Kavallusrikos - SecMeter

Go to content

Kavallusrikos

Yritysturvallisuus > Compliance
Kavallusrikoksen tunnusmerkistö täyttyy, jos henkilö

  • anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta
  • anastaa löytämiään tai erehdyksen kautta haltuunsa saamiaan varoja tai muuta irtainta omaisuutta
  • käyttää toimeksiannon perusteella tai muulla sellaisella tavalla haltuunsa saamia varoja, joiden arvo hänen on tilitettävä toiselle
  • käyttää oikeudettomasti varoja tai niiden tilalle tulleita varoja taikka muulla sellaisella tavalla aiheuttaa tilitysvelvollisuuden täyttämättä jäämisen joko sovittuna tai muuten edellytettynä aikana.
Kavallusrikokset tulevat yleensä ilmi epäselvän tapahtuman johdosta käynnistetyssä sisäisessä tarkastuksessa tai tilintarkastuksessa. Kavalluksesta voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistukseen. Yli 2000 euron omaisuusarvon ylittävissä jutuissa tuomitaan yleensä vankeusrangaistus.

Tyypillinen kavallusrikoksen tekijä näyttäisi olevan taustaltaan nuhteeton ja pitkään yrityksen palveluksessa toiminut luottohenkilö. Luottohenkilön rikoskierre on saanut usein alkunsa vaatimattomasta vipistä, joka on ollut tarkoitus maksaa takaisin seuraavasta palkasta.

Useat henkilöt ovat kuitenkin huomanneet jääneensä koukkuun, eikä ulospääsyä rikoskierteestä ole ollut. Henkilöt ovat olleet lopulta helpottuneita toimintansa paljastumisesta.

Paljastuminen on ollut ainoa mahdollisuus päästä irti rikoskierteestä. Tekojen tunnustaminen on helpottanut myös rikoskierteen aiheuttamaa henkistä kuormaa. Kaikkien osapuolten etu on saada rikoskierre poikki mahdollisimman nopeasti.

Kavallusrikosten torjunta
Kavallusrikosten torjunnan osalta on syytä toteuttaa monipuolisia kontrolleja (ideaalin hallintatoimenpiteen periaate).

Ehkäisevät kontrollit

  • taloushallintojärjestelmän käyttäjätunnusten ja salasanojen hallintaprosessit
  • taloushallintojärjestelmän käyttövaltuuksien määrittely
  • ostolaskujen tarkastus ja hyväksymisprosessit
  • limiitit (maksuvaltuusrajoitukset)
  • neljän silmän periaate (satunnaisesti ulkopuolisen henkilön tarkastukseen ohjautuvat maksutapahtumat)
  • maksun saajarekisterin oikeuksien eriyttäminen muista maksuliikennetehtävistä (vaarallisten työyhdistelmien hallinta)
  • vilpillisen yhteistoiminnan ehkäisy (kolluusion vastaiset toimet, puolisot tai seurustelusuhteessa olevat eivät työskentele samalla osastolla esim. taloushallinnossa tai varastossa).

Ilmaisevat kontrollit

  • kontrollien kiertämisen valvonta (esimiesvalvonta, sisäinen tarkastus)
  • lokitietojen seuranta (taloushallintojärjestelmän pääkäyttäjän toimenpiteiden tarkastus)
  • päivittäisraportointi
  • sisäinen tilintarkastus.

Lieventävät kontrollit

  • takaisinperinnän turvaaminen
  • rikosvastuuvakuutus.

VALTIOKONTTORIN TYÖNTEKIJÄ EPÄILTYNÄ KAVALLUKSESTA
Valtiokonttorin korvausasioita hoitaneen työntekijän epäiltiin kavaltaneen huomattavan suuren summan valtion varoja. Teko paljastui kesällä 2019 Valtiokonttorin omavalvonnan yhteydessä. Epäillystä väärinkäytöksestä tehtiin poliisille tutkintapyyntö. Työntekijä irtisanoutui Valtiokonttorin palveluksesta tutkinnan alettua. Lähde: (mtv.fi 28.11.2019)

SÄÄSTÖPANKIN TYÖNTEKIJÄ EPÄILTYNÄ KAVALLUKSESTA
Säästöpankin palveluksessa olleen keski-ikäisen naishenkilön epäiltiin kavaltaneen pankista noin 350 000 euroa pienissä erissä useiden vuosien aikana. Väärinkäytöksiä oli peitelty kassaraportteja väärentämällä. Väärinkäytös paljastui pankin sisäisessä tarkastuksessa. Esitutkinnassa epäilty myönsi teot. Epäillyllä ei ollut aikaisempaa rikoshistoriaa. Kavallettuja varoja ei saatu takaisin. Tutkintanimikkeet olivat törkeä kavallus ja törkeä väärennys. Juttu siirtyi syyttäjälle syksyllä 2018. Lähteet: (poliisi.fi tiedotteet 14.8.2019, yle.fi 14.8.2019, ksml.fi 14.8.2019)

KOKOOMUKSEN EX-PIIRIJOHTAJALLE TUOMIO KAVALLUKSESTA
Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi kokoomuksen entisen toiminnanjohtajan kahdesta kavalluksesta, joista toinen oli törkeä seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Kokoomuksen ex-toiminnanjohtaja oli käräjäoikeuden tuomion mukaan kavaltanut tuhansia euroja puoluekokouksen käteiskassasta ja maksanut omia menojaan kokoomuksen kortilla. Ex-toiminnanjohtaja tuomittiin maksamaan korvauksia, todistelukustannuksia ja oikeudenkäyntikuluja yhteensä yli 28 000 euroa. Kokonaisuudesta yli 14 000 euroa tuomittiin korvauksena kokoomuksen Kaakkois-Suomen piirille.

Vuoden 2016 puoluekokouksen käteiskassan varoja (6000 euroa) oli päätynyt ex-toiminnanjohtajan omalle tilille, koska ex-toiminnanjohtajan mukaan hän ei pystynyt tekemään kortilla vastaavaa talletusta automaatilla. Lisäksi ex-toiminnanjohtajan työtaakka ja kiire olivat hänen estäneet varojen toimittamisen kokoomuksen tilille. Oikeus ei pitänyt selityksiä uskottavina. Lähteet: (iltalehti.fi 5.10.2018, mtv.fi 22.10.2018, ksml.fi 22.10.2018, hs.fi 22.10.2018, yle.fi 22.10.2018)

HÄMEENLINNAN ORTODOKSISESSA SEURAKUNNASSA KAVALLUSEPÄILY
Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta havahtui, kun pankin sisäisessä valvonnassa havaittiin asiattomia tilisiirtoja. Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan varoja oli vajaan vuoden aikana kadonnut noin parisataa tuhatta euroa. Teosta epäiltiin seurakuntasihteeriä. Hänen työsuhteensa päätettiin. Seurakunnan talousasioista vastaa seurakunnanneuvosto kirkkoherran johdolla. Lähteet: (hmlortodoksinen.fi tiedote 20.3.2017, is.fi 20.3.2017)

RAHASTONHOITAJA SAI TUOMION KAVALLUKSESTA
Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi torstaina 30.3.2017 Kaarinan naisvoimistelijoiden rahastonhoitajana toimineen 56-vuotiaan naisen puolen vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä kavalluksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta.

Teot oli tehty vuosien 2011-2016 välisenä aikana. Nainen oli esitutkinnassa myöntänyt teot. Nainen oli jättänyt tilittämättä haltuunsa saamiaan jäsenmaksuja yhdistykselle, siirtänyt yhdistyksen tililtä varoja omalle tililleen ja tehnyt käteisnostoja. Varat nainen oli käyttänyt henkilökohtaisiin tarkoituksiin. Tekoja nainen oli peitellyt merkitsemällä kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Lähteet: (ts.fi 30.3.2017, pohjolansanomat.fi 30.3.2017, ksml.fi 30.3.2017)

DANSKE BANKIN TYÖNTEKIJÄÄ EPÄILTIIN TÖRKEÄSTÄ PETOKSESTA JA KAVALLUKSESTA
Danske Bankin työntekijän epäiltiin hankkineen lokakuun 2015 ja elokuun 2016 välisenä aikana väärinkäytösten avulla noin 1 550 000 euron rikoshyödyn. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen suorittaman esitutkinnan perusteella työntekijä oli pääasiassa asiakkaiden asiakirjoja väärentämällä nostanut luottoja, joista saadut rahat hän oli kierrättänyt omaan käyttöönsä. Epäillyt väärinkäytökset tulivat esille pankin sisäisessä tarkastuksessa ja ajoittuivat noin puolentoista vuoden ajalle.

Jutun tutkinnanjohtajana toimi rikosylikomisario Länsi-Uudenmaan poliisista. Esitutkinnassa oli kuulusteltu rikoksesta epäiltyä Danske Bankin Espoon Leppävaaran konttorin 28-vuotiasta miespuolista työntekijää, pankkia ja seitsemää pankin asiakasta.

Epäilty pankin työntekijä osoitti kuulusteluissa katumusta ja oli erittäin yhteistyöhaluinen. Esitutkinnassa teon motiivi jäi kuitenkin avoimeksi. Tutkinnanjohtaja piti teon toteutusta epätyypillisenä ja persoonallisena ratkaisuna viitaten erityisesti tekaistuihin luottoasiakirjoihin.

Loppulausuntojen jälkeen juttu siirtyi syyttäjälle syyteharkintaan. Epäiltyä syytetään kuudesta törkeästä petoksesta ja kahdesta törkeästä kavalluksesta. Juttua käsitellään Espoon käräjäoikeudessa aikaisintaan syksyllä 2017. Lähteet: (helsinginuutiset.fi 14.9.2016, uusimaa.fi 2.12.2016, hs.fi 26.8.2016, 2.12.2016, yle.fi 2.12.2016, mtv.fi 2.12.2016, hs.fi 30.62017, iltalehti.fi 30.6.2017)

PAIKALLISYHDISTYKSESSÄ KAVALLUSEPÄILY
Pelastakaa Lapset ry:n Tampereen paikallisyhdistyksen tilien käytössä paljastui odottamattomia epäselvyyksiä. Epäselvyydet liittyvät vuosien 2010- 2015 tilitapahtumiin. Epäselvyydet tulivat ilmi vuoden 2016 alussa yhdistyksen omassa selvityksessä tilinpäätöstä valmisteltaessa.

Esitutkinnan aikana suoritetun tarkastuksen perusteella oli syytä epäillä, että kavallettujen varojen yhteismäärä oli noin 40 000 euroa. Esitutkinnan yhteydessä Pelastakaa lapset ry:n Tampereen paikallisyhdistyksen entinen puheenjohtaja myönsi teot. Lähteet: (yle.fi 7.7.2016, tamperelainen.fi 7.7.2016, iltalehti 7.4.2016)

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Tampereen Pelastakaa Lapset -yhdistyksen entisen puheenjohtajan törkeästä kirjanpitorikoksesta ja kahdesta törkeästä kavalluksesta puolentoista vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, neljän ja puolen vuoden liiketoimintakieltoon ja 30 päivän yhdyskuntapalveluun.

Kavallettuja varoja oli noin 39 000 euroa, jotka puheenjohtajana ja taloudenhoitajana toiminut nainen oli siirtänyt useassa erässä tililleen vuosina 2010-2015. Huolehtiessaan Suomessa virolaisen yrityksen maksuliikenteestä, tuomittu oli hyötynyt vuosina 2014-2016 noin 53 000 euroa.

Pelastakaa Lapset-yhdistys kertoi, että se lisäsi tapauksen jälkeen paikallisyhdistyksille koulutusta ja ohjeistusta hyvästä hallinnosta. Järjestöllä on 79 paikallisyhdistystä Suomessa. Lähteet: (iltasanomat.fi 13.12.2016)

MEGURUN TOIMITUSAJOHTAJA TUOMITTIIN KAVALLUKSESTA
Vuonna 2004 perustetun elokuvamiksaamo Meguru Film Soundin toimitusjohtaja oli anastanut yhtiön kassasta vuosien 2007 - 2014 aikana 914 000 euroa. Tekojen seurauksena elokuva-alan huippuammattilaisten perustama yhtiö joutui hakeutumaan yrityssaneeraukseen.

Toimitusjohtaja oli peitellyt nostoja väärillä tositteilla. Tekaistuja laskuja löytyi kirjanpidosta yhteensä 358 000 euron arvosta. Teot tulivat ilmi, kun toimitusjohtaja oli lokakuussa 2015 mennyt poliisiasemalle ilmiantamaan itsensä.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi yhtiön toimitusjohtajan kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen törkeästä kavalluksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Tuomiota edelsi syyteneuvottelu, jossa toimitusjohtaja oli tunnustanut tekonsa.

Toimitusjohtaja kärsi peliriippuvuudesta. Käräjäoikeuden tuomion mukaan rahat oli käytetty pääosin uhkapeleihin. Kirjallisina todisteina käytettiin mm. tietoja toimitusjohtajan pelitileiltä eri veikkausyhtiöistä. Lähteet: (hs.fi 24.3.2016, iltasanomat.fi 24.3.2016)

REHTORIN EPÄILTIIN KAVALTANEEN LUKION STIPENDIRAHOJA
Oulun suomalaisen yhteiskoulun (OSYK) lukion rehtoria epäiltiin törkeästä kavalluksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäytöksestä. Syyttäjän mukaan rehtori oli nostanut varoja useista eri rahastosta sekä tilisiirroin että käteisnostoin.

Väärinkäytösepäilyn tutkinta sai alkunsa koululle 2014 hankitusta flyygelistä. Tutkintapyyntö poliisille tehtiin 8.5.2014. Asianomistajana oli Oulun kaupunki. Jutun tutkinnanjohtaja toimi rikosylikomisario Oulun poliisista. Esitutkinta jutussa valmistui joulukuussa 2015 ja siirtyi syyttäjälle. Koulun rehtori myönsi tehneensä virheitä, mutta kiisti syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

Johtava kihlakunnansyyttäjä päätti syyttää rehtoria törkeästä kavalluksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä. Syytteen mukaan rikokset olivat tapahtuneet vuosina 2004 - 2014. Syyttäjä vaati rehtorille yhteensä kolmea vuotta vankeutta, viraltapanoa, sotilasarvon menettämistä ja todistelukustannusten korvaamista.

Oulun kaupunki asianomistajana vaati vastaajaa korvaamaan 377 000 euroa. Vaatimus oli syyttäjän vaatimusta pienempi, koska osa rehtorin anastamista varoista oli tullut käytettyä koulun hyväksi.

Kavalluksesta syytetty oululaisrehtori käytti 446 000 euroa Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukion stipendirahastojen varoja henkilökohtaisiin kuluihin. Jutun valmisteluistunto alkoi 26.1.2017 ja pääkäsittely 13.3.2017 Oulun käräjäoikeudessa.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi rehtorin torstaina 13.4.2017 kolmeksi vuodeksi vankeuteen törkeästä kavalluksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä sekä menettämään virkansa. Rehtori määrättiin myös korvaamaan Oulun kaupungille anastettujen varojen arvosta runsaat 365 000 euroa, sijoitustuottojen menetyksen aiheuttamaa vahinkoa yli 15 000 euroa ja Oulun kaupungin noin 15 000 euron oikeudenkäyntikulut.

Lähteet: (kaleva.fi 11.4.2014, 29.4.2015, 11.10.2016, 16.10.2014, 13.4.2017, yle.fi 8.5.2015, 8.9.2015, 6.10.2015, 14.12.2015, 13.4.2017, iltasanomat.fi 11.10.2016, iltasanomat.fi 28.1.2017, hs.fi 13.4.2017, mtv.fi 13.4.2017)

HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN ENTINEN TIETOHALLINTOPÄÄLLIKKÖ TUOMITTIIN TÖRKEÄSTÄ KAVALLUKSESTA VANKEUTEEN
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Helsingin Diakonissalaitoksen entisen tietohallintopäällikön törkeästä kavalluksesta kolmen vuoden ja kuuden kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen.

Entinen tietohallintopäällikkö tuomittiin lisäksi 450 000 euron korvauksiin. Korvausvelvollisiksi tuomittiin muitakin henkilöitä, koska kavallus oli osa laajempaa rikoskokonaisuutta. Muut tuomitut eivät olleet työsuhteessa Diakonissalaitokseen.

Oikeus katsoi, että tietohallintopäällikkö onnistui esimiesasemaansa, luottamustaan ja osaamistaan hyödyntäen anastamaan Diakonissalaitokselta noin 580 000 euroa. Hän oli tilannut itselleen ja myynyt edelleen tietokoneita, puhelimia, kameroita ja muuta elektroniikkaa.

Rikosepäilyt nousivat esiin kesällä 2011. Tuolloin asiasta käynnistettiin laaja sisäinen tarkastus. Tarkastusmenetelmät ja valvonta eivät pystyneet estämään tekoja. Ulkopuolisen henkilön suorittaman tarkastuksen mukaan Diakonissalaitoksen sisäiset valvonnan prosessit eivät sisältäneet olennaisia puutteita. Sen sijaan tietohallintopäällikkö ja hänen kumppaninsa osasivat hyödyntää valvontaprosesseihin jääneitä heikkouksia hyödykseen. Lähteet: (hdl.fi tiedotteet, iltalehti.fi 15.4.2014)

POLIISI SELVITTI POHJANMAALLA MILJOONALUOKAN KAVALLUSTA
Etelä-Pohjanmaan poliisi tutki Kauhavalla toimivan Botnia Grain -osakeyhtiöön kohdistunutta törkeää kavallusepäilyä. Kavallettujen varojen arvoksi arvioitiin noin 1,4 miljoonaa euroa. Rikoskomisario Olli-Pekka Punkari vahvisti summan olevan suuruusluokaltaan oikea.

Rikoskomisario Punkarin mukaan ”syytä epäillä” -kynnys oli ylittynyt ja juttua tutkittiin tavanomaisin esitutkinnan menetelmin.  Tutkinnanjohtaja ennusti esitutkinnasta pitkää.

Sanomalehti Ilkan tietojen mukaan epäiltynä oli yhtiön hallituksen puheenjohtaja, jonka poliisi oli pidättänyt. Yhteisön sääntöjen mukaan toiminimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin yksin ja hallituksen jäsenet kaksi yhdessä.

Botnia Grain tuottaa kypsennettyä viljaa ja toimii orgaanisen Viljo-lannoitteen sopimusvalmistajana. Lähteet: (botniagrain.fi 10.2.2014, ilkka.fi 10.2.2014, yle.fi 10.2.2014)

KIRKKOHERRAA EPÄILTIIN TÖRKEÄSTÄ KAVALLUKSESTA
Lahden ortodoksisen seurakunnan tililtä kavallettiin 110 000 euroa vuosina 2011 - 2013. Teosta epäiltiin seurakunnan kirkkoherraa. Kirkkoherra kiisti rikoksen ja kertoi joutuneensa huijatuksi. Kirkkoherra kertoi lahjoittaneensa ja lainanneensa seurakunnan rahaa seurakuntaneuvoston luvalla ulkomaalaiselle henkilölle. Poliisi epäili osan rahoista kiertäneen takaisin kirkkoherran omalle tilille.

Kirkkoherran mukaan ulkomaalaisen henkilön sisar ja neljä lasta oli surmattu Syyrian taisteluissa ja mies tarvitsi rahaa läheistensä hautaamiseen. Saatuaan kirkkoherralta rahat, ulkomaalainen mies halusi lainata lisää rahaa, koska hänen sisarelta oli jäänyt suuri perintö, jonka selvittely vaati rahaa. Mies oli luvannut maksaa rahat takaisin tulevasta perinnöstä.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus asetti kirkkoherran omaisuutta hukkaamiskieltoon reilun 110 000 euron arvosta. Lähteet: (ees.fi 25.11.2013, iltalehti.fi 25.11.2013)

LIPPURAHOJA KAVALTANUT HENKILÖ TUOMITTIIN EHDOLLISEEN VANKEUTEEN
Orimattilan urheilutalon lippukassasta noin 50 000 euroa kavaltanut mies tuomittiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä kavalluksesta ja korvaamaan kavalletut varat.

Yrittäjänä lippukassalla toiminut mies kiisti syytteen ja kertoi että kassajärjestelmä oli niin monimutkainen, että se mahdollisti väärät lyönnit. Syytetyn mukaan kassavaje saattoi johtua myös kassajärjestelmän ohjelmistovirheestä tai asialla oli joku ulkopuolinen henkilö tai karamellivaras. Lähteet: (iltalehti.fi 17.10.2013, yle.fi 25.10.2013)

MIEHEN EPÄILTIIN KAVATANEEN MILJOONAN JA RAHOITTANEEN VAROILLA URHEILUSEURAA
Urheiluseura ToPon johtajiin ja rahoittajiin kuuluneen helsinkiläismiehen epäiltiin syyllistyneen törkeään kavallukseen, törkeään kirjanpitorikokseen ja luottamusaseman väärinkäyttöön hoitaessaan kahden pääkaupunkiseudulla toimivan yrityksen taloushallintoa ja kirjanpitoa.

Helsingin poliisin epäilyksen mukaan mies oli kolmen vuoden aikana kavaltanut yrityksistä yli miljoona euroa. Epäilyt rikoksesta heräsivät, kun toisessa yrityksessä havaittiin ylimääräinen, josta ei ollut mitään tietoa ja jonne siirtyi varoja.  Tili osoittautui rikoksesta epäillyn miehen hallinnoimaksi kirjanpidon ulkopuoliseksi tiliksi.

Kavalletut varat mies oli käyttänyt pääosin omaan liiketoimintaan. Hän oli tukenut myös kuusinumeroisella summalla urheiluseura ToPoa. Poliisi uskoi, että urheiluseura toimi vilpittömästi, eikä sitä epäilty rikoksesta. Poliisi onnistui saamaan mieheltä takavarikkoon muutamia kymmeniä tuhansia euroja rikoshyötynä hankittua rahaa.

Epäilty oli myöntänyt teot. Poliisi odotti saavansa jutun esitutkinnan valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Lähteet: (yle.fi 25.9.2013, iltasanomat.fi 28.9.2013)

TUKKULIIKKEESSÄ PALJASTUI KAVALLUS
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi yli kymmenen vuotta myyjänä kukka-alan tukkuliikkeessä toimineen 39-vuotiaan miehen törkeästä kavalluksesta vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistuksen. Lisäksi miehen oli korvattava työnantajalleen kaikki kavaltamansa varat.

Tukkuliikkeen palveluksessa oli noin 85 työntekijää ja liikevaihto 40 miljoonan euroa. Myyjä kavalsi työnantajaltaan lähes kahden vuoden aikana 69 563 euroa. Myyjä oli jättänyt tilittämättä kassaan osan asiakkaiden käteisellä maksamista kukkatoimituksista. Myyjän oli määrä tilittää käteismyynnit viikoittain tai viimeistään kuun lopussa.

Työnantaja ihmetteli kassatilitysten vähyyttä ja ryhtyi selvittämään asiaa. Myyjän jäljiltä paljastui järjestelmällinen kavallusrikos. Poliisikuulusteluissa myyjä kertoi kokeneensa avioeron ja menettäneensä Casinon ruletissa paljon rahaa. Tappiot mies kompensoi jättämällä tilittämättä työnantajalle kuuluvia käteisvaroja. Lähde: (iltalehti.fi 8.5.2013)

AHVENANMAALLA PALJASTUI KAVALLUSSARJA
Keskusrikospoliisi sai valmiiksi esitutkinnan, jossa tilitoimistossa työskennelleen kirjanpitäjän epäiltiin syyllistyneen yhdeksään törkeään kavallukseen ja seitsemään kavallukseen vuosien 2009 - 2012 aikana. Asia siirtyi syyteharkintaan Ahvenanmaan maakunnan syyttäjänvirastoon.

Kavallettujen varojen yhteissumma oli 812 974 euroa. Kirjanpitäjä oli siirtänyt valtuuksiaan hyödyntäen rahat asiakkaiden pankkitileiltä omille tileilleen. Kavalletut varat epäilty oli käyttänyt nettipeleihin. Lähteet: (poliisi.fi poliisin tiedotteet 13.2.2013, hs.fi 13.2.2013, iltasanomat.fi 13.2.2013, iltalehti.fi, 13.2.2013, yle.fi 13.2.2013)

POLIISI EPÄILI DESTIAN HENKILÖKUNTAA KAVALLUKSESTA
Poliisi epäili, että valtionyhtiö Destian ratatyömaalta on kavallettu omaisuutta. Kyse on yli sadantuhannen euron arvoisesta romusta, joka oli myyty romuttamolle. Teosta oli epäiltyinä muutama Destiassa työskennellyt henkilö, joista kaksi oli päällikkötason työntekijöitä. Poliisin tutkintanimikkeitä jutussa oli törkeä kavallus, kavallus ja luottamusaseman väärinkäyttö. Lähteet: (yle.fi 7.2.2013, mtv3 7.2.2013, hs.fi 7.2.2013, kaleva.fi 7.2.2013)

TYÖNTEKIJÄN EPÄILTIIN KAVALTANEEN LÄHES PUOLI MILJOONAA EUROA
Metsä Group Financial Services Oy:n palveluksessa ollut 47-vuotias mies kavalsi konsernin varoja lähes puoli miljoonaa euroa. Teot tapahtuivat kymmenen vuoden aikana. Rahat mies oli käyttänyt kulutusluottojen maksuihin ja päivittäiseen elämään. Mies oli kulutusluottojen vuoksi velkaantunut ja testasi tilisiirtoa konsernin tililtä omalle tililleen. Toimenpiteen onnistuminen johti toistuviin 5 000-12 000 euron tilisiirtoihin.

Pankkiirin asemassa ja valvontakontrollien puuttuessa tilisiirrot eivät herättäneet parin tuhannen päivittäisen maksutapahtuman joukossa huomiota. Teot paljastuivat syksyllä 2009. Espoon käräjäoikeus tuomitsi miehen törkeästä kavalluksesta kolmen vuoden vankeusrangaistukseen. Lähteet: (aamulehti.fi 12.11.2012, iltalehti.fi 12.11.2012)

VASKION OSUUSPANKISSA PALJASTUI KAVALLUS
Vuonna 1921 perustetussa Vaskion Osuuspankissa työskennelleen noin 30-vuotiaan naisen epäiltiin kavaltaneen yli miljoona euroa noin 30 eri asiakkaalta. Kavallukset olivat alkaneet kesällä 2008 ja päättyivät kesällä 2012.

Kavallukset alkoivat muutaman tuhannen euron suuruisilla kertanostoilla, mutta kasvoivat vähitellen kymmeniin tuhansiin euroihin. Nainen käytti rahat mm. uhkapeleihin. Vaskion Osuuspankki korvasi myöhemmin asiakkaiden kärsimät menetykset.

Vaskion Osuuspankin toimitusjohtaja kertoi naisen toimineen erittäin taitavasti. Asiakkaat eivät havainneet nostoja, koska nainen oli tehnyt nostot sellaisten asiakkaiden määräaikaistileiltä, jotka eivät käytä verkkopankkia ja pankkikortteja.

Nainen oli saavuttanut myös kavalluksen kohteeksi joutuneiden asiakkaiden luottamuksen, jolloin he halusivat asioida aina saman pankkivirkailijan kanssa. Kavallukset paljastuivat erään asiakkaan asioidessa toisen pankkivirkailijan kanssa, kun kavalluksista epäily nainen vietti kesälomaa.

Poliisi tutki juttua törkeänä kavalluksena ja luottamusaseman väärinkäyttönä. Epäilty henkilö myönsi teot pääpiirteissään. Finanssivalvonta piti Vaskion Osuuspankin kavallustapausta poikkeuksellisena. Finanssivalvonta on laatinut pankeille standardit siitä, miten niiden tulee toteuttaa sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Lähteet: (sss.fi 7.11.2012, 8.11.2012, yle.fi 7.11.2012, iltasanomat.fi 7.11.2012, mtv3.fi 8.11.2012)

TALOUSPÄÄLLIKKOÄ EPÄILTIIN TÖRKEÄSTÄ KAVALLUKSESTA, LUOTTAMUSASEMAN VÄÄRINKÄYTÖSTÄ JA TÖRKEÄSTÄ KIRJANPITORIKOKSESTA
Labquality on sairaanhoitopiirien, Kuntaliiton sekä eräiden ammatillisten järjestöjen ja alan yhdistysten omistama puolueeton organisaatio. Organisaatio tuottaa laboratorioille ja laboratoriotutkimuksia suorittaville yksiköille ulkoisia laadunarvioinnin palveluita.

Poliisi epäili Labqualityn talouspäällikkönä työskennellyttä keski-ikäistä naishenkilöä 4,5 miljoonan euron järjestelmällisestä kavaltamisesta. Teon motiiviksi tekijä ilmoitti pelaamisen rahoittamisen. Helsingin poliisin talousrikosyksikkö epäili kavallusten tapahtuneen vuosina 2001-20012.

Talouspäällikkö oli siirtänyt peittelemättä yhtiön varoja suoraan omalle tililleen.  Varat oli nostettu käteisnostoina pankin konttorista ja Otto-automaateilta. Poliisi oli kiinnostunut myös epäillyn mahdollisista rikoskumppaneista ja siitä, miten rikokset olivat voineet jatkua ilman paljastumista vuosikausia.

Yrityksen toimitusjohtajaa ja päävastuullista tilintarkastajaa epäiltiin luottamusaseman väärinkäytöstä. Yrityksen sisäinen valvonta ja valvontamekanismit oli laiminlyöty, koska täysin peittelemättömät väärinkäytökset olisivat muutoin tulleet ilmi normaalin tarkastustoiminnan yhteydessä. Teot paljastuivat pankin tiedustellessa Labqualityn johdolta epätavallisten tilitapahtuman oikeellisuutta.

Talouspäällikkö pelasi suurimman osan rahoista RAY:n Helsingin Casinolla. Pelaaminen oli viikoittaista. Epäilty pelasi 4-5 kertaa viikossa, useita tuhansia euroja kerralla. Poliisi epäili jutussa myös RAY:n Casino Helsingin työntekijää rahanpesuilmoitusten ilmoitusrikkomuksista. Poliisin mukaan rahanpesuilmoitusvelvollinen henkilö oli laiminlyönyt velvoitteen varmistaa rahojen alkuperä.

Jutun tutkinnanjohtajana toimi rikoskomisario Helsingin poliisista. Juttu oli poliisin mukaan kestoltaan ja rikoshyödyltään varsin poikkeuksellinen. Lähteet: (Labqality.fi, mtv3.fi 4.4.2012, 4.6.2013, iltalehti.fi 4.4.2012, fi28.1.2013, Iltalehti 5.6.2013 sivu 8, ts.fi 4.4.2012, hs.fi 4.4.2012, kaleva.fi 4.4.2012)

SUOMEN PUNAISEN RISTIN TYÖNTEKIJÄÄ EPÄILTIIN KAVALLUKSESTA
SPR:n piiritoimiston työntekijän epäiltiin kavaltaneen SPR:n Länsi-Suomen piirijärjestöltä satojatuhansia euroja. Poliisi oli tutkinut tapausta vuosia. Kavallusten epäiltiin tapahtuneen vuosina 2002-2008. Teot havaittiin SPR:n Länsi-Suomen piirin sisäisessä tarkastuksessa vuonna 2008–2009.

Teoista epäilty työntekijä oli toiminut SPR:n palveluksessa 30 vuoden ajan. Hän toimi Seinäjoen aluetoimistossa itsenäisesti ja hänelle oli delegoitu talousasioissa ns. ”vaaralliseksi työyhdistelmäksi” kutsutut liian laajat valtuudet. Epäillyn työsuhde purettiin. Lähteet: (ksml.fi 30.1.2012, mtv3.fi 30.1.2012, nelonen.fi 31.1.2012, ts.fi 31.1.2012)

Juttu siirtyi syyteharkintaan
Kavallusepäilyn esitutkinnan valmistuttua juttu siirtyi syyteharkintaan kirjanpitoa ja maksuliikennettä hoitaneen naisen osalta. Poliisi ei saanut selvitettyä mihin rahat oli käytetty. Puuttumaan jäi noin 420 000 euroa. Epäilty oli peittänyt jälkiään kirjanpidollisin keinoin.

Esitutkinnassa paljastui myös juttuun liittynyt sivuhaara. Poliisi epäili varoja kätketyn tai hävitetyn naisen lähipiiriin kuuluvan henkilön avustuksella. Poliisi jätti myös tämän sivuhaaran osalta jutun syyteharkintaan. Lähde: (hs.fi 27.2.2012)

Jutun syyteharkinta valmistui
Työntekijä joutui vastaamaan syytteeseen törkeästä kavalluksesta ja kirjanpitorikoksesta Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa syksyllä 2012. Jutun syyteharkinta valmistui perjantaina 27.7.2012. Lähteet: (hs.fi 27.7.2012, yle.fi 27.7.2012)

LEIPOMON TALOUSPÄÄLLIKÖN EPÄILTIIN KAVALTANEEN HUOMATTAVAN SUMMAN
Poliisi epäili Sallassa toimivan leipomon talouspäällikön kavaltaneen leipomon kuuden vuoden liiketoiminnan tuloksen. Kavallukset olivat tapahtuneet 2004 - 2010 välisenä aikana. Talouspäällikkö oli hoitanut itsenäisesti leipomon koko kirjanpidon, palkanlaskennan ja laskujen maksuun liittyvät työtehtävät. Hänellä oli myös leipomon pankkitilien käyttöoikeudet ja käyttäjätunnukset.

Talouspäällikön epäiltiin siirtäneen yli 500 000 euroa ilman liiketoimintaan liittyviä perusteita omille ja läheisten pankkitileille. Kirjanpidossa perusteettomat tilisiirrot ja laskujen maksut oli kirjattu leipomon liiketoimintakuluiksi.

Lapin alueen talousrikostorjuntayksikkö sai valmiiksi esitutkinnan ja jätti jutun syyteharkintaan Lapin syyttäjänvirastolle. Talouspäällikköä epäiltiin törkeästä kavalluksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä.

Kahta talouspäällikön lähipiiriin kuuluvaa henkilöä epäiltiin törkeästä kätkemisrikoksesta ja neljää henkilöä kätkemisrikoksesta, koska olivat sallineet rikoksella saatujen varojen tilisiirrot omille pankkitileilleen. Lähteet: (aamulehti.fi 21.12.2011, iltalehti.fi 21.12.2011, kaleva.fi 21.12.2011, kauppalehti.fi 21.12.2011, lapinkansa.fi 21.12.2011, iltasanomat 21.12.2011)

HALPA-HALLISSA PALJASTUI KAVALLUS
Halpa-Halli Oy:n tavarataloketjun päällikkötehtävissä työskennellyttä naista epäiltiin noin 160 000 euron kavalluksesta. Tapaus tuli ilmi sisäisessä tarkastuksessa. Yhtiö teki asiasta poliisille rikosilmoituksen 19.12.2011. Lähteet: (iltalehti.fi 19.12.2011, pohjalainen.fi 19.12.2011, ilkka.fi 19.12.2011, yle.fi 19.12.2011)

SUOMEN MOSKOVAN SUURLÄHETYSTÖN VIRKAILIJAA EPÄILTIIN KAVALLUKSESTA
Suomen suurlähetystössä Moskovassa työskennellyt viisumivirkailija vangittiin Helsingin käräjäoikeudessa 2.10.2011 epäiltynä mm. virka-aseman väärinkäyttämisestä ja kavalluksesta. Oikeudenkäynnin asiakirjat määrättiin salaisiksi.

Tapauksen esitutkinta käynnistyi syyskuun lopulla 2011. Rikollisen toiminnan epäiltiin alkaneen jo vuoden 2009 syksyllä. Poliisi epäili virkailijan saaneen palveluksista hyötyä käteisen rahan ja vastapalvelusten muodossa. Lähde: (poliisi.fi KRP:n tiedote 11.10.2011)

PANKIN LAKIMIES TUOMITTIIN TÖRKEÄSTÄ PETOKSESTA JA KAVALLUKSESTA
Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona 9.11.20011 Lounaissuomalaisen pankin lakimiehenä ja johtoryhmän jäsenenä toimineen miehen 11 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä petoksesta ja kavalluksesta. Lisäksi mies määrättiin noin 14 000 euron korvauksiin.

Petokset mies toteutti siirtämällä pankin käyttämättömiltä tileiltä rahaa omille tileilleen. Suuri osa tileistä kuului kuolinpesille. Mies ehti saada rikoshyötynä lähes 90 000 euroa. Kavallukset mies toteutti kuittaamalla pankille kuuluvista notariaattipalveluista saamiaan palkkioita itselleen (perunkirjoitus- ja perinnönjakopalkkioita). Näistä mies ehti saada rikoshyötynä lähes 3000 euroa.

Teot paljastuivat pankin sisäisessä tarkastuksessa. Tekojen tultua ilmi mies maksoi lähes kaiken takaisin. Tuomittu vakuutti, että hänellä ei ollut anastustarkoitusta ja kaikki oli tarkoitus maksaa takaisin. Lähde: (Ilta-Sanomat 10.11.2011 sivu 11)

PANKINJOHTAJA TUOMITTIIN TÖRKEÄSTÄ KAVALLUKSESTA JA TÖRKEÄSTÄ VÄÄRENNÖKSESTÄ
Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi Pöytyällä pankin Riihikosken konttorin johtajana toimineen miehen kahden ja puolen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä kavalluksesta ja törkeästä väärennyksestä. Lisäksi mies määrättiin maksamaan pankille vahingonkorvauksena noin 337 000 euroa ja oikeudenkäyntikuluja liki 4 000 euroa.

Teot mies toteutti perustamalla kolme yritystä, joille myönsi luottoja tekaistujen ihmisten nimillä ja käytti varat itse. Mies väärensi myös lukuisia asiakirjoja ja todistuskappaleita, joilla todisteltiin perustettujen yritysten toimintaa.

Pankinjohtaja käytti kavalletut varat noin 340 000 euroa muutamassa kuukaudessa lähinnä nettipokeriin. Pankin ja omien varojen lisäksi hän käytti pelaamiseen myös vanhempiensa varoja sekä isoäidin perinnön. Lähteet: (ts.fi 19.10.2011, iltasanomat.fi 20.10.2011, aamulehti.fi 20.10.2011)

MIESHENKILÖÄ EPÄILTIIN KAVALLUKSESTA
Päijät-Hämeen käräjäoikeus käsitteli 12.4.2011 juttua, jossa 54-vuotiasta miestä syytettiin kavalluksesta ja kirjanpitorikoksesta. Kavallettu summa oli noin 9000 euroa. Teko paljastui syyskuussa 2010. Lähde: (ees.fi 24.2.2011)

NAISEN EPÄILTIIN KAVALTANEEN YLI PUOLI MILJOONAA EUROA
Helsingin rikospoliisin epäili, että taloushallinnon tehtävissä toiminut naishenkilö oli kavaltanut pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta yrityksestä lähes 600 000 euroa. Poliisin rikostutkintanimikkeet olivat törkeä kavallus, törkeä kirjanpitorikos ja törkeä väärennys.

Naishenkilö oli ehtinyt toimia yrityksen taloushallinnon tehtävissä useita vuosia. Hänen epäiltiin siirtäneen yrityksen tileiltä rahaa omille tileilleen useiden vuosien ajan. Epäilty oli peitellyt tilisiirtoja väärentämällä yrityksen kirjanpitoa.
Naishenkilö puolisoa poliisi epäili törkeästä rahanpesusta. Puolison epäiltiin tienneen yhteiselle tilille tulleiden rahojen alkuperästä. Kummallakaan ei ollut aikaisempaa rikostaustaa. Lähde: (iltalehti.fi 18.1.2011)

KIRJANPITÄJÄN EPÄILTIIN KAVALTANEEN KULJETUSLIIKKEELTÄ SATOJATUHANSIA EUROJA
Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi kuljetusliikkeen kirjanpitäjän kahden vuoden vankeuteen törkeästä kavalluksesta ja kirjanpitorikoksesta. Lahtelainen nainen käytti rahat mm. Nettipeleihin. Teot tapahtuivat vuosina 2008 ja 2009.

Kavallettujen varojen yhteissumma nousi noin 460 000 euroon. Kuljetusliikkeen kirjanpitäjänä toimiessaan hänellä oli tilinkäyttöoikeus. Rahat hän siirsi useissa erissä omalle ja aviomiehensä pankkitileille. Kuljetusliikkeen epäilyt heräsivät syksyllä 2009 kirjanpidossa havaittujen puutteiden johdosta. Lopulta kirjanpidosta tehty erikoistilintarkastus paljasti tapauksen. Lähde: (iltalehti 30.12.2010)

VARTIOINTILIIKKEEN TYÖNTEKIJÄÄ EPÄILTIIN KAVALLUKSESTA
Pohjois-Karjalan poliisi tutki joensuulaisessa Vartiointi Tanskanen Oy:n palveluksessa olleen miehen toimia. Poliisi epäili esimiesasemassa olleen työntekijän siirtäneen vartiointiliikkeen varoja omalle tililleen kolmen vuoden ajan. Lähde: (karjalainen.fi 20.12.2010)

PELASTUSHELIKOPTERI SEPEN TUKI RY:N ENTISELLE TOIMINNANJOHTAJALLE SYYTE TÖRKEÄSTÄ KAVALLUKSESTA
Oulun käräjäoikeus luki 18.10.2010 Sepen tuki ry:n entiselle toiminnanjohtajalle syytteen törkeästä kavalluksesta. Entinen toiminnanjohtaja oli syyttäjän mukaan nostanut yhdistyksen pankkitililtä noin 56 000 euroa. Nostojen epäiltiin alkaneen kesäkuun puolivälissä 2008 ja jatkuneen lähes vuoden ajan.

Syyttäjä katsoi entisen toiminnanjohtajan syyllistyneen ensisijaisesti törkeään kavallukseen, koska hänen epäiltiin käyttäneen hyväkseen vastuullista asemaansa ja kavallus kohdistui myös avustus- ja lahjoitusvaroin tuettavan yhdistyksen varoihin. Vaihtoehtoisesti syyttäjä vaati rangaistusta luottamusaseman väärinkäytöstä.

Syytteen törkeästä kiristyksestä sai mieshenkilö, joka syyttäjän mukaan kiristi entiseltä toiminnanjohtajalta ainakin 60 000 euroa. Entinen toiminnanjohtaja piti kiristystä kavalluksen motiivina. Lähteet: (hs.fi 18.10.2010, mtv3.fi 18.10.2010)

Sepen tuki ry:n entinen toiminnanjohtaja tuomittiin Oulun käräjäoikeudessa keskiviikkona 3.11.2010 vuoden ehdolliseen vankeuteen törkeästä kavalluksesta. Käräjäoikeuden mukaan mies oli kavaltanut yhdistykseltä ainakin 52 000 euroa. Mies oli maksanut nostamansa rahat takaisin ennen oikeudenkäyntiä.

Käräjäoikeus tuomitsi samassa istunnossa vuonna 1987 syntyneen miehen vuoden ja 2 kuukauden ehdolliseen vankeuteen entisen toiminnanjohtajan törkeästä kiristyksestä. Mies tuomittiin maksamaan uhrille rikoksella saatu hyöty eli yli 60 000 euroa. Lähde: (hs.fi 3.11.2010, iltalehti.fi 3.11.2010)

TEOLLISUUSKONSERNIN KIRJANPITÄJÄÄ EPÄILTIIN KAVALLUKSESTA
Päijät-Hämeen poliisi tutki Orimattilassa teollisuuskonsernissa paljastunutta kavallusta. Kirjanpitäjän epäiltiin kavaltaneen 1990-luvun lopulta lähtien kassasta noin 300 000 euroa. Poliisin rikostutkintanimike oli törkeä kavallus. Yrityksen taloushallinnossa työskennellyt naispuolinen kirjanpitäjä tunnusti poliisille teot.

Epäilty oli siirtänyt rahoja eri tileille. Summat vaihtelivat muutamista tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin. Asemansa vuoksi hän pystyi peittämään tilisiirrot hyvin. Teot paljastuivat sattumalta yrityksen palkanlaskennan yhteydessä. Lähteet: (yle.fi 21.10.2010, iltasanomat 21.10.2010)

NORDEAN PALVELUNEUVOJA KAVALSI ASIAKKAIDEN TILEILTÄ LÄHES 200 000 EUROA
Nordea pankin miespuolinen 25-vuotias palveluneuvoja myönsi kavaltaneensa viiden asiakkaan tileiltä joulukuun 2009 ja syksyn 2010 välillä lähes 200 000 euroa. Tapaus paljastui pankin sisäisessä valvonnassa. Poliisi kehotti Nordean asiakkaita ottamaan yhteyttä pankkiin, jos tililtä on kadonnut rahaa. Palveluneuvoja oli avannut asiakkaiden nimillä useampia tilejä ja siirteli varoja tileiltä toisille. Lähteet: (iltasanomat.fi 7.10.2010, iltalehti.fi 7.10.2010, mtv3.fi 7.10.2010)

SPR:N KIERRÄTYSTAVARATALON ESIMIEHEN EPÄILTIIN KAVALTANEEN MYYMÄLÄN KASSASTA 55 000 EUROA
Poliisitutkinnan valmistuttua syyttäjä päätti nostaa SPR:n kierrätystavaratalo Kontin esimiestä vastaan syytteen törkeästä kavalluksesta Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa. Kontin kassasta katosi 55 000 euroa käteistä rahaa. Teosta epäilty esimies tunnusti teon. Osa rahoista löytyi kirjekuorista esimiehen kotoa.

Tapaus paljastui loppukesästä 2010, kun kassakirjanpito ja pankkitili eivät täsmänneet. Summissa havaittiin epäselvyyksiä. Poliisi löysi osan kadonneista rahoista kirjekuorissa epäillyn kotoa. Lahden Kontin päällikkö Rainer Ihatsu kertoi SPR:n sivuilla, että tapauksen vuoksi tavaratalon turvajärjestelmä päätettiin tarkistaa. Lähde: (SPR:n tiedotteet 20.9.2010)

TIETTÄVÄSTI NORJAN HISTORIAN MITTAVIN KAVALLUSTAPAUS
Nordea pankissa sattui tiettävästi Norjan historian mittavin kavallustapaus. Oslon poliisi kertoi, että kavallettujen varojen arvo oli 60 miljoonaa kruunua (noin 7,6 miljoonaa euroa). Poliisi otti 5.8.2010 kiinni yhden teosta epäillyn pankin työntekijän. Toinen päätekijäksi epäilty 35-vuotias mieshenkilö etsintäkuulutettiin. Kiinni otettu henkilö oli tiettävästi siirtänyt eräälle pankin tilille 89 miljoonaa kruunua ja sen jälkeen siirtänyt tililtä 60 miljoonaa kruunua toiselle tilille.

Tutkijoita ihmetytti, miten on mahdollista, että yksi henkilö voi siirtää näin suuri summia tililtä toiselle. Kavalletut varat ohjautuivat lopulta Dubaihin. Poliisin mukaan kavallukseen osallistui useampia henkilöitä. Norjan Nordean viestintäjohtaja ei halunnut kommentoida tapahtunutta. Lähteet: (nrk.no 9.8.2010, kauppalehti.fi 10.8.2010, mtv3.fi 10.8.2010, yle.fi 10.8.2010, kaleva.fi 10.8.2010, nettavisan.no 11.8.2010)

JÄTEHUOLTOYHDISTYKSESSÄ EPÄILTIIN KAVALLUSTA
Jätehuoltoyhdistys ry teki kavallusepäilystä tutkintapyynnön poliisille helmikuussa 2010. Yhdistyksen puheenjohtajan mukaan kateissa oli jopa kymmeniä tuhansia euroja. Taloudenhoitaja ei maksanut laskuja ajallaan ja rahoja oli siirrelty tileiltä toisille.

Kavalluksesta epäiltiin heti yhdistyksen taloudenhoitajaa. Luottamustoimessa ollut taloudenhoitaja vapautettiin tehtävistään 22.1.2010. Tilanne paljastui, kun yhdistyksen tililtä loppui yllättäen kate. Jätehuoltoyhdistyksessä on yhteisöjäseninä mm. viranomaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä. Lähteet: (Uusiouutisten Verkkoviesti 4/2010, ts.fi 19.3.2010)

KAUPAN KASSALLE EHDOLLINEN TUOMIO TÖRKEÄSTÄ KAVALLUKSESTA
Sale-myymälöissä eri puolilla Kuopiota myyjänä ja kassasta vastaavana toiminut 45-vuotias naishenkilö tuomittiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa ehdolliseen vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistukseen sekä määrättiin 40 tunniksi yhdyskuntapalveluun. Lisäksi nainen määrättiin suorittamaan työnantajalleen noin 136 000 euron korvaukset.

Nainen oli anastanut työnantajaltaan vuosina 2001-2009 kaikkiaan 130 000 euroa. Kavallukset oli tehty ottamalla hyllyltä tuotteita ja rahaa kassasta aiheettomien tavaranpalautusten varjolla. Kavallukset paljastuivat naisen sairausloman aikana, jolloin kaupassa havaittiin tavarahävikin pienentyneen.

Nainen määrättiin maksamaan työnantajalleen noin 136 000 euron korvaukset. Tuomio määrättiin ehdollisena, koska naista ei ole aiemmin tuomittu rikoksista. Lähde: (iltalehti.fi 11.3.2010)

RAVINTOLATYÖNTEKIJÄÄ EPÄILTIIN PELIAUTOMAATTIRAHOJEN KAVALLUKSESTA
Turun käräjäoikeus tuomitsi nelikymppisen naispuolisen ravintolatyöntekijän viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä kavalluksesta. Ravintolatyöntekijä kavalsi ravintolan peliautomaattien tuottoja noin 20 000 euroa.

Ravintolatyöntekijän tehtävänä oli kuljettaa ravintolan peliautomaattien tuotot saman ravintolaketjun toiseen ravintolaan, josta rahat tilitettiin eteenpäin. Osa peliautomaattien rahoista ei koskaan päätynyt tilitettäväksi. Lähteet: ts.fi 13.11.2009, iltasanomat.fi 13.11.2009)

VAASAN KESKUSSAIRAALAN TEKNISTÄ JOHTAJAA EPÄILTIIN KAVALLUKSESTA
Vaasan keskussairaalan teknisenä johtajana toiminut virkamies vangittiin käräjäoikeudessa epäiltynä törkeästä kavalluksesta. Virkamiestä epäiltiin myös törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä. Hänen epäiltiin syyllistyneen kavalluksiin vuosina 1990 - 2008.

Kavallettujen varojen suuruusluokka oli satojatuhansia euroja. Virkamiehellä oli valtuus hyväksyä sairaalan laskuja. Kavallukset tapahtuivat hyväksymällä tekaistuja laskuja, joita oli kirjoitettu suomalaisessa ja ruotsalaisessa yrityksessä. Lähteet: (Ilta-Sanomat 19.3.2009, Iltalehti 19.3.2009, Aamulehti 19.3.2009)

HELSINGIN LUISTELIJAT RY JÄTTI POLIISILLE KAKSI TUTKINTAPYYNTÖÄ VÄÄRINKÄYTÖSEPÄILYISTÄ
Taitoluisteluseura Helsingin Luistelijat jätti poliisille kaksi tutkintapyyntöä väärinkäytösepäilyistä, kun seuran taloudenpidossa ilmeni noin 75 000 euron vaje. Malmin poliisipiiristä vahvistettiin i tiistaina 23.12.2008, että tapausta tutkitaan alkuvaiheessa kavalluksena, mutta myöhemmin tutkintanimike voi muuttua törkeäksi kavallukseksi. Epäiltyinä on kaksi henkilöä.

Tapaus tuli ilmi seuran tilintarkastuksen yhteydessä lokakuussa. Seuran uusi puheenjohtaja myönsi, että taloudenpidon valvonta petti. Seuran johtokunta totesi, että talouteen syntynyt vaje vaarantaa seuran maksuvalmiuden. Lähteet: (HS.fi 23.12.2008, Ilta-Sanomat 23.12.2008)

METSÄKESKUKSESSA EPÄILTIIN KAVALLUSTA
Syyttäjä vaati vähintään viiden vuoden vankeusrangaistusta Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen talouspäällikkönä toimineelle henkilölle. Henkilöä syytettiin Kotkan käräjäoikeudessa mm. törkeästä kavalluksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Syytteen mukaan talouspäällikkö oli kavaltanut metsäkeskuksesta kaikkiaan 1,4 miljoonaa euroa vuosina 2000–2006. Rahoista 230 000 euroa oli mennyt kotkalaiselle jääkiekkoseura Titaaneille, jonka rahastonhoitajana mies toimi. Syytteet luettiin myös kahdelle talouspäällikön esimiehelle. Esimiehiä syytettiin virkavelvollisuuden rikkomisesta. Lähteet: (Nelosen uutiset 27.3.2008, Kymen Sanomat 27.3.2008)

RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN KAHTA PELINHOITAJAA EPÄILTIIN VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ
Kahden entisen RAY:n pelinhoitajan epäiltiin luovuttaneen pelimerkkejä asiakkaille ohi virallisen rahaliikenteen ja jakaneen voitot yhdessä luottopelaajiensa kanssa. Syytteen sai pelinhoitajien lisäksi myös yksi asiakas. Lähde: (Helsingin Sanomat 31.3.2000, sivu A13)

ULOSOTTOMIEHEN EPÄILTIIN KAVALTANEEN NOIN KAKSI MILJOONAA MARKKAA
Kangasalalla toimineen avustavan ulosottomiehen epäiltiin pimittäneen ulosmitattuja varoja kymmenen vuoden ajan. Tapaus tuli ilmi marraskuussa vuonna 1997. Ulosottomies onnistui peittämään aikaisempia kavalluksia seuraavilla, eivätkä teot paljastuneet esimiesten normaalien valvontatoimien yhteydessä.

Varat olivat pääasiassa kangasalalaisten verovelkoja, jotka hupenivat ulosottomiehen liiketoimintaan ja takausvastuisiin. Varoja ei saatu perittyä takaisin. Teoista kärsivät kymmenet verovelalliset, jotka maksoivat verovelkansa, mutta velkoja ei kuitattu maksetuiksi. Tapauksesta oli valitettu eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeusministerille. Juttu tuli oikeuden käsiteltäväksi keväällä 2000. Lähde: (Ilta-Sanomat 3.2.2000, sivu 11)

NORDBANKENISSA EPÄILTIIN JÄTTIKAVALLUSTA
Merita-Norbanken konsernissa paljastui 200 miljoonan markan jättikavallus. Tukholmassa Nordbankenin osakemeklarina toimineen 31-vuotiaan naisen arvioitiin aiheuttaneen pankille mittavat vahingot. Tappiot aiheutuivat pankin ohjeiden vastaisesta osakkeiden lyhyeksi myynnistä.

Tapaus paljastui pankin sisäisessä tarkastuksessa. Meklarin epäiltiin syyllistyneen vakavaan luottamusaseman väärinkäytökseen ja törkeään kavallukseen. Naisen epäiltiin siirtäneen korkeintaan muutamia miljoonia kruunuja itselleen tai toiselle osapuolelle. Pankin kokonaistappiot korvauksineen nousivat lähes 290 miljoonaan kruunuun. Lähde: (MTV3 Internet uutiset 27.1.1999)

JÄTTIKAVALLUKSEN TUTKIMUKSET LAAJENIVAT
Osakekeinotteluun oli ilmeisesti osallistunut useampia henkilöitä kuin aluksi uskottiin. Pankin 31-vuotias osakemeklari kaupitteli Nokian osakkeita, joita ei omistanut (lyhyeksi myynti). Meklari uskoi, että Nokian osakekurssi kääntyy laskuun ja hänelle tarjoutuu myöhemmin mahdollisuus ostaa osakkeet halvempaan hintaan. Nokian kurssi kuitenkin jatkoi nousua aiheuttaen pankille 290 miljoonan kruunun tappiot.

Osakemeklarin uskottiin tehneen kauppoja miesystävänsä pyynnöstä. Mies ehti ansaita "lyhyeksi myynnillä" 530 000 markkaa ennen kuin pelionni kääntyi. Tapaukseen epäiltyjä oleskeli myös ulkomailla Ruotsin poliisin tavoittamattomissa. Lähde: (Tiilikainen Teppo Helsingin Sanomat 12.3.1999, sivu C3)

KUOPION YLIOPISTON TUTKIJOIDEN EPÄILTIIN SYYLLISTYNEEN TUTKIMUSVAROJEN VÄÄRINKÄYTÖKSIIN
Kuopion yliopistossa toimineiden kahden aivotutkijan epäiltiin syyllistyneen ulkomaisten tutkimusrahojen väärinkäytöksiin. Epäilyjen herättyä tutkijat erosivat itse viroistaan. Yliopiston antaman tiedotteen mukaan ulkomaisia tutkimusrahoja oli ohjattu yksityistileille. Teot oli tehty noin viiden vuoden aikana.

Viranomaisten mukaan epäillyt olivat yhteistyöhaluisia ja tähän mennessä ilmennyt rahavaje (noin kolme miljoonaa markkaa) on palautettu. Yliopiston sääntöjen mukaan yliopistolle tulevien varojen ohjaaminen yksityisille tileille on kielletty. Lähteet: (Helsingin Sanomat 6.8.1999, A5. Helsingin Sanomat 7.8.1999, A5. Iltalehti 6.8.1999, sivu 13)

Kuopion käräjäoikeus tuomitsi aivotutkijan kahdeksi vuodeksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä kavalluksesta, törkeästä petoksesta ja veropetoksesta. Osapuolet tyytyivät käräjäoikeuden päätökseen. Lähde: (Helsingin Sanomat 30.12.1999, sivu A6)

NAISPAPPI SAI RIKOSSYYTTEEN KAVALLUKSESTA
Syyttäjä vaati iisalmelaiselle naispastorille rangaistusta seuraavista teoista:

▪ Varkaudesta
▪ Kavalluksesta
▪ Petoksen yrityksestä
▪ Virka-aseman väärinkäytöstä

Pastorin epäiltiin kavaltaneen muutamia tuhansia markkoja seurakunnan lähetystoimiston kassasta. Rahat oli luovutettu 33 -vuotiaalle henkilölle, johon pastorilla oli sielunhoidollinen suhde. Asia yritettiin hoitaa kaikessa hiljaisuudessa, mutta tekojen jatkuttua kirkkoherra teki poliisille rikosilmoituksen. Lähde: (Ilta-Sanomat 14.8.1999 A12)

VAKUUTUSYHTIÖ POHJOLASSA MILJOONAPETOS
Poholan yksityisvahinko-osastolla heräsi petosepäily. Sisäisen tarkastuksen selvityksessä ilmeni, että vahinkokäsittelijä oli ohjannut noin 2,2 miljoonaa markkaa omaan käyttöönsä. Teot olivat jatkuneet noin kymmenen vuoden ajan. Tutkinnan keskeneräisyyden vuoksi tapauksen yksityiskohtia ei julkistettu. Lähteet: (Helsingin Sanomat 30.10.1999 sivu B9. Ilta-Sanomat 30.10.1999 sivu A8, Iltalehti 30.10.1999 sivu A4)

HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS POSTIPANKIN ROVANIEMEN KONTTORIN KAVALLUKSISTA VUOSINA 1992 - 1995
Rovaniemen hovioikeuden mielestä Postipankki oli osasyyllinen miljoonakavallukseen. Pitkään palvellut pankkivirkailija järjesteli itselleen ilman takuita yhteensä yli miljoonan markan luotot.

Tapauksen paljastuttua Postipankki teki rikosilmoituksen ja erotti pankkivirkailijan. Rovaniemen käräjäoikeus tuomitsi pankkivirkailijan helmikuussa 1997 puolentoista vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä kavalluksesta, kolmesta törkeästä petoksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä.

Joulukuussa 1997 hovioikeus lievensi tuomiota vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Hovioikeus piti ennallaan runsaan 700.000 markan korvausvelvollisuuden. Osan vahingoista pankkivirkailija oli korvannut paljastuttuaan.

Hovioikeus katsoi, että pankkivirkailijan pystyessä avaamaan itselleen ja sukulaisilleen luotollisia tilejä, korottamaan niiden limiittejä sekä jatkamaan tilien takaisinmaksuaikaa oli pankki omalla menettelyllään mahdollistanut syytetyn tekojen onnistumisen. Postipankin itsenäinen päätöksenteko-oikeus luottoasioissa koski seuraavia tehtäviä:

omien luottohakemusten esittely
luottohakemusten liitteiden tulostus
tarvittavista vakuuksista päättäminen
luotollisten tilien sopimusten päättymisen ja uusinnan valvonta.

Lähde: Ilta-Sanomat (3.1.1998)

KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSESSA EPÄILTIIN KAVALLUSTA
Keski-Suomen ympäristökeskuksessa epäiltiin Haave-projektiin kuuluvia varoja kavalletun noin 400.000 markkaa. Teosta epäiltiin erästä ympäristöhallinnon palveluksessa kaksikymmentä vuotta työskennellyttä toimihenkilöä. Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämiseen tarkoitettujen varojen puuttuminen havaittiin jouluna 1997. Tutkimuksissa selvisi, että rahaa oli kadonnut vuodesta 1993 lähtien. Lähde: (Ilta-Sanomat 19.1.1998)

KAVALLUSEPÄILY POLIISIN PALVELUTOIMISTOSSA
Joensuun poliisin Enon palvelutoimistossa työskennellyt toimistosihteeri kavalsi vuonna 1997 huhtikuun ja syyskuun aikana lupamyyntituloja 47.000 markkaa. Toimistosihteeri ilmoitti teostaan itse esimiehelle ja palautti kavalletun summan takaisin. Poliisin mukaan riittävällä huolellisuudella tehty tarkastus olisi paljastanut rikoksen välittömästi. Lähde: (Uutislehti 100 29.1.1998)

SEURAKUNNAN ENTINEN TALOUSPÄÄLLIKKÖ TUOMITTIIN TÖRKEÄSTÄ KAVALLUKSESTA
Oulun käräjäoikeus tuomitsi Haukiputaan seurakunnan entisen talouspäällikön törkeästä kavalluksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvaamaan kavalletun noin 100.000 markan summan korkoineen. Talouspäällikkö käytti varoja nostaessaan tekaistuja laskuja. Tapaus tuli ilmi toukokuussa 1997. Lähde: (Uutislehti 100 27.3.1998)

SUOMEN TILIRAHOITUKSESSA EPÄILTIIN KAVALLUSTA
Postipankin omistaman rahoitusyhtiön markkinointipäällikön epäiltiin syyllistyneen yli puolen miljoonan markan kavallukseen. Markkinointipäällikön työsuhde on päätetty ja omaisuutta on määrätty vakuustakavarikkoon. Kavallusten epäiltiin tapahtuneen rahoitusyhtiön tilaamien Ykkösbonus-kampanjan, Avec-korttikampanjan ja asiakaslehden ylilaskutusten yhteydessä. Varojen häivyttämisessä epäiltiin käytetyn mm. veroparatiisiyhtiötä. Lähde: (Ilta-Sanomat 23.4.1998)

PELIAUTOMAATTIEN HOITAJAA SYYTETTIIN TÖRKEÄSTÄ KAVALLUKSESTA
Raha-automaattiyhdistyksen pelikoneita huoltanutta miestä syytettiin satojen tuhansien markkojen törkeästä kavalluksesta. Mies käytti kahta eri taktiikkaa pelikoneiden laskureiden huijaamiseen. Kiinniottohetkellä miehen housujen taskuista löytyi 5500 markan arvosta kolikoita. Lähde: (Ilta-Sanomat 27.8.1998)

RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN KASSANHOITAJA JÄI KIINNI KAVALLUKSESTA
Useita vuosia Raha-automaattiyhdistyksen kassanhoitajana palvelleen naishenkilön epäillään kavaltaneen Porin Täyspotti-pelihallin varoja useita kymmeniä tuhansia markkoja. Kavallus tuli ilmi tavanomaisten tarkastustoimien yhteydessä.

Kavalluksen kestosta ei ollut tarkkaa tietoa, koska kassanhoitaja palautti välillä kavaltamansa varat. Viimeinen kavallusjakso jatkui kuukausia. RAY irtisanoi kassanhoitajan ja teki tapauksesta rikosilmoituksen Porin poliisille. Lähde: (Helsingin Sanomat 3.4.1997)

ATK-ALAN AMMATTIYHDISTYKSEN TALOUDENHOITAJA JÄI KIINNI KAVALLUKSESTA
Taloudenhoitajana toiminut 50-vuotias naishenkilö kavalsi yhdistyksen varoja noin 300.000 markkaa. Kavalletut varat kuluivat normaaliin elämiseen. Rikossarja tuli ilmi vuoden 1995 alkupuolella. Taloudenhoitajan aviomies oli myös syytteessä törkeästä kavalluksesta ja kirjanpitorikoksesta. Syyttäjän mukaan aviopari kavalsi varoja yksituumaisesti. Tapaukseen liittyi myös kirjanpitoaineiston hävittämistä ja tekaistuja sekä vääränsisältöisiä kuitteja. Lähde: (Ilta-Sanomat 9.4.1997)

UUDENMAAN LÄÄNINHALLITUKSEN KASSANHOITAJAN EPÄILTIIN KAVALTANEEN VEROVAROJA
Uudenmaan lääninhallituksessa paljastui kymmenien kavallusten rikossarja. Kassanhoitajana toiminut 55-vuotias naishenkilö kavalsi noin 100.000 markkaa. Rahat kuluivat normaaliin elämiseen. Tapaus ilmeni, kun eräs henkilö sai maksumuistutuksen 1600 markan kiinteistöverostaan. Henkilö ihmetteli miksi häneltä peritään veroa toistamiseen.

Lääninhallituksen kassanhoitaja lupasi selvittää asian ja tunnusti esimiehelleen ottaneensa suorituksen itselleen.
Kassanhoitaja naamioi kavallukset virhelyönneiksi poistamalla kuitit ja tekemällä kassaan tarvittavat korjauslyönnit. Tutkimusten mukaan virhelyöntien määrä nousi noin 130.000 markkaan. Lähde: (Iltalehti 12.4.1997)

POSTIPANKIN PANKKIVIRKAILIJAN EPÄILTIIN KAVALTANEEN ELÄKELÄISEN TILILTÄ NOIN 400.000 MARKKAA
Vuonna 1996 tuli julkisuuteen tapaus, jossa Postipankin pankkivirkailija kavalsi eläkeläisten tileiltä noin 400.000 mk. Pankkivirkailija oli joutunut taloudellisiin vaikeuksiin. Vaikeuksien keskellä hän etsi itselleen ajankulua RAY:n Casinolta pelaamalla uhkapeliä asiakkaiden tileiltä lainaamillaan rahoilla.

Jouduttuaan pelihimon koukkuun hän pelasi 2000 - 3000 markkaa illassa. Hän odotti jäävänsä kiinni minä hetkenä hyvänsä. Lopulta kiinnijääminen oli hänelle suuri helpotus. Espoon käräjäoikeus langetti tapauksesta vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Lähde: (Ilta-Sanomat 22.3.1996)

ULKOMAANKAUPPALIITOSSA ILMENI SEIKKOJA, JOTKA SAATTOIVAT JOHTAA SYYTETOIMIIN
Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan ulkomaankauppaliittoa ei valvota tehokkaasti. Taloushallinto on ollut täysin retuperällä. Esiin on tullut seikkoja, jotka saattavat johtaa syytetoimiin. Tarkastusvirasto on päättänyt pitää raporttinsa salaisena. Lähde: (Iltalehti 27.12.1996)

SOTILASKODIN TALOUDENHOITAJAA EPÄILTIIN MILJOONAKAVALLUKSESTA
Kavallus paljastui taloudenhoitajan aviomiehen yritykseen tehdyn verotarkastuksen yhteydessä. Taloudenhoitaja nosti sotilaskotiyhdistyksen tililtä rahaa ja siirsi varat välittömästi miehensä yrityksen tilille. Taloudenhoitaja toimi tehtävässään vuodesta 1988 ja ehti kavaltaa varoja ainakin 700.000 markan edestä. Lähde: (Ilta-Sanomat 11.10.1995)

Turun hovioikeus tuomitsi naisen kavalluksesta vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Tuomioon vaikutti lieventävästi se, että nainen maksoi koko kavaltamansa summan takaisin. Lähde: (Ilta-Sanomat 28.12.1996)

PANKIN KASSANHOITAJALLE VANKEUTTA KAVALLUKSESTA
Kanta-Uudenmaan säästöpankissa työskennellyt kassanhoitaja pyöritti omaa sijoituspankkia kolme ja puoli vuotta ja kavalsi rahaa yhteensä 1,2 miljoonaa markkaa. Kassanhoitaja otti asiakkailta sijoitustalletuksia, mutta ei syöttänyt niitä pankin tietojärjestelmään. Erääntymispäivänä hän maksoi osan talletuksista takaisin muilta asiakkailta saamillaan varoilla, mutta kavalsi osan. Pankin pikakassaa hän käytti omana käsikassanaan. Lähde: (Helsingin Sanomat 18.1.1995)

POLIISI TUTKI SPR:N KUOPION PIIRIN TALOUSSOTKUJA
Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri oli harmissaan Pohjois-Savon piirissä paljastuneista taloudellisista epäselvyyksistä. Piirin pitkäaikaisen toiminnanjohtajan epäiltiin kuitanneen ylityökorvauksia ja henkilökohtaisia lainoja yli 500.000 markkaa. Epäselvyydet paljastuivat sisäisen tarkastuksen yhteydessä. Epäselvyyksien syynä uskottiin olevan toiminnanjohtajan ajautuminen taloudellisiin vaikeuksiin asuntokauppojen takia. Lähde: (Iltalehti 17.2.1995)

RAKENNUSYHTYMÄN KONTTORISTIA EPÄILTIIN 200.000 MARKAN KAVALLUKSESTA
YIT -yhtymän palkanlaskijana toimineen naishenkilön epäiltiin kavaltaneen yli 200.000 markkaa. Nainen oli tehnyt kavallukset laatimalla tekaistuja tositteita, joilla peitettiin omavaltaiset ennakot. Teot saivat alkunsa palkanlaskijan nostettua omavaltaisesti ennakoita, jotka nousivat niin suuriksi, ettei hän enää kyennyt maksamaan niitä takaisin. Teot olivat mahdollisia koska palkkojen laskenta ja laskujen tarkastus kuuluivat hänen tehtäviinsä. Lähde: (Ilta-Sanomat 22.2.1995)

PANKIN VIRKAILIJA KÄYTTI ASIAKKAIDEN TILEJÄ
Miesvirkailija otti rahaa pankin asiakkaiden tileiltä lähes kymmenen vuoden ajan. Rahat kuluivat pääosin elämiseen, johon oma tulotaso ei riittänyt. Mies oli ensikertalainen. Hän teki 575.000 markan kavallukset vuosina 1985 - 1993. Teot havaittiin vasta vuoden 1993 alussa. Lähde: (Helsingin Sanomat 3.3.1995)

PANKIN KONTTORINJOHTAJAA SYYTETTIIN TÖRKEÄSTÄ KAVALLUKSESTA
Pankin konttorinjohtajaa syytettiin Turun käräjäoikeudessa törkeästä kavalluksesta. Syytteen saanut rouva suoritti kavalluksen käyttämällä hyväkseen arvopäivän määrittelyä. Arvopäivä on se päivä, jolloin raha on tilinomistajan käytössä ja sille aloitetaan koronmaksu.

Arvopäivä oli mahdollista määrittää 10 päivän päähän suorituksesta. Tämän ajan rahoilla saattoi pelata mielensä mukaan. Rouva pelasi "arvopäiväpeliä" kiihtyvällä tahdilla. Juuri kun hän oli siirtämässä 200 000 markkaa tililtä toiselle tapahtui sähkökatko. Katkon jälkeen rouva ei varmistunut ehtikö summa mennä perille ja suoritti siirron toistamiseen. Kaksinkertainen summa herätti tarkastuksen epäilyt ja erittäin vaikeaksi luonnehdittu kuvio paljastui. Lähde: (Helsingin Sanomat 9.3.1995)

OMAISUUSYHTIÖN MEKLARIN EPÄILTIIN KAVALTANEEN YLI 7,4 MILJOONAA MARKKAA
Helsinkiläisen omaisuusyhtiön meklari kavalsi yli 7,4 miljoonaa markkaa. Tapaus paljastui miehen tehtyä ulkomailta omaehtoisen tunnustuksen. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi miehen neljän vuoden ja kuuden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja maksamaan takaisin kavalletun omaisuuden. Lähde: (Helsingin Sanomat 14.4.1995)

MATKAHUOLLON JOHTAJAN EPÄILTIIN KAVALTANEEN YLI 200.000 MARKKAA
Matkahuollon johtavassa asemassa olleen naishenkilön epäiltiin kavaltaneen yli 200.000 markkaa. Varat oli kavallettu lipputilityksistä vähän kerrallaan. Teko paljastui sisäisessä tarkastuksessa. Lähde: (Helsingin Sanomat 25.5.1995)

MERKONOMIYHDISTYKSEN JOHTAJA VANGITTIIN KAVALLUKSESTA
Helsingin Merkonomit ry:ltä oli kateissa noin 380.000 markkaa. Johtokunnan jäsenet tekivät tutkintapyynnön Helsingin poliisille. Puheenjohtaja myönsi, että rahat ovat hänen jäljiltään kateissa, mutta kiisti syyllistyneensä rikokseen. Lähde: (Ilta-Sanomat 25.8.1995)

LUOTTOMIES NITISTI LASTENKLINIKAN TUKI RY:N
Hyvään mieheen luotettiin, totesi Lastenklinikan Tuki ry:n entinen sihteeri yhdistyksen toiminnanjohtajasta kavallusoikeudenkäynnin aikana. Lastenklinikan Tuki ry oli antanut toiminnanjohtajalleen vapaat kädet hänen kerättyään yli miljoona markkaa yhdistyksen tilille. Lähde: (Iltalehti 10.11.1995)

PANKKIVIRKAILIJAN EPÄILTIIN KAVALTANEEN VANHUKSELTA 58.000 MARKKAA
Virkailija käytti hyväkseen yksinäisen ja iäkkään asiakkaan luottamusta. Asiakas kirjoitti nimensä virkailijan ohjeiden mukaisesti tyhjiin ottotositteisiin. Myöhemmin virkailija täydensi tositteita ja nosti itselleen suuria summia vanhuksen tililtä.

Oikeus velvoitti pankkivirkailijan ja hänen työnantajansa Aktia -pankin korvaamaan asiakkaalle kavalletut varat 58.000 markkaa 16% korkoineen. Asiakas oli turhaan hakenut apua pankkitarkastusvirastolta. Juttu meni oikeuden käsittelyyn vasta kun lääninsyyttäjä määräsi Helsingin kaupunginviskaalin viraston syyttäjän nostamaan syytteen asiassa. Lähde: (Iltalehti 13.11.1995)

NAISPANKINJOHTAJA TÖRSÄSI MILJOONAT MAKEAAN ELÄMÄÄN
Hämeenlinnan KOP:n konttorin pankinjohtaja sai syytteet useista törkeistä kavalluksista ja väärennöksistä sekä vakuusoikeuksien loukkauksista. Pankinjohtaja kertoi voineensa tehdä noin 6 miljoonan markan edestä kavalluksia ja väärennöksiä hyvän maineensa, korkean asemansa ja pankin sisäisen valvonnan puutteiden johdosta. Pankin kakkosjohtajana toimineen henkilön esimies ei ollut tietoinen alaisensa teoista. Lähde: (Iltalehti 10.3.1994)

VIRKAILIJAN EPÄILTIIN KAVALTANEEN KELASTA 200.000 MARKKAA
Kansaneläkelaitoksen virkailijan epäiltiin kavaltaneen yli 200.000 markkaa. Naishenkilö siirsi tililleen pieniä summia usean vuoden ajan. Kavallukset suoritettiin erittäin taitavasti ja suunnitelmallisesti. Pitkään jatkuneen työsuhteen turvin hän osasi peitellä jälkensä niin, että rutiinitarkastuksissa ei tullut ilmi mitään väärinkäytökseen viittaavaa. Naisen suorittamat teot ilmenivät hänen lomansa aikana, jolloin sijaiset alkoivat ihmetellä tilinpidossa esiintyneitä kummallisuuksia. Lähde: (Ilta-Sanomat 4.5.1994)

POSTIVIRKAILIJAN EPÄILTIIN KAVALTANEEN MILJOONAN VELKAKIRJOJEN AVULLA
Kilpisjärven postikonttorin virkailijaa syytettiin useista kymmenistä petoksista, kavalluksista ja virkavelvollisuuksien rikkomisista. Ennen kiinnijäämistä puuhaa kesti nelisen vuotta. Tekojen taustalta löytyi huonosti hoidettuja raha-asioita, joita virkailija yritti paikata uusilla "kupruilla". Lähde: (Ilta-Sanomat 6.6.1994)

TYÖTTÖMYYSKASSASTA KAVALLETTIIN 158.000 MARKKAA
"Se oli melkoinen shokki. Kassanhoitaja oli palveluksessamme jo vuodesta 1988 ja hän nautti luottamustamme". Suomen Laivapäällystöliiton työttömyyskassanhoitajan epäiltiin kavaltaneen kassan varoja ainakin 158.343 markkaa. Kassanhoitajan epäiltiin tehneen atk-järjestelmää apuna käyttäen tilisiirtoja, jotka oli merkitty palkkaennakoiksi. Kavallus havaittiin tilintarkastuksen yhteydessä. Lähde: (Ilta-Sanomat 28.6.1994)


Sääntö nro 3
Siltä, jolla on vastuu, puuttuu oikeus jälkiviisauteen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 1
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.
Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Back to content