Työsuhteen päättäminen - SecMeter

Sisältöön

Työsuhteen päättäminen

Yritysturvallisuus > Henkilöstöturvallisuus
Työsopimuslaissa (55/2001) on säädetty työsuhteen päättämisperusteista. Työntekijä on työnantajaan nähden alisteisessa asemassa, joten on tärkeätä, että työntekijän irtisanomissuojasta on määrätty lailla.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksessa lain säännöksistä poiketen ainoastaan niistä seikoista, joista laissa on nimenomainen maininta sopimisoikeudesta.

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole solmittu määräaikaiseksi. Irtisanomisten osalta työnantajan on sovellettava irtisanomisperusteita (suhtautuminen rikkomuksiin, ohjeiden noudattaminen, hoitoonohjaus, varoituskäytännöt) syrjimättömästi kaikkiin työntekijöihin.


Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt voivat sopia työehtosopimuksella (TES) laista poiketen tietyistä asioista. Työehtosopimusmääräyksiä voivat noudattaa vain työehtosopimuslain tai työsopimuslain yleissitovuussäännöksen nojalla työehtosopimukseen sidotut työnantajat.

Työnantajan on varattava työntekijälle ennen irtisanomista tilaisuus tulla kuulluksi ja mahdollisuus käyttää avustajaa. Kuulemisvelvollisuuden laiminlyönti otetaan huomioon laittoman irtisanomisen korvauksia määrättäessä.
Työnantajan on kuulemisen jälkeen arvioitava olisiko irtisanominen vältettävissä siirtämällä henkilö toisiin tehtäviin. Siirtovelvollisuutta ei ole, jos työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista.

Johtajien erottamisten kohdalla irtisanoutumisesta sovitaan yleensä ”hyvässä yhteisymmärryksessä”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että irtisanoutuvalle johtajalle maksetaan korvaus irtisanoutumisesta. Yleensä samalla sovitaan myös irtisanoutumiseen johtaneiden seikkojen ja siihen liittyneiden menettelytapojen salassapidosta.

Työsuhteen päättämisperusteet
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä ilmoitettava kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivä ja irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty. Työnantajan riskinä on oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus, jos riita aiheutuu työsuteen päättämisperusteiden ilmoittamatta jättämisestä. Irtisanomisperusteen riittävyyden rajatilanteissa työsuhteen jatkumista turvaavilla seikoilla oli työsuhdeasioissa suuri painoarvo.

Työnantajan arvostelu yhteisömediassa
Yhteisömediassa esimerkiksi Facebookissa työntekijä ei voi arvostella julkisesti työnantajaansa miten tahansa. Työpaikalla ilmenevät ristiriidat tulee käsitellä ja sopia ensisijaisesti työyhteisön sisällä. Vastuullisuuden vaatimus kasvaa sitä mukaa mitä ylemmällä yrityksen hierarkiatasolla henkilö toimii.

Työntekijä ei voi paljastaa yhteisömediassa liikesalaisuuksia tai kertoa yrityksen sisäisistä ristiriidoista yksinomaan työnantajan vahingoittamistarkoituksessa. Työnantajalla ei ole kuitenkaan oikeutta puuttua rajatun henkilöryhmän käymiin keskusteluihin, eikä julkisen keskustelun osalta muuhun kuin työsuhteessa olevan henkilön yritystä vahingoittavaan arvosteluun.

Työsuhteen päättämistavat

  • Työsuhteen koeaikapurku (TSL 1:4)
  • Työsuhteen irtisanominen (TSL 7:2)
  • Työsuhteen purkaminen (TSL 8:1)

Työsuhteen koeaikapurku
Koeaikana työsopimus voidaan purkaa asiallisesta syystä heti päättyväksi. Työntekijän riitauttaessa työsuhteen purkamisen on työnyöntekijän ensin näytettävä toteen purkuperusteen epäasiallisuus. Vastaavasti työnantajan on todistettava purkuperusteen asiallisuus.

Työsuhteen irtisanominen
Työsuhde voidaan irtisanoa asiallisesta ja painavasta perusteesta kuten esimerkiksi työsuhteeseen liittyvien velvoitteiden vakavasta laiminlyönnistä tai rikkomisesta. Työsuhteen irtisanomisperusteita voivat olla esimerkiksi:

  • työstä kieltäytyminen
  • työtehtävien laiminlyönti
  • aiheettomat poissaolot
  • ohjeiden vastainen menettely
  • kunnianloukkaus
  • kilpaileva toiminta
  • liikesalaisuuden paljastaminen
  • sukupuolinen häirintä ja ahdistelu
  • tuotannolliset ja taloudelliset syyt (YT-menettely).

Varoitusmenettely
Irtisanomista ei saa suorittaa ennen kuin työntekijälle on annettu varoitus esimerkiksi epäasiallisesta käytöksestä tai velvollisuuksien laiminlyönnistä. Varoitukseen johtava peruste voi olla esimerkiksi päihteiden väärinkäyttö tai työtehtävän laiminlyönti. Työnantaja voi antaa työntekijälle varoituksen oman harkintansa perusteella. Varoituksen antamisesta ei tarvitse neuvotella työntekijän kanssa. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata virheellinen toiminta.

  • Varoitus annetaan henkilölle puhuttelun yhteydessä.
  • Varoitus on annettava näyttösyistä kirjallisena ja siinä on uhattava henkilöä työsuhteen päättämisellä.
  • Varoitus ei ole yleisluonteinen, vaan koskee ainoastaan varoituksessa mainittua virheellistä toimintaa.
  • Varoituksella ei ole täsmällistä määräaikaa, vaan sen kesto on harkinnanvarainen.
  • Työntekijän toimiessa varoituksesta huolimatta virheellisesti työsuhde voidaan irtisanoa.

Työntekijästä johtuvat suorat päättämisperusteet

  • Varoitusta ei tarvitse antaa, jos kyseessä on niin vakava rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista.
  • Rikollinen teko. Mitä selvemmin rikos liittyy työtehtävien hoitoon ja työsuhteeseen, sitä todennäköisemmin kyseessä on työsuhteen purkuperuste.
  • Sairauslomaoikeuden väärinkäyttö. Sairauslomaoikeuden väärinkäytön perusteen käyttö työsuhteen irtisanomisessa edellyttää, että työntekijä on tietoisesti tai törkeällä huolimattomuudella vaarantanut sairausloman tarkoituksen toteutumisen.
  • Kilpailukiellon tai salassapitovelvoitteen rikkominen

Työsuhteen purkaminen
Työsuhde voidaan purkaa vain erittäin painavasta syystä. Työnantajan on käytettävä purkuoikeutta 14 päivän kuluessa siitä, kun on saatu tieto purkamisperusteen täyttymisestä. Vanhentunutta purkamisperustetta voidaan käyttää kohtuullisen ajan irtisanomisperusteena. Työsuhteen purkamisperusteita voivat olla esimerkiksi:

  • työsopimusta solmittaessa työntekijä johtaa työnantajaa harhaan
  • työturvallisuuden törkeä vaarantaminen
  • päihdyttävien aineiden käyttö tai päihtyneenä esiintyminen työpaikalla
  • väkivaltainen käytös
  • kunnianloukkaus.

Henkilöstöön kohdistuva väkivalta
Väkivalta tai sillä uhkaaminen voi muodostaa työsuhteen purkuperusteen. Esimerkiksi esineiden heittäminen toista kohti tai kahvin kaataminen toisen päälle on väkivaltaa.

Asiakkaaseen kohdistuva väkivalta
Työnantaja on oikeutettu päättämään työsuhteen ilman varoitusmenettelyä, jos työntekijä käyttää asiakkaaseen lievääkin väkivaltaa.

Työnantajaan kohdistuva väkivalta
Väkivaltainen käytös työnantajaa kohtaan on työsuhteen päättämisperuste ilman varoitusmenettelyä. Esimiehen töniminen, tuuppiminen, kiroilu, asiaton huutaminen voi loukata esimiehen kunniaa ja fyysistä koskemattomuutta.

Vapaa-aikana tapahtuva väkivaltainen käytös
Väkivaltainen käytös vapaa-aikana työpaikalla esimerkiksi työpaikan juhlatilaisuudessa on yleensä työsuhteen päättämisperuste.

Irtisanominen sairausloman aikana
Työntekijä voidaan irtisanoa sairausloman aikana, ellei alakohtainen TES muuta määrää. Irtisanominen voi tapahtua esimerkiksi puhelimitse, joka vahvistetaan postitse kirjattuna lähetettävällä kirjallisella irtisanomisilmoituksella. Irtisanomisaika alkaa juosta työntekijän noudettua ilmoituksen postista tai 7 päivän kuluttua kirjeen jättämisestä postin kuljetettavaksi.

Irtisanominen vuosiloman aikana

  • Työntekijä voidaan irtisanoa vuosiloman aikana puhelimitse, jolloin irtisanomisaika alkaa välittömästi.
  • Mikäli vuosilomaa on jäljellä vähintään kaksi viikkoa ja irtisanominen tapahtuu kirjeitse tai sähköpostitse alkaa irtisanomisaika juosta loman päättymistä seuraavana päivänä.
  • Mikäli vuosilomaa on jäljellä vähemmän kuin kaksi viikkoa, alkaa irtisanomisaika juosta tiedoksisaantipäivänä tai 7 päivän kuluttua kirjeen jättämisestä postin kuljetettavaksi.

Perusteettoman irtisanomisen seuraukset
Työntekijällä on oikeus vain korvaukseen, ei työpaikan takaisin saantiin. Työnantajalle tuomittavan korvauksen suuruus on riippuvainen irtisanotun työntekijän työsuhteen kestosta, uuden työn saantimahdollisuuksista, kuten iästä, kokemuksesta ja koulutuksesta. Korvauksen suuruus on 3-24 kk palkka. Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun osalta korvauksen suuruus on 30 kk palkka.  

Työtodistus
Työntekijällä on oikeus saada työtodistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien sisällöstä. Erikseen pyydettäessä on työtodistuksessa mainittava työsuhteen päättymisen syy ja arvioitava työntekijän työtaidot ja käytös.

Case ”Ruotsalaista Ikeaa syytetään vakoilusta Ranskassa”
Le Canard Enchaine lehden mukaan Ikea kyseli Ranskan salaiselta poliisilta tietoja yli 200 henkilöstä, työntekijöistään, asiakkaistaan, heidän rikosrekisteristään, matkapuhelinliittymistä ja autojen rekisterinumeroista.

Tietoja käytettiin henkilöstön irtisanomispäätösten tukena ja asiakkaiden välisten riitojen ratkaisussa. Ikeaa kiinnosti mm. kuuluiko henkilö globalisaation vastustajiin tai oliko henkilö tukenut ekoterrorismia.

Lehden mukaan poliisi tarjosi 80 euron kertamaksua vastaan pääsyn poliisin operatiivisiin henkilörekistereihin mm. rikosrekisteriin. Ranskan Ikealla oli vuodesta 2003 lähtien sopimus vartioimisliike Sûreté Internationalin kanssa, joka toimitti tiedot poliisin rekistereistä.

Tiedot perustuvat sähköposteihin, joita Ikean johtajat lähettivät poliiseille. Ikean Ranskan viestintäpäällikkö Pierre Deyris totesi, että Ikea suhtautuu syytöksiin vakavasti ja suorittaa oman sisäisen tutkimuksen väitetystä vakoilusta.

Viestintäpäällikön mukaan Ikea ei hyväksy laittomia käytäntöjä, jotka voivat vaurioittaa Ikean tärkeitä arvoja, kuten yksityisyyden kunnioittamista. Lähteet: (20minutes.fr 29.2.2012, dn.se 29.2.2012, metro.co.uk 29.2.2012, taloussanomat 29.2.2012, talouselama.fi 29.2.2012, hs.fi 29.2.2012, ts.fi 29.2.2012, mtv3.fi 29.2.2012, yle.fi 29.2.2012)

GIGANTTI HÄVISI IRTISANOMISKIISTAN SUOMESSA
Gigantti irtisanoi myyjänsä ilmoittamalla perusteeksi sen, että myyjän myyntikateprosentti oli kahden varoituksen jälkeenkin alhaisempi kuin yritys edellytti. Gigantti hävisi jutun kaikissa oikeusasteissa.

Korkeimman oikeuden päätöksen (KKO:2014:98) mukaan työnantaja ei voi liittää asettamiinsa tulostavoitteisiin irtisanomisuhkaa, ellei tuloksen saavuttamatta jääminen johdu työntekijän viaksi katsottavasta syystä. Gigantti tuomittiin korvaamaan irtisanotun työntekijän oikeudenkäyntikulut korkoineen sekä kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavan summan. Lähde: (ennakkopäätös KKO:2014:98)

GIGANTTI HÄVISI IRTISANOMISKIISTAN NORJASSA
Gigantti on osa Norjassa toimivaa Elkjøp-konsernia, joka kuuluu englantilaiseen kodinelektroniikkajätti DSG International plc:hen. Gigantilla on 900 työntekijää.

Gigantti hävisi Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa irtisanomiskiistan. Gigantti irtisanoi nelisen vuotta palveluksessaan ollen miesmyyjän liian alhaisen myyntikatteen vuoksi. Palvelualojen ammattiliitto PAM vei asian oikeuteen.
Gigantti tavoitteli jokaisen myyjän osalta keskimäärin 80 prosentin myyntikatetta parhaan myyjän myyntikateprosentista. Miesmyyjä ei päässyt asetettuun myyntitavoitteeseen, jolloin Gigantti irtisanoi myyjän. Hänelle annettiin kaksi varoitusta ennen irtisanomista.

Käräjäoikeuden mukaan osastolla oli myös muita työntekijöitä, joiden myyntikate oli jäänyt heikommaksi kuin irtisanotulla myyjällä. Tämän lisäksi myyjä oli onnistunut nostamaan kateprosenttiaan varoituksen jälkeen.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus katsoi, ettei työsuhteen päättämiselle ollut riittävän painavaa perustetta. Gigantti velvoitettiin korvaamaan irtisanotulle myyjälle vajaat 9 500 euroa, joka vastasi kahdeksan kuukauden palkkaa. Lähteet: (gigantti.fi 15.6.2012, Iltalehti.fi 15.6.2012)

SUPON KENTTÄVALVONTAMIEHEN EPÄILTIIN HARJOITTANEEN SEKSIÄ TYÖAJALLA
Helsingin käräjäoikeus luki syytteen supon kenttävalvontatehtävissä toimineelle vanhemmalle konstaapelille virkavelvollisuuden rikkomisesta torstaina 22.11.2012. Oikeutta käytiin suljetuin ovin, koska istunnossa käsiteltiin supon arkaluontoisia teknisiä ja taktisia menetelmiä sekä valvontapaikkoja.

Syytteen mukaan kenttävalvontatehtävissä toiminut poliisi oli harjoittanut seksiä naisen kanssa työaikana ja virka-autossa. Supon virka-auton lisäksi seksiä oli harjoitettu yleisessä vessassa. Kihlakunnansyyttäjä Tero Kekki vaati syytetylle sakkorangaistusta.

Syyttäjän mukaan teot olivat tapahtuneet virka-ajalla Helsingissä huhti- ja joulukuun 2010 välisenä aikana. Syytetty myönsi seksin, mutta kiisti rikoksen, koska hänen mukaan seksiä oli harjoitettu kahvi- ja ruokatauoilla.

Naispuolinen seksikumppani oli itse ilmoittanut asiasta poliisille. Länsi-Uudenmaan poliisin suorittamassa esitutkinnassa hän oli kertonut kuulleensa poliisin vastaavan työpuheluun. Supon salaisuuksien ei kuitenkaan katsottu vaarantuneen tilanteessa.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero piti tapausta "pöyristyttävänä". Paateron mukaan oikeuskäsittelyn jälkeen on supon asia miettiä, mihin jatkotoimiin tapaus antaa aihetta. Paatero piti tapausta yksittäisenä, eikä se vaaranna supon uskottavuutta. Hänen mukaan poliisit ovat tietoisia, että laki säätelee heidän käyttäytymistään sekä työssä että vapaa-ajalla. Virka-asioita ei voi käsitellä ulkopuolisten kuullen. "Kun arviointikyky pettää näin pahasti, minusta se on vakava kysymys." Lähteet: (hs.fi 23.11.2012, iltasanonat.fi 23.11.2012, iltalehti.fi 23.11.2012)

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi lopulta poliisin virkavelvollisuuden rikkomisesta 20 päiväsakkoon (noin 600 euroa). Käräjäoikeuden mukaan poliisi oli rikkonut virkavelvollisuutensa tahallisesti, eikä teko ei ollut ottaen huomioon sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

Oikeuden mukaan seksin harrastaminen tapahtui poliisin virantoimituksen aikana. Supon etsivän työtehtävissä noudatettiin jaksotyöaikaa, jolloin poliisilla on oikeus työvuoron aikana syödä ja pitää taukoja. Tauot sisältyivät kuitenkin työaikaan ja niistä maksettiin palkkaa.

Poliisi hyväksyi sakkotuomion, eikä valittanut käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Päätöksen saatua lainvoiman, supo irtisanoi poliisin virkasuhteen. Tuomion saaneen poliisin asianajaja totesi, että virasta erottamisesta tullaan kuitenkin tekemään valitus virkamieslautakuntaan.

Poliisimiesten saamat sakkorangaistukset eivät ole yleensä johtaneet virasta erottamiseen. Myös väkivaltarikoksista tuomittuja poliiseja on saanut jatkaa tehtävissään, vaikka heidän saamansa sakkorangaistukset ovat olleet suurempia. Lähteet: (hs.fi 11.12.2012, 15.1.2013, aamulehti.fi 11.12.2012, iltasanomat.fi 11.12.2012, ees.fi 11.12.2012, ksml.fi 11.12.2012, suomenkuvalehti.fi 14.1.2013)

Ote virkamieslautakunnan päätöksestä 25.10.2013 nro 66/2013
Virkamieslautakunta totesi, että oikaisuvaatimuksen tekijä on toistuvasti menetellyt tavalla, joka on ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa Suojelupoliisin salaisia kenttävalvontatehtäviä koskevien tietojen paljastumisesta ja hänen joutumisestaan kiristyksen ja laittoman tiedonhankinnan kohteeksi. Toteutuessaan tällainen vaara olisi voinut aiheuttaa vakavaa haittaa Suojelupoliisin toiminnalle ja sitä kautta valtion turvallisuudelle.

Oikaisuvaatimuksen tekijän toiminta on ollut omiaan vaarantamaan luottamusta poliisin tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Hänen on täytynyt ymmärtää toimintaansa liittyvät riskit, mutta hän on siitä huolimatta jatkanut virkavelvollisuuksien vastaista toimintaansa kuukausien ajan.

Menettelyn moitittavuutta on korostanut se, että hän on toiminut kenttävalvontatehtävissä ryhmän varajohtajana, joka vastaa myös alaistensa työturvallisuudesta. Virkasuhteen irtisanomisen syynä olevaa oikaisuvaatimuksen tekijän toimintaa on kokonaisuutena arvioituna pidettävä niin moitittavana, ettei Suojelupoliisilta ole hänen muutoin moitteettomasta virkaurastaan huolimatta voitu edellyttää irtisanomista lievempien toimenpiteiden, kuten kirjallisen varoituksen, käyttämistä.

Suojelupoliisilla on ollut erityisen painava syy irtisanoa A:n virkasuhde, eikä päätös virkasuhteen irtisanomisesta loukkaa hänen yhdenvertaisuuttaan.

Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Irtisanottu poliisi jätti tiistaina 3.12.2013 korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen virkamieslautakunnan päätöksestä, jonka perusteella hänen virkasuhde purettiin. Poliisi piti virkasuhteen purkua kohtuuttomana. Hän katsoi, ettei supolle aiheutunut varaa ja hänet olisi voitu sijoittaa supossa myös toisenlaisiin tehtäviin. Lähde: (iltasanomat.fi 3.12.2013)

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi virkamieslautakunnan päätöksestä tehdyn valituksen. KHO totesi päätöksessään mm. seuraavaa: "Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät virkamieslautakunnan päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, valitus virkamieslautakunnan päätöksestä on hylättävä." Lähde: (KHO, muu päätös 3049/2015)

TYÖNANTAJALLE MÄÄRÄTTIIN MAKSUUN 2000 EURON UHKASAKKO
Itä-Suomen aluehallintovirasto määräsi mikkeliläisen paikallisen rakennusyrittäjän maksamaan 2 000 euron uhkasakon. Työnantaja ei suostunut kirjoittamaan työtodistusta yrityksen entiselle työntekijälle.

Uhkasakko tuomittiin yhtiön omistajan henkilökohtaisesti maksettavaksi. Uhkasakko oli jo toinen samalle rakennusalan yritykselle työtodistuksen laiminlyönnistä. Lähteet: (rakennuslehti.fi 14.11.2011, rakennus-liitto.fi 4.5.2011, kauppalehti.fi 14.11.2011)

TYÖNANTAJA JÄTTI TYÖTODISTUKSEN ANTAMATTA
Yrittäjä ei antanut entiselle työntekijälleen työtodistusta, vaikka tämä oli sitä pyytänyt. Lopulta asia siirtyi poliisille.
Käräjillä yrittäjä väitti lähettäneensä työtodistuksen postissa, eikä katsonut olevansa velvollinen antamaan todistusta toistamiseen. Käräjäoikeus ei pitänyt yrittäjän kertomusta uskottavana.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi 3.2.2011 Ylöjärvellä toimineen pienyrityksen vastuuhenkilön työsopimuslakirikkomuksesta kahdeksaan päiväsakkoon (1 168 euroa) ja korvaamaan rikosasian todistelukustannukset 58 euroa. Lähteet: (Pirkanmaan käräjäoikeuden asia nro R 10/5982, aamulehti 3.2.2011, radio957.fi 3.2.2011, esaimaa.fi 3.2.2011)

HK RUOKATALO TUOMITTIIN KORVAUKSIIN PERUSTEETTOMISTA IRTISANOMISISTA
Turun käräjäoikeus tuomitsi HK Ruokatalon perusteettomista irtisanomisista korvauksiin. Irtisanomiset olivat tapahtuneet vuosina 2006 ja 2007. Jutun käsittely jatkui Turun hovioikeudessa, joka palautti 12 henkilön osalta jutun uudelleen käräjäoikeuden käsittelyyn.

Hovioikeus tuomitsi HK Ruokatalon Forssan tuotantolaitoksen maksamaan työntekijöille korvauksia irtisanomisista yhteensä lähes 800 000 euroa. Tämän lisäksi HK Ruokatalo joutui maksamaan irtisanotuille viivästyskorot kolmelta vuodelta ja työttömyysvakuutusrahastolle 140 000 euroa.

HK Ruokatalo haki Turun hovioikeuden tuomiosta valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, joka ei myöntänyt valituslupaa asiassa. Turun hovioikeuden päätös sai lainvoiman. Lähde: (yle.fi 15.12.2010)

TELECOM FINLAND OY IRTISANOI HUUMERIKOKSISTA TUOMITUN TYÖNTEKIJÄNSÄ
Telecom Finland Oy:n palveluksessa ollut naishenkilö toimi Lahdessa asiakasneuvojana. Hänellä oli pääsy salassa pidettäviin henkilö- ja liiketietoihin. Erään rikostutkinnan yhteydessä Lahden rikospoliisi havaitsi teletunnistetiedoista, että rikoksesta epäillyn henkilön numerosta oli soitettu useasti asiakasneuvojan numeroon. Poliisi kiinnostui naishenkilön yhteyksistä tutkittavana olevaan rikokseen. Rekistereistä ilmeni, että naishenkilö oli aiemmin syyllistynyt huumausainerikokseen ja omaisuusrikoksiin.

Poliisi ilmoitti asiasta Telecom Finland Oy:lle, joka irtisanoi naishenkilön työsuhteen peläten hänen joutuvan alamaailman koukkuun. Irtisanottu naishenkilö ei ollut tyytyväinen irtisanomisesta vaan vei asian oikeuteen. Lahden käräjäoikeus hylkäsi naisen kanteen. Nainen valitti päätöksestä hovioikeuteen.

Hovioikeuden esittelijän mukaan irtisanominen oli perusteeton, koska naishenkilö ei menetellyt työnantajaansa tai asiakkaita kohtaan epärehellisesti. Kouvolan hovioikeus yhtyi kuitenkin käräjäoikeuden päätökseen ja katsoi, että Telecom Finlandilla oli oikeus irtisanoa työntekijä, joka oli aiemmin syyllistynyt mm. huumausainerikokseen. Lähde: (Ilta-Sanomat 9.12.1996)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön