Tiedustelulakihanke - SecMeter

Go to content

Tiedustelulakihanke

Yritysturvallisuus > Tiedustelutoiminta
Suomessa tiedustelulainsäädäntötyö käynnistyi vuonna 2015. Suomen turvallisuuden toimintaympäristö oli muuttunut nopeammin kuin koskaan aiemmin Suomen historian aikana. Hallitus päätti strategiakokouksessaan 20.8.2015 käynnistää siviili- ja sotilastiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelun.

Hallitus esitti, että Suomeen luodaan uusi tiedustelulainsäädäntö. Lainsäädännön myötä haluttiin kyetä vastaamaan aiempaa paremmin turvallisuusympäristön muutoksiin ja Suomea koskeviin uudenlaisiin uhkiin.

Sotilas- ja rikostiedustelun asianmukaisten toimintaedellytysten turvaamiseksi hallitus käynnisti torstaina 1.10.2015 lainsäädäntötyön Suomen tiedustelulaeista. Tiedustelulainsäädännön tarkoituksena on parantaa siviili- ja toimivaltuuksia ja tiedonsaantimahdollisuuksia siten, että viranomaisten käytettävissä on varhaisessa vaiheessa ajantasainen tilannekuva kaikista turvallisuusympäristön muutoksista.

Lainsäädäntötyö oli jaettu kolmeen osakokonaisuuteen. Puolustusministeriö valmisteli sotilastiedustelulain, sisäministeriö valmisteli siviilitiedustelulain ja oikeusministeriö valmisteli perustuslakiin tarvittavat muutokset. Sotilastiedustelun osalta toivottiin lainsäädännön mahdollistavan lähinnä tietoliikenneverkkojen signaalitiedusteluoikeudet samaan tapaan kuin Ruotsin FRA:lla.

Supossa tiedustelulainsäädännön toivottiin tulevaisuudessa mahdollistavan ulkomaan henkilötiedustelun ja tietojärjestelmätiedustelun sekä rajat ylittävän tietoliikenteen tiedustelun. Ulkomaantiedustelulla hankitaan terrorijärjestön tavoitteita, tekijöiden henkilöllisyyttä ja toimintatapoja koskevat tiedot suoraan järjestön ytimestä.

Tietoliikennetiedustelulla pystytään seuraamaan Suomeen saapuvaa ja Suomesta lähtevää tietoliikennettä, kuten puhelindataa ja sähköpostiviestintää, jonka toisena osapuolena ovat mm. ISILin (Islamic State of Iraq and the Levant) eli ISISn (Islamic State in Iraq and Syria) johtohenkilöt ulkomailla. Tietoliikennetiedustelulla pystytään myös tunnistamaan vieraiden valtioiden verkkovakoilussa käyttämien välityspalvelimien dataliikenne ja tunnistetaan verkkovakoilun kohteena olevat viranomaiset ja yritykset.

Tiedustelulainsäädäntötyötä edeltäviä kannanottoja

Puolustusvoimien komentaja kaipasi sääntöjä sotilastiedusteluun. Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloisen mukaan Suomessa ei ollut selkeitä sääntöjä miten sotilaallista verkkovakoilua vastaan voidaan toimia. Hän piti tärkeänä, että lainsäädäntötyö aloitetaan viipymättä.

Puheloisen mielestä oli pohdittava, miten Puolustusvoimat voi käsitellä Suomen läpi kulkevaa internetliikennettä. Puheloinen puhui Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa Helsingissä. Lähde: (yle.fi 5.11.2013)

EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen johtaja Ilkka Salmi vertasi supon vuotuista budjettia NSA:n budjettiin. Ilkka Salmi totesi maanantaina TV1:n A-studion haastattelussa, että hänen päässälaskutoimituksen mukaan Yhdysvaltain tiedustelutoiminta pyörisi supon vuotuisella budjetilla noin kolme tuntia.

Ilkka Salmi totesi myös, että NSA:n ja sen kumppaneiden tiedustelutoiminnan laajuus ei sinänsä yllättänyt viranomaisia. Salmi mainitsi, että myös Suomessa viranomaisilla tulisi olla kyky valvoa verkkoliikennettä.

Salmi piti tarpeellisena tietoverkkojen valvontaan oikeuttavaa lainsäädäntöä. Verkkotiedusteluun tulisi olla oikeus eri viranomaisilla, kuten supolla, keskusrikospoliisilla ja Puolustusvoimilla. Jokaiselle niiden omia tarkoitusperiä varten. Lähde: (YLE TV1 A-studio 17.3.2014)

Kommentti
Verkkovalvontaa on käytännössä vaikea toteuttaa ilman, että se loukkaisi Suomen perustuslakia ja Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta.

Yleissopimuksen III-osan 17 artiklan mukaan kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa mielivaltaisesti tai laittomasti puuttua eikä suorittaa hänen kunniaansa ja mainettaan loukkaavia hyökkäyksiä.

Jokaisella on oikeus lain suojaan tällaista puuttumista tai tällaisia hyökkäyksiä vastaan. Sopimus ja pöytäkirja tulivat Suomen osalta voimaan 23.3.1976 (SopS 7/1976) Lähde: (secmeter toimitus)

Suomen tiedustelutoiminta ei ollut vertailukelpoinen muihin länsimaihin
Presidentti Sauli Niinistö totesi YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa 29.9.2015, ettei Suomella ole lainkaan tiedustelulainsäädäntöä ja että "tiedustelun suhteen meidän eväämme eivät ole vertailukelpoisia ehkei minkään länsimaan kanssa."

Sisäministeri Petteri Orpo oli tyytyväinen presidentin antamasta tuesta hallitusohjelmaan kirjatun tiedustelulainsäädännön uusimiseksi, johon sisältyi mm. verkkotiedustelu. Orpon mukaan lainsäädäntö olisi pitänyt tehdä jo neljä tai kahdeksan vuotta sitten. Lähteet: (yle.fi 29.9.2015, ts.fi 29.9.2015)

Uhkiin varautuminen tapahtuisi ottamalla käyttöön kolme uutta tiedustelumenetelmää

  • tietoliikennetiedustelu
  • ulkomaan henkilötiedustelu
  • ulkomaan tietojärjestelmätiedustelu.

Tähän liittyen perustettiin kolme erillistä valmistelutyöryhmää ja käynnistettiin kolme erillistä lainsäädäntöhanketta

  • sisäministeriö johti siviilitiedustelua koskevaa hanketta
  • puolustusministeriö sotilastiedustelua koskevaa hanketta
  • oikeusministeriö perustuslain mahdollista muuttamista koskevaa hanketta.

Sisäministeri Paula Risikko jatkoi siviilitiedustelulainsäädäntöä valmistelevan työryhmän määräaikaa ja puolustusministeri Jussi Niinistö sotilastiedustelulainsäädäntöä valmistelevan työryhmän määräaikaa. Kummankin työryhmän uusi määräaika oli 28.2.2017.

Sisäministeriön työryhmä keskittyi siviilitiedustelua koskevan lainsäädännön valmisteluun. Hankkeen keskeisin tavoite on kansallisen turvallisuuden parantaminen.

Uusien siviilitiedusteluvaltuuksien avulla halutaan torjua aiempaa tehokkaammin mm. maanpetoksellista toimintaa ja kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kohdistuvia uhkia. Suojelupoliisi kaipasi tiedusteluvaltuuksia mm.

  • terrorismin torjuntaan
  • vierastaistelijoiden tunnistamiseen
  • ihmissalakuljetuksen paljastamiseen
  • kyberuhkien tunnistamiseen ja torjuntaan
  • informaatiovaikuttamisen tunnistamiseen.

Tiedustelulainsäädäntöä valmisteleva työryhmä esitti supolle ulkomaan siviilitiedusteluvaltuuksia. Esityksen mukaan ulkomaan tiedustelutehtävistä päättäisi supon päällikkö. Uusien tiedusteluvaltuuksien myötä supolta karsittaisiin esitutkintaoikeus, josta se on aiemmin pitänyt tiukasti kiinni.

Puolustusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotus puolustusvoimien tiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Tiedustelulainsäädännön tavoitteena oli parantaa tiedonhankintaa Puolustusvoimien tehtäviin liittyvistä kansainvälisistä uhista.

Tiedustelulainsäädäntöä valmisteleva työryhmä esitti myös sotilastiedustelulle valtuuksia kerätä tiedustelutietoa tietoliikenteestä ja tietojärjestelmistä. Siviili- ja sotilastiedustelun verkkotiedustelu suoritettaisiin jatkossa keskitetysti Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen Viestikoekeskuksessa.

Tiedustelun ylimpänä koordinaatioelimenä tulisi toimimaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (utva) yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Oikeusministeriön työryhmän tehtävänä oli pohtia perustuslakiin mahdollisesti tarvittavia muutoksia, koska tietoliikennetiedustelusta ei ollut mahdollista säätää ilman perustuslakia koskevia muutoksia (perustuslaki 10 §).

Oikeusministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä selvitti perustuslain tarkistamista siten, että lailla voitaisiin säätää tarpeellisiksi katsottavien edellytysten täyttyessä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan.

Liikenneministeriö ei katsonut suopeasti supon lisävaltuuksia
Oikeusministeriön mietintö "Luottamuksellisen viestin salaisuus" oli osa tiedustelulainsäädännön valmisteluun liittyvää kokonaisuutta. Työryhmä ehdotti perustuslain 10 §:ää muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin uusi 4 momentti, johon koottaisiin säännökset luottamuksellisen viestin salaisuuden rajoittamisen edellytyksistä.

Ehdotuksen mukaan lailla voitaisiin säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten torjunnassa, oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. Lähde: (ISBN 978-952-259-533-1)

Sisäministeriön valmistelijoiden mukaan supon oikeudet Suomen sisäiseen ja ulkomailla tapahtuvaan tiedonhankintaan lisääntyisivät selvästi, jos ehdotukset toteutuisivat. Supon valta kasvaisi muun muassa sen vuoksi, että se saisi käyttöönsä uuden tiedonhankintakeinon tietoliikennetiedustelun.

Liikenneministeriö ei katsonut suopeasti viranomaisten oikeutta seurata "lähes rajoittamattoman joukon" viestintää, jos se on välttämätöntä tiedon hankkimiseksi kansallista turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta. Liikenneministeriö arvosteli mietintöä myös epämääräisyydestä. Mietinnöstä ei ilmennyt miten suureen sivullisten henkilöiden joukkoon tiedusteluviranomaisille voitaisiin sallia pääsy ehdotetun perustuslain säännöksen nojalla.

Esityksestä ei myöskään ilmennyt mitä tarkoitettiin "tilapäisellä pääsyllä sivullisten henkilöiden viestintään". Sivulliset henkilöt tarkoittivat niitä henkilöitä, joilla ei ole yhteyttä sotilaalliseen toimintaan, vakavaan rikokseen tai jotka eivät muutenkaan ole tiedustelutehtävän kohdehenkilöitä.

Liikenneministeriön mielestä ei ollut hyväksyttävää, että perustuslain muutoksella sallittaisiin lähes kaikkien suomalaisten tietoliikenteen seulonta. Liikenneministeriön näkemyksen mukaan tietoliikennetiedustelu tulisi kohdentaa tuomioistuimen antamalla luvalla vain tiettyjen määriteltyjen kohdehenkilöiden ja heidän hallussaan olevien liittymien tai laitteiden viestintään. Lähteet: (hs.fi 26.1.2017)

Salaisen tiedonhankinnan menetelmät (poliisilain 5 a luku ja TLT-laki)

  • telekuuntelu
  • televalvonta
  • tukiasematietojen hankkiminen
  • suunnitelmallinen tarkkailu
  • peitelty tiedonhankinta
  • tekninen kuuntelu
  • tekninen katselu
  • henkilön tekninen seuranta
  • tekninen laitetarkkailu
  • teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen
  • peitetoiminta ja valeosto
  • tietolähteen ohjattu käyttö
  • paikkatiedustelu (uusi)
  • tietoliikennetiedustelu (uusi)
  • jäljentäminen (uusi)

Tietoturvayhtiö F-Secure ilmaisi näkemyksensä
Tietoturvayhtiö F-Secure vakuutti tunnistavansa ohjelmistoillaan kaikki haittaohjelmat niiden alkuperästä riippumatta. Yhtiön tutkimusjohtaja Mikko Hyppösen mukaan sitoumus on voimassa myös tiedustelulain astuttua voimaan. Hyppösen mukaan "F-Secure tulee tunnistamaan kaikki haittaohjelmat mitä löydämme, alkuperästä riippumatta. Päätös siitä mitä haittaohjelmia tunnistetaan, on tekninen - ei poliittinen." Lähde: (iltalehti.fi 14.4.2016)

Edward Snowden ilmaisi näkemyksensä
Edward Snowden otti kantaa Suomen tiedustelulakiin ICTExpo-tapahtumassa videolinkin välityksellä. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan laki oli tarkoitettu valvomaan "rajat ylittävää internetliikennettä". Snowdenin mielestä sellaisen järjestelmän rakentaminen on askel kohti sisäisen liikenteen valvontaa, koska loikka on teknisesti helppo toteuttaa.

NSA on suorittanut verkkourkintaa 10 vuotta jättibudjeteilla. Tutkimusten mukaan edes yksittäistä terrori-iskua ei ole saatu estettyä näin valtavilla panostuksilla. NSA:n vuosibudjetti oli 10 miljardia vuodessa, siviilitiedustelun 53 miljardia ja sotilastiedustelu mukaan luettuna tiedustelu maksaa Yhdysvalloille vuosittain 75 miljardia dollaria.

Snowden uskoi, että nykyinen järjestelmä on toimiva. Epäiltyjen terroristien koneisiin murtaudutaan ja salausavaimet varastetaan. Urkinta kohdistuu vain epäiltyihin, ei tavallisiin kansalaisiin. Lähde: (mikrobitti.fi 28.4.2016)

Tiedustelulainsäädäntö haluttiin voimaan nopeutetussa aikataulussa
Paineet tiedustelulainsäädännön nopeaan voimaantuloon kasvoivat Tukholmassa 7.4.2017 tapahtuneen terrori-iskun myötä. Pääministeri Juha Sipilä toivoi asian käsittelyä eduskunnassa nopeutetussa järjestyksessä. Perustuslakiin tarvittavien muutosten vauhdittamiseksi toivottiin lakiesityksen saavan eduskunnassa taakseen viiden kuudesosan enemmistön. Lähteet: (yle.fi 13.4.2017, ksml.fi 12.4.2017, ts.fi 12.4.2017)

Tiedustelulainsäädännön mietintöjen luovutustilaisuus
Tiedustelulainsäädäntöä pohtineet työryhmät luovuttivat mietintönsä Säätytalolla keskiviikkona 19.4.2017 kello 9.30 alkaneessa tilaisuudessa sisäministeri Paula Risikolle (kok.), puolustusministeri Jussi Niinistölle (ps.) sekä oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille (ps.). Luovutustilaisuudessa olivat mukana myös supon päällikkö Antti Pelttari ja Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö kenraalimajuri Harri Ohra-aho.

Tilaisuudessa sisäministeri Paula riskikko korosti, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö kenraalimajuri Harri Ohra-aho totesi, että kansallisen turvallisuuden taustalla on tiedustelu.

Ylimmät laillisuusvalvojat arvostelivat tiedustelulakeja
Viranomaisten laillisuutta valvovat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri esittivät valmisteilla olleisiin tiedustelulakeihin liittyvät huomionsa lausunnoissa, joiden määräaika päättyi 16.6.2017. Oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan käsite ”kansallinen turvallisuus” oli epätäsmällinen, kuten myös siihen kytkeytyvät salaisten tiedustelumenetelmien käyttöedellytykset verrattuna siihen, millä ehdoilla poliisi saa käyttää samoja salaisia keinoja rikostutkinnassa.

Oikeusasiamies ei pitänyt hyväksyttävänä mm. sitä, että supon tai puolustusvoimien ei tarvitsisi koskaan ilmoittaa tietoliikennetiedustelusta kohteelle, jos salaa selvitetty tieto on tuhottu.

Oikeusasiamies kiinnitti huomiota tiedusteluluvan pituuteen. Supo saisi ehdotuksen mukaan luvan tiedustella salaa yhdellä luvalla kuusi kertaa pitempään kuin aikaisemmin. Oikeusasiamiehen mielestä perusteeksi ei riitä vain ”tiedustelutoiminnan luonne”.

Oikeusasiamiehen mukaan ongelmana on myös se, että tuomioistuinten kontrollin ulkopuolelle jäävät telekuuntelutilanteet Suomen sisällä niissä tilanteissa, joissa henkilö ottaa käyttöönsä uusia laitteita tai liittymiä, jolloin supo tai Puolustusvoimat voivat tiedustella ilmoittamalla asiasta yksinomaan teleoperaattorille.

Oikeuskanslerinviraston lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että lakiluonnos laajentaa ulkomaille suunnitellut salaiset tiedusteluvaltuudet myös Suomen rajojen sisäpuolelle. Lakiluonnokseen oli sisällytetty uusia Suomen sisälle kohdistuvia salaisia tiedustelukeinoja.

Oikeuskanslerinviraston näkemyksen mukaan siviili- ja sotilastiedustelun välinen suhde tietoliikennetiedustelussa ja muussakin tiedustelussa jää varsin epämääräiseksi, koska siviili- ja sotilastiedusteluun ehdotetaan käytettäväksi monilta osin lähes samoja tiedustelutoimia ja -valtuuksia niin ulkomailla kuin kotimaassa.

Tilanteet, joista siviili- ja sotilastiedustelulla voitaisiin hankkia tietoja, olisivat monella kohtaa täysin identtiset. Lähteet: (oikeusasiamiehen lausunto EOAK/2821/2017, apulaisoikeuskansleri lausunnot Dnro OKV/27/20/2017, Dnro OKV/28/20/2017, Dnro OKV/31/20/2017, Dnro OKV/9/21/2017)

Tiedustelun laillisuusvalvontaa koskevan lausuntokierroksen tulos
Tiedustelun laillisuusvalvontaa koskeva ehdotus sai lausuntokierroksella erittäin myönteisen vastaanoton. Lausunnon antajia oli 48. Lausunnonantajista 20 oli viranomaisia, 25 yhteisöjä ja 3 yksityishenkilöitä.

Oikeusministeri Antti Häkkäsen mielestä vahvoilla toimivaltuuksilla varustettu tiedusteluvaltuutettu oli turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksien laajentamisen edellytys. Vahva laillisuusvalvoja takaisi osaltaan yksilön oikeusturvan toteutumisen.

Useat lausunnonantajat pitivät arvioita tiedusteluvaltuutetun toiminnon perustamiskuluista liian matalina ja suunniteltuja henkilöresursseja riittämättöminä. Joukossa oli myös muutama kielteinen kokonaisarvio. Kritiikki kohdistui mm. tiedustelutoiminnan valvonnan riittämättömyyteen ja tehottomuuteen sekä organisointitapaan.

Useat lausunnonantajat pitivät tiedusteluvaltuutetun riippumattomuuden kannalta ongelmallisena, että valtioneuvosto nimittäisi tiedusteluvaltuutetun. Tiedusteluvaltuutetun tehtävän määräaikaisuuden katsottiin myös vaarantavan tiedusteluvaltuutetun riippumattomuuden. Lähde: (oikeusministerio.fi tiedote 7.9.2017)

Lakien valmistelu pitkittyi
Tavoitteena oli saada tiedustelulakien luonnokset arviointiin perjantaihin 1.12.2017 mennessä. Lopulta lakiluonnokset siviili- ja sotilastiedustelutoiminnasta luovutettiin 8.12.2017 noin viikon myöhässä lainsäädännön arviointineuvostolle. Lakiluonnosten virkamieskäsittely jatkui arviointineuvostossa. Siviilitiedustelulainsäädännön osalta esityksessä oli tiukennettu mm. supon toiminnan valvontaa ja laajennettu tiedusteluvaltuutetun valtuuksia valvoa lainkäyttöä. Lähteet: (hs.fi 1.12.2017, intermin.fi siviilitiedustelulainsäädännön valmistelu, defmin.fi tiedote 8.12.2017, suomenmaa.fi 8.12.2017, yle.fi 8.12.2017)

Lait haluttiin saattaa voimaan kiireellisinä
Oikeusministeri Antti Häkkänen halusi saattaa tiedustelulait voimaan kiireellisinä. Tavoitteena oli saattaa perustuslain muutos voimaan 5/6-enemmistön päätöksellä meneillään olleen vaalikauden aikana. Häkkänen esitti hallitukselle, että se suosittelisi eduskunnalle tiedustelulainsäädäntöön liittyvän perustuslain muutoksen säätämistä kiireellisenä.

Häkkäsen mukaan Suomen turvallisuustilanteen muutokset ja tarve varautua kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan muodostavat sellaisen poikkeuksellisen tilanteen, jossa perustuslain kiireelliselle muuttamiselle oli välttämätön tarve. Lähde: (oikeusministerio.fi tiedote 16.1.2018)

Tiedustelulait eduskunnan käsittelyyn
Oikeusministeri Antti Häkkänen vei tiedustelulait valtioneuvoston esittelyyn. Tiedustelulait päätettiin lähettää eteenpäin eduskunnan käsittelyyn. Hallitus antoi 25.1.2018 eduskunnan käsiteltäväksi neljä lakiesitystä, jotka muodostavat tiedustelulainsäädännön kokonaisuuden.

  1. Siviilitiedustelulaki
  2. Sotilastiedustelulaki
  3. Perustuslain 10 §:n tarkistaminen, luottamuksellisen viestin suoja (OM020:00/2015)
  4. Turvallisuusviranomaisten tiedustelutoiminnan valvonnan järjestäminen (OM026:00/2016)

Lähteet: (valtioneuvosto.fi 25.1.2018, valtioneuvoston Linnan tiedotustilaisuus 25.1.2018)

Eduskunta aloitti 20.2.2018 keskustelun tiedustelulainsäädännön uudistamisesta. Tiedustelulakipaketti sai eduskunnassa ymmärrystä yli puoluerajojen. Erimielisyyttä tiedustelulakipaketin tarpeellisuudesta ei syntynyt. Tiedustelulakipaketin yksityiskohdat kuitenkin puhuttivat.

Hallitus esitti, että tiedustelulait antaisivat vieraiden maiden tiedustelulle luvan salaiseen tiedusteluun Suomessa supon ja Puolustusvoimien ohjauksessa ja apuna. Hallitus katsoi Suomen hyötyvän ulkomaiden tiedusteluasiantuntijoiden taidoista.

Opposition huolena oli kuitenkin kansalaisten perusoikeuksien vaarantuminen viranomaisten valtuuksien lisääntyessä. Ministerit vakuuttivat, ettei tavallisten kansalaisten viestintää urkita ja lakien käyttöä tullaan tiukasti valvomaan.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi, ettei SDP tue tiedusteluoikeuksia, ellei valvonnan kohteeksi tule supon koko toiminta. SDP halusi selvän kirjauksen, että tiedusteluvalvontavaliokunnalla tulee olla oikeudet valvoa kaikkea supon toimintaa, ei pelkästään tietoliikennetoimintaa.

Hallitus esitti, että perustuslakia muutetaan kiireellisenä eli eduskunnan 5/6-enemmistön päätöksellä. Lakien kiireellinen käsittely jäi kuitenkin eduskunnan perustuslakivaliokunnan harkittavaksi. Lähteet: (YLE TV1 Eduskunnan kyselytunti 20.2.2018, mtv.fi 20.2.2018, hs.fi 20.2.2018, 21.2.2018)

Eduskunnan puhemiehistö kumosi SDP:n vaatimuksen supon koko toiminnan valvonnasta
Eduskunnan puhemiesneuvosto kokoontui keskiviikkona 21.2.2018 ja torstaiaamuna 22.2.2018 käsittelemään SDP:n vaatimusta supon koko toiminnan alistamisesta parlamentaariseen valvontaan. Puhemiesneuvosto kumosi SDP:n vaatimuksen. Sen sijaan puhemiesneuvosto esitti uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan perustamista eduskuntaan.

Tiedustelulakien kiireelliseen käsittelyyn ja viestintäsalaisuuden avaamiseen tarvittiin kuitenkin SDP:n tuki, jota se ei halunnut antaa, ellei vaatimus supon koko toiminnan parlamentaarisesta valvonnasta toteudu. SDP:n näkemyksen mukaan tiedusteluvalvontavaliokunta pystyisi tehokkaimmin täyttämään tehtävänsä tiedustelutoiminnan valvojana, jos sillä olisi pääsy kaikkiin tiedustelutoimintaa koskeviin tietoihin ja mahdollisuus valvoa tiedustelutoimintaa suorittavia viranomaisia.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan oli syntynyt "vakava repeämä tiedustelulakien käsittelyyn eduskunnassa". Lindtmanin mukaan, kun esitetään raskaita oikeuksia supolle, niin valvonnan on oltava kunnossa. Lähteet: (TV1-uutislähetykset 22.2.2018, yle.fi 22.2.2018, mtv.fi 22.2.2018, sdp.fi ajankohtaista 22.2.2018)

Tiedustelulaki läpäisi puolustusvaliokunnan käsittelyn
Puolustusvaliokunta antoi lausuntonsa tiedustelulaista torstaina 22.3.2018. Puolustusvaliokunta yhtyi hallituksen esitykseen (HE 198/2017 vp) eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain 10 §:n muuttamisesta ja asian käsittelemiseksi kiireellisenä.

”Valiokunnan mielestä on puolustuspoliittisesta näkökulmasta katsottuna perusteita lainsäädännön viivyttelemättömään käsittelyyn.”

Valiokunnan lausuntoluonnokseen (EDK-2018-AK-176408) Markus Mustajärvi ehdotti kpl:ssa 3 ja 19 lauseen 1 poistamista sekä kappaleen 26 poistamista kokonaan. Ehdotusta ei kannatettu. Mustajärvi ilmoitti jättävänsä lausuntoon eriävän mielipiteen. Valiokunta päätti yksimielisesti pitää käsittelyä asian ratkaisevana käsittelynä.

Puolustusvaliokunta totesi lausunnossaan mm. seuraavaa: "Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt lyhyessä ajassa, eikä näköpiirissä ole, että asiantila helpottuisi lähitulevaisuudessa. Samaan aikaan Itämeren alueen sotilasstrateginen merkitys oli kasvanut ja sotilaallinen toiminta alueella oli lisääntynyt.

Asiantila, jossa tiedusteluviranomaisten toimivaltuudet ovat sekä turvallisuusviranomaisten toimintaedellytysten kannalta, että keskeisten yhteistyökumppaneiden tiedustelulainsäädäntöön verrattuna puutteellisia, oli haasteellinen. Lähteet: (eduskunta.fi pöytäkirja PuVP212018 vp, mtv.fi 22.3.2018, demokraatti.fi 22.3.2018)

Lakiesitys viipyi valiokuntien käsittelyssä
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan hallitus laittoi itse tiedustelulait hidastuskaistalle. Samaan aikaan SDP:n puheenjohtajan Antti Rinne jatkoi kuitenkin tiedustelulain arvostelua.

Rinteen mukaan kansalaisten on saatava tietää heti tiedustelutarpeen loputtua ovatko he olleet salaisen tiedustelun kohteena, eikä vasta 60 vuoden kuluttua. Rinteen mukaan ilmoittamisvelvollisuus voidaan sivuuttaa myös kokonaan viitaten supon tai Pääesikunnan tiedustelun erehdyksissä nappaamiin viesteihin. Lähteet: (aamulehti.fi 24.8.2018, hs.fi 24.8.2018)

Eduskunta päätti perustuslain muuttamisesta kiireellisenä
Eduskunta äänesti keskiviikkona 3.10.2018 perustuslain muuttamisesta kiireellisenä (HE 198/2017 vp). Täysistuntokäsittely perustui perustuslakivaliokunnan yksimieliseen mietintöön (PeVM 4/2018 vp). Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti perjantaina 5.10.2018 eduskunnan tekemän muutoksen perustuslakiin. Lakimuutos mahdollisti tiedustelulakien jatkokäsittelyn eduskunnassa.

Tasavallan presidentin näkemyksen mukaan perustuslain sanamuodon mukainen järjestys olisi kuitenkin ollut, että ensin äänestetään kiireelliseksi julistamisesta ja sen jälkeen itse lakiehdotuksesta.

Turun yliopiston julkisoikeuden professorin mukaan perustuslaki edellytti, että kiireellisyydestä ja perustuslain muutoksesta päätetään erikseen. Nyt eduskunnassa tehtiin kahden erillisen päätöksen sijaan vain yksi päätös. Eduskunnan pääsihteerin näkemyksen mukaan menettely oli normaali, eikä perustuslaki edellyttänyt asiassa kahta erillistä päätöstä. Lähteet: (eduskunta.fi eduskunnan pääsihteeri Leena Paavolan tiedote 4.10.2018, yle.fi 5.10.2018, ts.fi 5.10.2018)

Uusi erimielisyys viivästytti sovintoa tiedustelulainsäädännöstä
Perustuslain 37 §:n mukaan eduskunnan valiokunnat asetetaan vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä koko vaalikaudeksi. Tiedusteluvalvonta­valiokuntaan valitaan yksitoista kansanedustajaa. Eduskunnan puhemiesneuvosto ehdotti, että eduskunnan työjärjestyksen 17 §:n uuteen 2 momenttiin otetaan säännös siitä, että tiedusteluvalvonta­valiokunnan jäseniksi ehdotetuista hankitaan turvallisuusselvityslaissa (726/2014) tarkoitetut laajat turvallisuusselvitykset. Säännösehdotuksen mukaan selvitykset hankkii eduskunnan puhemies.

Joukko kansanedustajia vastusti ehdotusta ja supon oikeutta tehdä laaja turvallisuusselvitys tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenistä ja heidän lähipiiristään. Asia vaivasi erityisesti vasemmistoliiton kansanedustajia. Laajaa turvallisuusselvitystä kannattivat keskusta, kokoomus, siniset ja kristillisdemokraatit. Vihreiden ja SDP:n eduskuntaryhmät suhtautuivat asiaan varauksellisesti ja empivät omissa päätöksissään. Vaihtoehtoisena ratkaisuna tuotiin esiin ajatus ministerivastuulain ulottamisesta tiedusteluvalvonta­valiokunnan jäseniin. Ministerit ovat rikoslain osalta ankarammassa vastuussa salassapidon osalta kuin muut kansanedustajat. Lähteet: (ksml.fi 27.2.2018, iltalehti.fi 15.3 2018, 17.11.2018, demokraatti.fi 22.5.2018, yle.fi 28.11.2018, eduskunta.fi Tiedustelun parlamentaarinen valvonta 29.5.2017, työryhmän mietintö, eduskunnan kanslia 2017)

Tietosuojavaltuutettu suorittaa tiedusteluvalvonta­valiokunnan jäsenten turvallisuusselvitykset
Eduskuntaryhmät ratkaisivat torstaina 13.12.2018 kiistan eduskunnan tiedusteluvalvonta­valiokunnan jäseniksi ja varajäseniksi ehdotettujen kansanedustajien turvallisuusselvitysten suorittajasta. Turvallisuusselvityksen tekee tietosuojavaltuutettu supon rekistereistä. Turvallisuusselvityksen tulos jää yksinomaan kyseisen kansanedustajan ja tietosuojavaltuutetun väliseksi asiaksi. Kokouksessaan 13.12.2018 perustuslakivaliokunta lopetti asiantuntijoiden kuulemisen ja kävi asiasta valmistavan keskustelun. Kokouksessaan 14.12.2018 perustuslakivaliokunta kävi yleiskeskustelun ja suoritti asian yksityiskohtaisen käsittelyn. Lähde: (eduskunta.fi, perustuslakivaliokunta 14.12.2018, pöytäkirjaPeVP1162018 vp, esityslistaPeVE1172018 vp)

Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta
Tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävänä on tiedustelutoiminnan parlamentaarinen valvonta. Eduskunnan täysistunto valitsee tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenet viideksi vuodeksi kerrallaan. Valiokunta koostuu 11 kansanedustajasta. Valiokunnan jäsenistä ei tehdä laajaa turvallisuusselvitystä, vaan valiokuntaan pyrkivät kansanedustajat pyytävät tietosuojavaltuutettua tekemään selvityksen itsestään. Valiokunnan jäseniä sitoo tiukka salassapitovelvollisuus. Valiokunnan kaikki asiat ovat salaisia, ellei voida erikseen todeta, ettei asian julkistamisista aiheudu vaaraa Suomen turvallisuudelle.

Kansanedustajan epäilyttävästä taustasta tietosuojavaltuutettu keskustelee suoraan kyseisen kansanedustajan kanssa. Tarvittaessa tietosuojavaltuutettu keskustelee epäilyttävästä taustasta myös kansanedustajan eduskuntaryhmän puheenjohtajan sekä eduskunnan pääsihteerin kanssa. Erityisesti vasemmiston kansanedustajat pelkäsivät, että tiedusteluvalvontavaliokuntaan pyrkivä kansanedustaja menettää luottamuksensa, jos hän joutuu epäselvän taustansa johdosta hylätyksi ja asia tulee julkisuuteen.

Tiedusteluvalvontavaltuutettu
Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvonta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta tiedustelutoiminnassa. Tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoo

  • supoa
  • Pääesikunnan tiedusteluosastoa
  • Puolustusvoimien tiedustelulaitosta.

Tiedusteluvalvontavaltuutetuksi voidaan nimittää vain henkilö, jolla ei ole sellaisia sidonnaisuuksia, jotka ovat omiaan vaarantamaan valvontatehtävän asianmukaista ja riippumatonta hoitamista. Tiedusteluvalvontavaliokunnalla on oikeus lausua mielipiteensä tiedusteluvalvontavaltuutetun virantäytöstä. Valiokunta voi mm. haastatella hakijoita niin halutessaan. Lähteet: (HE 199/2017, Pöytäkirja PeVP1172018 vp, PeVM 9/2018, PeVM 10/2018, PNE 1/2018)

Valtioneuvosto nimitti 17.4.2019 tiedusteluvalvontavaltuutetun virkaan oikeustieteen kandidaatti Kimmo Hakosen. Hakonen toimi ennen nimitystään oikeuskanslerinvirastossa kansliapäällikkönä ja apulaisoikeuskanslerin sijaisena. Lähde: (valtioneuvosto.fi oikeusministeriö tiedote 17.4.2019)

Puolustusvaliokunta sai mietintönsä sotilastiedustelulaista valmiiksi
Eduskunnan puolustusvaliokunta sai mietintönsä sotilastiedustelulaista valmiiksi torstaina 31.1.2019. Hallituksen esitys laiksi sotilastiedustelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Mietintö (PuVM 4/2018 vp - HE 203/2017 vp) Lähde: (eduskunta.fi tiedotteet 31.1.2019)

Esityksen sisällöstä jätettiin kaksi eriävää mielipidettä, jotka koskivat vahingossa tapahtuneesta tiedustelusta ilmoittamista. Eriävät mielipiteet jättivät puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja puolustusministeriön lainsäädäntöjohtaja.

Jälleen yllättävä käänne, eduskunnan puhemies Paula Risikko veti tiedustelulait pois eduskunnan käsittelystä
Sotilas- ja siviilitiedustelulakiesitysten käsittely poistettiin eduskunnan täysistunnon asialistalta keskiviikkona 13.2.2019. Ongelmat liittyvät hallintovaliokunnan siviilitiedustelulaista tekemään mietintöön. Perustuslakiasiantuntijat olivat julkisuudessa esittäneet epäilyjä, ettei hallintovaliokunnan mietintö huomioinut kaikkia perustuslakivaliokunnan lausunnossa olevia asioita.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko halusi vielä varmistaa, ettei eduskunnasta ja sen täysistunnosta lähde lakeja, jotka saattaisivat olla perustuslain vastaisia. Eduskunnan virkamiesten raportti siviilitiedustelulain mahdollisten puutteiden osalta oli määrä valmistua seuraavana päivänä torstaina 14.2.2019. Eduskunnan puhemiesneuvosto päättää sen jälkeen, miten edetään. Lähteet: (yle.fi 13.2.2019, TV1 uutiset klo 18.00 13.2.2019, mtvuutiset.fi 13.2.2019)

Tiedustelulait valmiita äänestykseen
Eduskunta halusi estää siviili- ja sotilastiedustelulta yleisen ja kohdentamattoman internetliikenteen seuraamisen ” Tietoliikennetiedustelu ei saa olla yleistä ja kohdentamatonta tietoliikenteen seurantaa.” Tietoliikennetiedustelun edellytyksenä on, ettei tiedot ole hankittavissa muulla tiedustelumenetelmällä. Samalla tarkennettiin miten vahingossa poimituista ja tuhotusta viestistä ilmoittaminen tapahtuu (siviilitied. 20 § ja sotiliastied. 89 §). Eduskunnan hallinto- ja puolustusvaliokunnat linjasivat 1.3.2019, että

  • supo ja sotilastiedustelu saavat vapaasti valita tietoliikennetiedustelun hakuehdot, jos ne eivät kohdistu viestin sisältöön
  • luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan puuttuva tiedustelun hakuehto pitää rajata ”tarkoituksen kannalta välttämättömään”.

Lähteet: (HaVM362018 vp HE 202/2017 vp, PuVM92018 vp HE 203/2017 vp)

Jälleen yllättävä käänne
Sipilän hallitus jätti eroanomuksensa Mäntyniemessä 8.3.2019 kello 10.00 ja jatkoi toimitusministeristönä. Tiedustelulait voitiin kuitenkin käsitellä eduskunnassa, koska toimitusministeristö ei vetänyt lakiesityksiä pois.

Tiedustelulait hyväksyttiin eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä
Hallituksen eroanomus ei vaikuttanut tiedustelulakien käsittelyyn. Tiedustelulait hyväksyttiin vielä samana päivänä 8.3.2019 eduskunnan täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä. Tiedustelulakien toinen käsittely tapahtui eduskunnan täysistunnossa maanantaina 11.3.2019 klo 12.00.

Siviilitiedustelulaki
”Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 202/2017 vp sisältyvien 1.-8. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnössä ehdotetun uuden, 9. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.” Lähde: (eduskunta.fi PTK1732018 vp)

Sotilastiedustelulaki
”Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 203/2017 vp sisältyvien 1.-3. ja 5. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen hallituksen esitykseen HE 203/2017 vp sisältyvän 4. lakiehdotuksen hylkäämisestä. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.” Lähde: (eduskunta.fi PTK1732018 vp)

Tiedustelulait hyväksyttiin eduskunnan toisessa käsittelyssä
Eduskunta hyväksyi 11.3.2019 täysistunnon toisesssa käsittelyssä tiedustelulait. Toinen käsittely sujui ilman äänestystä puhemiehen nuijankopautuksella. Toisessa käsittelyssä päätettiin vain lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, ei sen sisällöstä.

Tiedusteluvalvontavaliokunta järjestäytyi
Eduskunnan uusi vastaperustettu tiedusteluvalvontavaliokunta järjestäytyi tiistaina 26.6.2019. Tiedusteluvalvontavaliokunnan historian ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin SDP:n kansanedustaja Mika Kari ja varapuheenjohtajaksi perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo. Valiokunnan sihteeriksi määrättiin valiokuntaneuvos Sami Manninen.  Lähteet: (eduskunta.fi tiedotteet 26.6.2019, pöytäkirjan liite EDK-2019-AK-256153)

Sääntö nro 3
Siltä, jolla on vastuu, puuttuu oikeus jälkiviisauteen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 1
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.
Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Back to content