Kirjepommi - SecMeter

Go to content

Kirjepommi

Yritysturvallisuus > Henkilöturvallisuus
Kirjepommin torjuntaan on toistaiseksi kiinnitetty vähän huomiota. Hyvä torjuntastrategia kattaa kohdeanalyysin lisäksi reittianalyysin, paljastuskeinot, jatkotoimenpiteet ja koulutuksen.

Kirjepommi voi sisältää vain vähäisen määrän räjähdettä ja on kohdistettu nimetylle henkilölle. Tämän huomion pohjalta tulisi organisaatioissa tehdä riskiarvio johtohenkilöiden turvallisuustilanteesta.

Postilähetys ohittaa yrityksessä kaikki kontrollit. Usein lähetys päätyy suoraan vastaanottajalleen esim. johtajan pöydälle aiheuttaakseen tappavan paine- ja sirpalevaikutuksen.

"Kirjeessä tuntui olevan tietokonedisketti. Kun en saanut saksien kärkiä menemään heti kuoreen, ojensin kirjeen lähemmäs lukulamppua. Kuului hirveä pamaus ja kädessä vihlova tuska. Lamppu kai pelasti henkeni. Lääkärinä pystyin heti tukkimaan voimakkaan valtimoverenvuodon. Se esti minua joutumasta shokkiin" (Tohtori Mahmoud Abou-Roumie).

Kirjepommien tunnistamiseen on yrityksissä kiinnitetty toistaiseksi vain vähäistä huomiota. Hyvä torjuntastrategia kattaa kohdeanalyysin lisäksi reittianalyysin, paljastuskeinot, jatkotoimenpiteet ja koulutuksen. Kirjepommilähetys osoitetaan säännönmukaisesti yrityksen nimetylle johtohenkilölle. Kirjepommi sisältää vain vähäisen määrän räjähdettä, mutta aiheuttaa vakavia vammoja kirjeen avaajalle. Tämän huomion pohjalta tulisi organisaatioissa tehdä riskiarvio johtohenkilöiden turvallisuustilanteesta.

Postilähetys ohittaa yrityksessä kaikki kontrollit. Usein lähetys päätyy suoraan vastaanottajalleen esim. johtajan pöydälle aiheuttaakseen tappavan paine- ja sirpalevaikutuksen.

Vuoden 1996 lopussa FBI varoitti Egyptistä postitetuista joulutervehdyksistä, jotka paljastuivat kirjepommeiksi. FBI löysi kaikkiaan seitsemän kirjepommia, joista neljä oli lähetetty Washingtoniin Al-Hay-lehden toimitukseen.

Viranomaiset joutuivat tyhjentämään koko National Press Building -rakennuksen. Samassa rakennuksessa sijaitsi mm. Helsingin Sanomien toimitustilat. Kaksi pommeista oli lähetetty Leavenworthin vankilan ehdonalaisvalvojalle ja yksi nimeämättömälle sanomalehdelle.

Supo varoitti syyskuussa 1997 eräitä suomalaisia yrityksiä kirjepommiuhkasta. Uhkan aiheuttajia olivat ympäristönsuojelijoiden ääriryhmät, jotka viestittivät otteiden koventamisesta ja erityisten väkivaltaryhmien perustamisesta. Samalla, kun aktivistien joukko on vähenemässä, teot ovat kovenemassa. Nykyisin on puhuttu teollisuusjohtajien ja poliitikkojen neutraloimisesta.

Suomessa varauduttiin kirjepommilähetyksiin seuraavan kerran 3.10.2010. Tuolloin EU-maiden johtajille ja Kreikassa sijaitseviin suurlähetystöihin osoitetut kirjepommilähetykset johtivat valmiustason nostoon myös Suomessa. Kreikassa kirjepommien lähettäjiksi epäiltiin Kreikan hallitusta ja poliiseja vastaan taistelevia äärivasemmistolaisia sissejä.

Supon mukaan Suomessa valmiutta tehostettiin kaikilla tasoilla. Supo välitti kirjepommiuhkaan liittyvää tietoa myös valtioneuvoston turvaorganisaatiolle. Supon turvallisuusyksikön päällikön Kari Harjun mukaan vallitsevassa tilanteessa on syytä olla myös Suomessa hieman varautuneempi. Kari Harjun mukaan Euroopan turvallisuusviranomaiset olivat keskustelleet tilanteesta. Lähteet: (mtv3.fi 3.11.2010, MTV3-Uutislähetys 3.11.2010 klo 22.00)

Alla on kuvattu epäilyttäväksi luokiteltavan postilähetyksen luokitusperusteet. Kaikki organisaatioon osoitettu posti tutkitaan jäljempänä mainittujen periaatteiden mukaisesti ennen avaamista tai toimittamista sisäiseen postinjakeluun. Epäilyttäväksi luokitellut lähetykset siirretään turvasäilöön, kunnes niiden vaarattomuudesta on varmistuttu. Kaikkien organisaation yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien tulee noudattaa postilähetyksiensä merkinnöissä kirjeturvallisuuden edellyttämää huolellisuutta.

KIRJEPOMMIN TUNTOMERKKEJÄ

Lähetyskuoren alkuperä
Kiinnitä huomiota postimerkkeihin tai postimaksuleimoihin sekä lähettäjätietoihin. Ulkomaiset postimerkit, lentopostimerkit ja muut ulkoiset tuntomerkit saattavat kertoa tuleeko lähetys suoraan terroristitoimintaa tukevasta maasta tai maasta, jossa esiintyy kirjepommikampanjoita. Myös lähettäjätietojen puuttuminen on aina epäilyä herättävä. Ellet odota lähetystä etkä tunne lähettäjää, ota yhteyttä lähettäjään ennen avausta, mikäli yhteystiedot on kuoressa mainittu.

Lähetyskuori ilman nimettyä vastaanottajaa
Kiinnitä huomiota lähetyskuoriin, jotka ovat ilman nimettyä vastaanottajaa. On epäilyjä herättävää, mikäli lähetyskuoresta ei selvästi ilmene:

  • lähettäjän nimi, osoite ja puhelinnumero
  • vastaanottajan osoite, nimi, tehtävä tai arvo.

Lähetyskuoren käsiala
Kiinnitä huomiota tavanomaisuudesta poikkeavaan kirjoitustapaan. Tiedot kirjoitettu poikkeavalla käsialalla tai heikkolaatuisella kirjoituskoneella. Teksti väärin tavutettu. Huomioi myös merkinnät "Luottamuksellinen (Confidential)", "Henkilökohtainen (Personal)" tai "Yksityinen (Private)" jne.

Lähetyskuoren postimerkit
Kiinnitä huomiota runsaaseen postimerkkien määrän. Runsas vähäarvoisten postimerkkien määrä on aina epäilyä herättävä.

Lähetyskuoren paino
Kiinnitä huomiota lähetyksen poikkeuksellisen suureen painoon suhteessa lähetyskuoren tilavuuteen.

Lähetyskuoren tasapaino
Kiinnitä huomiota kuoren epätasapainoon sekä onko jokin lähetyskuoren sivu muista poikkeava (paksumpi, kova, muovinen, erivärinen).

Lähetyskuoren teippaus
Kiinnitä huomiota lähetyskuoren epätavallisen runsaisiin teippauksiin. Mikäli lähetyskuori on suljettu kuoren ympäri kiinnitetyllä teipillä normaalin "liimalipan" sijaan on mahdollista, että kuoreen on viritetty tomppelinloukku. Tällaista lähetystä on käsiteltävä erittäin varovasti.

Lähetyskuoren sisältö
Kiinnitä huomiota lähetyskuoren sisältöön. Tuntuuko kuoressa olevan jousia, metallijohtimia tai pehmeähköä massaa. Varoitus! älä taivuta tai venytä lähetyskuorta.

Lähetyskuoren pullistumat
Kiinnitä huomiota kuoressa oleviin pullistumiin. On mahdollista, että postinkäsittelylaitteet ovat irrottaneet pommista sulakkeen, johtimen tai liittimen postitusprosessin aikana. Kaikkien tällaisten laitteiden toiminta epävakaata ja vaarallisia. Niihin ei tule koskea.

Lähetyskuoren repeämät
Kiinnitä huomiota lähetyskuoressa oleviin repeytymiin. Räjähdysaine pakataan usein kosteudenpitävään kuorimateriaaliin. Lähetyskuoresta, jota on käsitelty kovakouraisesti saattaa pistää esiin johtoja tai jousia. Niihin ei tule koskea.

Lähetyskuoren öljytahrat
Kiinnitä huomiota lähetyskuoressa esiintyviin tummiin öljymäisiin tahroihin. Eräs kirjepommeissa käytetty räjähdysaine jättää mustia öljymäisiä tahroja kuoreen. Tahrat voivat tarkoittaa myös, että räjähdysaine on vanhaa ja epävakaata, joka tekee siitä erityisen vaarallisen.

Lähetyskuoren tuoksu
Kiinnitä huomiota lähetyskuoresta lähtevään tuoksuun. Useimmat räjähteet tuoksuvat. Kirjepommeissa käytetystä räjähdysaineesta lähtee mantelia tai marsipaania muistuttava tuoksu.

Lähetyskuoren jäykkyys
Kiinnitä huomiota lähetyskuoren jäykkyyteen. Hellävarainen käsittely voi paljastaa kuoren sisältävän esimerkiksi sytytysmekanismin. Materiaaleina jäykkä kartonki, metalli tai muovi on aina epäilystä herättävä.

Kuoren sisältämät liitekuoret
Mikäli avauksen jälkeen postinkäsittelijä huomaa kuoren sisältävän suljetun tai sinetöidyn liitekuoren tulee myös liitelähetyksen osalta soveltaa tässä esitettyjä kontrolleja.

Postin tarkastus
Ensimmäinen postilähetysten läpivalaisuun käytetty läpivalaisulaite otettiin käyttöön Pasilan postinjakelukeskuksessa. Läpivalaisulaitteella haluttiin paljastaa kirjeisiin pakattuja huumausaine-eriä. Nykyisin saapuva posti on mahdollista seuloa skannerilla viestintäsalaisuutta loukkaamatta. Käytössä on kaksi eri menetelmää

  • pommin virtapiirien skannaus
  • läpivalaisu röntgenlaitteella (edellyttää laitteen käyttäjältä turvallisuuslupaa)

Säteilylähteen sisältävän röntgenlaitteen käyttöön on haettava STUKista turvallisuuslupa. Lupaa voi hakea STUKin sivuilta löytyviltä lomakkeilla. STUK hyväksyy turvallisuuslupaa myöntäessään turvallisuudesta vastaavaksi johtajaksi toiminnan harjoittajan esittämän henkilön.

Edellytyksenä on, että kyseinen henkilö on saanut kuulustelutodistuksen koulutusorganisaatioilta, joiden koulutusohjelmat Säteilyturvakeskus on tarkastanut ja hyväksynyt.

Epäilyttävät kirjelähetykset tulee säilyttää jatkotutkimusta odottamaan paine- ja sirpalevaikutusta vaimentavaan turvasäiliöön.

Case “Unabomber (University and airline bomber)”
FBI:n etsityimpien henkilöiden listalla ollut terroristi, joka suoritti 16 kirjepommi-iskua vuosina 1978 - 1995. Iskujen seurauksena kolme henkilöä menetti henkensä ja 23 loukkaantui. Lehdistö ja poliisi antoivat tuntemattomalle ja pelkoa herättäneelle terroristille nimityksen Unabomber.

Nimitys juontuu ajalta, jolloin terroristi suuntasi ensimmäiset pommi-iskunsa yliopistoihin ja lentoyhtiöihin (university and airline bomber). Terroristin omaisten epäilyt heräsivät New York Times ja Washington Post lehtien julkaistua Unabomberin kirjoittaman 35.000 sanaa sisältävän manifestin.

Unabomberin veli otti yhteyden FBI:n, joka löysi kotietsinnöissä painavaa näyttöä erakoituneen Unabomberin asunnosta. Terroristiksi varmistui Harvardin yliopistossa opiskellut ja Miciganin yliopistossa loppututkinnon suorittanut pidätyshetkellä (vuonna 1996) 53 -vuotias entinen matematiikan professori Theodore J. Kaczynski, joka opiskeli myös suomea. FBI löysi hänen asunnosta mm. suomen kieliopin, Laske kalorisi, Kuinka tunnistat villikukat ja Kreikan mytologian käsikirjan.

Tutkimuksissaan FBI käytti laajaa kotietsintää (takavarikoi myös etsintälupaan kuulumattomia tavaroita) ja käytti uusimpia rikostutkimusmenetelmiä mm. persoonallisuuden määrittelyä ja sylki-, veri- sekä sormenjälkinäytteiden analysointia. Sylkinäytteet saatiin Unabomberin lähettämien kirjeiden postimerkeistä. Kirjeissään hän kertoi toivovansa, että pommi-iskut aiheuttaisivat yhteiskunnallista rauhattomuutta ja rohkaisisivat teollisuusjärjestelmää vihaavia ihmisiä.

EURORYHMÄN PUHEENJOHTAJALLE LÄHETETTIIN KIRJEPOMMI
Euroryhmän puheenjohtajalle Jeroen Dijsselbloemille lähetettiin kirjepommi. Kirjepommi havaittiin ennen sen päätymistä Dijsselbloemille. Pommien lähettäjäksi epäiltiin kreikkalaista äärivasemmistolaista SPF:ää. Sama järjestö lähetti kirjepommeja Euroopan johtajille myös vuonna 2010. Lähteet: (ad.nl 21.3.2017, mtv.fi 21.3.2017, hs.fi 21.3.2017, savonsanomat.fi 21.3.2017)

KIRJEPOMMI RÄJÄHTI IMF:N TOIMISTOSSA PARIISISSA
Kansainvälisen valuuttarahaston johdon assistentti sai lieviä palovammoja käsiin ja kasvoihin kirjettä avatessaan. Poliisi evakuoi useita henkilöitä evakuoitiin rakennuksesta. Samalla käynnistyi laaja poliisioperaatio.

Vain päivää aikaisemmin Berliinin valtiovarainministeriössä löydettiin kirjepommi, joka onnistuttiin tekemään vaarattomaksi. Kirjepommi oli toinen lyhyen ajan sisällä.

Valtiovarainministeri Wolfgang Schäublelle oli osoitettu paksu kirjekuori. Kirjekuoreen oli pakattu pommi. Ilotulitteista kyhätty ”flash bang” seos olisi poliisin mukaan voinut aiheuttaa vakavia vammoja avattaessa.
Pommin lähettäjäksi epäiltiin kreikkalaista äärivasemmistolaista maanalaista järjestöä nimeltä Tulisolujen salaliitto (Conspiracy of Cells of Fire). Lähteet: (tagesspiegel.de 16.3.2017, Figaro.fr 16.3.2017, leparisien.fr 16.3.2017)

KIRJEPOMMI DEUTSCHE BANKIN PÄÄJOHTAJALLE
Saksassa maan suurin liikepankki Deutsche Bank vastaanotti kirjepommin 7.12.2011. Pommin sisältänyt epäilyttävä kirjelähetys oli osoitettu pääjohtaja Josef Ackermannille. Poliisin mukaan kirje sisälsi räjähdyskelpoisen pommin. Saksan poliisi kehotti eurooppalaisia pankkeja varovaisuuteen. Lähteet: (mtv3.fi 8.12.2011, aamulehti.fi 8.12.2011, nelonen.fi 8.12.2011)

SAKARI KIURUN SIHTEERI SAI VAMMOJA KIRJEPOMMIN RÄJÄHDETTYÄ KÄSIIN
Yleisradion pääjohtaja Sakari Kiurun sihteeri avasi maanantaina 16.6.1986 Yleisradion pääjohtaja Sakari Kiurulle osoitetun kirjeen Kesäkadun toimitalon seitsemännessä kerroksessa, jolloin kirje räjähti. Räjähdys aiheutti vammoja käsiin, vatsaan ja kasvoihin. Sihteeri leikattiin Töölön sairaalassa samana päivänä.

Pommi oli sijoitettu ruskeaan, noin 30 x 20 sentin kokoiseen kirjepussiin. Sihteerin repäistessä kirjepussin auki pommi räjähti hänen käsiin. Tutkimuksissa kirjepommin lähetyspaikaksi osoittautui Helsingin pääposti ja lähetysajankohdaksi perjantai 13.6.1986 kello 8–17. Kirjepommin lähettäjää ei saatu koskaan selville. Lähde: (Helsingin Sanomat 17.6.1986)

Sääntö nro 3
Siltä, jolla on vastuu, puuttuu oikeus jälkiviisauteen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 1
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.
Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Back to content