Henkilöstöturvallisuus - SecMeter

Go to content

Henkilöstöturvallisuus

Yritysturvallisuus > Henkilöstöturvallisuus
Henkilöstöturvallisuudella tarkoitetaan henkilöiden toiminnasta yritykselle aiheutuvien riskien hallintaa.

Henkilöstöturvallisuuden tavoitteena on rekrytoida yrityksen eri työtehtäviin soveltuvia, työkykyisiä, lojaaleja ja rehellisiä ihmisiä.

Henkilöstöturvallisuuden riskienhallintatoimenpiteet keskittyvät rekrytointiin, sen yhteydessä tehtäviin taustaselvityksiin ja testeihin, työsuhteen aikana suoritettaviin testeihin, sisäiseen valvontaan ja ohjeistuksiin.

Rekrytoivan esimiehen käytössä on mm. henkilön CV, haastattelutiedot, soveltuvuustestin tulos ja oma intuitiivinen arvio rekrytoitavasta henkilöstä.

TEHTÄVÄLISTA

  1. Selvitä, sisältävätkö erityistä luottamusta edellyttävien tehtävien rekrytointiprosessit asianmukaiset taustaselvitykset?
  2. Selvitä, sitoutuvatko uudet työntekijät salassapitoon työsopimuksen allekirjoituksen yhteydessä?
  3. Selvitä, sisältyykö uusien työntekijöiden perehdytyskoulutukseen turvallisuuskäytäntöjä käsittelevä osio?

Yrityksen on rekrytointiprosessissaan erotettava tavanomaiset tehtävät selkeästi luottamuksellisuutta edellyttävistä tehtävistä. Poikkeukselliset selvittelytoimenpiteet eivät ole osa normaalia rekrytointiprosessia.

Rikostausta- tai henkilöturvallisuusselvityksiin suostumista ei voida edellyttää tavanomaisiin työtehtäviin hakeutuvilta henkilöiltä. Peruslähtökohta työnantaja/työntekijä suhteessa on molemminpuolinen luottamus.

Luottamuksen ja avoimuuden ilmapiiri on rakentamisen ja säilyttämisen arvoista. Rekrytoinnin onnistuessa esimiehen ja alaisen välisestä luottamus- ja yhteistyösuhteesta kasvaa yrityksen menestystekijä.

Salassapitosopimus
Salassapitosopimus ja vaitiolositoumus ovat juridisesti samanarvoisia. Sopimalla voidaan jatkaa henkilön vaitiolovelvollisuutta (yrityksen liike- ja ammattisalaisuudet) työsuhteen jälkeiseen aikaan.

Sopimuksilla ei voida kuitenkaan rajoittaa yleisesti tunnetun tai julkaistun tiedon salassapitoa. Salassapitosopimus ei saa olla kilpailukielto, estää henkilön oikeutta harjoittaa elinkeinoa tai uuden työsopimuksen tekemistä.

Väärinkäytösriskien hallinta
Yksittäinen työvaihe tai toimenpide esimerkiksi laskun maksu, arvokuljetus tai pääsy suojattuun tilaan voi edellyttää erityisehkäisevien kontrollien toteuttamista. Näistä keskeisimpiä ovat mm. ristiin tarkastukset, hyväksynnät, vahvistukset ja muut konkreettiset henkilöön kohdistuvat valvontatoimenpiteet. Järjestelyjä kutsutaan suomalaisittain neljän silmän periaatteeksi (dual control).

Dual Control
Neljän silmän periaatteen käytön tulee pohjautua perusteelliseen harkintaan. Perusteena on yleensä konkreettisen väärinkäytösmahdollisuuden (esim. merkittävän rahasumman siirto) ehkäisy. Ratkaisussa joudutaan huomioimaan myös useamman henkilön vilpillisen yhteistoiminnan (kolluusion) mahdollisuus.

Neljän silmän kontrolleja toteutetaan nykyisin mm. pankkien rahansiirtoihin liittyvissä transaktioissa ja lentokoneiden huoltoihin liittyvien työsuoritusten valvonnassa.

Tehtävien pilkkominen
Henkilöstön väärinkäytösmahdollisuuksia voidaan ehkäistä myös jakamalla yksittäinen työprosessi tai tietokokonaisuus osiin useammalle eri henkilölle.

Tässäkin tulee hyvin nopeasti järkevyyden ja mahdollisuuksien rajat vastaan. Yksittäinen työvaihe tai toimenpide, jonka suorittaminen edellyttää kahden tai useamman henkilön läsnäoloa on prosessitaloudellisesti melko tehoton ja kallis ratkaisu.

Hyväksymisketjut
Taloushallinnon järjestelmissä esimerkiksi laskun hyväksymisketju varahenkilöineen (workfolw) on mahdollista sähköistää, joten näissä prosesseissa ei tarvita erityisiä lisätoimenpiteitä.

Vakuutukset
Väärinkäytösriski on vakuutuskelpoinen riski. Yrityksen on mahdollista vakuuttaa väärinkäytösriskinsä hankkimalla rikosvastuuvakuutus, joka korvaa vakuutussopimuksen puitteissa rikoslain mukaisista teoista aiheutuneita taloudellisia vahinkoja.

Vastuuvakuutusten ongelmana ovat kuitenkin vuotuisten vakuutusmenojen korkeat kustannukset. Näin ollen ne soveltuvat lähinnä huomattavien taloudellisten väärinkätösten aiheuttamien menetysten lieventämiseen. Tällöin myös väärinkäytösriskin on oltava konkreettinen.

Henkilön käyttäytymiseen liittyviä hälyttäviä indikaattoreita
Alla on kuvattu indikaattoreita, joita pidetään mm. USA:ssa tiedustelupalvelun seurannan laukaisevina piirteinä. Työyhteisöissä on kuitenkin sallittava sopivuuden rajoihin mahtuvat persoonallisuudet ja käyttäytymispiirteet.

  • Henkilöllä on tuhlaileva elämäntapa.
  • Henkilö matkustaa yllättävän paljon.
  • Henkilö osoittaa työpaikalla epätavallisen aktiivista kiinnostusta myös työtehtäviin liittymättömiin asioihin.
  • Henkilö noudattaa epätavallisia työaikoja.
  • Henkilö kuljettaa usein asiakirja-aineistoa kotiin.
  • Henkilöllä on yllättäviä yhteyksiä ulkomaisiin henkilöihin.
  • Henkilöllä on yllättäviä yhteyksiä vieraan valtion diplomaatteihin, virkamiehiin tai sotilashenkilöihin.
  • Henkilö pyrkii hankkimaan työtehtäviin liittymättömiä käyttövaltuuksia.
  • Henkilöllä on selittämättömiä poissaoloja.

Asioilla on usein luonnollisia selityksiä ja väärinkäsitysten mahdollisuus on suuri, jos ilman parempaa tietoa ryhdytään epäilemään henkilöitä. Ongelmattomin tapa on yleensä kysyä suoraan henkilöltä itseltään mistä asiassa mahtaa olla kysymys.

Laki kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista
Suomen kansainväliseen poliittiseen, sotilaalliseen, kauppapoliittiseen tai kehitysyhteistyöhön liittyvät henkilöturvallisuusselvitykset ovat National Security Authority (NSA) sopimusjärjestelmän piirissä.

NATO- ja EU varmistavat tarkastuksin, että Suomessa on noudatettu sopimusjärjestelmän mukaista henkilöturvallisuustodistusmenettelyä ja menettely täyttää sille asetetut kansainväliset vaatimukset. Laiminlyönnit vaarantavat ulkomaisen salassapitoluokitellun tiedon saannin.

Laki kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista 24.6.2004/588 tuli voimaan heinäkuussa 2004. Lain perusteella kaikki yhteisöt ja yritykset voivat hankkia yhteisöturvallisuusvakuuden (yritysturvallisuusvakuuden).

Muutos aiempaan toimintamalliin on se, että nyt myös muut organisaatiot kuin ne, jotka ovat toimineet puolustusvoimien kanssa voivat hankkia itselleen yhteisöturvallisuusvakuuden.

Yrityksen tulee täyttää tietyt kriteerit saadakseen yhteisöturvallisuusvakuuden (Facility Security Clearance). Vakuuden avulla organisaatio voi osoittaa toimivansa kansainvälisessä liiketoiminnassaan turvallisesti ja se kykenee kontrolloimaan tietovuotoriskejä luokiteltujen arkaluonteisten ja huippusalaisten tietojen osalta.

Henkilöturvallisuustodistuksen tarkoituksena on osoittaa seuraavat asiat:

  • Henkilö on ehdottoman luotettava.
  • Henkilö on luonteeltaan ja harkintakyvyltään niin luja, että hänen käsiteltäväkseen voidaan epäilyksettä uskoa turvaluokiteltuja tietoja.
  • Henkilö ei ole altis ulkoiselle tai muista lähteistä peräisin olevalle painostukselle esimerkiksi sen vuoksi, että hän on asunut sellaisessa paikassa tai omannut sellaisia yhteyksiä, jotka saattavat muodostaa tietoturvariskin.

Suomessa ulkoasiainministeriön turvallisuusyksikkö vastaa kansallisen turvallisuusviranomaisen (National Security Authority; NSA) tehtävistä mm. kansainvälisestä edustamisesta, tietojen vaihdosta ja säilytyksestä.

Puolustusministeriö, pääesikunta ja suojelupoliisi toimivat kansallisina turvallisuusviranomaisina, vastaten (DSA, Designated Security Authority) toiminnasta siltä osin, kuin laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista (588/2004) edellyttää.

Puolustusministeriö vastaa myös yhteisö- ja henkilöturvallisuustodistuksien antamisesta (FSC = Facility Security Clearance, PSC = Personal Security Clearance).

Viestintävirasto toimii kansallisena tietoturvallisuusviranomaisena (National Communications Security Authority, NCSA), joka vastaa mm. tietojärjestelmien akreditoinneista ja kansallisesta avaimistohallinnasta.

Käsitteitä

  • FAS (Facility Security Clearance) Yhteisöturvallisuusvakuus (yritysturvallisuusvakuus).
  • PSC (Personnel Security Clearance) Henkilöstön turvallisuusvakuus.
  • Perusmuotoisen turvaselvityksen tekee Suojelupoliisi, jonka DSA vahvistaa.
  • CSC (Certificate of Security Clearance) Henkilöturvallisuusvakuus, joka myönnetään puolustushallinnon toimesta ja ulkomaisen viranomaisen pyynnöstä nuhteettomalle Suomen kansalaiselle, jonka työtehtävät edellyttävät vakuuden olemassaoloa.
  • DSA (Designated Security Authority) Kansallinen tai nimetty viranomainen, joka antaa turvaluokittelua koskevat todistukset.
  • NSA (National Security Authority) Kansallinen tai nimetty viranomainen, joka auditoi ja myöntää turvaluokittelua koskevat todistukset.

OSUUSPANKKI EI SELVITTÄNYT PANKKIVIRKAILIJAN RIKOSTAUSTAA
Osuuspankin Tullinpuomin konttori Tukholman kadun ja Mannerheimintien risteyksessä ryöstettiin perjantaina 17.9.2010 iltapäivällä kello kahden maissa. Ryöstäjä pakeni paikalta juosten. Ryöstäjä sai mukaansa noin 60 000 euroa käteistä rahaa.

Ryöstössä ei käytetty asetta. Pankkiin kävellyt ryöstäjä ojensi naispuoliselle pankkivirkailijalle kirjekuoren, jonka sisällä oli kehotus laittaa rahat kuoreen. Poliisi epäili pankkiryöstön tapahtuneen sisäpiiriläisen avustamana mm. poikkeuksellisen suuren ryöstösaaliin johdosta ja pidätti Osuuspankin konttorissa työskennelleen pankkivirkailijan.

Poliisin tutkimuksissa ilmeni, että 20-vuotias pankkivirkailija oli aiemmassa työpaikassaan syyllistynyt kavallusrikokseen. Hän oli ottanut elintarvikemyymälän kassasta rahaa noin 1500 euroa.

Tästä teosta nainen oli tuomittu käräjäoikeudessa 300 euron sakkoon nuorena henkilönä tehdystä kavalluksesta. Hän ei antanut ostoksista kuittia kaikille asiakkaille ja poisti jälkeenpäin nämä kassaan lyödyt tuotteet kassa-tiedostosta.

Poliisi tavoitti myös pankkiryöstäjää esittäneen lippalakkimiehen sekä muutaman muun henkilön epäiltynä osallisuudesta pankkiryöstöön. Suljetuin ovin tapahtuneessa vangitsemisoikeudenkäynnissä vangittiin kolme henkilöä. Myöhemmin poliisi pidätti vielä yhden henkilön epäiltynä osallisuudesta ryöstöön.

Esitutkinnassa ilmeni, että pankkivirkailijaa oli syytä epäillä rikoksentekijän suojelemisesta, koska hän oli salannut ryöstöön liittyviä tietoja poliisilta ja oli salaamisellaan edistänyt rikoksentekijän pakenemista ja ryöstösaaliin katoamista.

Pankkivirkailijaa ei kuitenkaan epäilty osallisuudesta pankkiryöstöön. Hän oli kuullut ryöstön olevan tekeillä, mutta ei ottanut tätä todesta. Nähdessään tutun henkilön tulevan pankkiin, hän koki olevansa hengenvaarassa ja luovutti rahat. Lähteet: (hs.fi 17.9.2010, 29.9.2010, iltasanomat.fi 21.9.2010, 24.9.2010)

Esitutkinnan loppuvaiheessa pankkivirkailijaa epäiltiin ainoastaan rikoksentekijän suojelemisesta.  Lopulta pankkiryöstöstä epäiltyinä syytteeseen joutui kuitenkin kolme miestä ja pankkivirkailija. Lähde: (hs.fi 20.10.2010)

Kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen vaati Helsingin käräjäoikeudessa kolmelle miehelle ja pankkivirkailijalle rangaistuksia törkeästä varkaudesta. Pankkivirkailijan asema muuttui rikostutkinnan aikana kahteen kertaan.

Pankkivirkailija kiisti osallisuutensa rikokseen. Pankkivirkailijan asianajaja piti päämiestään rikoksen uhrina, ei rikollisena. Kolme miestä sen sijaan tunnusti osallisuutensa varkauteen. Lähteet: (hs.fi 3.11.2010, iltalehti.fi 3.11.2010, yle.fi 3.11.2010)

Helsingin käräjäoikeus antoi jutussa tuomion 17.11.2010. Kaikki neljä tekoon osallistunutta henkilöä saivat tuomion törkeästä varkaudesta. Teon suunnitellut mies sai 2 vuotta ja 2 kuukautta vankeutta. Pankista rahat hakenut lippalakkimies ja pankkivirkailija saivat vuoden ja kymmenen kuukauden vankeustuomion. Autonkuljettajana toiminut mies tuomittiin vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Helsingin hovioikeus alensi tuomioita. Naispuolinen pankkivirkailija todettiin syylliseksi törkeän varkauden sijaan törkeään kavallukseen. Hänen tuomio aleni vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen aiemman vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottoman vankeuden sijaan.

Pankkikeikan suunnittelijan ja tämän serkun vankeusrangaistukset laskivat molemmilla neljä kuukautta. Teon suunnitellut mies sai vuoden ja kahdeksan kuukautta, uhkauslapun kanssa pankkikonttoriin marssinut serkku vuoden ja kuusi kuukautta. Hovioikeus katsoi heidän syyllistyneen törkeän varkauden sijaan törkeään kavallukseen. Lähteet: (yle.fi 17.11.2010, hs.fi 17.11.2010, iltalehti.fi 10.4.2011)

RAHAPAJAN TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ VANGITTIIN EPÄILTYNÄ TÖRKEÄSTÄ VARKAUDESTA JA HUUMAUSAINERIKOKSESTA
Suomen valtion omistamassa Rahapaja Oy:ssä paljastui suuri kolikkovarkaus. Poliisi vangitsi kaksi henkilöä, joista toinen oli kolikkoja lyövän Käyttörahat -liiketoimintayksikön tuotantopäällikkö, jota epäiltiin törkeästä varkaudesta ja huumausainerikoksesta, koska rahoja käytettiin myös kokaiinin ostamiseen ja levittämiseen.

Toinen epäillyistä oli venäläissyntyinen nainen, jota epäiltiin törkeästä kätkemisrikoksesta. Jutussa oli epäiltyinä myös noin viisi rahojen seteleiksi vaihtamiseen osallistunutta ulkomaalaista ja suomalaisia apuria.

Kolikkovarkauksien epäiltiin jatkuneen vuoden 2009 huhtikuusta syyskuuhun 2010 saakka, jolloin poliisi pidätti tuotantopäällikön. Rahapajalle varkaus tuli täytenä yllätyksenä. Sillä ei ollut mitään havaintoa pitkään jatkuneesta kolikkohävikistä. Rikosvyyhti paljastui Helsingin poliisin huumerikosyksikön järjestäytyneeseen rikollisuuteen keskittyneen ryhmän toimesta.

Tuotantopäällikkö salakuljetti ulos useiden kymmenien tuhansien eurojen arvosta yhden ja kahden euron kolikoita Vantaalla sijaitsevasta Rahapajan tuotantolaitoksesta. Tuotantopäällikön venäläisen naisystävän epäiltin osallistuneen kolikkojen säilyttämiseen ja levittämiseen.

Rahapajan toimitusjohtaja Paul Gustafssonin mukaan työhönoton yhteydessä työntekijöiden taustat selvitetään. Gustafssonin mukaan kontrollit ovat pettäneet tuotantopäällikön kohdalla ja epäilty on käyttänyt päällikkötehtäviin kuuluvaa vastuuta ja vapautta väärin. Lähteet (hs.fi 17.9. 2010, iltalehti.fi 17.9.2010, iltasanomat.fi 17.9.2010)

Oikeudessa Rahapajan entinen tuotantopäällikkö myönsi syyllistyneensä törkeään varkauteen. Hän vei useilla eri kerroilla yhden ja kahden euron kolikoita. Syytetyn mielestä kolikoiden arvo oli raaka-aineen ja työn arvon summa, koska kolikot olivat liikkeelle laskemattomia. Kyse oli näin ollen metalliesineistä, joiden arvo on vähäisempi kuin rahan nimellisarvo.

Rahapajan näkemyksen mukaan rahoilla oli normaali arvo, koska niitä käytettiin maksuvälineenä.
Kihlakunnansyyttäjä Perttu Könösen näkemyksen mukaan Rahapajan sisäinen valvonta petti. Syyttäjän mukaan vaikutti siltä, ettei Rahapaja osannut nähdä sisäistä riskiä ja siksi rikos oli mahdollinen.

Syyttäjän mukaan kolikkoja on varastettu yhteensä 161 500 euron arvosta. Hän vaatii syytetylle noin kolmen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Lähteet: (mtv3.fi 13.12.2010, hs.fi 13.12.2010,iltalehti.fi 10.12.2010)

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi entisen Rahapajan tuotantopäällikön vuoden ja seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi hänet tuomittiin korvaamaan valtiolle rikoksen tuottamaa hyötyä 121 500 euroa.

Rahapajalle vastaajat eivät olleet vahingonkorvausvelvollisia, koska oikeuden mukaan virallisesti liikkeelle laskemattomien kolikoiden arvo ei ole niiden nimellisarvo, vaan niillä on ainoastaan metallin tai työn arvo. Rahapaja ei kuitenkaan esittänyt oikeudelle selvitystä tästä, eikä käräjäoikeus pystynyt sitä arvioimaan.

Epäilty tunnusti tekonsa ennen oikeudenkäyntiä ja edisti rikoksensa selvittämistä. Miehellä ei ollut myöskään aikaisempia rikosrekisterimerkintöjä.

Käräjäoikeuden tuomiossa todettiin, että tuotantopäällikkö oli stressaantunut kovasta työtahdista. Varoituksen myötä hän suistui raiteiltaan ja alkoi viedä kolikoita, koska se oli niin helppoa.

Viisi muuta epäiltyä henkilöä tuomittiin rahanpesu- ja kätkemisrikoksista. Neljä heistä tuomittiin yhdentoista, seitsemän ja kolmen kuukauden sekä 60 päivän ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Viides henkilö tuomittiin 20 päiväsakkoon tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta. Lähteet: (hs.fi 31.12.2010, iltalehti.fi 31.12.2010, yle.fi 31.12.2010)

Rahapaja valitti tuomiosta. Myös syyttäjä ja tuomitut ilmoittivat tyytymättömyytensä tuomioon. Lähde: (yle.fi 7.1.2011)

NOKIAN ALIHANKKIJAN TYÖNTEKIJÄ ANASTI MATKAPUHELIMIEN MALLIKAPPALEITA
Työntekijä anasti kaikkiaan 98 puhelinta, joista 55 oli mallikappaleita. Anastetun tavaran arvo oli kaikkiaan 27.500 euroa. Puhelimet vietiin Nokian Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevasta Nokian Research Centeristä. Näiden lisäksi työntekijä anasti mm. 28 kannettavaa tietokonetta ja yli kaksisataa matkapuhelimen akkua. Tekoon motivoi henkilön ammatillinen kiinnostus ja rakentelun halu.

Työntekijä oli Nokian alihankkijan palveluksessa ja hänen työtehtäviinsä kuului matkapuhelimien mallikappaleiden (prototyyppien) testikäyttö. Hän kertoi oikeudelle ottaneensa puhelimet rullakosta, joka oli tarkoitettu poistettaville ja tuhottaville laitteille. Hän ei myöskään myynyt laitteita eteenpäin.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi työntekijän törkeästä varkaudesta seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Nokia sai anastetut laitteensa takaisin. Nokia vaati työntekijän korvaamaan kymmenesosan (2750) laitteiden arvosta, johon oikeus myös tuomiossaan päätyi. Lähteet: (hs.fi 12.5.2010, taloussanomat.fi 13.5.2010, tietokone.fi 13.5.2010)

TUHANSIEN ASIAKKAIDEN NETTIYHTEYDET KATKESIVAT
Tuhansien asiakkaiden nettiyhteydet katkesivat pk-seudulla. Vian seurauksena Netsonic joutui uusimaan laajakaistareitittimensä. Netsonicin asiakaspalvelu ruuhkautui myös asiakkaiden yhteydenottojen takia. Ruuhkan seurauksena asiakaspalvelua ei käytännössä tavoittanut.

Netsonic epäili vikaa tahallisesti aiheutetuksi ja teki asiasta rikosilmoituksen. Ongelman johdosta kymmenien reitittimien reititystiedot tuhoutuivat, eikä liikenne ohjautunut internetiin. Poliisi ja Viestintävirasto selvittävät vian aiheuttajaa. Internetkirjoituksissa vihjattiin, että operaattorin ex-työntekijä tai muu yksityishenkilö olisi tarkoituksellisesti tuhonnut reitittimien tiedot.

Espoolainen Netsonic on ilmoituksena mukaan pääkaupunkiseudulla ja isoimmissa asutuskeskuksissa toimiva Internet-palveluiden tarjoaja. Vuonna 1995 toimintansa Vsonic –nimellä aloittanut internet-operaattorin runkoverkon vika aiheutti operaattorin asiakkaille palvelukatkon. Operaattorin internet-liittymiä käyttää yhteensä noin 15 000 – 20 000 kotitaloutta. Lähteet: (Netsonic.fi, Tietokone 18.4.2008, Digitoday 18.4.2008, 224.2008. IT-viikko 22.4.2008)

HUIJARI HÖYNÄYTTI YRITTÄJIÄ
Ammatillisen koulun työharjoittelijaksi esittäytynyt naishenkilö höynäytti parin vuoden aikana kymmeniä yrittäjiä eri puolilla Suomea. Työharjoitteluun pestautunut naishenkilö vei liikkeistä tavaraa ja myymälöiden kassoista kymmeniä tuhansia markkoja. Kahvitauoille poistuessaan työharjoittelijan mukana lähti usein myös liikkeen kassa. Eri nimillä esiintynyt naishenkilö puhui vakuuttavasti ja pukeutui aina tilanteen edellyttämällä tavalla. Lähde: (Vesa Näveri, Ilta-Sanomat 9.10.1999 sivu A3)

VERO- JA PANKKIVIRKAILJA LUOVUTTIVAT HENKILÖTIETOJA RIKOLLISILLE
Helsinkiläinen verovirkailija ja Merita Pankin pankkivirkailija luovuttivat poliisien osoitetietoja huumeliigalle. Verovirkailija toimitti tietoja neljän vuoden ajan (1992 - 1996). Verovirkailija luovutti tiedot ensisijaisesti avomiehelleen, jonka kautta ne välittyivät huumeliigalle. Verovirkailija oli myös itse huumekoukussa. Osoitetietojen perusteella huumeliiga kohdisti ja toteutti pommi-iskuja poliiseja vastaan. Lähde: ( Iltalehti 21.8.1998)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.

Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.

Back to content