Lahjonta - SecMeter

Go to content

Lahjonta

Yritysturvallisuus > Compliance
Lahjonta on vakava koko yhteiskuntaa koskettava ilmiö. Lahjonta vaikuttaa kielteisesti valtion maineeseen ja talouteen, yritysilmastoon sekä liikesuhteisiin. Aikoinaan Suomen idänkauppaa leimanneita paheksuttavia toimintatapoja ei saatu kokonaan saatu kitkettyä liike-elämän piiristä. Kiristyvän globaalin kilpailun olosuhteissa lahjonta löytää uusia muotoja ja toteutustapoja.

Lahjonnasta käytetään useita eri nimityksiä kuten esimerkiksi voitelu, kynnysraha ja nopeuttamisraha. Etuuden antamisella sidotaan toinen osapuoli toimimaan vastavuoroisesti yleisen tai yhteisön etujen vastaisesti.

Yrityksen henkilöstö voi vastaanottaa yhteistyökumppaneiltaan normaaleja liikelahjoja tai kohtuullista vieraanvaraisuutta, joiden ei voida tulkita vaikuttavan päätöksentekoon, valintoihin tai vahingoittavan yrityksen etuja. Yrityksen on aina otettava huomioon myös eettiset näkökulmat ja se, miltä asiat saattavat näyttää.
Yrityksen henkilöstön liian "mukavuuspainotteiset" suhteet yhteistyökumppaneihin eivät ole useinkaan yrityksen intressin mukaisia. Herää kysymys, kuka lopulta maksaa työntekijöille tarjotut ”sirkushuvit”. Riskinä on kustannustietoisuuden ja –tehokkuuden hämärtyminen.

Valvova viranomainen ei voi ottaa valvottavalta vastaan mitään erityisetuja. Pelkkä mahdollisuus erikoisetuun riippumatta siitä käyttääkö etua tai ei, voi olla lahjus.

Kuinka lahjonta tapahtuu
Lahjonnalla pyritään vaikuttamaan kohteen tahdonmuodostukseen. Potentiaalisia kohteita ovat kaikki päätöksentekoon osallistuvat henkilöt.

Tyypillinen lahjonnan muoto on piiloetuuden tarjoaminen esimerkiksi avustus tai mainonta, jossa esimerkiksi kopiokoneen ostajalle luvataan mukaan matkapuhelin.

On lähellä ajatus, että hankinnoista vastaavalle henkilölle halutaan antaa tilauksen vastikkeena matkapuhelin, vaikka hän mahdollisesti voisi hankkia kopiokoneen muualta edullisemmin.

Lahjonta voidaan kohdistaa myös päättäjien sijaan yrityksen operatiiviseen henkilöstöön, jotka tuotteen tai palvelun käyttäjinä vaikuttavat välillisesti päätöksentekoon. Toimittaja voi tarjota yrityksen henkilöstöryhmälle esimerkiksi muutaman päivän virkistysloman Lapin hiihtorinteillä, johon on yhdistetty näennäinen työohjelma.

Virkistysloma on mahdollista rinnastaa lahjomaan, jos sillä pyritään vaikuttamaan joko tarjotun tuotteen valintaan tai pitämään organisaatio lojaalina jo käytössä olevaa tuotetta kohtaan.

On myös huomattava, että tuotteen tarjoaja piilottaa virkistysmatkan kustannukset palvelun tai tuotteen hintaan, jolloin asiakasorganisaatio lopulta maksaa virkistysmatkan itse. Voidaan ajatella, että tällaisessa tilanteessa henkilökunta ei ole toiminut yrityksensä eduksi. Ainoa oikea tapa lienee se, että palvelun tai tuotteen tarjoaja ja asiakasorganisaatio maksavat kukin matkansa itse.

Lahjonta voi perustua myös vastavuoroisuuden malliin. Vastavuoroisen edun saajana voi olla henkilö tai organisaatio. Vastavuoroisuus voi koostua moninaisista eduista ja palveluista, joissa ei liikutella rahaa, eikä kirjanpitoon tule viittauksia organisaatioiden välille. Näihin tapauksiin voi liittyä myös muita vakavia lieveilmiöitä, kuten prostituutio, salakuuntelu, salanauhoitus, kiristys ja uhkailu.

Osapuolet pyrkivät turvaamaan omat selustansa paljastumisen varalta. Nauhoittamalla keskusteluja toisen osapuolen tietämättä ja sisällyttämällä keskusteluihin toista osapuolta koukuttavia ansoja, voidaan aineistoa myöhemmin käyttää omien tavoitteiden ajamiseen, kiristykseen ja tulevien tilanteiden ohjailuun.

Esimerkkejä lahjontamenetelmistä
Tampereen yliopistossa työskennelleen lisensiaatti Paavo Isakssonin tutkimuksen mukaan lahjonta on yleistä suomalaisessa hallinnossa. Lahjonta on Isakssonin mielestä myös pesiytynyt suomalaiseen yhteiskuntaan jäädäkseen. Lahjonnasta varoittavat "hyväveli-verkostot" ja "toveri-seurat". Paineita lahjontaan lisäävät kilpailuttaminen, yksityistäminen ja tulosjohtaminen. Lähde: (TV1 aamu-uutiset 5.3.1997 klo 06:30)

  • Ravintolaillat
  • Kulutustavarat
  • Työsuoritukset
  • Matkat (seminaari-, konsultti-, koulutus- ja kurssimatkat)
  • Provisiopalkkiot
  • Työsuoritteet (kuutamourakointi)
  • Henkilöstöryhmien etuudet (alennukset, seminaarit)
  • Omaisuuden osto ylihintaan
  • Omaisuuden myynti alihintaan (asevelihinnat)
  • Aiheettomat konsultti-, luento- ja asiantuntijapalkkiot
  • Perusteettomat konsultointiprojektit (nollatutkimukset)
  • Ylipitkät kulutustavaroiden takuut
  • Alennukset ostoista
  • Käyttöoikeudet (lomamökit, veneet, autot, kulutuselektroniikka)
  • Rikkomalla "vahingossa" edunsaajan omaisuutta on mahdollista luovuttaa ehompaa tilalle

Sponsorointi
Sponsoroinnilla tarkoitetaan muulle kuin yritykselle suunnattua vastavuoroisuuden periaatteen sisältävää rahallista korvausta. Sponsoroinnilla tavoitellaan yrityskuvan, henkilökohtaisten suhteiden tai jonkin muun päämäärän edistämistä.

Sponsorointia ei ole esimerkiksi yleishyödylliseen tarkoitukseen suunnattu avustus, koska avustukseen ei sisälly vastavuoroisuuden periaatetta. Sponsorointisopimus voi olla suullinen tai kirjallinen. Sopimuksessa määritellään yleensä mihin vastavuoroiseen palveluun vastaanottaja sitoutuu.

Virkamiesyhteisöille suunnattu sponsorointi on erityisen ongelmallinen juuri vastavuoroisuutensa vuoksi. Erityisesti ne virkamiesyhteisöt, joiden toimintaan sovelletaan erityislakeja (esim. poliisi, tulli, rajavartiolaitos) tulisi jättää kokonaan sponsoroinnin ulkopuolelle.

Virkamiesyhteisöjen piilosponsorointia harjoitettiin aiemmin laajassa mitassa esimerkiksi henkilökuntakerhojen kautta. Näin virkamiehisyhteisöstä toivotaan saatavan "hyviä ystäviä". Yleisen luottamuksen periaate edellyttää kuitenkin, että virkamiesyhteisöt osallistuvat harrastustoimintaan yleisten yhdistysten, kerhojen ja seurojen kautta.

Korruptio
Jacob Söderman otti kantaa korruptioon Suomen Kuvalehden artikkelissa 17.2.2012. Södermanin totesi, että korruptio sanaa ei esiinny Suomen lainsäädännössä. Kyse siitä, että henkilö jolla on virka-asema tai vaikutusvaltaa elinkeinoelämässä, väärinkäyttää sitä itsensä tai jonkun toisen hyväksi.

Södermanin mukaan kysymys voi olla etuuksista, jotka eivät ole puolusteltavissa.Korruption tyypillinen tunnusmerkki on kytkös, josta syntyy vaikutelma, että asianomaisilla on ollut intressi suosia tiettyjä tahoja ratkaisuissaan. Kyseessä ei ole välttämättä laiton menettely, vaan useammin hyvän hallintotavan vastainen menettely.

Korruptio on yhteiskunnan näkökulmasta toimintaa, jota ei pitäisi hyväksyä. Södermanin näkemyksen mukaan Suomessa toimii eliitti, joka ei aina piittaa kohtuudesta tai säädyllisyydestä. Suomen Kuvalehden artikkelissa Söderman mainitsi mm. seuraavat tapaukset:

Dragsvikin varuskunta
Puolustusministeri oli hallituksessa päättämässä varuskuntien lakkauttamisista ja kuului samaan aikaan Dragsvikissa toimivan Uudenmaan prikaatin kiltaan. Dragsivikia ei lakkautettu. Asiasta jätettiin oikeuskanslerille tutkintapyyntö.

Guggenheim museohanke
Guggenheim-hankkeen Helsingin pääneuvottelija oli mukana Guggenheim-säätiön hallituksessa istuvan henkilön yhtiössä. Tapausta selvitti apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin.

Ilmarisen asuntokauppa
Finnairin toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan sekä työeläkevakuuttaja Ilmarisen toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan epäiltiin syyllistyneen lahjontarikokseen Finnairin toimitusjohtajan ja Ilmarisen välisessä asuntokaupassa tammikuussa 2011.

Finnairin toimitusjohtaja oli myynyt oman asuntonsa työeläkeyhtiö Ilmariselle 1,8 miljoonalla eurolla ja jäi asuntoon vuokralaiseksi. Finnair maksoi työsuhdeasunnon vuokran. Ilmarisen toimitusjohtaja istui samaan aikaan Finnairin hallituksen puheenjohtajana ja Finnairin toimitusjohtaja Ilmarisen hallintoneuvostossa. Lähde: (suomenkuvalehti.fi 17.2.2012)

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske päätti kuitenkin olla nostamatta jutussa syytteitä. Epäillyt jatkoivat entisissä tehtävissään.

HOK-ELANNON LAHJUSEPÄILY
Keskusrikospoliisi sai valmiiksi yhden Suomen rikoshistorian suurimmista lahjusrikoksiin liittyvistä esitutkinnoistaan. Jutun esitutkinta käynnistyi vuonna 2012. Esitutkinta-aineiston laajuus oli noin 16 000 sivua.

Poliisi selvitti, oliko HOK-Elannon kiinteistöjohtaja syyllistynyt lahjuksen ottamiseen ja törkeään lahjuksen ottamiseen elinkeinotoiminnassa vuosina 2006–2013. Lahjusepäilyt heräsivät keskusrikospoliisin tutkiessa Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusjuttua.

HOK-Elannon kiinteistöjohtajan epäiltiin ottaneen noin miljoonan euron lahjukset 18 HOK-Elannon liike- tai sopimuskumppanilta. Osa tapauksista liittyi urheilusponsorointiin. Urheilusponsorointiin liittyneiden lahjusten arvon epäiltiin olevan useita satoja tuhansia euroja. Samalla poliisi tutki epäiltyjä törkeitä petoksia.

Syytettyjen näkemysten mukaan kyse oli normaalista urheilusponsoroinnista. Syyttäjän näkemyksen mukaan sponsorisopimuksilla yritettiin vaikuttaa HOK-Elannon ja lukuisten yritysten välisiin urakoihin.

Syyttäjä vaati rangaistusta 20 henkilölle tai yritykselle. HOK-Elannon entiselle kiinteistöjohtajalle syyttäjä vaati tuomioita lahjuksen ja törkeän lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa ja esitti teoista vankeusrangaistusta. Lisäksi syyttäjä vaati kiinteistöjohtajan menettämään itselleen tai perheenjäsenilleen vastaanottaman edun arvoltaan 797 127 euroa. Kaikki syytetyt kiistivät syytteet.

Syyttäjä vaati myös yhteistösakkorangaistusta

  • Skanska Talonrakennukselle
  • Forma-Futuralle
  • Caverion Suomelle (entinen YIT-kiinteistötekniikka)
  • Innovarchille.

Syyttäjän näkemyksen mukaan Skanska Talonrakennuksen ja Caverion Suomen yhteisösakon pitää olla vähintään 300 000 euroa, Forma-Futuran 250 000 euroa ja Innovarchin 40 000 euroa.

Jutun oikeudenkäynti alkoi Helsingin käräjäoikeudessa keskiviikkona 30.8.2017 valmisteluistunnolla. Valmisteluistunnossa käsitellään syyttäjien ja avustajien kanssa pääkäsittelyn aikataulua ja muita oikeusprosessin järjestelyjä.

Lähteet: (hs.fi 29.8.2017, 30.8.2017, mtv.fi 18.5.2015, 30.8.2017, iltalehti.fi 30.8.2017, rakennuslehti.fi 29.8.2017, 4.9.2017, sss.fi 4.9.2017, yle.fi 26.5.2016, 31.10.2016, 30.8.2017, kaleva.fi 26.5.2015)

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ HERÄSI LAHJUSEPÄILY
Helsingin seurakuntayhtymä teki poliisille tutkintapyynnön kiinteistötoimiston hankinnoissa mahdollisesti tapahtuneista epäselvyyksistä. Helsingin käräjäoikeus vangitsi perjantaina 9.6.2017 kaksi Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistötoimiston työntekijää. Yksi työntekijöistä vangittiin todennäköisin syin epäiltynä törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä sekä toinen työntekijöistä syytä epäillä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Helsingin seurakuntayhtymän sisällä havaittiin epäselvyyksiä kiinteistötoimiston korjausurakoiden hankinnoissa. Helsingin polisiin talousrikosyksikön epäilyn mukaan lahjuksia on liikkunut kymmenien tuhansien eurojen edestä. Epäillyt rikokset ajoittuvat vuosille 2010–2016. Seurakuntayhtymän mukaan kaikkia korjausurakoita ei ole hoidettu asianmukaisesti. Lähteet: (helsinginseurakunnat.fi tiedote 9.6.2017, mtv.fi 9.6.2017, hs.fi 9.6.2017, kirkkojakaupunki.fi 9.6.2017)

POLIISIA EPÄILTIIN LAHJUKSEN OTTAMISESTA
Helsingin poliisilaitoksen palveluksessa ollutta poliisia epäiltiin törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä. Epäillyt rikokset tapahtuivat vuosina 2006 - 2010.

Helsingin käräjäoikeus määräsi poliisin vangittavaksi syytä epäillä -perusteella 17.2.2015. Käräjäoikeus määräsi vangittavaksi samoin perustein törkeästä lahjuksen antamisesta epäiltynä miehen, joka oli poliisille tavaroita toimittaneen yrityksen edustaja.

Toimituksiin sisältyi mm. kaksi Karhu-ryhmälle tarkoitettua panssaroitua maastoajoneuvoa. Ulkomailla panssaroidut Toyota Land Cruiser maastoajoneuvot eivät läpäisseet katsastusta, joten poliisi päätti lahjoittaa ne ulkoasiainministeriön käyttöön.

Epäiltyjen miesten asianajajat totesivat päämiestensä olevan syyttömiä. Jutun tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto kertoi, että tapaus paljastui Helsingin poliisilaitoksen saaman vihjeen perusteella käynnistetyissä omissa selvityksissä. Törkeän lahjuksen raja kulkee noin 7 000 eurossa, ja jutussa oli kyse suuremmista summista. Lähteet: (yle.fi 17.2.2015, mtv.fi 17.2.2015, hs.fi 17.2.22015)

Myöhemmin miesten vankeutta vaadittiin jatkettavaksi Helsingin käräjäoikeudessa todennäköisin syin epäiltyinä. Aiemmin miehet vangittiin kevyemmällä syytä epäillä -perusteella. Lähde: (iltasanomat.fi 23.2.2015)

VANTAAN KAUPUNGINJOHTAJAN RIKOSEPÄILYIHIN LIITTYNYT ESITUTKINTAKOKONAISUUS LAAJENI
Vantaan entisen kaupunginjohtajan epäiltyihin lahjusrikoksiin liittyvä esitutkintakokonaisuus johti myös useisiin muihin lahjusrikosepäilyihin.

Rikoksista epäiltyinä oli useita eri henkilöitä. Keskusrikospoliisi epäili mm. Helsingin Osuuskauppa Elannon entistä kiinteistöjohtajaa lahjusrikoksesta. Hänen lisäksi epäiltyinä oli mm. erään maarakennusliikkeen toimitusjohtaja.

Vantaan entistä kaupunginjohtajaa epäiltiin törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Epäilyt liittyivät Vantaan maankäyttöön, kaavoitukseen, rakennuslupiin ja tehtyihin konsultti- ja muihin sopimuksiin 2000-luvulla. Lähde: (MTV3 45 minuuttia lähetys 17.10.2012)

TELIASONERAN KOLMEA TYÖNTEKIJÄÄ EPÄILTIIN LAHJUSTEN VASTAANOTTAMISESTA
TeliaSonera teki rikosilmoituksen lahjusepäilystä, joka liittyi turvayritys Dalkian johtohenkilön tarjoamiin lahjuksiin TeliaSoneran päällikkötason työntekijälle ja kahdelle muulle työntekijälle. Lahjukset olivat yökerhokäyntejä ja jääkiekko-ottelulippuja.

TeliaSonera sopi Dalkian kanssa vuonna 2011 turvallisuuspalveluiden laajentamisesta myös Tukholman eteläpuolella sijaitsevaan Farstan toimipaikkaan. Dalkian turvapalvelu hallinnoi turvajärjestelmien käyttö- ja ylläpitotehtäviä Ruotsissa ja useissa muissa Euroopan maissa.

Dalkia toimitti TeliaSoneralle teknologiaa kulunvalvontaan ja CCTV -kameravalvontaan. Hälytykset ohjautuivat Dalkian vuorokauden ympäri toimivaan hälytyskeskukseen. Ratkaisulla TeliaSonera tavoitteli huomattavia kustannussäästöjä.

Lahjonta oli tapahtunut vuosien 2008-2012 aikana. TeliaSoneran päällikkötason työntekijän epäiltiin hankkineen itselleen myös viihde-elektroniikkaa TeliaSoneran laskuun. Kaikki kolme TeliaSoneran työntekijää vapautettiin tutkinnan ajaksi työvelvollisuudesta. Lähteet: (svd.se 28.8.2012, kauppalehti.fi 28.8.2012, hallandsposten.se 28.8.2012, mynewsdesk.com/se 30.11.2011, aktuellsakerhet.se)

POLIISI EPÄILI LAHJUSRIKOSTA FINNAIRIN TOIMITUSJOHTAJAN JA ILMARISEN VÄLISESSÄ ASUNTOKAUPASSA
Poliisi epäili Finnairin toimitusjohtajan saaneen oikeudetonta etua työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen välisessä asuntokaupassa. Poliisi epäili, että kaupan toteutuminen, kauppahinnan määräytyminen ja kaupan ehdot täyttivät lahjusrikoksen tunnusmerkistön.

Poliisi epäili Finnairin toimitusjohtajaa lahjomisesta elinkeinotoiminnasta ja lahjuksen ottamisesta. Työeläkeyhtiö Ilmarista epäiltiin yhtiönä lahjuksen antamisesta ja lahjomisesta elinkeinotoiminnassa.

Poliisin mukaan oli syytä epäillä, että edun antamisella ja ottamisella oli suosimistarkoitus. Juttu siirtyi poliisilta syyteharkintaan apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeelle. Lähteet: (mtv3.fi 29.5.2012, yle.fi 29.5.2012, kauppalehti.fi 29.5.2012)

POLIISI TUTKI HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKENNELAITOKSEN LAHJUSEPÄILYÄ
Poliisi epäili, että eräät Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) "väliportaan" virkamiehet olivat ottaneet vastaan lahjuksia. Lahjukset olivat laadultaan kestitsemistä ja mm. Tallinnan matkoja sekä matkoilla maksettuja etuisuuksia.

Lahjusten antamisella oli vaikutettu tai pyritty vaikuttamaan päätöksentekoon. Jutun tutkinnanjohtajana toimi Helsingin poliisin talous- ja omaisuusrikosyksikön rikoskomisario Mikko Eränen. Lähteet: (kauppalheti.fi 26.5.2012, iltasanomat.fi 26.5.2012)

LONTOOSSA POLIISIN EPÄILTIIN SYYLLISTYNEEN LAHJONTAAN
Virassa oleva poliisi ja kolme entistä poliisia pidätettiin Lontoossa lahjonnasta epäiltyinä. Virassa olevaa poliisia epäiltiin tietojen luovutuksesta palkkioita vastaan. Kolme Scotland Yardista eläkkeellä olevaa poliisia toimivat lontoolaisen RISC Management Limited yhtiön palveluksessa ja heidät pidätettiin lahjonnasta epäiltyinä.

RISC Management Limited yhtiö oli maksanut pyytämistään tiedoista noin 25 000 euroa (20 000 puntaa). Tietojen osto liittyi toimeksiantoon, jonka yhtiö saanut Nigerian Delta-maakunnan entiseltä kuvernööriltä James Iborilta. Hänet oli tuomittu Iso-Britanniassa 13 vuodeksi vankilaan petoksesta ja rahanpesusta.

Kotisivuillaan RISC Management Limited kertoo toimittavansa integroituja monialaisia konsulttipalveluita maailman johtaville yrityksille. Yhtiön toimitusjohtaja on Keith Hunter. Hän on toiminut aiemmin Scotland Yardissa ja vuodesta 1997 lähtien liike-elämän palveluksessa.

Metropolitan Police Authority julkaisi vahingossa verkkosivuillaan Scotland Yardin korruptiota selvittäneen raportin, josta ilmeni, että poliiseilla oli sopimattomia suhteita rikollisjärjestöihin. Raportin mukaan yhä suurempi joukko virkamiehistä käytti kannabista ja kokaiinia. Muina huolenaiheina pidettiin poliisien yksityiselämässään harjoittamaa perheväkivaltaa, kuten seksuaalista väkivaltaa. Esiin nousi myös poliisien aiempaa myönteisempi suhtautuminen rasismiin.

Raportista ilmeni myös, että poliisien taustoista oli löydetty taloudellisia väärinkäytöksiä ja velkaongelmia. Näiden tekijöiden vaikutuksesta henkilöstön katsottiin altistuvan korruptiolle. Lähde: (telegraph.co.uk 11.2.2012)

Britanniassa noin 50 % eläkkeelle jääneistä poliiseista on sijoittunut yksityisen turvallisuusliiketoiminnan sektorille. Tämä on johtanut poliisin ja yksityisen turvallisuusalan liian läheiseen verkostoitumiseen. Vastaavan tyyppisiä verkostoja on nähtävissä myös Suomessa ja muualla maailmassa.

Näiden verkostojen kautta salassa pidettäviä tietoja virtaa viranomaisten rekistereistä mm. lehdistölle, lakitoimistoille, yrityksille, vakuutusyhtiöille, pankeille ja suurlähetystöille. Lähteet: (guardian.co.uk 23.5.2012, yle.fi 23.5.2012, 24.5.2012)

HELSINGIN KAUPUNGIN SUURI RAKENNUSALAN TALOUSRIKOSVYYHTI
Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttajassa projektinjohtajana työskennellyttä miestä epäiltiin törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä petoksesta. Osastolla kilpailutetaan ja johdetaan Helsingin rakennushankkeiden suunnittelua ja urakointia.

Helsingin poliisin mukaan suunnitelmallinen toiminta oli ehtinyt jatkua useita vuosia (2005 - 2010) ja toiminnassa liikkuneet rahasummat olivat huomattavia. Iltasanomien artikkelin mukaan jopa 150 000 euroa. Poliisin mukaan teoissa oli kyseessä jo vakiintunut toimintatapa.

Samassa talousrikosvyyhdissä epäiltiin suuressa rakennusliikkeessä työpäällikkönä työskennellyttä mieshenkilöä törkeästä lahjuksen antamisesta ja törkeästä petoksesta sekä pienessä saneerausyrityksessä työskennellyttä mieshenkilöä lahjuksen antamisesta ja törkeästä petoksesta. Helsingin käräjäoikeuden pakkokeinoistunnossa perjantaina 11.5.2012 kaikki kolme miestä vangittiin.

Helsingin käräjäoikeus vangitsi pakkokeinoistunnossa lauantaina 12.5.2012 neljännen henkilön, jonka epäiltiin syyllistyneen Helsingin kaupungin rakennusalan talousrikosvyyhdissä törkeään lahjuksen antamiseen ja törkeään petokseen. Lähteet: (yle.fi 11.5.2012, hs.fi 11.5.2012, 12.5.2012, Ilta-Sanomat 12.5.2012 sivu 10, iltasanomat.fi 12.5.2012)

Poliisi onnistui löytämään osan lahjusjuttuun liittyvistä rahoista rahakoiran avulla. Poliisi ei tutkinnallisista syistä kertonut mistä rahat löytyivät. Tutkinnan edistyttyä vangittuina oli kaikkiaan viisi henkilöä, joista neljää epäiltiin törkeän lahjuksen antamisesta ja törkeästä petoksesta. Yhtä henkilöä epäiltiin törkeän lahjuksen ottamisesta ja törkeästä petoksesta. Lähde: (yle.fi 18.5.2012)

POLIISI EPÄILI FINNAIRIN TOIMITUSJOHTAJAA LAHJUKSEN OTTAMISESTA
Helsingin rikospoliisi suoritti omasta aloitteestaan esitutkinnan Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläisen ja työeläkevakuuttaja Ilmarisen välisessä asuntokaupassa. Finnairin ja vakuutusyhtiö Ilmarisen vastavuoroisia toimia tutkittiin epäiltynä lahjusrikoksena. Epäily koski lahjuksen antamista tai ottamista elinkeinotoiminnassa. Poliisin mukaan kyseessä oli hyvin poikkeuksellinen elinkeinoelämälle vieras järjestely. Lähteet: (yle.fi 9.3.2012, mtv3.fi 9.3.2012, kauppalehti.fi 9.3.2012, hs.fi 9.3.2012)

POLIISEILLE TARJOTTU ALENNUS TÄYTTÄÄ LAHJOMAN TUNNUSMERKISTÖN
Poliiseille on myyty ruokaa Satakunnan Osuuskaupan ABC-ravintoloissa 50 prosentin alennuksella vuodesta 2004 lähtien. Turun yliopiston rikosoikeuden professori Pekka Viljasen mukaan ruoka-alennuksen antaminen virkamiehelle täyttää lahjoman tunnusmerkit. Professori Viljasen mukaan kyseessä on rikos, vaikka lahjoman vastaanottaminen ei vaikuttaisi toimintaan.

Kyse on professori Viljasen mukaan siitä, miltä toiminta näyttää ulospäin. Jos ulkopuoliselle syntyy epäily, että etuuden vastaanottaminen voi vaikuttaa jollain tavalla virkamiehen toimintaan, riittää se syytteeseen. Lähteet: (Iltalehti 5.9.2011 sivu 20, iltalehti.fi 5.9.2011, mtv3.fi 5.9.2011)

Yleisemmin on ollut tiedossa, että mm. McDonald's ja eräät huoltamoravintolat tarjoavat poliiseille ruoka-annoksen alennuksella tai pullakahvit ilmaiseksi, koska poliisin läsnäolo lähistöllä tai huoltamoravintolassa erityisesti yöaikaan luo turvallisuutta ja ehkäisee epäjärjestystä.

VANKILAN ESIMIESTÄ EPÄILTIIN TÖRKEÄSTÄ PETOKSESTA, VIRKA-ASEMAN VÄÄRINKÄYTTÄMISESTÄ JA LAHJUKSEN VASTAANOTTAMISESTA
Syyttäjä vaati Helsingin Sörkan vankilan esimiehelle vankeusrangaistusta törkeästä petoksesta, virka-aseman väärinkäyttämisestä ja lahjuksen vastaanottamisesta. Tapaus paljastui 2008 marraskuussa, kun vankilan henkilökunta löysi varastosta tuhansia vääränkokoisia loisteputkia.

Asiaa selvitettäessä osoittautui, että loisteputket oli ostettu kymmenkertaiseen ylihintaan ohi valtion hankintayhtiön. Loisteputkista oli maksettu noin 45 000 euroa. Loisteputket oli tilattu Ruotsissa toimivalta nettiyritykseltä. Tekijä oli onnistunut peittämään jälkensä hyväksyttämällä laskut eri henkilöillä. Pankkitilitapahtumista kävi myös ilmi, että tavaran toimittaja oli maksanut tekijän tilille yhteensä tuhat euroa. Lähteet: (iltalehti.fi 15.5.2010, vartti.fi 15.5.2010)

PANSSARIVAUNUJEN ROMUTUSKILVASSA SYYTÄ EPÄILLÄ LAHJONTAA
Puolustusvoimat järjesti tarjouskilpailun 360 käytöstä poistetun T-72 taistelupanssarivaunun ja BMP-1 sekä BTR-60 miehistönkuljetusvaunun romuttamisesta. Ainakin osa vaunuista oli Itä-Saksasta 15 vuotta sitten hankittuja.

Tarjouskilpailun voittaneen yrityksen menettelyjen osalta poliisi joutui selvittämään epäselvyyksiä puolustusvoimien pyynnöstä. Kyse oli virkamiehelle tarjotuista majoituksista ja tarjoiluista Lapissa puolustusvoimien räjäytysleirien yhteydessä.

Esitutkinnassa poliisi kuuli pääepäiltyinä puolustusvoimista yhtä ja Stena Metalli Oy:stä kolmea henkilöä. Pääepäillyistä kaksi oli vangittuna kahden viikon ajan. Tarjouskilpailun kohteena olleen romutussopimuksen arvo oli noin seitsemän miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana.

Jyväskylän poliisin talousrikosyksikkö tutki tapausta törkeänä petoksena, virkasalaisuuden rikkomisena, yrityssalaisuuden väärinkäyttönä sekä lahjuksen antamisena ja ottamisena. Tarjouskilpailuun osallistui kolme yritystä Kuusakoski Oy, Patria Oy ja kilpailun voittanut Stena Metalli Oy. Lähteet: (iltasanomat.fi 30.11.2007, HS.fi 25.11.2009)

Lahjusjutun käsittely alkoi Pirkanmaan käräjäoikeudessa 7.3.2011. Jutussa oli viisi syytettyä. Kaksi syytetyistä oli ollut puolustusvoimien palveluksessa. Kaikki syytetyt kiistävät syytteet.

Syyttäjän mukaan romutuksen tarjouskilpailussa suosittiin perusteettomasti toista tarjoajaa. Syyttäjä vaatii tarjouskilpailun voittaneelle Stena Recycling -yhtiölle vähintään 30 000 euron yhteisösakkoa. Syyttäjän rikosnimikkeitä olivat lahjuksen ottaminen ja antaminen, törkeä petos ja törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen. Lähde: (hs.fi 7.3.2011)

HELSINGIN VEDEN LAHJUSEPÄILY
Helsingin Veden entistä toimitusjohtajaa epäiltiin lahjusten otosta. Toimitusjohtaja erosi virastaan vuonna 2005. Rikosepäilyjen vuoksi Helsingin Vedestä irtisanottiin kaksi verkko-osaston työntekijää.

Syyttäjän mukaan toimitusjohtaja oli omakotitalonsa ja kesäasuntonsa rakennustyömailla käyttänyt Helsingin Veden henkilökuntaa ja ottanut vastaan ilmaisia kaivutöitä 15.000 euron arvosta. Lahjusjutun pääkäsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa 1.9.2008. Syytteet koskivat lahjusten ottoa ja virka-aseman väärinkäyttöä.

Syyttäjä katsoi toimitusjohtajan käyttäneen virka-asemaansa väärin hankkimalla omakotitalonsa rakennustyömaalle tarvikkeita ja palveluja Helsingin veden laskuun. Toimitusjohtajan epäiltiin myös käyttäneen kaupungin kalustoa ja työntekijöitä heidän työaikana omalla työmaallaan, jolloin Helsingin Vesi maksoi töistä palkat.

Syytetty kiisti oikeudessa syyllistyneensä virka-aseman väärinkäyttämiseen, mutta myönsi syyllistyneensä rikkomukseen. Lahjuksen ottamisen syytetty kiisti kokonaan.

Jutussa luettiin syytteitä myös törkeistä petoksista, törkeästä veropetoksesta ja avunannosta virka-aseman väärinkäyttämiseen. Esitutkinnan yhteydessä tuli ilmi myös jo vanhentuneita rikosepäilyjä. Lähteet: (HS.fi 14.8.2007, 13.3.2008, 1.9.2008, Nelosen uutiset 1.9.2008, YLE.fi 1.9.2008)

Helsingin Veden entinen toimitusjohtaja tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa virka-aseman väärinkäyttämisestä, lahjuksen ottamisesta sekä avunannosta veropetokseen ja kirjanpitorikokseen vuodeksi ehdolliseen vankeuteen. Hänet tuomittiin myös menettämään valtiolle saamiensa lahjusten arvona lähes 35.000 euroa. Jutussa tuomittiin myös kolme muuta henkilöä. Lähteet: (Helsingin Sanomat 31.10.2008, Ilta-Sanomat 31.10.2008, MTV3.fi 31.10.2008)

TURKIN GSM -LUPIEN MYÖNTÄMISESSÄ LAHJUSEPÄILYJÄ
Turkin parlamentin komissio selvittää gsm –lupien myöntämiseen liittyviä lahjusepäilyjä. Uutistoimisto Reutersin mukaan entisiä ministereitä syytetään vahingon aiheuttamisesta rikkomalla yksityistämislain säännöksiä ja periaatteita sopiessaan Turkcell- ja Telsim –yhtiöiden gsm -luvista. Turkin entistä pääministeriä Yilmazia vaaditaan vastaamaan mm. siitä, että Turkcell ja Telsim maksavat alihintaa Turk Telecomin puhelinverkon käytöstä. Lähde: (Helsingin Sanomat 13.6.2000, sivu D1)

MERENKULKULAITOKSESSA LAHJUSEPÄILY
Lahjusepäilyt liittyvät merenkulkulaitoksen ja norjalaisen DSND –yhtiön (Det Søndenfjelds-Norske Dampskibsselskap) välisiin liikesuhteisiin. DSND on vuokrannut kesäisin merenkulkulaitokselta Pohjanmeren öljykentille kolmea suomalaista monitoimimurtajaa.

DSND –yhtiön pääjohtaja yllättyi lahjusepäilyistä. Vuokrasopimuksen mukaan DSND –yhtiö maksaa murtajista vuokraa noin 100.000 markkaa jokaiselta käyttöpäivältä. Pääjohtajan mukaan vuokra oli käypä hinta aluksista.

Suomessa vuokrasopimusta pidettiin alihinnoiteltuna. Lahjusepäilyä tutkittiin Suomessa ja Norjassa. Suomessa juttua tutki Helsingin talous- ja omaisuusrikosyksikön johtaja rikosylikomisario Jouko Salo.

Helsingin rikospoliisi suoritti kotietsinnän merenkulkulaitoksen toimitilassa aamupäivällä 2.3.2000. Useita tunteja kestäneen operaation aikana poliisi takavarikoi merenkulkulaitoksen atk-laitteita, kopioita atk-laitteiden kiintolevyistä ja muuta tositeaineistoa.

Poliisi sinetöi epäiltyjen henkilöiden työhuoneet sekä ainakin kaksi muuta ovea. Sinetöidyistä työhuoneista löytyi kotietsinnän kohteena olevaa aineistoa.

Tutkinnallisista syistä poliisi pidätti merenkulkulaitoksen pääjohtajan, liikenneosaston päällikön ja apulaisjohtajan. Virkamiehiä epäiltiin törkeästä lahjustenotosta. Tiedostusvälineiden ensitietojen mukaan lahjusten suuruusluokka oli satoja tuhansia markkoja.

Pääjohtaja vapautui kymmenen tunnin pidätyksen jälkeen illalla 2.2.2000, mutta kaksi muuta epäiltyä henkilöä pidätettiin. Pidätetyt joutuivat jäämään Pasilan poliisivankilaan viikonlopun yli (TV4 –uutislähetys 3.3.2000 klo 20.00).

Pääjohtaja ei halunnut kommentoida tapausta TV1 –uutisille, vaan halusi ensin pohtia kuinka tulee julkisuuteen.

Tapaus tuli liikenneministeri Olli-Pekka Heinoselle täytenä yllätyksenä. Pääjohtaja ilmoitti aamulla 3.3.2000 Ykkösen aamu-tv:lle tapaavansa liikenneministerin ja ensin rauhallisesti katsovansa mistä kaikesta asiassa oli kokonaisuutena kysymys ja miten asiaa jatkossa kommunikoidaan.

Merenkulkulaitoksen pääjohtajan 3.3.2000 ilmoituksen mukaan (YLE Teksti-tv 3.3.2000) häneen kohdistuneissa lahjusepäilyissä oli kyse neljästä vuonna 1994 tehdystä matkasta, joista kolme suuntautui Norjaan ja yksi Yhdysvaltoihin. Matkoille osallistui myös pääjohtajan puoliso. Muiden epäiltyjen kohdalla kysymys oli vastaavanlaisista matkoista.

Liikenneministeriö pidätti merenkulkulaitoksen johtajan viranhoidosta 3.3.2000 Päätöstään ministeriö perusteli rikosten laadulla ja pääjohtajan asemalla ylimpänä virkamiehenä.

Helsingin käräjäoikeus vangitsi liikenneosaston päällikön ja apulaisjohtajan sunnuntaina 5.3.2000 epäiltynä lahjuksen ottamisesta. Epäilyn perusteena oli törkeä lahjuksenotto. Vangitsemisen syyksi luettiin kuitenkin lahjuksen otto. Päätös vangitsemisen jatkamisesta oli tehtävä viimeistään 17.3.2000.

Merenkulkulaitoksen kahdella pidätetyllä johtajalla oli käytössään kolmen vuoden ajan DSDN -yhtiön luottokortit, jotka olivat tarkoitettu murtajien vuokraukseen liittyneiden matkakulujen maksamiseen. Luottokorttien vuosilimiitti oli 20.000 Norjan kruunua. Korttien käyttö oli hyväksytetty laitoksen johdolla.

Lähteet: (YLE Teksti-tv 2.3.2000. TV1-uutislähetys 2.3.2000, klo 20.30. TV3-uutislähetys 2.3.2000, klo 22.00. TV1 Ykkösen aamu-tv 3.3.2000. MTV3 Huomenta Suomi 3.3.2000. YLE Teksti-tv 3.3.2000. Ilta-Sanomat 3.3.2000, sivut 8 ja 9. Uutislehti 100 3.3.2000, sivu 2. TV4 –uutislähetys 3.3.2000 klo 20.00. TV1 –uutislähetys 3.3.2000 klo 20.30. Helsingin Sanomat 6.3.2000, sivu 6. Helsingin Sanomat 11.3.2000, sivut A3 ja A7)

OIKEUSKANSLERIN VIRASTO TUTKI OLIKO FINNAIRIN TARJOAMISSA ALENNUSMATKOISSA KYSYMYS LAHJONNASTA
Finnair oli myöntänyt Ilmailulaitoksen henkilökunnalle ja heidän omaisilleen vuosittain noin 3000 alennuslippua, joissa alennusten arvo on ollut noin 50 - 57 prosenttia.

Finnairin tarjoamien verottamattomien etujen vuotuinen yhteisarvo oli kaikkiaan miljoonia markkoja. Verottaja oli tulkinnut edun 1980 -luvulla verovapaaksi mm. siksi, ettei etuun sisältynyt paikanvarausmahdollisuutta. Käytännöstä oli kuitenkin tehty kantelu oikeuskanslerin virastolle.

Oikeuskanslerin virasto selvitti, oliko Finnairin Ilmailulaitokselle tarjoamissa alennusmatkoissa kysymys lahjoman annosta ja lahjoman otosta. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan professori Pekka Viljanen on maan johtava virkarikosasiantuntija. Hänen mielestään valvova viranomainen ei saisi ottaa valvottavalta vastaan mitään erityisetuja.

Artikkelissa Viljanen toteaa, että pelkkä mahdollisuus erikoisetuun riippumatta siitä käyttääkö etua tai ei, voi olla lahjus. Asiaa ei muuta myöskään se, onko edusta aiheutunut antajalle kustannuksia (ei suora lainaus).

Artikkelissa Finnairin talousjohtaja kertoi, että yhtiö oli tehnyt henkilökunta-alennuksia koskevan kaupallisen sopimuksen Ilmailulaitoksen kanssa ja sai tältä vastikkeeksi kompensaatioita.

Liikenneministeriön hallitusneuvos kuitenkin vakuutti, ettei Ilmailulaitos missään tapauksessa antanut Finnairille mitään vastapalveluita. Ilmailulaitoksen hallintojohtaja kertoi puolestaan, ettei Finnairin henkilökunnan tarvitse maksaa Ilmailulaitokselle matkustajamaksuja työnantajaltaan saamista vuosittaisista ilmaismatkoista.

Finnairin ja Ilmailulaitoksen erittäin läheisen kytköksen oli nähty rajoittavan vapaata kilpailua. Ilmailulaitos esti mm. Finnairia halvemmat Air France -yhtiön lennot Suomesta. Vallitsevasta tilanteesta oli tehty useita eduskuntakyselyjä. Lähde: (Helsingin Sanomat 8.8.1999 A3)

PIDÄTYKSIÄ VUOKRASOPIMUSTA KOSKEVASSA LAHJUSJUTUSSA
Iltalehden artikkelin mukaan poliisi oli kuulustellut lahjusepäilyyn liittyen Patentti- ja rekisterihallituksen ylintä johtoa ja PRH:n toimitilojen vuokrahankkeen osapuolia. PRH:n pääjohtaja, Merita Kiinteistöjen entinen johtaja sekä välityspalkkion saaja olivat kuulustelujen vuoksi pidätettyinä kaksi päivää.

Lahjusepäily liittyi Patentti- ja rekisterihallituksen uusien toimitilojen (Arkadiankatu 6) vuokrauspäätökseen. Iltalehden artikkelin mukaan PRH kävi vuonna 1995 vuokraneuvotteluja kiinteistöistä vastaavan apulaisjohtajan ja Huoneistomarkkinointi Oy:n kanssa. Myöhemmin PRH:n pääjohtajan ystävä teki silloisen SYP:n kanssa 240.000 markan arvoisen sopimuksen, jonka mukaan hän auttaisi tilojen vuokraamisessa PRH:lle. Henkilö ei ilmoittanut palkkiota verotuksessa.

Vuokraneuvotteluja ryhtyivät käymään PRH:n pääjohtaja ja Merita Kiinteistöt. Lahjusjutussa oli kysymys siitä, hyväksyikö PRH:n pääjohtaja lahjan tai muun etuisuuden (240 000 markkaa) antamisen ystävälleen. Helsingin käräjäoikeuden pakkokeino-osaston päätöksellä poliisi oli takavarikoinut asiakirjoja PRH:n ja Merita Kiinteistöjen toimitiloista. Merita Kiinteistöt myi myöhemmin Arkadiankatu 6 kiinteistön Spondalle 399 miljoonalla markalla.

Helsingin rikospoliisin esitutkintanimikkeet PRH:n pääjohtajan osalta olivat törkeä lahjuksen ottaminen ja törkeä virka-aseman väärinkäyttö ja Merita Kiinteistöjen johtajan nykyisin kiinteistöyhtiö Aleksian johtoryhmän jäsenen osalta törkeä lahjuksen antaminen. Lähteet: (Iltalehti 5.8.1999, YLE Teksti TV 5.8.1999, Iltalehti 10.8.1999 sivut 10-11)

SIIVOUSYRITYSTÄ EPÄILTIIN LAHJOMAN ANTAMISESTA
Länsi-Vantaan liikuntatoimen hallipäällikkö sai syytteet lahjuksen ottamisesta, kavalluksesta, virka-aseman väärinkäytöstä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hallipäällikön alainen siivoustyönjohtaja sai syytteen lahjuksen ottamisesta.

Siivousyritystä epäiltiin lahjuksen antamisesta siinä tarkoituksessa, että hallipäällikkö ja siivoustyönjohtaja järjestäisivät liikuntatilojen siivousurakat kyseiselle siivousyritykselle.

Syytteen mukaan lahjonta tapahtui käteisellä rahalla, jolloin hallipäällikkö sai yhteensä 10 500 mk ja siivoustyönjohtaja 5000 mk. Lisäksi hallipäällikköä epäiltiin tekaistun 11 224 mk suuruisen siivouslaskun hyväksymisestä. Syytetyt kiistivät syyllisyytensä. Lähde: (Helsingin-Sanomat 26.5.1998)

OPETUSMINISTERIÖN TAPAUS
Suomen Palloliiton entinen puheenjohtaja ja pääsihteeri tuomittiin 80 päiväsakkoon lahjoman antamisesta opetusministeriön ylijohtajalle. Sakkojen suuruudet olivat 49.000 ja 26.000 markkaa. Käräjäoikeuden mukaan Suomen Palloliiton edustajat kustansivat opetusministeriön virkamiehelle Ruotsiin, Ranskaan ja Yhdysvaltoihin suuntautuneet ulkomaanmatkat tarkoituksenaan vaikuttaa Suomen Palloliiton saamiin valtionavustuksiin. Lähde: (Ilta-Sanomat 30.1.1998)

VIRKAMIES VAATI KYNNYSRAHAA TÖIHIN PÄÄSYSTÄ
Turun ulkoilualueista vastaavaa virkamiestä epäiltiin kynnysrahojen vaatimisesta vuodesta 1993 alkaen. Lähde: (Iltalehti 9.4.1997)

POLIISILLE SYYTTEITÄ LAHJUKSEN OTTAMISESTA
Helsingin kaupunginviskaali päätti nostaa syytteen eläkkeelle jäänyttä ylikomisariota vastaan. Syytteiden mukaan ylikomisario on syyllistynyt virassa ollessaan kahdesti lahjusten ottamiseen ja salassapitorikokseen. Lähde: (Ilta Sanomat 30.5.1996)

Neljä vuotta eläkkeellä ollut ylikomisario menehtyi myöhemmin parantumattomaan sairauteen. Oikeusistuin lykkäsi jutun käsittelyä edellisen vuoden puolella. Jo tuolloin oli odotettavissa, että syytetty ehtii menehtymään sairauteensa ennen seuraavaa oikeuskäsittelyä.

Ylikomisariota syytettiin mm. säännöllisen kestinnän vastaanottamisesta hotelli Inter-Continentalilta. Hotellin johtajaa syytettiin samassa yhteydessä lahjoman annosta ja hänen osaltaan jutun käsittely jatkui.

Ylikomisarion palveluita käytti myös Yleisradio, joka maksoi komisariolle säännöllistä palkkaa turvakonsultointitehtävistä. Ylikomisario oli luovuttanut avustamilleen yrityksille mm. salassa pidettävää poliisitietoa. Lähde: (Helsingin Sanomat 1.2.1997)

Ylikomisarion lahjomasta nostettu syyte hotellin entistä toimitusjohtajaa vastaan ei menestynyt Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden mukaan toimitusjohtajan hyväksymät kestitykset eivät täyttäneet lahjuksen tunnusmerkistöä. Lähteet: (Iltalehti 13.3.1997, Helsingin Sanomat 13.3.1997)

ESPOON TAPAUS
Espoon kaupungin kahdelle työpäällikölle luettiin lahjussyytteet. Syytteet liittyivät Espoon Puolarmaarin rakennusurakointiin vuosina 1990 - 1992. Apulaisoikeuskansleri määräsi työpäälliköt syytteeseen, koska hän katsoi heidän ottaneen vastaan rakennusurakoitsijalta useita ulkomaanmatkoja. Urakoitsijalle luettiin syyte lahjuksen antamisesta. Lähde: (Iltalehti 30.11.1996)

KOLME SAMMON JOHTAJAA SAI SYYTTEEN LAHJONNASTA
Syytteet törkeästä lahjuksen antamisesta luettiin Yritys-Sammon toimitusjohtajalle, Sammon aluejohtajalle ja asiakasrahoitusjohtajalle. Nämä syytteet kuitenkin kumottiin myöhemmässä tuomioistuinkäsittelyssä.

Syyte törkeästä lahjuksen ottamisesta luettiin entiselle Vantaan valtuustojohtajalle. Syyte avunannosta törkeään lahjuksen ottamiseen luettiin entisen valtuustojohtajan liikekumppanille. Syyttäjän epäilyn mukaan entinen valtuustojohtaja koplasi omat liiketoimensa ja Vantaan kaupungin vakuutukset. Lähde: (Helsingin Sanomat 10.4.1996)

Sammon lahjusjutun käsittelyn yhteydessä ilmeni, että entisen valtuustojohtajan liikekumppani, jolle oli luettu syyte avunannosta törkeään lahjuksen ottamiseen, oli salaa nauhoittanut "Gruppo" -nimisen poliitikkojen ryhmän (kokoomuslainen poliitikkoryhmä) käymiä keskusteluja.

Liikekumppani oli asettanut lähettimen kokoushuoneeseen ja kuunteli sekä nauhoitti keskustelut ilmastointihuoneessa "Baby room" -tarkkailulaitteella. Nauhoituksesta tuli niin hyvälaatuinen, että siitä voitiin äänen perusteella tunnistaa keskusteluun osallistuneet henkilöt. Nauhoituksen avulla hän halusi osoittaa olevansa ulkopuolinen ja ainoastaan juoksupoika, jota ei jostakin syystä hyväksytty sisäpiireihin. (Helsingin Sanomat 16.4.1996)

SIEMENS SELVITTI TARJOUSKILPAILUUN LIITTYVÄÄ KILPAILUASEMAANSA
Siemens (tarjoaja) tarjosi VR:n (tilaaja) edustajalle viikoittain toistuvia lounaita. Lopulta tilaajan edustaja luovutti tarjoajan edustajalle tarjouskilpailussa mukana olleiden yritysten nimet ja tarjoushinnat. Muistiinpanovälineinä käytettiin ravintolan lautasliinoja, jotka löytyivät tarjoajan edustajan työhuoneen kirjoituspöydän laatikosta. Lähde: (Martti Sainio, 1983, sivu 194)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.

Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.

Back to content