Esitutkintapyyntö - SecMeter

Go to content

Esitutkintapyyntö

Yritysturvallisuus > Compliance
Liikesalaisuusrikokset ovat asianomistajarikoksia. Syyttäjä voi nostaa syytteen ainoastaan asianomistajan vaatiessa rangaistusta rikokseen syyllistyneelle. Asianomistajan peruuttaessa rangaistusvaatimuksensa on esitutkinta lopetettava.

Asianomistaja tai hänen valtuuttama asiamies laatii tutkintapyynnön ja jättää sen esitutkintaviranomaiselle. Esitutkintalain mukaan asianomistajan on pysyttävä totuudessa tehdessään selkoa tutkittavasta asiasta ja vastatessaan esitettyihin kysymyksiin. Perätön lausuma ja väärä ilmianto on sanktioitu rikoslaissa (RL 15:6).

Esitutkintapyynnössä kuvataan teko, pyydetään esitutkintaviranomaista tutkimaan, onko joku henkilö syyllistynyt rikokseen teon tehdessään, vaaditaan rangaistusta rikokseen syyllistyneille, kuvataan teko-olosuhteet ja muut asian käsittelyn kannalta tarpeelliset seikat. Esitutkintapyyntöön liitetään myös asian käsittelyyn vaikuttavat asiakirjat alkuperäisinä tai kopioina.

Esitutkintaviranomainen selvittää ylittyykö ”syytä epäillä” kynnys ja onko tutkintapyyntö tehty vain ja ainoastaan sen johdosta, että asianomistaja on joutunut kertomallaan tavalla rikoksen kohteeksi.

Ennen varsinaisen rikosilmoituksen kirjaamista esitutkintaviranomainen pyytää usein asianomistajaa täydentämään esitutkintapyyntöä mahdollisen rikoksen tunnusmerkistön täyttymisen varmistamiseksi. Tutkinnan johtaja määrittelee lopulta tutkintaan otettavat rikosnimikkeet.

Esitutkinnan vaiheet

  • Esitutkintapyynnön jättäminen
  • Esitutkintapyynnön täydentäminen
  • Rikosilmoitus
  • Asianomistajan ja todistajien kuulustelu
  • Rajoitettujen pakkokeinojen käyttö (kotietsinnät, takavarikointi)
  • Rikoksesta epäiltyjen ja todistajien kuulustelut

Yrityksessä huomioitavia seikkoja
Yrityksen on päätettävä, kuka laatii esitutkintapyynnön ja edustaa yritystä rikosprosessin aikana. Tieto esitutkintapyynnöstä on pidettävä alkuvaiheessa mahdollisimman pienen joukon tietona. Ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta on neuvoteltava esitutkintaa johtavan poliisin kanssa, ettei tahattomasti paljasteta tutkinnan kannalta salassa pidettäviä tietoja.

Tiedon leviäminen vaarantaa esitutkintaviranomaisen todisteiden hankinnan edellytyksiä. Liikesalaisuusrikosten keskeinen näyttö perustuu yleensä takavarikoitujen tietojärjestelmien tallennusvälineiltä (massamuisteihin) löytyneisiin asiakirjakopioihin.

Korvausvaatimusten liioittelu loukkaa asianomistajan velvoitetta pysyä totuudessa. Asianomistajan esittämä korvausvaatimus ei ole teosta langetettava rangaistus, vaan korvaus aiheutetusta todellisesta vahingosta, jota voitaneen verrata esim. vakuutuskorvaukseen.

Erityinen ongelmakysymys on se, miten estetään asianosaista jatkossa hyödyntämästä asianomistajan yrityssalaisuuksia. Esitutkintaviranomaisen takavarikosta huolimatta liikesalaisuuksista voi olla otettu kymmeniä kopioita.

Yrityksessä on myös huomioitava, että asianosaisella on joka tapauksessa oikeus saada tietoonsa, mitä esitutkinnassa on käynyt ilmi, niin pian kuin siitä ei voi aiheutua haittaa rikoksen selvittämiselle (TTL 11 §). Esitutkinta-aineisto sisältää useimmiten myös liikesalaisuuden kohteena olevan tiedon.

Esitutkinta-asiakirjat tulevat julkisiksi sen jälkeen, kun ne ovat olleet esillä oikeudessa tai muutoin ratkaistu. Asianosaisen oikeus saada tiedot itseään koskevassa asiassa on erittäin vahva.

Oikeuskäytäntö ei rajaa liikesalaisuuksia asianosasjulkisuuden ulkopuolelle. Asianosaisen oikeus saada tietoja menee salassapitoperusteiden edelle. Erittäin tärkeään yksityiseen etuun perustuvaa poikkeusta sovelletaan lähinnä terveydentilaa koskeviin tietoihin.

Case ”YIT:n laskentapäällikön epäiltiin kopioineen yrityssalaisuuksia”
YIT:n tarjouslaskentapäällikkö vei loppuvuodesta 2005 kotiinsa16 levykettä. Levykkeet sisälsivät tarjouslaskentaan, asiakassuhteisiin, strategioihin ja tulosjohtamiseen liittyviä liikesalaisuuksia. Muutama päivä tämän jälkeen tarjouslaskentapäällikkö irtisanoutui ja meni kilpailijalle töihin.

YIT teki asiasta tutkintapyynnön. Poliisi suoritti laskentapäällikön työpaikalla kotietsinnän. Laskentapäällikkö olisi mielellään ohjannut poliisit neuvotteluhuoneeseen, mutta poliisi oli enemmän kiinnostunut laskentapäällikön työhuoneesta. Työhuoneen pöydältä poliisi löysi mappikaupalla levykkeiltä tulostettua aineistoa. Laskentapäällikkö tuomittiin 70 päiväsakkoon sekä maksamaan 6 000 euroa vahingonkorvauksia ja 20 000 euroa erilaisia muita kuluja. Lähde: (HS.fi 31.1.2009)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.

Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.

Back to content