Henkilöturvallisuus - SecMeter

Sisältöön

Henkilöturvallisuus

Yritysturvallisuus > Henkilöturvallisuus
Henkilöturvallisuudella tarkoitetaan yrityksen henkilöstön työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin kohdistuvien riskien hallintaa. Henkilöturvallisuudessa korostuu erityisesti väkivalta-, työtapaturma-, ammattitauti- ja sairastumisriskien hallinta.

Henkilöturvallisuuden riskienhallintatoimenpiteet kohdistuvat henkilön hyvinvoinnin ja työnteon turvallisuuden ylläpitoon sekä kehittämiseen. Tavoitteena on tarjota työyhteisön jäsenille terveellinen ja turvallinen työpaikka.

Työn henkinen kuormittavuus ja työssä jaksaminen ovat nousseet 2000-luvulla keskeisiksi henkilöturvallisuuden teemoiksi. Työpaikkakiusaamiseen ja seksuaaliseen häirintään puuttuminen ovat myös jatkuvasti ajankohtaisia henkilöstön hyvinvointiin sekä työkykyyn vaikuttavia teemoja.

Työpaikkakiusaaminen
Työpaikkakiusaamisessa on kyse henkilöön tai henkilöryhmään kohdistuvasta toistuvasta kielteisestä käytöksestä. Kuka tahansa voi joutua kiusaamisen kohteeksi. Työpaikoilla vallitseva kilpailu ja huono johtaminen mahdollistavat työpaikkakiusaamisen. Työpaikkakiusaaminen seurausvaikutuksineen on yritykselle vakava turvallisuusriski, johon on heti puututtava.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on psyykkinen häiriö, joka on vuonna 1980 hyväksytty psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders). Narsistinen persoona voi muodostua tuhoisaksi koko yritykselle ja yrityksen toimintakyvylle, koska hän asettaa omat tarpeensa yrityksen tarpeiden edelle.

Narsistisesti orientoitunut yrityksen johto tuhoaa hyvän työnteon hengen ja estää työyhteisön jäsenten vahvuuksien hyödyntämisen. Narsistinen persoona osaa käyttää luontevasti työpaikkakiusaamista työnteon välineenään. Työpaikkakiusaamista on mm. henkilön

  • syyttäminen (virheet luetaan henkilön aiheuttamiksi)
  • nimittely (viitataan henkilön persoonallisiin ominaisuuksiin)
  • vähättely (kunnia henkilön saavutuksista otetaan itselle, ei anneta toimenkuvan mukaisia työtehtäviä)
  • mitätöinti (sivuutetaan henkilön ajatukset ja tunteet)
  • syrjiminen (henkilöä ei huomioida, ei kutsuta kokouksiin, ei anneta tietoa, sukupuolenvaihdostilanteet)
  • halveksunta (henkilöä nöyryytetään, mustamaalataan, esitetään loukkaavia kommentteja)
  • uhkailu (luodaan henkilölle pelko menettää jokin asia)
  • huutaminen (luodaan henkilölle pelko fyysisestä väkivallasta)
  • eristäminen (henkilölle ei puhuta, mykkäkoulu, henkilöä ei kutsuta yhteisiin tilaisuuksiin)
  • kohtuuttoman työpanoksen vaatiminen (epärealistiset aikataulut ja tuen puute)
  • sukupuolinen häirintä (ehdottelu, koskettelu, vitsailu).

Työpaikkakiusaamiseksi ei luokitella satunnaista erimielisyyttä, satunnaista sopimatonta kielenkäyttöä tai muuta vastaavaa satunnaista toimintaa.

Kiusaamisväitteet on otettava aina vakavasti. Kiusaamiseen puuttuminen on jokaisen työyhteisön jäsenen velvollisuus. Kiusaamistapauksen selvittelyssä esimiehen on toimittava sovittelijan roolissa, oltava avoin ja kuunneltava kaikkia osapuolia mistä asiassa on kyse.

Alaisia ei tule jakaa ”hyviin ja pahoihin poikiin” (good guys and bad guys). Esimiehen on kohdeltava alaisiaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti sekä asetettava yrityksen yhteistoiminnalle reilun pelin säännöt. Esimies voi edellyttää, että alaiset käyttäytyvät ystävällisesti työtovereitaan kohtaan.

Case” Valtio tuomittiin korvauksiin työpaikkakiusaamisesta”
Korkein oikeus katsoi, että työnantaja oli laiminlyönyt työturvallisuuslaissa edellytetyn toimimisvelvollisuuden ja oli siten velvollinen korvaamaan tästä aiheutuneen vahingon.

Valtiovarainministeriö ei ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin epäasiallisen kohtelun selvittämiseksi, jonka johdosta henkilö joutui jäämään sairauslomalle vuonna 2008 ja päätyi irtisanoutumaan virastaan vuonna 2009.

Korkein oikeus tuomitsi 26.6.2014 antamallaan päätöksellä valtion korvaamaan entiselle valtiovarainministeriön apulaiscontroller-virkaan nimitetylle henkilölle sairausloman ajalta noin 13 600 euroa, lääke- ja sairauslukuina 8 900 euroa ja oikeudenkäyntikuluina yli 41 000 euroa korkoineen.

Korkein oikeus katsoi apulaiscontroller-virkaan nimitetyn henkilön joutuneen heti viran vastaanotettuaan esimiehen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Henkilön työtehtävät oli jätetty määrittelemättä ja tehtäväkuvaus laatimatta.  Esimies oli kieltäytynyt myös suorasta kahdenkeskisestä yhteydenpidosta.

Korkein oikeus hylkäsi henkilön vaatimuksen ansiomenetyksestä, joka aiheutui valtionvarainministeriön viran ja uuden työsuhteen välisestä palkkaerosta.

Korkein oikeus hylkäsi myös henkilön korvausvaatimuksen henkisestä kärsimyksestä. Korkein oikeus katsoi, ettei hänen oikeuksiaan loukattu tarpeeksi korvaukseen tuomitsemiseksi. Lähde: (Korkeimman oikeuden tuomio 26.6.2014, dnro S2012/574)

Hyvän henkilöturvallisuuskulttuurin periaatteita

Paloturvallisuus
Keskeisintä on palo-osastoinnin toimivuus ja palokuorman vähentäminen.

  • Osastoivat ovet ovat aina suljettuina.
  • Tarpeettomat paperit on poistettu työhuoneista.
  • Poistumisreitit ovat aina esteettömiä.
  • Mikroaaltouunit ovat jännitteettömiä aina työajan ulkopuolella.
  • Viikonloppuisin ja pyhinä kopiokoneet, tulostimet ja työasemat pidetään jännitteettöminä.

Kulunvalvonta

  • Kulunvalvontapäätteillä varustetut ovet ovat aina suljettuina.
  • Henkilöstö ei pidä kulunvalvontapäätteillä varustettuja ovia auki tuntemattomille henkilöille.
  • Ulkotiloissa tupakoivat henkilöt eivät päästä perässään ovesta sisään tupakointipisteissä oleskelevia tuntemattomia henkilöitä.
  • Yrityksen vierailijoihin liittyvät käytännöt on ohjeistettu.

Vaaratilanteiden hallinta

  • Henkilöstö tuntee väkivalta- tai uhkatilanteissa noudatettavat toimintaperiaatteet.
  • Henkilöstö osaa kutsua apua ja tehdä hälytyksen.
  • Jokaisella työntekijällä on käytettävissä pakoreitti ja se on työntekijän tiedossa.
  • Poistumisreitillä olevien ovien lukitus on helposti avattavissa.
  • Isäntä selvittää vierailijoille tilaisuuden avauksen yhteydessä poistumisreitit ja ettei tilaisuuden aikana mahdollisesti kuultava palohälytys tai turvallisuuskuulutus ei ole harjoitus.

Henkilökohtaisia velvollisuuksia
Jokaisen työntekijän tulee

  • tuntea oman työpaikan turvallisuudesta vastaavat henkilöt
  • hallita omiin työtehtäviin liittyvät asiakaspalvelutilanteet
  • säilyttää työpaikalla henkilökohtaiset arvoesineet lukitussa kalusteessa
  • pitää henkilökohtainen ID-kortti aina näkyvillä
  • ilmoittaa epäilyttävistä kulkijoista vahtimestarille
  • noudattaa turvallisuuskuulutuksessa annettuja ohjeita
  • ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista ja –tapahtumista turvallisuudesta vastaavalle henkilölle.

SAVONLINNAN POSTIN JAKELUKESKUKSEN TYÖNTEKIJÄT HUONOVOINTISINA TERVEYSTARKASTUKSEEN
Savonlinnan Postin viidellä jakelukeskuksen työntekijällä ilmeni huolestuttavia terveydellisiä oireita, kuten pahoinvointia, huimausta ja tasapainohäiriöitä kesken työpäivän kello 11.00 aikaan. Oireita luonnehdittiin "oudoksi oloksi". Työntekijät ohjattiin oireiden vuoksi lääkärintarkastukseen.

Paikalle kutsuttu poliisi otti työtiloista näytteitä työntekijöiden oireiden syyn selvittämiseksi. Poliisin mukaan tilanne vaikutti hyvin poikkeukselliselta.

Poliisi ei heti ottanut kantaa siihen, oliko jossain postilähetyksessä myrkkyä. Laboratorionäytteiden pohjalta poliisi selvitti, oliko tapauksessa syytä epäillä rikosta.

Laboratoriokokeiden perusteella selvisi, että kahviin oli lisätty huumausaineeksi luokiteltavaa ainetta. Poliisi epäili, että huumausaine oli lisätty kahviin tahallaan. Jutun tutkintanimikkeet olivat huumausainerikos ja pahoinpitely. Tutkinnallisista syistä tarkempia tietoja huumausaineeksi luokiteltavasta aineesta ei haluta kertoa, ellei tekijää saada selville.

Huumeesta ei aiheutunut työntekijöille pysyvää haittaa, vaan työntekijät selvisivät myrkytyksestä muutaman päivän sairauslomalla. Lähteet: (iltalehti.fi 6.7.2016, hs.fi 12.7.2016, mtv.fi 6.7.2016, 12.7.2016, ess.fi 12.7.2016, posti.com 12.7.2016)

SOSIAALITOIMISTON ASIAKAS MENETTI MALTTINSA
Kotkassa Kotkansaaren sosiaalitoimistossa asioinut sosiaalitoimiston asiakas heitti toimiston tietokoneen seinään. Samassa rytäkässä mies rikkoi myös tietokoneen näppäimistön ja sähköpistokkeita. Toimiston vartijat poistivat miehen.
Sosiaalitoimiston sosiaalityön johtajan mukaan osa toimiston asiakkaista on vaikeassa elämäntilanteessa ja hermostuminen on ymmärrettävää. Vastaavaa tilannetta ei toimistossa ollut aiemmin tapahtunut. Lähde: (iltalehti.fi 14.5.2014)

JOHTAJA JA ALAINEN KÄSIRYSYSSÄ
Suomalaisen suuryrityksen johtaja hyökkäsi alaisen kimppuun ja löi tätä porvoolaisessa ravintolassa henkilöstöpäivien illanistujaisissa. Sivulliset menivät väliin ja saivat tilanteen rauhoitettua. Paikalle kutsuttiin myös poliisit.

Alaiselle ei syntynyt tilanteessa vakavia vammoja. Myöhemmin osapuolet sopivat tapauksen keskenään ja yhtiön tekemän sisäisen selvityksen jälkeen molemmat henkilöt jatkoivat työtehtävissään. Lähteet: (iltalehti.fi 14.6.2013 sivu 3, aamulehti.fi 14.6.2013)

RÄJÄHDYSVAARA PASILAN RAUTATIEASEMALLA
Mies oli heitellyt perjantain ja lauantain (24.–25.5.2013) välisenä yönä frisbeetä Pasilan rautatieasemalla. Frisbee oli osunut taksiautoon, josta järjestyksenvalvoja oli huomauttanut miestä.

Sekavassa mielentilassa aggressiivisesti käyttäytynyt noin 40-vuotias mieshenkilö uhkasi hakea autostaan aseen ja ampua järjestyksenvalvojaa. Paikalle hälytettyjä poliiseja mies uhkasi mm. räjäytyksellä.

Poliisi löysi miehen autosta lähes käyttövalmiin räjähteen, jossa oli räjähdysainetta noin 300 grammaa. Pommi oli paketoitu valmiiksi ja siihen oli kiinnitetty laukaisumekanismi.

Pasilan rautatieasema toimii päivittäin tuhansien työmatkalaisten läpikulkupaikkana. Helsingin poliisin mukaan pommi olisi räjähtäessään aiheuttanut sivullisille hengenvaaran kymmenien metrien säteellä.

Helsingin käräjäoikeus vangitsi miehen tiistaina 28.4.2013 todennäköisin syin epäiltynä yleisvaarallisen rikoksen valmistelusta, räjähderikoksesta, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, huumausainerikoksesta ja laittomasta uhkauksesta. Miehellä oli myös mittava aikaisempi rikostausta. Lähteet: (yle.fi 29.5.2013, hs.fi 29.5.2013, Ilta-Sanomat 30.5.2013)

MIES UHKAILI KELAN TYÖNTEKIJÖITÄ PUUKOLLA
Poliisi otti kiinni 22-vuotiaan miehen, joka tuli tiistaina 24.7.2012 kello 12.40-aikaan Kelan-toimistoon Vaasan Rauhankadulla ja uhkasi työntekijöitä puukolla. Poliisi lähti hälytykseen usean partion voimin. Mies oli kuitenkin ehtinyt jo poistua paikalta ennen poliisin tuloa.

Epäilty tekijä oli poliisille entuudestaan tuttu. Tekijää epäiltiin tapon yrityksestä ja laittomasta uhkauksesta. Lähteet: (poliisi.fi tiedotteet 24.7.2012, hs.fi 24.7.2012, iltasanomat.fi 25.7.2012)

ASIAKKAALLA HARJOITUSKÄSIKRANAATTI RAVINTOLASSA
Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi mieshenkilöä vastaan nostetut syytteet räjähderikoksesta ja kavalluksesta. Mies oli tuonut uudenvuodenaattona mukanaan ravintolaan harjoituskäsikranaatin. Mies kertoi oikeudelle löytäneensä harjoituskäsikranaatin paikasta, jossa oli ammuttu ilotulitteita ja luuli esinettä ilotulitteeksi.

Käräjäoikeus totesi, ettei esineestä löytynyt sellaisia merkintöjä, joiden perusteella se olisi voitu identifioida puolustusvoimien omaisuudeksi. Käräjäoikeuden mukaan ei esitetty näyttöä, että mies olisi tiennyt esineen olevan räjähde. Muovikuorisessa harjoituskäsikranaatissa on räjähdysainetta yksi gramma. Oikeassa käsikranaatissa on räjähdettä 236 grammaa. Kranaatin sirpalevaikutus on 15 metriä ja se hajoaa noin 2?500 sirpaleeksi. Lähteet: (ts.fi 26.6.2012, iltalehti.fi 27.6.2012)

SAMPO-PANKIN JÄRVENPÄÄN KONTTORI EVAKUOITIIN
Järvenpään keskustassa sijaitseva Sampo-pankin konttori vastaanotti pommiuhkaussoiton perjantaina 22.3.2012 kello 10.16. Poliisin mukaan soittaja oli miespuolinen henkilö.

Pommiuhkauksen johdosta paikalle saapui useita poliisin ja pelastuslaitoksen yksiköitä. Uhkaussoiton takia pankin tilat jouduttiin tyhjentämään asiakkaista ja liikenne konttorin ulkopuolella Mannilantien ja Sibeliuksenkadun risteyksessä katkaisemaan. Lähteet: (aamulehti.fi 23.3.2012, ees.fi 23.3.2012)

UHKAUSSOITTO TERVEYSASEMALLE
Oulun Rajakylässä sijaitseva terveysasema jouduttiin tyhjentämään asiakkaista ja ovet lukitsemaan uhkaussoiton johdosta. Terveysasemaa uhattiin väkivallanteolla perjantaina 22.3.2012.

Uhkauksen tekijä oli poliisille entuudestaan tuttu. Henkilöä ei etsinnöistä huolimatta heti tavoitettu. Poliisi jatkoi tilanteen yksityiskohtien selvittämistä. Lähde: (hs.fi 23.3.2012)

SAIRAALA ORTON TUOMITTIIN KORVAUKSIIN TYÖPAIKKAKIUSAAMISESTA
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi ortopedian erikoissairaala Ortonin kaikkiaan lähes 100 000 euron korvauksiin työpaikkakiusaamisesta. Työsopimuksen purkamisesta väärin perustein Orton tuomittiin maksamaan 14 kuukauden palkka eli noin 60 000 euroa.

Työpaikkakiusaaminen alkoi vuonna 2006 ja johti mm. sairaanhoitajan esimiestehtävien karsimiseen. Sairaanhoitaja jäi kahden vuoden kuluttua pitkälle sairauslomalle, jonka jälkeen osapuolet kiistelivät jälleen hoitajan työtehtävistä. Sairaanhoitaja irtisanoutui kevättalvella 2010.

Helsingin käräjäoikeus katsoi hoitajan joutuneen pitkäaikaisen loukkaamisen kohteeksi, eikä työnantaja puuttunut asiaan riittävästi. Helsingin käräjäoikeus katsoi työnantajan aiheuttaneen tilanteen, jossa hoitajan oli pakko irtisanoutua. Lähteet: (yle.fi 21.3.2011, omakaupunki.hs.fi 21.32011)

TUNTEET RIISTÄYTYIVÄT HALLINNASTA
Pohjois-Savon ulosottovirastossa asiakkaan tunteet riistäytyivät hallinnasta hänen hakiessa sakkojen maksuun lisäaikaa. Miespuolinen asiakas hermostui asiakaspalvelijalle ja heitti tuolin kohti virkailijaa.

Tuoli osui vastaanottotiskin turvalasiin. Mies jatkoi väkivaltaista purkaustaan ja heitti tuolin uudelleen lasia kohti. Tuoli meni pirstaleiksi ja turvalasi säröille. Lopulta asiakas heitti vielä pöydällä olleella kynätelineellä päin virkailijaa. Poliisi otti miehen kiinni epäiltynä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja vahingonteosta. Lähde: (mtv3.fi 27.04.2010)

KANSLISTI JOUTUI VIRKAPAIKALLAAN PUUKOTUKSEN UHRIKSI
Oulun kaupungin holhoustoimen edunvalvontakeskuksen kanslisti menehtyi puukotuksen uhrina. Apuun rientäneet miesvirkailijat eivät ehtineet pelastaa kanslistia, vaan hän menehtyi saamiinsa vammoihin Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. Puukottaja oli oululainen vuonna 1934 syntynyt mieshenkilö, joka oli psykiatrisessa avohoidossa. Lähde: (Matti Soisalo, Iltalehti 2.8.2000, sivu 5)

NAISPOLIITIKKO PUHELINTERRORIN KOHTEENA
Suomalainen naispoliitikko joutui tekemään rikosilmoituksen häntä vaalikampanjan aikana ahdistelleesta miehestä. Ahdistelija jätti mm. puhelinvastaajaan uhkauksen, jossa hän kertoi tappavansa sivullisia, ellei edustaja suostuisi tapaamaan häntä. Edustajan puhelinvastaajaan ladeltiin useita muita ikäviä viestejä. Naispoliitikon mukaan vastaavanlaisia kokemuksia on myös muilla kollegoilla. Poliisi ei saanut selville soittajan henkilöllisyyttä, koska vastaanottaja oli kääntänyt julkisen numeronsa salaiseen numeroon. Lähde: (Ilta-Sanomat 2.9.1999 sivu 2)

SUOMALAINEN INSINÖÖRI PAHOINPIDELTIIN KUOLIAAKSI VENÄJÄLLÄ
Rakennusliike YIT:n palveluksessa ollut insinööri pahoinpideltiin kuoliaaksi asunnossaan Venäjän Astrahanissa. Paikallisen poliisin mukaan kyseessä oli ryöstömurha. Insinööri oli valvomassa rakennusprojektia ja asui yksin venäläisessä kerrostalossa. Tapauksen johdosta YIT toteutti seuraavat turvallisuusjärjestelyt:

  • suomalaiset työntekijät koottiin asumaan yhteen
  • asuinrakennuksia ryhdyttiin vartioimaan tehokkaasti.

Lähteet: (Ilta-Sanomat 13.10.1998, Iltalehti 13.10.1998)

ASIANAJAJIIN KOHDISTUVAT VÄKIVALLANTEOT HUOLESTUTTAVAT
Poliisi tutkii salolaisen liikejuristin erittäin raakaa pahoinpitelyä. Ulkomaalaisen näköinen hyökkääjä löi asianajajaa takaapäin todennäköisesti rautaputkella päähän ja potki maassa makaavaa uhria. Teko tapahtui Salon keskustassa keskellä päivää. Lähteet: (Helsingin Sanomat 15.11.1997)

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNGINHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA UHATTIIN AMPUA
Puheenjohtajan (RKP) kotiin soittanut naishenkilö uhkasi ampua itse tai palkata jonkun muun tekemään surman. Uhkailun taustalla epäillään olevan kaupungin rajut saneeraustoimet. Lähteet: (Ilta-Sanomat 15.11.1997)

VENÄJÄ JA BALTIA AIHEUTTAA SUOMALAISILLE YRITYKSILLE TURVALLISUUSONGELMIA
Neste Oy:n tytäryhtiö ZAO Neste Saint-Petersburgin varatoimitusjohtaja Valeri Mandrikin surmattiin Pietarin ulkopuolella sijaitsevalla kesäasunnollaan. Tapaus tuli täytenä yllätyksenä, koska tytäryhtiössä ei ollut ilmennyt turvallisuusongelmia. Surmatyöt jäävät Venäjällä usein selvittämättä. Lähde: (Ilta-Sanomat 28.8.1997)

RUOTSIN OIKEUSMINISTERILLE KIRJEPOMMI
Ruotsin oikeusministeri Laila Freivaldsille tarkoitettu kirjepommi oli osoitettu erehdyksessä vanhaan kotiosoitteeseen. Postikonttorin virkailija alkoi epäillä lähetyksen sisältöä osoitetta korjatessaan. Paikalle kutsuttu poliisi läpivalaisi kuoren ja varmistui pommista. Jutun tutkinta on siirretty säpolle. Kirjepommin lähettäjäksi epäiltiin aluksi kansainvälistä Combat 18 -nimistä natsijärjestöä ja myöhemmin tutkimuksien edistyessä Arjalainen veljeskunta-järjestön johtajaa, joka on pidätetty epäiltynä. Lähteet: (Ilta-Sanomat 26.3.1997 ja Ilta-Sanomat 16.8.1997)

ASIANOSAISENA HAASTETTU MIES VEI POMMIN OIKEUDEN ISTUNTOON
Erilaisista rikoksista tuomittu mies vei Espoossa pommin oikeuden istuntoon. Istuntosalissa oli paikalla noin kaksikymmentä henkilöä. Poliisi sai ilmiannon perusteella vihjeen pommista ja evakuoi oikeustalon kesken istuntojen. Lopulta pommimies jäi yksin istuntosaliin ja antautui ilman vastarintaa. Miehellä oli mukanaan räjähdysainetta noin 400 grammaa, mutta ei räjäyttämiseen tarvittavaa sytytintä. Lähteet: (Helsingin Sanomat 8.4.1997, Iltalehti 8.4.1997 ja Ilta-Sanomat 8.4.1997)

NAISHENKILÖ UHKASI RÄJÄYTTÄÄ PÄIVÄKODIN
Lapsia täynnä oleva päiväkoti evakuoitiin pommiuhkauksen vuoksi. Nainen ilmoitti "päiväkodissa on pommi, joka räjähtää viidentoista minuutin kuluttua". Poliisi ei löytänyt tiloista pommia. Turvallisuussyistä päiväkoti pitää ulko-ovet lukittuina myös päivällä. Naisen tekemä pommiuhkaus on Suomessa erittäin harvinainen. Lähde: (Iltalehti 18.12.1996)

"ETSINTÄKUULUTETTU JÄRKYTTI KAUPUNGINTALON VIRKAILIJAT"
Siihen se vain tuli - totesi virkailija. Äitinsä surmasta etsintäkuulutettu henkilö linnoittautui Forssan kaupungintalolle fileerausveitsi aseenaan. Henkilö tuli rakennukseen sisään kuten tavallinen asiakas. Mies puhui kuitenkin virkailijoille sekavia ja he ilmoittivat häiriköstä kiinteistöpuolen työntekijälle, joka kutsui poliisin paikalle.

Poliisi kehotti henkilökuntaa odottamaan työhuoneissa, kunnes he saapuvat paikalle. Tämän jälkeen henkilöstö evakuoitiin ulos talosta. Kaupungintalo oli poliisien piirittämänä noin tunnin ajan ennen miehen antautumista. Lähde: (Ilta-Sanomat 9.7.1996)

POLIISI TEKI RYNNÄKÖN PANKKIIN JA TURVASI LAINANEUVOTTELUT
Vappuaaton aamuna poliisi sai hälytyksen Postipankin Oulun keskustan konttorista. Tilanne sai alkunsa pankin asiakkaan kiihdyttyä, kun pankkivirkailija ei suostunut keskustelemaan miehen kanssa laina-asioista. Asiakkaan kieltäydyttyä poistumasta pankista, virkailija painoi poliisipainiketta. Poliisi oletti hälytyksen saatuaan tilanteen olevan pankissa erittäin vakavan. Lopulta asiakkaan ja pankin välinen lainaneuvottelu käytiin loppuun poliisin suojeluksessa. Poliisi ei ollut kuitenkaan tyytyväinen pankkivirkailijan menettelyyn. Lähde: (Ilta Sanomat 2.5.1996)

SIVIILIPUKUINEN POLIISI HERMOSTUI ÄÄNIMERKISTÄ
Parkkipaikkaa autolleen etsimässä ollut poliisi hermostui takana jonottaneen naislääkärin "tööttäyksestä" niin, että ilmestyi lääkärin työpaikalle uhkailemaan. Lehtiartikkelin mukaan poliisi kävi naislääkäriin kiinni tämän vastaanotolla, jossa oli juuri käynnissä leikkaukseen valmistautuminen. Poliisi ei kehotuksesta huolimatta suostunut poistumaan vastaanotolta, vaan huuteli erilaisia herjoja. Tapauksella oli useita todistajia. Lähde: (Ilta-Sanomat 31.10.1995)

POLIISEIHIN KOHDISTUU VUODESSA SATA VÄKIVALLANTEKOA TAI UHKAUSTA
Poliiseihin ja heidän omaisiinsa kohdistuu vuosittain noin sata väkivallantekoa tai uhkausta. Uhkailu tapahtuu pääasiassa virantoimituksessa. Erityisesti tutkintaa tekevät poliisit joutuvat myös vapaa-ajalla tehtyjen uhkausten kohteeksi. Lähde: (Alue-uutiset 20.9.1995)

ASIAKAS HAKKASI PANKINJOHTAJAN
Pankkiin vihastunut haminalaismies pieksi pankinjohtajan tämän työpaikalla Pyhtäällä. Asiakas löi johtajaa kymmenen kertaa. Asiakkaan kostoa pelkäävä johtaja jää tämän viikon jälkeen eläkkeelle. Pahoinpitelijä vaati pankilta 93.000 markan korvauksia perheen hajottamisesta. Lähde: (Ilta-Sanomat 22.11.1994)

ASIAKAS HALUSI RÄJÄYTTÄÄ PARTURISSA KÄSIKRANAATIN
Helsinkiläinen mies vaati torstaina 18.11.1993 tukkansa lyhentämistä Pihlajamäessä sijaitsevassa parturissa uhkaamalla räjäyttää paikan kädessään pitämällään venäläisellä käsikranaatilla. Kranaatti oli venäläinen taisteluvalmis miinakäsikranaatti, joka sisältää 200 grammaa TNT -räjähdettä. TNT on dynamiittia voimakkaampi räjähdysaine. Mies oli ostanut kranaatin Hietalahden torilta muutamalla satasella. Ennen poliisin tuloa eräs asiakas onnistui sieppaamaan kranaatin mieheltä. Lähde: (Iltalehti 29.3.1994)

YLÖJÄRVELLÄ LÖYTYI KOULUSTA POMMI
Spraymaalipurkista valmistettu pommi löytyi koulun naulakon päältä 4.2.1994. Samoihin aikoihin löytyi kolme muuta "ansapommia". Yksi pommeista oli sijoitettu Tampereen Lielahdessa sijaitsevan marketin vessaan, toinen Turtolassa sijaitsevaan markettiin ja kolmas hervantalaisen kerrostalon pyöräsuojaan. Lähde: (Ilta-Sanomat 15.3.1994)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön