MUST - SecMeter

Go to content

MUST

Yritysturvallisuus > Tiedustelupalvelut > Ruotsi
MUST (Militära Underrättelse- och Säkerhetstjänsten, Military Intelligence and Security Directorate) on Ruotsin sotilastiedustelupalvelu, joka on perustettu vuonna 1937. Perustamisen taustalla olivat kasvavat poliittiset ja sotilaalliset jännitteet Euroopassa ja erityisesti natsi-Saksa.

Ruotsin sotilastiedustelulla on toimistot 22 eri maassa. Vuonna 2009 sotilastiedustelun määrärahat olivat 569 miljoonaa kruunua. Vuodesta 2019 Ruotsin armeijan tiedustelu- ja turvallisuuspalvelun päällikkönä on toimioiminut kenraalimajuri Ann Lena Hallin.

Wikileaksin julkaiseman cablegate-raportin mukaan Yhdysvallat pitää Ruotsin sotilas- ja siviilitiedustelun osaamista vahvana. Yhdysvallat pitää Ruotsia tärkeänä kumppanina nimenomaan vakoilu- ja sotilasyhteistyössä.

Yhdysvaltojen luotettavana kumppanina Ruotsi on tarjonnut Yhdysvalloille tärkeää tietoa etenkin Venäjästä ja Iranista. Poliittisesti arkaluonteisten tietojen vaihdosta ja laajuudesta johtuen toiminnasta ei ole Ruotsissa informoitu kaikkia ministereitä.

UNDK (Underrättelsekontoret, Intelligence Office, tiedustelutoimisto)
Pääasiallisena tehtävänä on yleinen tiedon hankinta, joita tarvitaan puolustusvoimien ja puolustusministeriön päätösten pohjana.

SÄKK (Säkerhetskontoret, Security Office, turvallisuustoimisto)
Pääasiallisina tehtävinä ovat henkilöturvallisuusasiat, sisäinen turvallisuus ja tietojen suojaaminen.

KSI (Kontoret för Särskild Inhämtning, Office for Special Acquisition, erityisen tiedonhankinnan toimisto)
Organisaation olemassaolon tuli julkisuuteen ensimmäisen kerran Jan Guilloun ja Peter Brattin paljastusten myötä vuonna 1973. KSI:n vastuulla on IB:n (Informationsbyrån) ja SSI:n (Sektionen för Särskild Inhämtning).entiset tehtävät.

KSI:n tehtävänä on hankkia ne tiedot, joita muut Ruotsin tiedusteluorganisaatiot eivät tuota. Keskeisiä toimintatapoja ovat ilmiantajien käyttö (HUMINT), salakuuntelu, henkilötarkkailu ja peitetoiminta. KSI on Ruotsin tiedusteluorganisaatioista vähiten julkisuudessa tunnettu. Operaatiot tehdään suojaverhojen ja sateenvarjo-organisaatioiden peitteen turvin. KSI:n johtajan henkilöllisyys on myös salainen.

Bertil Lundin, 58 (s.1946 - k. 2005) toimi KSI:n johtajana vuosina 1974 - 2005. Lundin kuoli pitkällisen taistelun jälkeen maksasyöpään. Lundin joutui viettämään täydellistä kaksoiselämää. Kerrotaan, että hän joutui salaamaan todellisen tehtävänsä myös perheeltään.

Case ”Ruotsin puolustusvoimat kadotti hetkeksi sotilassalaisuuksia sisältävän muistitikun”
Vuonna 2008 MUST selvitti tietoturvaloukkausta, jossa henkilö löysi tukholmalaisen kirjaston yleisölle tarkoitetulta tietokoneelta muistitikun. Muistitikulle oli tallennettu ainakin kaksi turvaluokiteltua dokumenttia ja muita luokittelemattomia dokumentteja.

Muistitikku sisälsi mm. taisteluraportin hyökkäyksestä Afganistanissa, tietoja kotitekoisista räjähteistä ja miinoista. Tiedot olivat pääsääntöisesti vuodelta 2005. MUSTin eversti Bengt Sandström totesi julkilausumassaan "Tämä on ensisijaisesti meidän sotilaiden turvallisuuteen liittyvä asia".

Tiedot olisivat voineet väärissä käsissä altistaa Ruotsin rauhanturvaoperaatioon osallistuvat sotilaat vaaraan Afganistanissa. Ruotsin armeijan ohjeiden mukaan turvaluokiteltujen tietojen kopiointi muistitikuille on sallittua. Turvaluokiteltujen tietojen huolimattomasta käsittelystä voi sen sijaan saada jopa 6 kk vankeustuomion. Katso tapausta myös suvulta USB-muistitikut.

Case ”Ruotsalaisupseeri luovutti Nato-tietoja serbille”
Ruotsalainen naispuolinen upseeri jäi kiinni Naton ja YK:n turvaluokiteltujen tietojen luovuttamisesta serbialaiselle vakoilijalle. Nainen palveli vuonna 2006 Kosovossa Naton Kfor-joukoissa ja rakastui YK:n palveluksessa olevaan serbitulkkiin. Upseeri luovutti tietoja Kfor-joukkojen operaatioista sähköpostitse rakastajalleen. Nato kiinnitti huomiota sähköposteihin ja aloitti tarkkailun.

Serbitulkki osoittautui vakoilijaksi ja onnistui ennen kiinniottoa pakenemaan, eikä häntä myöhemmin tavoitettu. Serbitulkki ehti tuhota tietokoneensa kiintolevyn tiedot. Sähköpostikirjeenvaihto jäi kuitenkin jäljelle todisteeksi ruotsalaista upseeria vastaan.

MUST piti vakoilutapausta vakavimpana ja laajimpana tietovuotona Kfor-joukkojen historiassa. Ruotsalainen naispuolinen upseeri kertoi, ettei epäillyt serbitulkkia vakoilijaksi, mutta vitsaili hänen kanssaan, että tämä oli varmaankin vakooja. MUSTin selvityksissä ei käynyt ilmi kuka oli serbitulkin toimeksiantaja.

Case ” Ruotsalaisen everstin ja konsultin epäiltiin vuotaneen helikopterikauppaan liittyviä hintatietoja”
Vuoden 2001 kesällä syntyi epäily, että ruotsalainen eversti ja konsultti olivat vuotaneet salassa pidettäviä tietoja yhteispohjoismaisessa helikopteritarjouskilpailussa olleelle toimittajalle.

Suomi, Ruotsi ja Norja olivat sopineet tarjouskilpailun järjestämisestä koskien kuljetushelikopterien yhteistilausta. Lopulta tehtiin päätös 52 yleiseurooppalaisen NH 90 – kuljetushelikopterin tilauksesta. Amerikkalainen Sikorsky osallistui tarjouskilpailuun ja tarjosi S 92 -mallia.

Hankintapäätöksen jälkeen Sikorsky halusi selvityksen siitä, tapahtuiko hankintapäätös lain mukaisesti. Sikorsky viittasi everstiin ja konsulttiin kohdistuviin tietovuotoepäilyihin. Ruotsin puolustusministeriö ja puolustusvoimat kiistivät, että mikään yritys olisi saanut sellaisia salassa pidettäviä tietoja, joilla olisi ollut vaikutusta hankintapäätökseen.

Epäilyjen mukaan NH 90 -helikopterin valmistajakonsortio sai everstiltä ja konsultilta sellaisia tietoja, joiden perusteella se pystyi nostamaan helikopterikaupan hintaa sadoilla miljoonilla markoilla.

Case ”MUST jäi kiinni vakoilusta Venäjällä”
Vuonna 1996 Ruotsin lentokoneteollisuuden palveluksessa toiminut insinööri Peter Nordström osti Pietarissa 2000 dollarilla filmirullalle tallennettuja Venäjän sotateollisuuden salaisuuksia. Nordström jäi kiinni ja karkotettiin Ruotsiin kaikessa hiljaisuudessa.

Ruotsissa ihmeteltiin miksi tiedustelupalvelu käytti kuriirina henkilöä, joka oli Jas-hävittäjän suojaelektroniikan suunnittelijana itse tiedustelun kohde. Ruotsin puolustusministeri Petersonin mielestä pitäisi olla itsestään selvää, että tiedustelijoina ei käytetä henkilöitä, jotka ovat turvallisuusuhka lähettäjämaalle.

Puolustusministeri totesi "Kaikki tietävät että meillä on tiedustelua ja että sen päämaja on Lidingövägenillä. Ei kukaan varmaan luule, että siellä istuttaisiin Lidingöön meneviä autoja laskemassa".

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.

Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.

Back to content