Henkilöturvallisuusselvitys - SecMeter

Sisältöön

Henkilöturvallisuusselvitys

Yritysturvallisuus > Henkilöstöturvallisuus
Henkilöturvallisuusselvityksen tarkoitus on estää Suomen turvallisuuden kannalta olennaisten tietojen päätyminen vääriin käsiin. Selvityksiä laaditaan vain laissa määriteltyihin tehtäviin.

Henkilöturvallisuusselvityksellä tarkoitetaan henkilön nuhteettomuuden tai luotettavuuden toteamiseksi laadittavaa selvitystä henkilön taustasta.

Henkilöturvallisuusselvitys ei rajoita työnantajan tai koulutuksen järjestäjän henkilövalintoihin liittyviä oikeuksia.

Turvallisuusselvityksen tekijällä on huolellisuus- ja tarkastamisvelvollisuus tietojen käyttämisessä. Lähde: (apulaisoikeusasiamiehen sijainen Pasi Pölönen 4.7.2012 Dnro 150/4/11)

Työntekijöiden perusoikeuksien kunnioittaminen oli työnantajien henkilöön kohdistamien testien ja selvitysten osalta 1990-luvulle tultaessa varsin vaatimattomalla tasolla.

Lainsäädäntö oli vanhentunutta ja jätti tilaa moninaisille yksipuolisille toimintatavoille. Työntekijöitä voitiin velvoittaa erilaisiin testeihin ja heistä voitiin pyytää turvallisuusselvityksiä kevein perustein henkilölle kertomatta. Vuosien myötä paine epäkohtien poistamiseksi oli kasvanut ja tavoittanut myös lainsäätäjän.

Työministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää tietosuojaongelmia erityisesti henkilöstövalintojen, testausten ja valvonnan osalta. Henkilötietojen väärinkäytön vaara oli lisääntynyt lainsäädännön vanhentuessa.

Työlainsäädännöstä puuttui säännökset mm. työhönottotestauksista, huume- ja geenitesteistä sekä työsuhteen aikaisesta valvonnasta. Työryhmän tuloksia odotettiin vuoden 1997 loppuun mennessä.

Elettiin aikaa, jolloin mm. Merita-pankki edellytti kaikilta pankin työntekijöiltä Hiv-testausta. Aids-tukikeskuksen sosiaalityöntekijä totesi, että testaaminen on selvästi lain vastainen toimenpide. Ongelmana nähtiin työntekijöiden haluttomuus käräjöidä työnantajaa vastaan. Sosiaalityöntekijän mielestä:

  • Hiv-testiä ei saanut kytkeä työpaikkaan.
  • Henkilöä ei saanut pakottaa testiin.

Meritan johtavan työterveyslääkärin mukaan testejä oli tehty yli kymmenen vuotta vuosina 1985 - 1997, siis jo ennen Merita-pankkia SYP:n aikana. Työterveyslääkärin mukaan:

  • testaaminen oli laillista
  • henkilökunta suhtautui testiin erittäin myötämielisesti
  • henkilöitä ei pakotettu testiin
  • kukaan ei menettänyt työpaikkaansa hiv-positiivisuuden vuoksi.

Lähteet: (Ilta-Sanomat 20.9.1997 ja Iltalehti 20.9.1997)

Luotettavuuslausuntoja on laadittu ja käytetty jo kauan ennen supon perustamista. Ensimmäiset luotettavuuslausunnot olivat tarinoita, joita kertoivat työkaverit, naapurit ja vihamiehet. Lausunnot pohjautuivat kertojien subjektiivisiin näkemyksiin.

Luotettavuutta arvioitiin lähinnä poliittisen vakaumuksen mukaan. Esimerkiksi Sven Laine keräsi mustia listoja ja myi luotettavuuslausuntoja työnantajille perustamansa Työturvallisuusliitto yrityksen puitteissa ja Neuvostoliitto pyysi Hella Wuolijoelta luotettavuuslausuntoja suomalaisista poliitikoista.

Supon aloittaessa toimintansa vuonna 1949 se peri edeltäjiltään manuaaliset arkistot, joita oli mahdollisuus hyödyntää luotettavuuslausuntojen laadinnassa. Henkilön poliittisella vakaumuksella oli edelleen keskeinen merkitys.

Tietoja luovutettiin viranomaistahoille, lähinnä poliisin, rajavartioston ja ulkoasiain-, sisäasiain- tai puolustushallinnon palvelukseen pyrkivistä sekä upseerikoulutettavista ja muista asevelvollisista. Tavoitteena oli estää valtion turvallisuutta vaarantava toiminta, esimerkiksi tiedustelutoiminta ja ylipäätään rikollinen toiminta valtion turvallisuuden kannalta merkittävissä viroissa ja tehtävissä.

Supo antoi henkilöstöturvallisuutta koskevia tietoja viranomaisille ja yhteisöille varsinaisen lainsäädännön perusteella vuodesta 1995 vuoteen 2002 poliisin henkilörekistereistä annetun lain poliisin henkilörekisterilain (509/1995) 23 §:n nojalla. Tuolloin poliisilla oli oikeus käyttää poliisin henkilörekisterin tietoja tarpeellisessa laajuudessa lausuntoa annettaessa

  • valtion virkamieslain (750/94) 7 §:ssä tarkoitettua virkaa hakeneen tai kyseiseen virkaan nimitetyn henkilön luotettavuudesta
  • henkilön luotettavuudesta tehtävään, johon liittyi pääsy valtion salaisuuksiin tai sellaisiin yrityssalaisuuksiin, joiden luvattomasta ilmaisemisesta voisi aiheutua vaaraa valtion turvallisuudelle taikka huomattavalle yleiselle tai yksityiselle taloudelliselle edulle.

Lausuntoa annettaessa ei saanut mm. käyttää poliisin epäiltyjen rekisterin tietoja. Poliisilla oli oikeus luovuttaa muita poliisin henkilörekisterin tietoja, jos se oli lausunnon tarkoituksen kannalta välttämätöntä. Rrekisteröidyllä oli oikeus saada tieto siitä, oliko hänestä annettu lausunto, ja hänelle on ilmoitettava lausunnon pyytämisestä tai antamisesta, jollei tästä aiheutunut ilmeistä vaaraa valtion turvallisuudelle.

Henkilöturvallisuusselvitysten kohdalla poraudutaan yksilön perusoikeuksien kannalta ehkä kaikkein arimmalle yksityisyyden alueelle. Henkilöturvallisuusselvityksen tuloksen merkityksen arviointi valintaprosessissa on usein ongelmallista ja jää kaikissa tilanteissa rekrytoivan työnantajan vastuulle.

Vuonna 1998 ilmeni tapaus, jossa tietotekniikka-alan työtä hakenut naishenkilö ei saanut paikkaa supon väärien rekisteritietojen takia. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Helsinki-liiton vuosiraportissa moititaan mm. poliisin toimintaa ja tietosuojaa. Artikkelin mukaan supo ei ottanut vastuuta rekisteriensä todenperäisyydestä antaessaan työnantajille luotettavuuslausuntoja.

Helsinki-liitto on 39 kansainvälisen komitean kattojärjestö, joka valvoo Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön sitoumusten toteutumista Etyjin osanottajavaltioissa. Lähde: (Helsingin Sanomat 16.8.1999)

Eräässä toisessa tapauksessa supon ylitarkastaja Matti Mikkola kertoi julkisuuteen, että hänen esimiehensä oli pyrkinyt vääristelemään luotettavuuslausuntoa. Tiettävästi supo on muuttanut luotettavuuslausuntoja menneinä aikoina kolme tai neljä kertaa.

Supossa havaittiin, että luotettavuuslausuntomenettelyyn oli saatava oma lainsäädäntö, vaikka arvioitiin, että uusi laki lisäisi sen työmäärää ja sen seurauksena syntyisi tarve rekrytointeihin. Lausuntomäärät olivat joka tapauksessa kasvussa yritysten palkkaamien turvallisuuspäälliköiden ja tiukentuvien turvallisuusvaatimusten myötä. Samalla oli vastattava myös kansainvälisiin turvallisuushaasteisiin.

Supo oli antanut vuodesta 1982 vuoteen 2002 noin 90 000 luotettavuuslausuntoa eri organisaatioille. Vuonna 1999 annetuista noin 8 000 lausunnosta 1,8 prosenttia oli sellaisia, joissa supo katsoi aiheelliseksi ilmoittaa työnantajalle henkilöstä jotain tietoja. Vuonna 2000 suojelupoliisi antoi lähes 8 500 luotettavuuslausuntoa, joka kertoo siitä, että tietyt yritykset (pankit, teleoperaattorit) pyysivät luotettavuuslausuntoja rutiininomaisesti osana normaalia rekrytointiprosessia.

Poliisihallinnon ja erityisesti Poliisikoulun lisäksi määrällisesti merkittävimpiä lausunnon pyytäjiä olivat olleet julkishallinnon organisaatiot, kuten ulkoasiainministeriö, sisäasiainministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö. Yrityksistä määrällisesti merkittävimpiä lausunnon pyytäjiä olivat tietotekniikan, tieto- ja teleliikenteen sekä tietoturvan toimialoilla toimivat yritykset ja rahoituslaitokset.

Laki turvallisuusselvityksistä 8.3.2002/177
Vuonna 2002 henkilöstöturvallisuuden varmistamiseksi tehtävää luotettavuuslausuntomenettelyä täsmennettiin lainsäädännöllä (laki turvallisuusselvityksistä 8.3.2002/177). Laki tuli voimaan 1.9.2002.

Lain tavoitteena oli tarjota yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti keskeisille organisaatioille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet suojautua luvatonta tiedustelua, vakoilua, tietoturvallisuusrikoksia ja muuta vakavaa rikollisuutta vastaan. Uudella lailla haluttiin vahvistaa myös yksilön oikeusturvaa ja tietosuojaa. Lain myötä aiempi luotettavuuslausunto muuttui henkilöturvallisuusselvitykseksi, joita oli laajuudeltaan kolme eri tasoa

  • suppea henkilöturvallisuusselvitys
  • perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys
  • laaja henkilöturvallisuusselvitys.

Lain myötä supo ryhtyi perimään henkilöturvallisuusselvityksistä valtion maksuperustelain mukaista korvausta. Supo sai käyttöönsä myös uusia tietolähteitä mm. ulosottoviranomaisen, tullin, rajavartiolaitoksen ja oikeuslaitoksen rekisteritiedot sekä oikeuden luovuttaa lausuntoja EU-instituutioiden lisäksi myös Natolle ja WEU:lle.

Lausuntojen määrää uusi laki ei kuitenkaan kyennyt hillitsemään, vaikka Suomessa harvoilla organisaatioilla on sellaisia tehtäviä, joihin voidaan soveltaa esimerkiksi nykyistä perusmuotoista henkilöturvallisuusselvitysmenettelyä.

Supon antamien henkilöturvallisuusselvitysten määrällinen kasvu jatkui edelleen. Vuonna 2003 selvityksiä tehtiin vajaa 5 000. Vuonna 2009 ylittyi 10 000 henkilöturvallisuusselvityksen raja. Tuolloin supo teki ennätykselliset 11 103 henkilöturvallisuusselvitystä. Vuonna 2010 tehtiin noin 15 000 henkilöturvallisuusselvitystä.

Noin 2 % (200 tapausta) osalta ilmeni raskauttavia seikkoja. Lausuntomenettelyn piiriin kuului noin 70 yritystä mm. pankkeja, teleoperaattoreita mm. Nordea ja Elisa sekä teknologiayrityksiä mm. Nokia. Myöhemmin havahduttiin henkilöturvallisuusselvitysten veronmaksajille aiheuttamiin kustannuksiin.

Päällekkäiset henkilöturvallisuusselvitykset olivat maksaneet vuosittain vähintään noin 700 000 euroa. Vuosittain oli tehty yli 23 000 päällekkäistä henkilöturvallisuusselvitystä. Oikeusministeriön muistion perusteella poliisihallinto ja puolustusvoimat tekivät toistuvia henkilöturvallisuusselvityksiä samoista henkilöistä, jopa kahdeksan kertaa vuodessa. Syynä oli vuonna 2002 voimaan tullut epäselvä lainsäädäntö.

Paikallispoliisi teki vuonna 2010 noin 30 000 henkilöturvaselvitystä, joista 10 000 oli päällekkäisiä. Supo teki samana vuonna 3 000 päällekkäistä henkilöturvallisuusselvitystä. Tuolloin voimassa ollut lainsäädäntö edellytti, että mm. poliisilaitosten ostopalveluiden asiantuntijoista jouduttiin tekemään erillinen henkilöturvallisuusselvitys jokaiselle poliisiasemalle, koska saman viranomaisen yhdessä toimipisteessä tekemä henkilöturvallisuusselvitys ei ollut voimassa toisessa toimipisteessä. Lähteet: (yle.fi 24.8.2011, Ykkösen aamu-tv uutislähetykset 24.8.20

Lain uudistamistyö käynnistyi
Henkilöturvallisuusselvityksiä koskevaa lakia haluttiin jälleen uudistaa. Oikeusministeriö asetti vuonna 2008 työryhmän valmistelemaan 1.9.2002 voimaantuleen turvallisuusselvityksiä koskevan lain uudistamista. Perusteena uudistukselle oli tietoturvallisuuden ja turvallisuustoimien merkityksen kasvu mm. lisääntyneen kansainvälisen yhteistyön vuoksi.

Nyt työryhmän tavoitteena oli henkilöturvallisuusselvityksiä koskevan lainsäädännön kehittäminen siten, että henkilöstön sekä yritysten luotettavuus ja niiden toimitilojen turvallisuus voidaan tehokkaasti ja perusoikeudet huomioon ottavalla tavalla selvittää keskeisten yleisten ja yksityisten etujen suojaamiseksi.

Työryhmän tuli antaa mietintönsä viimeistään 31.3.2010. Työryhmä päätyi ehdottamaan lakia, jonka perusteella suojelupoliisille tulisi myös oikeus hyväksyä yritykset, joilla on oikeus antaa turvallisuusluokituksia niitä tarvitseville yrityksille.

Samalla oli tarkoitus uudistaa henkilöturvallisuusselvityksistä annettua lainsäädäntöä niin, että aiempi kolmitasoinen (suppea, perusmuotoinen ja laaja) henkilöturvallisuusselvityskäytäntö poistuisi ja suppean henkilöturvallisuusselvitys korvautuisi poliisin tekemällä rikostaustaselvityksellä.

Esityksen mukaan aiempi perusmuotoinen ja laaja henkilöturvallisuusselvityskäytäntö korvautuisi henkilöturvallisuusselvityksellä, joka voitaisiin tehdä tietyissä tilanteissa myös laajana. Uuden lain mukaisista selvityksistä käytettäisiin yhteisnimitystä taustaselvitys.

Taustaselvitykset edellyttäisivät aina selvityksen kohteen kirjallista lupaa. Supo päättäisi yrityksen hakemuksesta, kenestä voidaan laatia henkilöturvallisuusselvitys, rikostaustaselvitys tai vaatia esitettäväksi rikostaustaote. Eduskunnan käsittelyyn lakiehdotus oli määrä saada aikaisintaan syksyllä 2011. Eduskunnan käsittely siirtyi kuitenkin vuodelle 2012.

Laki turvallisuusselvityksistä (726/2014)
Uusi laki turvallisuusselvityksistä (726/2014) ei toteutunut täysin oikeusministeriön asettaman työryhmän esityksen mukaisesti. Uusi laki tuli voimaan 1.1.2015 ja kumosi aiemmin annetun lain turvallisuusselvityksistä (177/2002). Lain tarkoituksena on tarjota mahdollisuuksia ehkäistä ennakolta toimintaa, joka voi vahingoittaa valtion

  • turvallisuutta
  • maanpuolustusta
  • Suomen kansainvälisiä suhteita
  • yleistä turvallisuutta
  • muita edellä mainittuihin verrattavia yleisiä etuja tai
  • erittäin merkittävää yksityistä taloudellista etua
  • etujen suojaamiseksi toteutettavia turvallisuusjärjestelyjä.

Henkilöturvallisuusselvitys
Työnantajan on kirjallisella selvityksellä osoitettava, että henkilön työtehtävä täyttää henkilöturvallisuusselvityksen laadinnalle asetetut vaatimukset ja yrityksen turvallisuusjärjestelyt ovat asianmukaisia. Turvallisuusjärjestelyjen asianmukaisuus voidaan osoittaa:

  • hyväksytyn arviointilaitoksen antamalla todistuksella (1405/2011)
  • Viestintäviraston antamalla todistuksella
  • yritysturvallisuusselvitystodistuksella
  • turvallisuussuunnitelmalla
  • muulla vastaavalla selvityksellä.

Henkilöturvallisuusselvitykset laaditaan, kuten aiemmassa laissa

  • perusmuotoisina
  • laajoina
  • suppeina.

Henkilöturvallisuusselvityksen laatimisen ja siihen liittyvän luotettavuuden seurannan edellytys on, että selvityksen kohteena oleva henkilö on antanut kirjallisen suostumuksen. Suostumus voi kattaa kaikki ne tilanteet, joissa suostumuksessa määritellyn palvelussuhteen tai tehtävän aikana on tarpeen laatia turvallisuusselvitys tai antaa sen perusteella henkilöturvallisuusselvitystodistus. Suostumus voidaan antaa myös siten, että se koskee kaikkia tietyn hallinnonalan tehtäviä.

Henkilöturvallisuusselvitystä on haettava kirjallisella hakemuksella, johon on liitettävä selvityksen kohteena olevan henkilön suostumusasiakirja. Henkilöturvallisuusselvitystä voi hakea työnantaja, koulutuksen järjestäjä tai selvityksen kohteena oleva henkilö itse. Henkilöturvallisuusselvitystä ei laadita, jos selvityksen kohteesta on laadittu aiemmin voimassa oleva vastaava turvallisuusselvitys.

Työnantajan on ilmoitettava viran tai tehtävän hakua koskevassa ilmoituksessa tai muulla sopivalla tavalla, että tehtävään valittavasta henkilöstä tehdään henkilöturvallisuusselvitys.

Koulutuksen järjestäjän on ilmoitettava koulutukseen hakua koskevassa ilmoituksessa tai muulla sopivalla tavalla, että koulutukseen valittavasta henkilöstä tehdään henkilöturvallisuusselvitys.

Jos henkilö hakee itse henkilöturvallisuusselvityksen laadintaa, suostumusasiakirjan sijasta henkilön on annettava ilmoitus.

Yritysturvallisuusselvitys
Yritysturvallisuusselvityksellä tarkoitetaan yrityksen ja sen vastuuhenkilöiden luotettavuuden, yrityksen tietoturvallisuuden tason sekä sitoumustenhoitokyvyn arvioimiseksi laadittavaa selvitystä.

Sillä, joka aikoo hakea yritysturvallisuusselvitystä siitä, jonka kanssa on tarkoitus tehdä hankintasopimus, on hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ilmoitettava yritysturvallisuusselvityksen laadinnasta. Jos kysymys ei ole julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetussa laissa (1531/2011) tarkoitetusta puolustus- ja turvallisuushankinnasta, asiasta voidaan ilmoittaa myös muulla tavalla. Yritysturvallisuusselvitys voidaan laatia mm. seuraavissa tilanteissa:

  • yritysturvallisuusselvitys on laadittava tai voidaan laatia lain tai sen nojalla annetun säännöksen mukaan taikka kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi
  • viranomainen on tekemässä yrityksen kanssa sopimusta, jonka yhteydessä yritykselle luovutetaan viranomaisen luokiteltuja asiakirjoja

Toimivaltaiset viranomaiset

  • Perusmuotoisen henkilöturvallisuusselvityksen ja yritysturvallisuusselvityksen tekemisestä päättää suojelupoliisi.
  • Poliisihallituksen määräämä poliisihallinnon yksikkö päättää suppean henkilöturvallisuusselvityksen laatimisesta.
  • Supo laatii suppean henkilöturvallisuusselvityksen, jos selvitys on tarpeen kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi.
  • Pääesikunta laatii henkilöturvallisuusselvityksen, jos selvityksen kohde toimii tai hänen on tarkoitus toimia Puolustusvoimissa tai hoitaa Puolustusvoimien antamaa tehtävää taikka jos turvallisuusselvitys liittyy Puolustusvoimien toimintaan tai hankintoihin.
  • Pääesikunta laatii yritysturvallisuusselvityksen yrityksestä, joka hoitaa tai jonka on tarkoitus hoitaa Puolustusvoimien antamaa tehtävää, taikka yrityksestä, joka liittyy puolustusvoimien hankintoihin.
  • Viestintävirasto laatii yritysturvallisuusselvityksen osana tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden tasoa koskevan selvityksen.

Voimassaoloaika
Turvallisuusselvitys on voimassa toistaiseksi, enintään kuitenkin viisi vuotta. Sama koskee turvallisuusselvityksen perusteella annettavaa todistusta, jollei todistusta ole annettu määräaikaista tehtävää varten, tiettyyn hankkeeseen kuuluvaa tehtävää varten tai toimivaltainen viranomainen selvitykseen liittyvien erityisten olosuhteiden vuoksi päätä toisin.

Tietojen poistuminen rekisteristä
Turvallisuusselvitysrekisteriin talletetut tiedot poistetaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua vastaavan uuden turvallisuusselvityksen laatimisesta tai turvallisuusselvityksen tai turvallisuusselvitystodistuksen voimassaolon päättymisestä taikka siitä, kun se tehtävä, jota varten turvallisuusselvitys on laadittu, on päättynyt tai kun turvallisuusselvitystodistus on peruutettu.

Nuhteettomuusseuranta
Suojelupoliisi tekee nuhteettomuusseurantaa voimassa olevan henkilöturvallisuusselvityksen omaavista henkilöistä. Nuhteettomuusseurannassa vertaillaan rikosasioiden vireilläolo- ja ratkaisutietoja poliisin ja oikeushallinnon rekistereistä supon turvallisuusselvitysrekisterissä oleviin henkilöihin.

Arviointikriteerilautakunta
Arviointikriteerilautakunta toimii oikeusministeriön yhteydessä. Arviointikriteerilautakunnan tehtävänä on käsitellä ja esittää yleisiä tulkintasuosituksia.

EDUSKUNNASSA SÄILYTETTIIN TURVALLISUUSSELVITYKSISSÄ KERÄTTYJÄ HENKILÖTIETOJA LAIN VASTAISESTI
Eduskunnan turvallisuusosasto on eduskunnan pääsihteerin alainen yksikkö. Keskusrikospoliisi epäili eduskunnan kanslian turvallisuusosastolla työskennellyttä naista virkavelvollisuuden rikkomisesta ja tietosuojarikoksesta. Henkilö pidätettiin virantoimituksesta rikostutkinnan ajaksi.

Henkilön epäiltiin tallentaneen ja säilyttäneen yli tuhannen henkilön turvallisuusselvityksissä käytettyjä henkilötietoja vastoin lakia. Tietosuojaloukkaukset olivat tapahtuneet vuosina 2017–2023. Jutun tutkinnanjohtajana toimi rikostarkastaja Tomi Taskila.

Esitutkinnassa selvisi, että tietoturvaloukkauksen kohteeksi oli joutunut todennäköisesti yli tuhat ihmistä, kuten mm. eduskunnassa työskennelleitä virkamiehiä, ministerien erityisavustajia, kansanedustajien avustajia, rakennusurakoitsijoita ja aliurakoitsijoita. Kansanedustajia ja ministereitä tietoturvaloukkaukset eivät koskeneet, koska heille ei tehdä turvallisuusselvityksiä. Lähteet: (poliisi.fi keskusrikospoliisi tiedotteet 12.2.2024, yle.fi 12.2.2024, mtvuutiset.fi 12.2.2024, ess.fi 12.2.2024)

SUPON YLIETSIVÄN EPÄILTIIN SYYLLISTYNEEN VIRKARIKOKSEEN
Valtakunnansyyttäjänvirasto aloitti helmikuussa 2019 esitutkinnan, jossa selvitettiin, oliko supon ylietsivä syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttämiseen tai virkavelvollisuuden rikkomiseen. Jutun tutkinnanjohtajaksi määrättiin kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen. Tutkinnassa poliisi käytti myös pakkokeinoja, kuten kotietsintää. Ylietsivä pidätettiin virasta toistaiseksi.

Epäilyn alaisen ylietsivän virkatehtäviin kuului yritysturvallisuusselvityslakiin perustuvien selvitysten suorittaminen. Yritysturvallisuusselvitystä laadittaessa selvitetään hakemuksessa esitettyjen tietojen ja turvallisuusselvityslain 37 §:ssä tarkoitettujen tietolähteiden sekä yritykseen tehtyjen tarkastusten perusteella, miten yritys huolehtii turvallisuusjärjestelyistä.

Virkatehtäviensä ohella ylietsivä oli mukana turvallisuusalan yrityksessä, joka oli myynyt turvallisuuspalveluita yritysturvallisuusselvityksen kohteena olleelle Fennovoimalle. Poliisi epäili myös entistä Fennovoiman työntekijää avunannosta virka-aseman väärinkäyttämiseen tai virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Supo ei ollut tietoinen ylietsivän kaksoisroolista. Ilmoitus tuli poliisille Fennovoimasta. Ylietsivä ei ollut hakenut yritystoiminnalleen sivutoimilupaa. Supon päällikön Antti Pelttarin mukaan supon virkamiehillä ei voi olla yritystoimintaa, joka liittyy virkatoimiin. Lähteet: (hs.fi 25.3.2019, 26.3.2019, valtakunnansyyttajanvirasto.fi tiedotteet 26.3.2019, supo.fi tiedotteet 26.3.2019)

PATENTTI- JA REKISTERIAHLLITUS EI PYSTY TARKISTAMAAN TYÖHÖN TULIJOIDEN TAUSTOJA
Helsinkiläinen velallisen epärehellisyydestä tuomittu ja 350.000 mk kavalluksesta epäilty varatuomari rekrytoitui Patentti- ja rekisterihallituksen sisäiseksi tarkastajaksi. Iltalehden artikkelin mukaan Patentti- ja rekisterihallitus ei pysty tarkistamaan työhön tulijoiden taustoja. Viraston ylijohtajan mielestä "se mitä väitettyihin rikoksiin tulee, en osaa vastata, koska me emme omin toimin saa rikosrekisteristä tietoja muutoin kuin oikeusministeriön kansliapäällikön luvalla. Ja silloinkin vain erittäin painavista syistä". Lähde: (Iltalehti 10.2.1999)

OIKEUSMINISTERIN ERITYISAVUSTAJA SALASI EHDOLLISEN VANKEUSTUOMIONSA
Oikeusministerille asia tuli täytenä yllätyksenä. Jälkeenpäin oikeusministeri harmittelee, ettei ymmärtänyt kysyä erityisavustajansa taustoja. Oikeusministeri kommentoi lehdessä "ei tullut mieleenikään kysyä". Lähde: (Ilta-Sanomat 28.9.1995)

SUOMALAISET SINISILMÄISIÄ TEOLLISUUSVAKOILUN SUHTEEN
Suomalaiset ovat sinisilmäisiä ja hyväuskoisia teollisuusvakoilun suhteen, totesi supon päällikkö Eero Kekomäki. Pienemmät yrittäjät eivät ole aina valmiita noudattamaan kaikkia varotoimenpiteitä. Lähde: (Iltalehti 6.2.1995)
Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön