Lahjonta ulkomaankaupassa - SecMeter

Sisältöön

Lahjonta ulkomaankaupassa

Yritysturvallisuus > Compliance

Ulkomailla toimivat yritykset törmäävät ennen pitkää väistämättä lahjontaongelmaan. Esimerkiksi Kaukomarkkinat Oy vetäytyi aikoinaan Arabimaista lahjusvaateiden takia ja uskoi oman liiketoimintansa kärsivän korruptoituneista yhteistyötavoista.

Joskus yritykset suostuvat maksamaan siitä, että hankkeet etenevät ja kauppoihin päästään mukaan, vaikka lahjusrahat eivät sinänsä takaa liiketoiminnassa menestymistä. Lahjusten osuus kauppasummasta on 10 - 30% luokkaa. Lahjuksia ottavat vastaan viranomaiset (tulli, poliisi, virkamiehet) ja yhteistyökumppanit.

Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maat ovat Venäjän ohella kaikkein korruptoituneimpia. Aasiassa lahjonta on osa liiketoimintakulttuuria.

Toistuvat lahjontaskandaalit kuitenkin osoittavat, ettei korruptio ole tuntematon ilmiö EU -maissakaan. Sopimuksista ja urakoista joudutaan maksamaan usein 10 - 20% "kynnysraha", joka laskutetaan osittain kauppahinnassa takaisin. Vuonna 2009 Italian syyttäjäviranomaiset totesivat, että julkisen sektorin korruptio maksaa Italialle yli 60 miljardia euroa vuodessa. Korruptio on este maan taloudelliselle kehitykselle.

Korruptio vaikeuttaa mm. ulkomaisten investoijien etabloitumista Italiaan. Vaikeinta aluetta ovat Italian eteläiset osat, mutta korruptoituneita alueita on myös Italian pohjoisosissa esimerkiksi Lombardiassa.

Vietnamissa oikeus tuomitsi korruptiosta 71 -henkilöä eripituisiin vapausrangaistuksiin. Lisäksi kuudelle muulle henkilölle luettiin kuolemantuomiot. Tuomituista 77 -henkilöstä 18 oli pankinjohtajia. Lahjusrikokset liittyivät valtion osaksi omistaman Epco-yhtiön ja yksityisen Minh Phung -yhtiön toimintaan.

Yhtiöiden johtajat olivat yhdessä perustaneet 47 -kulissiyhtiön ketjun, joiden välityksellä otettiin huomattavia pankkilainoja pankinjohtajilta. Kateisiin jäi edelleen huomattavia summia, jotka kuuluvat Vietnamin valtion omistamalle pankille. Yhtiöiden johtajat eräät muuta johtoon kuuluneet tuomittiin kuolemaan. Lähde: (Helsingin Sanomat 5.8.1999 C4)

Saadakseen liikeasiansa hoitumaan kohtuullisessa ajassa oli vanhan venäläisen perinteen mukaan maksettava nopeuttamisrahaa ja annettava lahjoja. Lähde: (Uuden ajan junalehti Matkaan nro 6/1998, toimitusjohtaja Matti Honkanen)

Useat suomalaisyritykset ajautuivat Venäjällä liikesuhteisiin rikollisten henkilöiden kanssa ja maksoivat lahjuksia saadakseen kauppoja. On katsottu parhaaksi toimia "maassa maan tavalla". Eräs rakennusliike maksoi 56 miljoonaa markkaa venäläisten avainhenkilöiden verokeitaisiin perustetuille tileille. Lahjusten maksaminen ulkomaalaisille ei ollut lain mukaan rangaistavaa, kunhan niitä ei yritetty vähentää verotuksessa. Lähde: (Iltalehti 5.6.1998)

Eräissä tapauksissa lahjusten suoraa maksamista vältettiin käyttämällä kaupan välikätenä pienempiä ja vähemmän tunnettuja välikäsiä (agentit, välittäjät, konsultit). Useissa OECD -maissa lahjontaan käytetyt menoerät olivat verotuksessa vähennyskelpoisia.

Päättävien avainhenkilöiden kohdalla lahjuksien vastaanoton tuoma epäilyttävän suuri varallisuus ei suoranaisesti näy, koska merkittävimmät suoritukset häivytetään ohjaamalla "konsulttipalkkiot" ulkomaille mm. sveitsiläisten pankkien numerotileille ja veroparatiiseihin.

Joulukuun 17 päivänä 1997 allekirjoitettiin Pariisissa kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskeva OECD:n yleissopimus, joka oli tarkoitus saattaa voimaan vuoden 1998 loppuun mennessä.

Hallitus pyrki saattamaan sopimusmääräykset voimaan valtionsisäisesti ja tehdä rikoslakiin yleissopimuksen edellyttämät muutokset. Hallitus esitti kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevan OECD:n yleissopimuksen voimaan saattamista ja rikoslain 16 luvun muuttamista. Rikoslain 16 luvun säännöksiä lahjuksen antamisesta muutettiin siten, että myös ulkomaiseen virkamieheen kohdistuva lahjonta on rangaistava teko.

OECD:n kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvaa lahjontaa käsittelevä työryhmä (Working Group on Bribery in International Business Transactions) on pysyväisluonteinen elin, joka toimii kansainvälisten investointien ja monikansallisten yritysten komitean alaisena suorittaen sille kulloinkin määrättyjä tehtäviä.

Työryhmä selvitti mm. tulisiko yleissopimusta laajentaa tai täydentää käsittämään myös ulkomaisten poliittisten puolueiden tai puoluevirkailijoiden lahjonta ja lahjuksen tarjoaminen henkilöille, jotka ovat ehdolla julkisiin tehtäviin.

Näiden kysymysten osalta työryhmä laati vuoden 1998 loppuun mennessä OECD:n neuvostolle ehdotuksen suositukseksi tai lisäyksiksi yleissopimukseen. Lisäksi työryhmän oli tutkittava kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvaa yksityisen sektorin lahjontaa.

Joulukuussa 2006 OECD:n neuvosto hyväksyi uuden lahjonnan vastaisen suosituksen. Suosituksen tarkoituksena on tehostaa lahjonnanvastaisia toimia. Lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset tulivat voimaan 1 päivänä helmikuuta 2003.

EU-parlamentissa käynnistyi laaja korruptiotutkinta
Naton ja EU:n toimielinten läsnäolon johdosta Brysseliin on sijoittunut vakoojia ja lobbaajia kaikkialta maailmasta. EU:n parlamentin jäseniin kohdistuu ulkopuolisten valtioiden vaikutusyrityksiä, joita ryyditetään korruptiolla.

Heinäkuussa 2022 Belgian poliisi aloitti kaikessa hiljaisuudessa tutkimukset Euroopan parlamentin ytimeen soluttautuneesta rikollisjärjestöstä. Tutkimukset johtivat perjantaina 9.12.2022 kaikkiaan 16 kotietsintään 14 eri paikkakunnalla.

Belgian poliisi epäili, että Persianlahden alueen valtio Qatar olisi pyrkinyt vaikuttamaan Euroopan parlamentin päätöksiin. Poliisin mukaan Qatar olisi maksanut huomattavia rahasummia ja tarjonnut kalliita lahjoja.

Poliisi pidätti kreikkalaisen EU:n parlamentin naispuolisen varapuhemiehen sekä viisi muuta henkilöä kuulusteluita varten. Neljällä pidätetyllä on Italian kansalaisuus tai italialaiset juuret. Pidätetyt olivat parlamentaarikkoapulainen, eräs Brysselin lobbaaja, entinen EU:n parlamentin jäsen, jonka kodista poliisi takavarikoi lähes 500 000 euroa käteistä rahaa. ja kansainvälisen ammattiliittojen keskusliiton pääsihteeri.

Kuudes epäilty oli belgialainen europarlamentaarikko. Poliisi suoritti hänen kotona kotietsinnän EU:n parlamentin puhemiehen Roberta Metsolan läsnä ollessa. Kotietsinnän yhteydessä poliisi takavarikoi europarlamentaarikon tietokoneen ja matkapuhelimen, mutta häntä ei pidätetty kuulusteltavaksi.

EU:n parlamentin kreikkalainen varapuhemies oli Kreikan sosialistisen Pasok-puolueen jäsen ja hän oli pitänyt parlamentissa puheenvuoroja, joissa oli mm. puhunut Qatarista ja maan ihmisoikeustilanteesta erittäin myönteiseen sävyyn. Epäilyjen tultua ilmi hänet erotettiin puolueesta heti perjantaina 9.12.2022.

Belgian poliisin suorittamassa kotietsinnässä EU:n parlamentin varapuhemiehen kodista löytyi laukkuihin pakattuna käteistä rahaa 600 000 euroa. Poliisi puhutti myös EU:n parlamentin varapuhemiehen isää, joka oli juuri lähdössä matkalle rahakassin kanssa. Rahalöytö oli riittävä peruste murtaa EU:n varapuhemiehen parlamentaarinen koskemattomuus.

Belgian syyttäjänvirasto kertoi 11.12.2022, että kuudelta ihmiseltä riistettiin vapaus perjantaina 9.12.2022, osana liittovaltion syyttäjänviraston ja liittovaltion poliisin laajaa tutkintaa väitetystä rikollisjärjestöstä, korruptiosta ja rahanpesusta.

Neljää epäiltyä vastaan on nostettu syyte EU:n parlamentin korruptioepäilyyn liittyvässä tutkinnassa. EU:n parlamentin varapuhemies vangittiin. Myös hänen parlamentaarikkoapulainen, entinen EU:n parlamentin jäsen sekä Brysselin lobbaaja pysyivät sellissä. Heidän epäiltiin syyllistyneen rikollisjärjestön toimintaan, rahanpesuun ja korruptioon.

Tutkintatuomari päätti vapauttaa kansainvälisen ammattiliittojen keskusliiton pääsihteerin ehdoin ja EU:n parlamentin varapuhemiehen isän, joka jäi kiinni matkalaukku täynnä käteistä rahaa ollessaan juuri lähdössä hotellista. Lähteet: (knack.be 9.12.2022, 11.12.2022, lesoir.be 9.12.2022, 11.12.2022, yle.fi 10.12.2022, uusimaa.fi 10.12.2022, hs.fi 10.12.2022, yle.fi 11.12.2022, mtvuutiset.fi 11.12.2022)

Case ”Verkkoyhtiö Ericsson myönsi lahjonnan”
Ericsson pyrki vahvistamaan osuuttaan telekommunikaatiomarkkinasta lahjonnan avulla. Lahjukset maksettiin kolmannen osapuolen välityksellä. Ericsson käytti mm. Kiinassa kymmeniä miljoonia dollareita viranomaisten lahjoihin, matkoihin ja viihdepalveluihin saadakseen valtio-omisteisteisilta yhtiöiltä sopimuksia.

US Securities and Exchange Commission (SEC) ryhtyi epäilemään verkkoyhtiö Ericssonia korruptiosta myös Etelä-Afrikassa. SEC:n tarkoituksena on mm. suojella sijoittajia, ylläpitää asianmukaisia ja tehokkaita markkinoita. Etelä-Afrikka on yksi vähiten korruptoituneita Afrikan maita, vaikka lahjonta on myös siellä osa jokapäiväistä yrityskulttuuria.

Verkkoyhtiö Ericssonin epäiltiin lahjoneen eteläafrikkalaisen MTN-operaattorin johtoa vuosittain yli sadalla miljoonalla kruunulla (yli 10 miljoonaa euroa). MTN on yksi maailman suurimmista teleoperaattoreista. Yhtiöllä on noin 230 miljoonaa asiakasta. MTN oli Ericssonin suurimpia asiakkaita.

Ericsson pyrki lahjusten avulla saamaan kauppoja aikaan MTN:n kanssa. Ericsson työntekijöiden väitettiin vuosien ajan tienneen, että se on lahjonut asiakkaitaan Afrikassa.

Lahjuksia ohjattiin saajilleen mm. lentolaskuina konsulttipalveluista Dubaissa toimivan yrityksen kautta. Ericssonin ei ollut kuitenkaan tarkoitus koskaan käyttää Dubain konsulttipalveluja. Kaikki osapuolet kiistivät tietävänsä mistään laittomista rahansiirroista. Lähteet: (svd.se 17.12.2016, mtv.fi 17.12.2016, ekonominyheter.se 17.12.2016, pressen.se 17.12.2016)

Ericsson myönsi käyttäneensä lahjontaa vuosina 2000-2016 kaikkiaan viidessä maassa ja rikkoneensa eettisiä koodeja. Yhtiö suostui maksamaan yli miljardi dollaria sopiakseen Yhdysvalloissa nostetut korruptiosyytökset. Lähteet: (berlingske.dk 7.12.2019, borsen.dk 7.12.2019, nyheder.tv2.dk 7.12.2019, talouselama.fi 7.12.2019)

Case "Volkswagenin lahjusskandaali"
Volkswagenin entistä hankintapäällikköä ja kahta muuta johtajaa vastaan oli tehty rikosilmoitus, jossa heitä syytettiin kiristyksestä ja rikollisen järjestön muodostamisesta. Der Spiegel -lehden mukaan useat seikat viittaavat siihen, että Volkswagenin johtokunnan jäsen tiesi "verkostoksi" kutsutusta lahjusringistä.

Volkswagenin hankintajohtajilla oli tapana vaatia 5% pimeä provisio tehdyistä hankinnoista. ABB -yhtiö väitti, että se joutui maksamaan noin 60 miljoonaa Suomen markkaa saadakseen arvoltaan 1,2 miljardin markan tilauksen Volkswagenin tytäryhtiö Skodalta. "Verkosto" toimi myös muissa Volkswagenin tytäryhtiöissä (Audi, Seat) ja Brasilian tehtailla. Lähde: (Helsingin Sanomat 26.2.1997)

Case "Fiatin johtoa tuomittiin korruptiosta"
Fiatin hallituksen puheenjohtaja tuomittiin 18 kuukauden ja yhtiön rahoitusjohtaja 16 kuukauden vankeusrangaistuksiin sekä runsaan kahdenkymmenentuhannen markan sakkoon kirjanpidon vääristelystä. Kirjanpidon vääristelyllä oli tarkoitus kätkeä Fiatin ulkomaisia tilejä, joille oli talletettu poliitikkojen lahjontaan tarkoitettuja varoja. Lähde: (Helsingin Sanomat 10.4.1997)

Case "Ruotsin skandaali"
Aikoinaan Ruotsin pahin skandaali kehkeytyi ruotsalaisen komisarion myytyä passinsa eli uuden henkilöllisyyden ystävälleen, joka oli Interpolin etsintäkuuluttama talousrikollinen. Vieraan passin turvin hän pääsi vaivattomasti pakenemaan maasta.

Talousrikollinen kestitsi myös komisarion puolisoa kuin ruhtinatarta (komisarion puoliso oli korkea-arvoinen poliisi). Poliisivankilan ylilääkäri ja tunnettu syyttäjä saivat hekin luksuskohtelun talousrikollisen Espanjan-asunnossa.
Asian tultua julki ylilääkäri kielsi tuntevansa talousrikollista. Expressen -lehti esitti kuitenkin kuvan, jossa hän loikoili talousrikollisen Espanjan-asunnon uima-altaalla.

Kaksi poliisia sai asiasta vihiä jo vuonna 1990. He ilmoittivat epäilyistään Tukholman lääninpoliisimestarille. Lääninpoliisimestari lukitsi asiaa koskevat paperit kassakaappiinsa. Juttu kuivui kokoon. Asia tuli julkisuuteen vuonna 1996 Expressen -lehden tehtyä Ruotsia kuohuttaneet paljastukset poliisin ja syyttäjäviranomaisten rakoilevasta moraalista, jolloin kovan julkisen painostuksen johdosta Ruotsin valtakunnansyyttäjän oli vaadittava koko jutun selvittämistä. Lähde: (Ilta-Sanomat 16.8.1996)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön