PST - SecMeter

Sisältöön

PST

Yritysturvallisuus > Tiedustelupalvelut > Norja
Norjan turvallisuuspalvelu PST (Politiets sikkerhetstjeneste) perustettiin vuonna 1936 tai joidenkin asiantuntijoiden mukaan 1937.

Sodan alla arkistot tuhoutuivat palossa, eikä tarkkaa ajankohtaa tästä syystä tunneta. Organisaation palveluksessa on noin 510 henkilöä.

Viraston nimi oli aiemmin POT (Politiets overvåkningstjeneste). Nykyinen nimi tuli voimaan 2.6.2001.

Turvallisuuspalvelun päämaja sijaitsee Oslossa. Organisaatiolla on toimipisteet 27 poliisipiirissä.

Vuonna 2009 organisaation budjetti oli 343 miljoonaa kruunua. PST:n palveluksessa toimii 515 työntekijää, joista suurin osa on sijoitettu Osloon.

PST kuuluu oikeusministeriön alaisuuteen ja osa Norja poliisiorganisaatiota. PST raportoi suoraan oikeusministeriölle. Se toimii tiiviissä yhteistyössä muiden julkisten virastojen, laitosten ja poliisiorganisaatioiden, kuten mm. Norjan keskusrikospoliisin (Kripos) kanssa. Turvallisuuspalvelun tehtäväalue on osittain vastaava kuin Britannian MI5:llä.

PST harjoittaa yhteistyötä kaikkiaan noin 60 eri kansallisen turvallisuuspoliisin tai tiedustelupalvelun kanssa. Kansainvälinen tiedonhankinta tapahtuu pääasiallisesti yhteistyössä E-palvelun kanssa. Yhteistyö on erityisen tiivistä pohjoismaisten naapurimaiden kesken, mutta myös Yhdysvaltojen, Englannin ja Saksan kanssa.

Kansallisella tasolla PST:n keskeisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuu Norjan tiedustelupalvelu E-tjeneste (E-tjeneste = Etterretningstjenesten, entinen Forsvarets etterretningstjeneste, NIS = Norwegian Intelligence Service), jonka johtajana toimi vuonna 2011 kenraaliluutnantti Kjell Grandhagen.

Edellisen lisäksi yhteistyökumppaneita ovat Norjan puolustusvoimat erityisesti puolustusvoimien päämaja FOHK ja turvallisuusyksikkö FSA. PST vastaa myös Norjassa tehtävistä turvallisuusselvityksistä (NSA, National Security Authority).

E-palvelu (E-tjeneste) harjoittaa mm. signaalitiedustelua. Suomen vastaava organisaatio on Puolustusvoimien tiedustelulaitos, Ruotsissa FRA (Försvarets radioanstalt) ja Tanskassa FE (Forsvarets Efterretningstjeneste).

E-palvelun päätehtävänä on arvioida ja varoittaa Norjaa vastaan suunnatuista ulkoisista uhkista, edistää politiikkaa ja poliittisia päätöksiä tarjoamalla tiedustelutietoa Norjan puolustusvoimien sotilaallisiin operaatioihin.

Norjassa on katsottu, että kansallisten turvallisuusorganisaatioiden yhteistyö on tärkeää, koska palvelut ja ihmiset liikkuvat yli kansallisten rajojen. Olisi ongelmallista, jos operatiivinen yhteistyö ja tietojenvaihto PST:n ja E-palvelun välillä ei toimisi. Vuonna 2011 Norjassa katsottiin, että yhtenä painopistealueena tulee olla PST:n ja E-palvelun yhteistyön kehittäminen.

PST:n vuoden 2020 uhka-arvion mukaan ulkomaiset tiedustelupalvelut keskittyvät operaatioissaan viranomaisten, hallituksen ja ministeriöiden toimintaan, liike-, puolustus- ja hätävalmiuteen sekä Norjan tutkimusympäristöihin.

Norjan turvallisuuspoliisin erityinen haaste on öljy- ja kaasuteollisuuteen kohdistuvan talousvakoilun torjunta. Suurimmat uhkat aiheutuvat Venäjän, Kiinan ja Iranin harjoittamasta tiedustelutoiminnasta. Näiden toimijoiden tavoitteena on vaikuttaa henkilöihin, jotka ovat mukana Norjan poliittisessa päätöksenteossa.

Kyberhyökkäysten avulla vastapuoli pyrkii hankkimaan huomattavia määriä tietoa poliittisista keskusteluista, suunnitelmista ja päätöksistä. Vieraan valtion pääsy henkilökohtaisiin sähköpostiviesteihin, datatiedostoihin, online-palveluihin ja sosiaalisen median profiileihin altistaa kohdehenkilöt tiedustelupalveluiden korkeapaineisille vaikutusyrityksille.

Ulkomaanmatkoilla poliitikkoihin ja virkamiehiin kohdistuu Norjan turvallisuutta vaarantavia tiedusteluoperaatioita. Käytettyjä menetelmiä ovat mm. salassa tapahtuva matkalaukkujen pengonta, hotelli- ja kokoushuoneen tarkkailu, sähköisten viestien urkinta, puhelimien salakuuntelu, hunaja-ansat, haittaohjelmien asentaminen muistitikuille ja tietokoneille.

Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus on eräs PST:n ja Kripoksen yhteistoiminta-alue. Useilla rikollisryhmillä, joiden jäsenillä on yhteyksiä terrorismiin, on usein yhteyksiä myös huumekauppaan ja ihmisten salakuljetukseen. Yleensä PST vastaa peitetoiminnasta ja Kripos muista tutkimuksista sekä pakkokeinoista, kuten esimerkiksi epäiltyjen pidätyksistä, kuulusteluista, etsintä ja takavarikkotoimenpiteistä.

PST:n johtajat

  1. Asbjørn Bryhn 1957 - 1966
  2. Gunnar Haarstad 1967 - 1982
  3. Jostein Erstad 1982 - 1990
  4. Svein Urdal 1990 - 1991
  5. Jan Grøndahl 1991 - 1993
  6. Hans Olav Østgaard 1993 - 1996
  7. Ellen Holager Andenæs 1996 - 1997
  8. Per Sefland 1997 - 1993
  9. Arnstein Øverkil 2003 - 2004
  10. Jørn Holme 2004 - 2009
  11. Roger Berg 2009 - 2009
  12. Janne Kristiansen 2009 - 2012
  13. Roger Berg 2012 - 2012
  14. Benedicte Bjørland 2012 - 2019
  15. Hans Sverre Sjøvold 2019 -

Vastavakoilua
Norjan turvallisuuspoliisin PST:n laatimasta selonteosta "PST0910" käy ilmi, että Norjassa toimii vakoilijoita 19 maasta. Osa vakoilijoista kerää tietoja avoimesti, toiset taas diplomaatti, toimittajia tai liikemies peitteen turvin.

Osa vakoilijoista on kiinnostunut Norjassa kehitettävästä teknologiasta, osa Norjan turvallisuuspolitiikasta ja osa sotilaskohteista. Jotkut ovat kiinnostuneita aivan kaiksesta. Norjan turvallisuuspoliisille on haaste ratkaista, missä kulkee laillisen ja laittoman tiedonkeruun raja.

Norjassa harjoitetaan myös pakolaisvakoilua. Pakolaisten kotimaasta lähtöisin olevat henkilöt seuraavat heitä myös Norjassa.

Norjan turvallisuuspoliisin seuraamien henkilöiden määrä on vähentynyt. Aikaisempina vuosina henkilötarkkailun kohteena oli noin 200 – 300 henkilöä. Nyt luku on vähentynyt alle 200 henkilön. Lähteet: (nrk.no 11.11.2010, norwaynews.com 14.11.2009, hs.fi 11.11.2010, iltasanomat.fi 11.11.102010, mtv3.fi 1 11.2010)

PST on havainnut Norjan islamilaisryhmissä radikalisoitumista
PST uskoo, että Norjan islamistiryhmien piirissä on tapahtunut radikalisoitumista. PST:n mukaan muutama karismaattinen johtaja radikalisoi islamilaisia ryhmiä, ylistämällä väkivallan käyttöä poliittisena välineenä. Erityisesti nuoret identiteettiään etsivät henkilöt, joilla on vaikeuksia löytää muita viiteryhmiä, ovat erityisen alttiita karismaattisten johtajien uskonnolliselle vaikutukselle ja ohjaukselle.

PST:n johtaja Janne Kristiansen esitteli lehdistölle 17.1.2012 Norjan turvallisuuspoliisin laatiman vuotuisen uhkaraportin Nydalenin Radisson Blue hotellissa. Raportin mukaan radikaalit islamistiryhmittymät ovat Norjan pahin turvallisuusuhka. Radikaaleihin ryhmiin kuuluu vähän ihmisiä, mutta he ovat aiempaa valmiimpia toimimaan.

Radikaaleihin ryhmiin kuuluu Norjassa kasvaneita henkilöitä, jotka radikalisoiduttuaan näkevät Norjan ja sen yhteiskunnan vihollisena. He matkustavat mielellään konfliktialueille saamaan terrorismikoulutusta. Kaikki ulkomaille matkustaneet henkilöt eivät ole kuitenkaan palanneet Norjaan.

PST:n johtajan Janne Kristiansenin mukaan äärioikeistolaisten ryhmien määrä oli edelleen vähäinen. Äärioikeistolaiset ryhmä eivät onnistuneet värväämään lisää henkilöitä islamin vastaiseen taisteluun. Niin sanottujen ”yksinäisten susien” uhka on kuitenkin kasvanut. Lähteet: (vg.no 17.1.2012, hs.fi 17.1.2012)

Heinäkuussa 2014 Norjan turvallisuuspoliisin pelko radikalisoitumisen vaikutuksista näytti käyvän toteen. PET varoitti järjestämässään tiedotustilaisuudessa Norjaan kohdistuvasta todellisesta terrori-iskun uhkasta.

Sen mukaan uhkan aiheutti pieni joukko syyrialaiseen ryhmittymään kytkeytyviä henkilöitä, joilla oli siteitä Norjaan. Kyseiset henkilöt taistelivat suuremman joukon rinnalla, joko ISIS:n (islamilainen valtio) tai al-Nusretin joukoissa. Lähde: (nrk.no 24.7.2014)

Norjan poliisi huijasi terroristiepäiltyjä
Kolme terrorismista epäiltyä miestä joutui Norjassa poliisin huijaamiksi, kun he noutivat pommien tekoon tarkoitettuja raaka-aineita apteekista. PST oli tarkkaillut epäiltyjä jo pitkään. Miehet olivat tilanneet apteekista vetyperoksidia vuoden 2009 lopussa ja vuoden 2010 alussa.

PST vaihtoi miesten tietämättä apteekista tilatut aineet harmittomiksi nesteiksi. Kaksi miestä otettiin kiinni Norjassa ja yksi Saksassa. Miehiä epäiltiin terrori-iskujen valmistelusta. Yksi miehistä oli Norjan kansalainen, lähtöisin Kiinan uiguurialueelta. Toinen miehistä oli irakilainen. Hänellä oli pysyvä oleskelulupa Norjassa. Kolmas mies oli uzbekistanilainen.

Epäilty uzbekistanilainen mies oli ilmoittautunut myös öljynporauskurssille kahdesti, mutta ei tullut koskaan paikalle. PST pitää Pohjanmeren öljylauttoja yhtenä todennäköisimmistä terrori-iskujen kohteista.

Norjan oikeus päätti laskea vapaaksi vastoin PST:n lausuntoa 31-vuotiaan uzbekistanilainen miehen. Oikeus katsoi, ettei ollut riskiä, että mies pakenisi tai tuhoaisi todistusaineistoa. Turvallisuuspalvelu oli asiasta erimieltä. Mies kertoi hankkineensa kemikaalit ruosteen poistamiseen autosta. Kaksi muuta epäiltyä sen sijaan tunnusti suunnitelleensa terrori-iskuja. Lähteet: (iltalehti.fi 9.7.2010, mtv3.fi 14.10.2010)

PST:n johtaja Janne Kristiansen erosi tehtävästään
Norjan oikeusministeriö vahvisti, että Janne Kristiansen haki eroa PST:n johtajan paikalta. Ministeriön mukaan erohakemus johtui 18.1.2012 järjestetyn parlamenttikuulemisen yhteydessä tapahtuneesta paljastuksesta.

Oikeusministeri Grete Faremon mukaan tapauksessa oli kyse vaitiolovelvollisuuden laiminlyömisestä, ei lain rikkomisesta. PST:n nykyinen apulaisjohtaja Roger Berg nimitettiin PST:n johtajaksi toistaiseksi.

Parlamenttikuulemisen yhteydessä Kristiansenilta tiedusteltiin, kannattaisiko Norjan tehdä yhteistyötä Pakistanin tiedustelupalvelun kanssa. Kristiansen paljasti, että norjalaiset toimivat jo yhteistyössä Pakistanin kanssa ja norjalaisjoukkojen tiedusteluosia toimii Pakistanissa.

Jälkeenpäin Janne Kristiansen kertoi sanoneensa väärin ja tarkoittaneen poliisin yhdyshenkilöitä. PST:n agentti toimii Islamabadissa sijaitsevassa poliisin yhteyspisteessä. Lähteet: (vg.no 19.1.2012, yle.fi 19.1.2012, hs.fi 19.1.2012, kaleva.fi 19.1.2012)

Pakistan toimi nopeasti
Pian tämän jälkeen Pakistanin sisäministeri Rehman Malik kertoi, että maassa on pidätetty seitsemän pohjoismaiden kansalaista vakoilusta epäiltyinä. Hän sanoi lisäksi, että Norjalaiset agentit toimivat Pakistanissa ilman hallituksen lupaa. Pidätykset suoritettiin Balochistanin alueella Pakistanin länsiosissa. Tällä alueella ulkomaalaiset eivät saa liikkua ilman Pakistanin hallituksen lupaa.

Pidätetyillä oli Pakistanin mukaan väärennetyt henkilöpaperit. Heti ei tiedetty mitä kansallisuuksia pidätetyt edustivat. Suomen ulkoasiainministeriö ilmoitti seuraavansa tilannetta. Pakistanin turvallisuusorganisaatiot Inter-Services Intelligence (ISI) ja Intelligence Bureau (IB) ovat alkaneet seuraamaan aiempaa tarkemmin ulkomaalaisten toimia Pakistanissa. Lähteet: (pakistantoday.com 20.1.201, vg.no 21.1.2012, mtv3.fi 21.1.2012)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön