
  • rokotukset
  • suojainten käyttö
  • etätyöhön siirtyminen
  • ohjeistus

2. Ilmaisevia kontrolleja ovat mm.

  • tartuntatestaus
  • henkilökohtainen terveydentilan seuranta

3. Lieventäviä kontrolleja ovat mm.

  • karanteeni
  • eristys
  • resurssien priorisointi
  • ohjeistus

Käsitteitä

  • Epidemian aiheuttaa yleisvaarallinen tauti, joka tarttuu suureen osaan alueen väestöstä.

  • Eristys tarkoittaa tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveestä henkilöistä.

  • Hengityksensuojain suojaa käyttäjää ympäröivän ilman hiukkas- ja nesteaerosoleilta, kun suojain on tiiviisti kasvoilla.

  • Infektioita aiheuttavia mikrobeja nimitetään patogeeneiksi.

  • Infektiolla eli tartunnalla tarkoitetaan patogeenisten (haitallisten) mikrobien joutumista isäntäelimistöön (pisaratartunta, ilmatartunta, eritteiden kautta tartuttaminen).

  • Influenssa on kuumeinen hengityselinten infektio, joka leviää epidemioina maasta toiseen ja aiheuttaa monia vakavia jälkisairauksia. Influenssavirukset ovat myksoviruksiin kuuluvia hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia (A, B ja C).

  • Karanteeni tarkoittaa mahdollisen tartunnankantajan liikkumisvapauden rajoittamista.

  • Kirurginen suu-nenäsuojus suojaa suorilta roiskeilta ja pisaroilta, kun sairastanut aivastaa tai yskii lähietäisyydeltä.

  • Kontaminaatiolla tarkoitetaan patogeenisten mikrobien siirtymistä kontaktin kautta isäntäelimistöön.

  • Koronavirus (CoV) on ilmeisesti tarttunut ensin lepakosta toiseen eläimeen (esim. kameliin, käärmeeseen, kissaan) ja edelleen ihmiseen. Virus voi aiheuttaa ihmisillä mm. vakavia hengityselinten infektioita.

  • MERS-CoV (Middle East Respiratory Syndrome) koronavirus havaittiin ensimmäistä kertaa syyskuussa 2012 Saudi-Arabiassa.

  • Mikrobit ryhmitellään bakteereihin, viruksiin, sieniin, parasiitteihin ja prioneihin.

  • Pandemian aiheuttaa maanosien yli ulottuva epidemia.

  • SARS-CoV (Severe Acute Respiratory Syndrome) koronavirus havaittiin ensimmäistä kertaa Guangdongin alueella Kiinassa marraskuussa 2002.

  • Tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos se on helposti tarttuva ja vaarallinen. Taudin leviäminen voidaan estää toimenpiteillä, jotka kohdistuvat tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaiseksi perustellusti epäiltyyn henkilöön.

Vastuut
Yleisvaarallisiin tartuntatauteihin liittyviä varautumisasioita seurataan ja käsitellään yrityksen normaalin vastuunjaon puitteissa yhteistyössä toimintojen, työterveysyksikön ja henkilöstöhallinnon kesken. Käsiteltäviä asioita ovat mm. työterveyteen ja valmiuden nostoon liittyvä tiedottaminen.

Työterveysyksikkö päättää yksityiskohtaisten henkilösuojaustoimenpiteiden käyttöönotosta STM:n ja THL:n tilannekuvaan ja suosituksiin perustuen. Henkilöstöhallinto yhdessä toimintojen kanssa vastaa toimitiloissa toteutettavista ja sisäisiin palveluihin kohdistuvista varautumistoimenpiteistä.

Varautumistoimenpiteet
Yleisvaarallisiin tartuntatauteihin liittyvät varautumistoimenpiteet suunnitellaan ennakolta ja otetaan käyttöön esimerkiksi epidemiatilanteissa. Mikäli varautumistoimenpiteet edellyttävät, on tarvittavat hankinnat tehtävä ennakkoon tai toimenpiteiden toteutuminen on varmistettava etukäteen tehtävin sopimuksin.

Henkilöstö
Toimintojen tulee tehdä vaikutusarviot liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeiden henkilöiden osalta. Näiden henkilöiden osalta on suunniteltava tehostettuja varautumistoimenpiteitä.

Tehostettuja varautumistoimenpiteitä ovat mm. ohjeistukset, joukkoliikennevälineiden käytöstä luopuminen, hengityssuojaimet, desinfiointiaineet, lääkkeet ja etätyön edellytysten varmistaminen.

Epidemian aikana julkisen liikenteen häiriöt ovat todennäköisiä. Toimintojen on varauduttava erityisiin joustoihin vaihtoehtoisten työskentelytapojen mahdollistamiseksi.

Epidemian edetessä toiminnoissa saattaa syntyä henkilöstövajetta, jolloin olennaista on priorisoida käytettävissä olevia resursseja.

Sairastuneiden henkilöiden tulee ottaa yhteyttä omaan esimieheen ja/tai työterveyshoitajaan. Yleisiä infektio-oireita ovat hengitysoireet, kuume, yskä, hengenahdistus ja hengitysvaikeudet. Jos henkilö tarvitsee terveydentilan arviointia tai ohjausta, pyydetään työterveyshoitajalta hoito-ohjeita ja tiedot jatkohoidoista.

Tilanteen vaikeutuessa sairauspoissaolojaksojen pituuden tulee joustaa. Sairauspoissaolojen pitkittyessä pyydetään potilaita henkilökohtaisen käynnin sijaan ottamaan puhelimitse yhteys työterveysyksikköön.

Tartuntojen ehkäisymenettelyjä työpaikoilla

1. Yleiset operatiiviset toimenpiteet

  1. Ohjeistetaan työmatkoihin liittyvät kansainvälisten reittien lentomatkustusrajoitukset.
  2. Mahdollisuuksien mukaan toimitilan sisäilman kierrätystä on pyrittävä vähentämään tai välttämään.
  3. Toimitilassa sijaitsevat asiakaspalvelupisteet suljetaan.
  4. Työpaikkaruokailun avoimen tarjoilulinjaston sijaan lounas tulee tarjota kelmuun pakattuina annoksina,
  5. Vakavissa tilanteissa lounas nautitaan työhuoneissa.
  6. Mikäli lounasta ei kyetä tuottamaan ja tarjoilemaan turvallisesti, henkilöstöä kehotetaan tuomaan mukanaan lounaseväät.

2. Työntekoon liittyvät toimenpiteet

  1. Sairaana ei tulla työpaikalle.
  2. Ulkomailta palaava henkilö jää suoraan kotiin kahden (2) viikon karenssiin.
  3. Tehtäväkokonaisuuksia suorittavat henkilöt eriytetään (osa tekee etätyötä)
  4. Sähköisten kommunikaatiovälineiden käyttöä laajennetaan mm. kokous- ja palaverikäytäntöihin.
  5. Vierailijoita ei kutsuta toimitiloihin, Välttämättömät tapaamiset järjestetään virtuaalisesti tai  työtiloista riittävän etäällä olevassa tilassa. Fyysisen tapaamisen aikana vältetään kontakteja ja noudatetaan henkilöstön välillä 2 m suojaetäisyyksiä.

3. Toimitilojen hygieniatoimenpiteet

  1. Työpaikoilla varaudutaan suorittamaan pintojen desinfiointitoimenpiteitä.
  2. Tilanteen vakavuudesta riippuen varaudutaan suorittamaan kattavia ja toistuvia pintojen desinfiointitoimenpiteitä.
  3. WC-tilojen ovet on voitava avata ja sulkea ilman suoraa käsikontaktia.
  4. WC–tiloissa posliinipintoihin kosketusta on vältettävä ja kädet on voitava desinfioida käynnin jälkeen.
  5. Käsien kuivaamiseen on käytettävä kertakäyttöpyyhkeitä.
  6. Epidemian aikana hengityssuojaimen käyttö viestittää vastuullisuutta ja välittämistä. Asianmukaisen hyväksytyn laadukkaan (kirurginen kasvomaski) hengityssuojaimen käyttö on fiksu ja välttämätön tapa suojata itseä ja muita haitallisilta mikrobeilta erityisesti työmatkoilla ja usean henkilön kokousten aikana.
  7. Sisäänkäyntien yhteydessä on varauduttava käsien, jalkineiden ja ajoneuvojen renkaiden desinfiointiin.

4. Vuorovaikutustilanteiden toimenpiteet

  1. Tavanomaista sosiaalista kanssakäymistä on pyrittävä kokonaan välttämään.
  2. Henkilöitä ei kätellä.
  3. Noudatetaan henkilöiden välillä 2 m suojaetäisyyksiä.
  4. Käytetään kertakäyttöisiä FFP2 kasvomaskiaja, käsihuuhdetta ja suojakäsineitä.
  5. Välttämättömissä kättelytilanteissa tervehditään vieraita koskettamalla toisia kyynärpäillä.
  6. Samanaikaista hissien käyttöä vältetään.

5. Työterveyshuollon toimenpiteet

  1. Työterveysyksikön tehtävänä on laatia henkilöstölle vapaaehtoinen rokotusohjelma. Tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman hyvä suoja taudin aiheuttajaa vastaan. Rokotteet jaetaan terveysviranomaisten määräämällä tavalla.
  2. Henkilöstön on seurattava omaa terveydentilaansa ja ilmoitettava infektioepäilyistä välittömästi työterveyshoitajalle.

Valmiuslaki käyttöön Covid19 koronaviruksen rajoittamiseksi
Valtioneuvosto joutui turvautumaan valmiuslain tarjoamiin valtuuksiin COVID-19 koronaviruksen rajoittamiseksi ja riskiryhmien terveyden suojelemiseksi. Pääministeri Sanna Marin ilmoitti tiedotustilaisuudessa 16.3.2020, että valtioneuvosto on yhteistoiminnassa Tasavallan presidentin kanssa todennut poikkeusolot. Valtioneuvosto antoi valmiuslain käyttöönottoasetuksen eduskunnalle tiistaina 17.3.2020.

Tiedotustilaisuudessa pääministeri Sanna Marin totesi mm. seuraavaa: ”Elämme hyvin poikkeuksellista aikaa. Myös Suomen osalta tilannekuva koronaviruksen etenemisen osalta ja tartunnan saavien osalta on muuttunut.” Lähde: (Valtioneuvoston tiedotustilaisuus 16.3.2020)

Case ” Stora Enso kielsi lentäen tapahtuvat työmatkat”
Laajalle levinneen COVID-19 koronavirusepidemian johdosta Stora Enso päätyi ohjeistamaan henkilökuntaansa lentomatkustamisen osalta. Stora Enso kielsi lentäen tapahtuvat työmatkat. Matkustusrajoituksella Stora Enso halusi rajoittaa Wuhanista alkunsa saaneen koronavirusepidemian leviämistä. Yhtiön näkemyksen mukaan lentokoneen matkustamo tarjoaa otolliset olosuhteet virustartunnoille. Lähde: (yle.fi 7.2.2020)

Maailman terveysjärjestö lisäsi EG.5 variantin seurattavien virusmuunnosten listalle
Vuonna 2023 COVID-19-koronavirus kiersi edelleen kaikissa maissa ja tappoi ihmisiä sekä muuntui uusiksi varianteiksi. Uudet COVID-19 koronaviruksen variantit kuten Omikron variantin alatyypit EG.5 ja EG.5.1 levisivät Yhdysvalloissa Irlannissa, Ranskassa, Britanniassa, Japanissa ja Kiinassa. Asiantuntijat uskoivat näiden virusten aiheuttamien tautitapausten jäävän oireiltaan lieviksi, mutta leviävän laajalle.

EG.5 raportoitiin ensimmäisen kerran 17. 2.2023, ja se nimettiin 19.7.2023 seurannassa olevaksi variantiksi Asiantuntijat varoittivat samalla riskistä, että näistä kehittyy jatkossa vaarallisempia muunnoksia, jotka voisivat aiheuttaa kuolemien lisääntymisen. Lähde (who.int EG.5 Initial Risk Evaluation 9.8.2023)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön