Edustuston valokuvaus - SecMeter

Go to content

Edustuston valokuvaus

Yritysturvallisuus > Johtaminen

Wienin yleissopimuksen 22 artiklan mukaan vastaanottajavaltiolla on erityinen velvollisuus ryhtyä kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin estääkseen edustuston rauhan häirintä tai arvovallan vahingoittaminen.

Diplomaattista suojaa nauttivan kohteen valokuvaamisen sallittavuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös diplomaattiseen suojaan ja erivapauksiin liittyvät erityiskysymykset.

Suojeluobjektilla tarkoitetaan kansainvälistä suojelua nauttivaa henkilöä esimerkiksi valtion edustajaa, virkamiestä, hallitustenvälisen kansainvälisen järjestön virkamiestä tai muuta edustajaa sekä heidän talouteensa kuuluvia perheenjäseniä.

Suojelu
Suojelulla tarkoitetaan suojeluobjektin ruumiillisen koskemattomuuden, henkilökohtaisen vapauden tai arvon suojelua hyökkäystä vastaan. Diplomaatti- ja konsulisuhteissa edellytettävä kansainvälinen suojelu on lainmukainen riittävä peruste perustuslain 12 §:ssä turvatun sananvapauden käytön osittaiseksi rajoittamiseksi.

Edustuston tila
Edustuston tiloilla tarkoitetaan omistusoikeudesta riippumatta rakennuksia tai niiden osia sekä niihin liittyvää maa-aluetta, joita käytetään edustuston tarkoituksiin, mukaan luettuna edustuston päällikön asunto. Edustuston tiloihin rinnastetaan myös edustuston tai diplomaattista suojelua nauttivan henkilön ajoneuvo.

Case ” Diplomaattiauton kuvaaminen”
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt otti 10.2.2009 (Dnro 2065/4/07) ratkaisussaan kantaa diplomaattiauton kuvaamistilanteeseen. Tapaus sai alkunsa tilanteesta, jossa henkilö kuvasi 20.6.2007 diplomaattiautoa Helsingissä Kampin kauppakeskuksen edessä. Hän pyysi kirjeessään eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen menettelyä.

Henkilö oli kuvannut diplomaattiautoa lähietäisyydeltä. Diplomaattiauton kuljettaja tuli ulos autosta ja kielsi valokuvaamisen. Autonkuljettajan kielloista huolimatta henkilö oli jatkanut kuvaamista ja kuvannut myös auton sisälle kuljettajan oven kohdalta noin askeleen etäisyydeltä ajoneuvosta.

Paikalle kutsutut poliisit ilmoittivat kuvaajalle, että kuvia ei saa ottaa auton sisään siten, että autossa oleva henkilö on kuvasta tunnistettavissa. Poliisit kertoivat kuvaajalle, että ainoastaan kauempaa otettavia yleiskuvia saa ottaa. Poliisit perustelivat asiaa sillä, että ajoneuvo nauttii rajoitettua yksityisyyden suojaa.

Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin kannanoton mukaan sananvapauteen kuuluvan kuvaamisen ja kielletyn kuvaamisen rajanveto on tehty rikoslain 24 luvun 6 §:ssä ja oli selvää, että valokuvaaminen käsillä olevassa tapauksessa ei ole ollut rikoslain salakatselusäännöksessä tarkoitettua.

Alaisoikeusasiamiehen kannanoton mukaan ajoneuvon kuvaaminen käsillä olevan asian olosuhteissa oli lähtökohtaisesti sallittua sananvapauden ja yksityisyyden suojan kannalta. Kyse ei ollut täydestä kuvaamiskiellosta, vaan ainoastaan lähietäisyydeltä tapahtuvan kuvaamisen kieltämisestä. Kielto oli kuitenkin nähtävä perustuslain 12 §:ssä turvatun sananvapauden käytön rajoituksena, mutta ei sananvapauden käytön ydinalueelle kohdistuvasta puuttumisesta.

Case ”Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystön vartija pyysi poliisia estämään valokuvauksen”
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja otti 29.3.2011 (Dnro 3674/4/09) ratkaisussaan kantaa kyseiseen edustustorakennuksen kuvaamistilanteeseen. Tapaus sai alkunsa tilanteesta, jossa Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystön vartija havaitsi 26.9.2009 mieshenkilön valokuvaavan kadulta edustustorakennusta ja pyysi poliisipartiota estämään kuvaamisen.

Suurlähetystön edustalla päivystänyt Helsingin poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli kysyi henkilöltä, oliko hän kuvannut rakennusta. Poliisimies oli käskenyt henkilöä lopettamaan valokuvauksen lähetystön aidan ulkopuolella ja poistamaan otetut kuvat kamerasta.

Myöhemmin mieshenkilö kanteli poliisin toimista eduskunnan oikeusasiamiehelle. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja ei nähnyt poliisin toimissa lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä, koska sisäministeriön poliisille antama ohje "Diplomaattien erioikeudet ja vapaudet" (SM-2004-03219/Tu-41) velvoitti poliisin sopivin tavoin estämään diplomaattisen edustajan henkilöön, vapauteen ja arvoon kohdistuvat loukkaukset.

Kysymys kuuluukin, oliko poliisin menettely sisäministeriön ohjeen mukainen ”sopiva tapa” estää diplomaattisen edustajan henkilön vapauteen ja arvoon kohdistuva loukkaus, koska henkilöitä ei kuvattu?

Apulaisoikeusasiamies viittasi ratkaisussaan myös Wienin yleissopimuksen 22 artiklaan, jonka mukaan vastaanottajavaltion erityinen velvollisuus on ryhtyä kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin edustuston suojelemiseksi sinne tunkeutumiselta ja vahingonteolta sekä sen estämiseksi, että edustuston rauhaa häiritään tai sen arvovaltaa vahingoitetaan.

Asiallisesti ottaen poliisi esti perustuslain 12 §:ssä turvatun sananvapauden käytön kieltämällä kuvauksen kokonaan ja käskemällä poistamaan kuvat kamerasta. Poliisin määräämä valokuvauksen täyskielto poikkesi olennaisesti edellä kuvatusta diplomaattiajoneuvoa koskevasta osittaisesta kuvauskiellosta.

Kysymys kuuluukin, olisiko tilanteessa ollut kohtuullista ainoastaan perustuslain 12 §:ssä turvatun sananvapauden käytön rajoittaminen (esimerkiksi kieltämällä edustustorakennuksen lähikuvaus tontin rajalta), koska edustustoon ei tunkeuduttu, vahingoitettu, eikä rauhaa häiritty?

Apulaisoikeusasiamies viittasi ratkaisussaan siihen, että toimenpidettä harkittaessa on huomioitu sisäministeriön ohjeen mukaisesti edustuston omat näkemykset rauhan häiritsemisestä ja arvovallan vahingoittamisesta.

Kysymys kuuluukin, oliko apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua pidettävä poliittisena, koska ratkaisuun vaikutti suurlähetystön vartijan näkemys, ettei lähetystön rakennuksiin suuntautunut kuvaaminen ollut tilanteessa sopivaa?

Diplomaattiauton kuvaamista koskevassa ratkaisussa apulaisoikeusasiamies katsoi, että autossa olevien henkilöiden tai esineiden kuvaaminen ei ole diplomaattisen koskemattomuuden omaavien eikä muidenkaan henkilöiden kohdalla tavanomaista. Tästä syystä se voitiin kokea yksityisyyttä, omaisuutta tai turvallisuutta loukkaavana uhkana tai häiriönä.

Edustustorakennuksen kuvaamista voitaneen pitää diplomaattiauton kuvausta tavanomaisempana kaupunkimaiseman kuvaamisena. Tämän johdosta edustustorakennuksen kuvaamista ei voida pitää vastaavassa määrin yksityisyyttä, omaisuutta tai turvallisuutta loukkaavana uhkana.

Edustustorakennuksista julkaistaan kansainvälisten uutistoimistojen välittämää kuvamateriaalia lähes päivittäin. Yhdysvaltain Helsingin suurlähetystöstä on julkaistu ulkoa ja sisältä runsaasti kuvamateriaalia koko Suomen itsenäisyyden ajan. Yhdysvaltain harjoittaman tarkkailuohjelman tultua julkisuuteen kymmenet eri mediat julkaisivat edustustorakennuksesta tuoretta kuvamateriaalia. Esimerkiksi TV-kanavilla esitettiin uutiskuvaa suoraan lähetystön edustalta.

Näihin kuvauksiin ja kuvien julkaisuun Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystö tai Helsingin poliisilaitos ei puuttunut millään tavalla. Tapaukset osoittavat, ettei edustustorakennusten kuvaaminen edellä mainituin edellytyksin voi tosiasiallisesti häiritä lähetystön tai sen diplomaattisen edustajan rauhaa tai arvovaltaa.

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.

Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.

Back to content