SDU-yksikkö - SecMeter

Go to content

SDU-yksikkö

Yritysturvallisuus > Terrorismi
Yhdysvaltain ulkoministeriössä toimiva Bureau of Diplomatic Security (DS) on ainutlaatuinen organisaatio, jolla on ministeriössä keskeinen asema. Organisaation tehtävänä on huolehtia Yhdysvaltain lähetystöjen diplomaattien ja henkilöstön turvallisuudesta ympäri maailmaa.

Yhdysvaltain lähetystörakennusten valvonnasta vastaavat Bureau of Diplomatic Securityn SDU-yksiköt (Surveillance Detection Unit). SDU-yksiköt ovat erikoistuneet vastatiedusteluun ja lähetystöjen tarkkailun paljastamiseen. Yksiköiden operatiivista toimintaa johdetaan Yhdysvalloista, mutta käytännön toimenpiteet suoritetaan asemamaasta palkattujen henkilöiden voimin.

Lehtitietojen perusteella Yhdysvaltain ulkoministeriön Bureau of Diplomatic Security vaikuttaisi keksineen erittäin helpon tavan kiertää Wienin yleissopumusta muodostamalla vastaanottajavaltion kansalaisista SDU-yksiköitä, jotka raportoivat lähetystölle. Raporteista tiedot siirtyvät analysoitavaksi Yhdysvaltoihin. Menettely ei näytä rikkovan mitään sopimuksia tai säädöksiä.

Alueellinen turvallisuuspäällikkö (RSO Regional Security Officers)
RSO työskentelee asemamaan lähetystössä vastaten lähetystön SDU-yksikön toiminnasta. RSO on Yhdysvaltainen kansalainen, jolla on pääsääntöisesti poliisi- tai upseeritausta. Alueellinen turvallisuuspäällikkö toimii kaikissa turvallisuuskysymyksissä Yhdysvaltain suurlähettilään henkilökohtaisena neuvonantajana ja Suomessa supon yhdyshenkilönä.

SD-koordinaattori (RSC, Regional Security Coordinator)

SD-koordinaattori

  • suunnittelee, valvoo ja koordinoi SD-tiimien päivittäistä toimintaa RSO:n antamien ohjeiden mukaisesti.
  • avustaa SD-tiimien jäsenten valinnassa, työtehtävien ajoituksessa ja valvonnassa sekä suosittelee tarvittavia kurinpitomenettelyjä.
  • varmistaa, että SD-tiimien havaintoilmoitukset dokumentoidaan huolellisesti SIMAS-tietokantaan.

SD-koordinaattorilta edellytetään valvontatekniikoiden perusteellista tuntemusta, perehtyneisyyttä alueen ihmisvirtojen määrään, jalankulkijoiden käyttäytymiseen, asemamaan turvallisuuspalveluihin ja paikalliseen kulttuuriin. Lähde: (usembassy.gov)

SDU-yksikkö
SDU-yksikkö muodostetaan asemamaassa Yhdysvalloille lojaaleista asemamaan kansalaisista. SDU-yksikkö voidaan muodostaa myös yhteistyöyrityksen, kuten vartiointiliikkeen palveluksessa olevista henkilöistä. SDU-yksikön tarkkailijat (SD-agentit) toimivat siviilipuvuissa, he eivät asu lähetystörakennuksessa, eivät kuulu lähetystön henkilökuntaan, eivätkä ole missään tekemisissä asemamaan viranomaisten kanssa.

Mitä ovat SD-toimenpiteet
Yhdysvalloissa uskotaan, että SD-toimenpiteet (Surveillance Detection) on tehokkain tapa rakentaa lähetystöille tehokas terrorismin vastainen puolustus.

  • SD-toimenpiteet voidaan toteuttaa välittömästi ja suojata edustustot sekä niiden henkilöstö terrori-iskuilta.
  • SD-oppiin liittyvä keskeinen ajatus on, että havainnoimalla aktiivisesti ympäristössä piileviä vähäisiäkin potentiaalisia tekijöitä, voidaan ehkäistä terrori-isku.
  • SD-opin mukaisesti jokainen lähetystön läheisyydessä liikkuva henkilö tai ajoneuvo on potentiaalinen terroriuhka, joka on otettava kontrolliin.
  • SD-oppien mukaisesti suojattavan kohteen ympäristössä tapahtuvat operaatiot otetaan kontrolliin SD-agenttien toimesta. Kontrolli tarkoittaa identifiointia, tarkkailua ja seurantaa.

Toimintatapa tarkoittaa, että kaikkia tarkkailualueella (boxissa) olevia henkilöitä, ajoneuvoja ja asuntoja tarkkaillaan. Jatkuvan tarkkailun kohteena ovat myös mm. matkapuhelimien käyttäjät ja lähiympäristön kiinteistöjen jäteastiat. Havaitessaan kohteen ensimmäisen kerran SD-agentti, valokuvaa ja rekisteröi kohteen SIMAS-tietokantaan. Kuvaus voi tapahtua Helsingissä SD-agentin toimesta tai automaattisesti, kun henkilö kävelee kadulle sijoitetun valvontakameran ohi.

Mikäli kasvontunnistukseen kykenevät kamerat havaitsevat lähetystörakennuksen ympäristössä kohteen toisen tai useamman kerran, kohde asetetaan seurantaan ja merkitään epäilyttäväksi. Alueellinen turvallisuuspäällikkö ryhtyy toimiin selvittääkseen mm. kohteen henkilöllisyyden. Selvitys tapahtuu yhteistyössä poliisin (supon) kanssa.

Mikä on SIMAS-tietokanta
SIMAS (Security Incident Management Analysis System) on maailmanlaajuinen diplomaatteihin kohdistuvien turvallisuusuhkien analysointiin tarkoitettu tietokanta. SIMAS-tietokanta otettiin käyttöön 30.11.2009. Tietokantaan rekisteröidään SD-agenttien havaitsema epäilyttävä ja rikollinen toiminta.

SIMAS-työryhmä kokoontuu päivittäin tarkistamaan ja analysoimaan SIMAS-tietokantaan rekisteröidyt uudet tapahtumat. Tietokannan raportit sisältävät mm. hyvin yksityiskohtaisia ja arkaluonteisia tunnistetietoja epäilyttävistä henkilöistä ja heidän mahdollisista operatiivisista toimista.

Tietoja kerätään kaikista mahdollisista lähteistä. Lähetystöjen ympärillä liikkuvat henkilöt edustavat tietokannassa vain yhtä kohderyhmää. Tietokannasta tunnistetaan myös automaattisesti turvallisuuteen liittyviä kehitystrendejä ja suuntauksia.

SIMAS-tietokantaan kerätään tietoja ulkomaalaisista henkilöistä, ulkomaalaisista hallituksen palveluksessa olevista työntekijöistä ja ulkomaisista sopimuskumppaneista, joilla on epäilyttäviä toimia lähetystössä tai sen ympäristössä. SIMAS-tietokantaan kirjataan mm. seuraavia tietoja:

  • henkilön kansalaisuus ja siihen liittyviä tietoja (lähdeasiakirjat, kuten passihakemuksen tiedot ja viisumihakemuslomakkeet)
  • biometriset tiedot (mm. sormenjäljet ja näiden tietojen lähde)
  • sukupuoli
  • pituus
  • paino
  • ihonväri
  • hiukset ja hiusten väri
  • ikä tai ikäarvio
  • vartalotyyppi
  • arvet ja tatuoinnit sekä muut yksilölliset tuntomerkit
  • valokuvat
  • muut tietolähteet esim. viranomaisten haastattelut
  • nimi
  • osoite
  • puhelinnumero
  • isän nimi
  • äidin nimi
  • tarkkailuun liittyvät asiakirjat (vartijoiden lokimerkinnät ja raportit).

Alueelliset turvallisuuspäälliköt vaihtavat tietoja maailmanlaajuisesti ja raportoivat toisilleen epäilyttävistä havainnoistaan, jotka kohdistuvat lähetystöihin, diplomaatteihin ja omaisuuteen. SIMAS-rekisterissä kansalaisen tietoja säilytetään vähintään 25-vuotta.

Pohjoismainen vakoiluskandaali
WTC-terrori-iskun jälkeen 11.9.2001 Yhdysvallat muutti toimintatapaansa radikaalisti ja antoi CIA:lle vapaat kädet harjoittaa salaisia terrorismin vastaisia operaatioita kaikkialla maailmassa ilman kansallisten viranomaisten suostumusta. Suomikaan ei jäänyt operaatioiden ulkopuolelle.

Yhdysvaltojen näkökannan mukaan eri maiden kansalaisten perustuslailliset oikeudet, kansalliset lainsäädännöt ja sopimukset ovat toisarvoisia sen turvallisuusintressien rinnalla. Kärjistäen ilmaistuna poliitikoiden ja viranomaisten tehtäväksi jää lähinnä selitellä asiat kansalaisille parhain päin.

Norjan kansalaiset vakoilun kohteina
Julkisuuteen tuli 4.11.2010 tieto, jonka mukaan Norja vaati Yhdysvalloilta selvitystä väitteistä, joiden mukaan Yhdysvaltain Oslon-lähetystö vakoili norjalaisia. Norjan TV2:n mukaan Yhdysvaltain suurlähetystön palkkalistoilla on ollut 2000-luvulla noin kaksikymmentä tarkkailijaa, joiden tehtävänä oli valvoa tiettyjen henkilöiden operatiivisia toimia.

Tarkkailijoiden tehtävänä oli myös kerätä henkilötietoja Yhdysvaltojen ylläpitämään SIMAS-tietokantaan. Norjan ulkoministeriö pyysi Yhdysvaltain suurlähetystöltä selvitystä mediassa esiintyneistä väitteistä. TV2:n haastattelussa. Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja kertoi, että Norjan viranomaisille oli kerrottu henkilötarkkailusta etukäteen.

Yleensä lähetystö pyytää asemamaan viranomaisilta lupaa rekisteröidä ja seurata asemamaan kansalaisia ja heidän toimiaan. Esimerkiksi Norjan tapauksessa tätä lupaa ei myönnetty. Tästä päätöksestä piittaamatta SDU-yksikkö suoritti sille asemamaassa määrätyt operatiiviset tarkkailutoimet ja keräsi tietoja mm. lähetystörakennusta ja lähetystön työntekijöiden lasten kouluja valokuvanneista henkilöistä.

Norjan tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan Yhdysvaltojen suorittama henkilötarkkailu rikkoi Norjan lakia. "Norjassa on säännöt siitä, minkälaisia henkilökohtaisia tietoja ihmisistä voi kerätä, minne tietoja voi kerätä ja kuinka kauan niitä voi säilyttää. Näitä sääntöjä oli rikottu täysin tässä tapauksessa".

Norjan turvallisuuspoliisin entisellä työntekijällä Leif Hansenilla oli Norjassa keskeinen rooli SDU-yksikön henkilöstön värväämisessä amerikkalaisten puolesta. Hansen kertoi maksaneensa vakoojilleen palkat "eri tavoin" pimeästi, erityisesti alkuaikoina.

Entinen Yhdysvaltain lähetystön työntekijä oli kiitellyt yhteistyötä eläkeläispoliisien ja -sotilaiden kanssa, koska se oli kätevin tapa välttää viralliset prosessit, kun tarvittiin tietoja tietyistä henkilöistä. Eläkeläispoliisit ja –sotilaat laittoivat virassa olevat kollegansa etsimään tiedot rekistereistä ja välittivät ne sitten Yhdysvaltain lähetystöön. Lähde: (verkkomedia.org 2.12.2011)

Tanskan kansalaiset vakoilun kohteina
Tanskan TV2:n mukaan Yhdysvaltain Kööpenhaminan-suurlähetystössä toimi SDU-yksikkö, joka valvoi tapahtumia ja henkilöitä lähetystön ympäristössä. Tanskan oikeusministeri Lars Barfoed kertoi selvittävänsä, ovatko amerikkalaiset vakoilleet Tanskan kansalaisia ja keränneet heistä tietoja Yhdysvaltain ylläpitämään SIMAS-tietokantaan. Yhdysvaltain ulkoministeriö kommentoi medialle, että Yhdysvallat on läheisessä yhteistyössä asemamaiden viranomaisten kanssa varmistaakseen lähetystöjensä turvallisuuden.

Ruotsin kansalaiset vakoilun kohteina
Yhdysvallat vakoili myös Ruotsin kansalaisia. Asiasta kertoi oikeusministeri Beatrice Ask. Ruotsin turvallisuuspoliisi säpo sai tietää henkilötarkkailusta perjantaina 5.10.2010 Yhdysvaltain Tukholman-suurlähetystöltä. Säpon mukaan kyse oli vakoilusta, jonka tarkoituksena oli turvata lähetystöä ja muita paikkoja Tukholmassa, joissa lähetystöllä oli operatiivista toimintaa.

Vakoilusta ei kerrottu etukäteen Ruotsin viranomaisille. Yhdysvaltain Tukholman-suurlähetystö on harjoittanut Ruotsin kansalaisiin kohdistuvaa vakoilua jo vuodesta 2000 alkaen. Säpo otti asian osalta yhteyttä valtakunnansyyttäjään, jonka tehtävänä oli päättää virallisen tutkinnan aloittamisesta. Lähde: (hs.fi 6.11.2010)

Ruotsin hallitus salasi kansalaisilta tiedon USA:n vakoilusta
Ruotsin sosiaalidemokraattinen hallitus tiesi Yhdysvaltain Tukholman-lähetystön vakoilutoiminnasta jo vuonna 2002. Hallituksen ulkoministerinä toimi Anna Lindh. Vuonna 2010 istunut Ruotsin hallitus kertoi olleensa asiasta täysin tietämätön. Yhdysvallat korosti, ettei se ole salannut harjoittamaansa tarkkailutoimintaa asemamaiden viranomaisilta. Lähde: (dn.se 19.11.2010

Wikileaksin julkaiseman cablegate-raportin mukaan Ruotsin hallitus ei kertonut valtiopäiville luovuttavansa Yhdysvalloille tietoja Ruotsissa olevista ihmisistä mahdollisten terroristien kartoittamista varten. Ruotsin hallitus olisi antanut Yhdysvaltojen tiedustelupalvelulle suoran pääsyn ruotsalaisiin henkilörekistereihin. Ruotsin oikeusministeriö totesi, että perustuslain mukaan valtiopäivien tulisi olla asiasta tietoinen.

Asia haluttiin sisäpoliittisista syistä pitää valtiopäiviltä salassa, joten Ruotsi päätti luovuttaa Yhdysvaltojen haluamat henkilötiedot ruotsin kansalaisista epävirallista reittiä, ilman virallista tietojenluovutussopimusta. Ruotsin oikeusministeriön ylitarkastaja Anna-Carin Svenssonin mielestä epävirallista henkilötietojen luovuttamista Yhdysvalloille ei pitäisi yhdistää lähetystöjen suorittamaan valvontaan. Lähteet: (svd.se 6.12.2010, hs.fi 6.12.2010)

Islannin kansalaiset vakoilun kohteina
Yhdysvaltain Reykjavikin-suurlähetystön tiedottaja Laura Gritz vahvisti, että SDU-yksikkö toimii myös Islannissa, kuten muissakin Pohjoismaissa. SDU-yksikön tarkoituksena on seurata suurlähetystön ympäristössä liikkuvia henkilöitä ja selvittää, onko heistä uhkaa lähetystölle tai sen henkilöstölle.

Reykjavikissa operatiivisia SD-toimenpiteitä suorittaa vartiointiliike Securitas. Securitaksen SD-tiimit pukeutuvat siviiliasuihin, tarkkailevat ja valvovat lähetystön ympäristössä liikkuvia henkilöitä ja asuntoja sekä käyvät läpi kaikki alueen kiinteistöjen roska-astiat.

Oikeusministeri Ögmundur Jonasson kertoi Islannin parlamentille, että hän oli antanut Islannin poliisin tehtäväksi selvittää, oliko Yhdysvaltain suurlähetystö seurannut kansalaisten liikkeitä ja rekisteröinyt kansalaisiin liittyviä tietoja SIMAS-tietokantaan. Lähde: (icelandreview.com 9.11.2010)

Viron kansalaiset vakoilun kohteena
Päivittäin Virossa ilmestyvä Postimees kertoi, että Yhdysvaltain suurlähetystössä Tallinnassa oli jo vuosia toiminut salainen SDU-yksikkö, joka valvoo ihmistä kaupungin keskustassa, kerää ja tallentaa ihmisistä tietoja ja tallentaa kerätyt tiedot SIMAS-tietokantaan.

Postimees kertoi, että viiden hengen valvonta-yksikkö tarkkailee päivittäin Solaris Centerin, Estonian Gas HQ:n ja hotelli Olympian muodostaman kolmion alueella Tallinnan keskustassa ja lähellä Yhdysvaltain suurlähetystöä. Yksikkö laatii 5-6 turvallisuusraporttia kuukaudessa.

Yhdysvaltain suurlähetystön virkailija Bradley Hurst vahvisti tiedot. Tarkkailun tavoitteena on tunnistaa epäilyttävää toimintaa suurlähetystön läheisyydessä. Tarkkailu on normaali osa turvatoimia, koska Yhdysvalloille turvallisuus on etusijalla.

Bradley Hurstin mielestä tarkkailua ei pidä sekoittaa vakoiluun tai salaisen tiedustelupalvelun toimintaan. Apulaispääsihteeri Erkki Koort Viron sisäministeriöstä vahvisti, että tarkkailun tarkoituksena on varmistaa Yhdysvaltain suurlähetystön turvallisuus. Erkki Koort ei tarkkaan tiennyt siitä, kuinka paljon tietoa kerätään ja kenen kanssa ja miten tietoa on jaettu. Lähde: (news.err.ee 29.5.2015)

Supo tiedotti, ettei Suomessa toimi SDU-yksikköä
Suomi oli ainoa maa maailmassa, jossa Yhdysvaltojen suurlähetystön turvallisuutta ei hoitanut SDU-yksikkö. Supon viestintäpäällikkö kertoi julkisuuteen, ettei Suomessa toiminut SDU-yksikköä, kuten muissa Pohjoismaissa. Supon viestintäpäällikkö päätyi kertomaan, että Supo aikoi vielä selvittää Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystön turvatoimia tarkemmin.

Supon viestintäpäällikkö lausui selvityksen tuloksena, ettei USA:n suurlähetystön toimissa ole havaittu mitään laitonta ja että tapaus oli tällä erää supon osalta loppuun käsitelty. Supo oli kertomansa mukaan ollut yhteydessä Yhdysvaltain lähetystöön Helsingissä sen jälkeen, kun Norjan vakoilusyytökset tulivat julki. Lähteet: (hs.fi 4.11.2010, iltasanomat.fi 5.11.2010, iltalehti.fi 7.11.2010, yle.fi 7.11.2010, 8.11.2011)

Supo tiedotti, että Suomessa toimii SDU-yksikö
Myöhemmin supo joutui korjaamaan aiempaa tiedottamistaan. Supon viestintäpäällikkö kertoi, että oli tapahtunut nimityssekaannus ja jätti tarkentamatta mitä nimityssekaannuksella oikein tarkoitti. Viestintäpäällikkö kertoi supon sittenkin tienneen, että Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystössä toimii SDU-yksikkö. Lähteet: (hs.fi 8.11.2010, 9.11.2010)

Yhdysvaltain oman ilmoituksen mukaan Suomessa suurlähetystön turvallisuudesta huolehtii Bureau of Diplomatic Securityn SDU-yksikkö. Supo ja Suomen hallitus ovat olleet kaiken aikaa tietoisia asiasta. Supo on ollut täysin tietoinen siitä mitä Yhdysvaltojen SDU-yksikkö Suomessa tekee ja mitä SD-toimenpiteet käytännössä tarkoittavat. Suomi ei muodosta poikkeusta Yhdysvaltain harjoittaman tarkkailun osalta.

Lähetystön edustalle oli asennettu useita erikoiskamerayksiköitä. Vartiointiliikkeen suorittaman vartiointitehtävän kannalta kaikki kamerat eivät olleet missään tapauksessa tarpeellisia.  Ainakin keskellä jalkakäytävää sijainnut kamerayksikkö poistettiin asian tultua julkisuuteen.

Kameroiden sijoittelusta ja malleista oli mahdollista päätellä, että niiden tehtävänä on rekisteröidä jalankulkijoita. Lähetystölle tai vartiointiliikkeelle ei synny julkisella paikalla valokuvaamisesta tai yleisellä alueella liikkumisesta henkilötietolain mukaista rekisteröintiperustetta.

Jalankulkijan ja autoilijan rekisteröinnin lisäksi niitä käytettiin kasvontunnistuksessa. Lähes jokainen lähetystöä ympäröivä aidantolppa oli varustettu valokuvauksen kieltävällä kyltillä. Kyltit viestivät, että aidan toisella puolella pelätään. Kylteissä ei ole mainintaa mitä valokuvauskielto koskee tai mainintaa säädöksestä, johon valokuvauskielto perustuu.

Suomessa valokuvaaminen julkisella paikalla ilman lupaa on sallittu. Julkisia paikkoja ovat mm. kaikki alueet ja tilaisuudet (esimerkiksi käräjäoikeuden istunnot ja messut), joihin jokaisella on mahdollisuus vapaasti päästä. Oikeus valokuvaukseen perustuu perustuslain 12 §:ään, jonka mukaan jokaisella on sananvapaus.

Poliisi ei voi kieltää kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta kuvata julkisella paikalla. Yhdysvaltojen Helsingin-suurlähetystöllä ei ole myöskään laillista oikeutta antaa valokuvauskieltoa lähetystön alueen ulkopuolelle.

Valokuvaamisen rajoittaminen voi perustua ainoastaan lakiin. Julkisen tilan tai alueen haltija (julkisrauhan haltija) ei voi rajoittaa perusoikeuksien käyttöä, kuten valokuvausta järjestysluontoisilla säännöillä. Lähde: (oikeusasiamies Petri Jääskeläinen 21.12.2011, Dnro 3149/4/10)

Suomen ja Yhdysvaltain välinen rikostorjuntasopimus
Yhdysvallat painosti viisumivapauden menetyksen uhalla 35 maata luovuttamaan henkilötietoja terrorismin estämiseksi ja torjumiseksi osapuolten välillä solmittavan tietojenvaihtosopimuksen nojalla. Suomi taipui Yhdysvaltain vaatimukseen ja antoi hallituksen esityksen (HE 187/2010) Suomen ja Yhdysvaltain välisen rikoksentorjuntasopimuksen hyväksymisestä.

Valtioneuvosto asetti 4.2.2010 valtuuskunnan neuvottelemaan ja laatimaan kyseisen sopimustekstin Yhdysvaltain kanssa. Sisäasiainministeri Anne Holmlundin allekirjoitti sopimuksen presidentti Tarja Halosen valtuuttamana 17.3.2010. Yhdysvaltain puolelta sopimuksen allekirjoittajina toimivat oikeusministeri Eric Holder sekä sisäisen turvallisuuden ministeri Janet Napolitano. Yhdysvalloilla oli vastaava sopimus 12 EU-maan kanssa.

Sopimus tarjoaa puitteet mm. kansalaisten DNA- ja sormenjälkitietojen luovuttamiselle Yhdysvaltoihin. Sopimus mahdollistaa myös muun yksittäistapauksessa ja kansallisen lainsäädännön puitteissa tapahtuvan tietojen toimittamisen vakavien rikosten ja terrorismirikosten estämiseksi. Lähteet: (asettamispäätös SM029:00/2010, lausuntopyyntö SM029:00/2010, yle.fi 17.3.2010, 7.12.2010)

Viranomaiset seuraavat tarkkailua sormiensa läpi
Huolestuttavinta asiassa oli lähinnä se, että turvallisuusviranomaiset sallivat tietoisesti vieraan valtion turvallisuuspalvelun tarkkailla ja rekisteröidä kansalaisiaan maailmanlaajuiseen -tietokantaan. Henkilötietojen käsittelyn tulee perustua lakiin, muutoin rekisteröitävältä henkilöltä on saatava rekisteröintiin nimenomainen lupa.

Arkaluonteisia tietoja ei saa kirjata tällaiseen rekisteriin edes henkilön nimenomaisella luvalla. Tätä Suomen ja EU:n perusperiaatetta on loukattu, jos henkilötietoja on käsitelty vartiointiliikkeen tai lähetystön toimesta. Rekisteriselosteesta tai muistakaan ilmoituksista ei ole ollut tässä tapauksessa tietoakaan.

Kyse on ollut kansalaisilta salassa tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä. Asia oli tullut kaikkien Pohjoismaiden tietosuojaviranomaisille yllätyksenä. Supo oli asiasta tietoinen, mutta vaikenemalla myötävaikutti asiantilan jatkumiseen.

Ottaen huomioon supon nykyinen ja vuosien takaiset tilannekuvat, SD-toimenpiteitä ja henkilötietojen käsittelyä ei voida mitenkään perustella terroriuhkalla. Supon mukaan Suomeen ei kohdistunut terroriuhkaa.

Mikä oli vartiointiliikkeen rooli henkilötarkkailussa ja kansalaisten rekisteröinnissä
Vartiointiliikkeen henkilöstön toiminta ja rooli henkilötietojen käsittelyn osalta jätettiin kokonaisuudessaan arvioimatta. Tämän seikan olisi pitänyt ilman muuta kuulua selvityksen piiriin. Muualla Euroopassa SDU-yksikkö on palkannut yksityisiä vartiointiliikkeitä suorittamaan SD-toimenpiteitä ja ylilyöntejä on tapahtunut.

Vartiointiliikkeen tehtävät näyttävät liittyneen valvontaan, havainnointiin, epäilyttävien henkilöiden tarkkailuun ja ennakkovaroittamiseen. Vartiointiliikkeen tehtävänä ei ollut varsinaisesti suojella lähetystöä. Lähetystön omat vartijat ovat USA:n merijalkaväen sotilaita. Vartiointitehtävää suorittavalla merijalkaväen sotilaalla (MSG, Marine Security Guard) on ensisijainen operatiivinen turvallisuusvastuu.

Vartiointiliikkeen henkilöstö ei saanut paljastaa mitään tietoja Yhdysvaltain suurlähetystön toiminnasta tai henkilökunnasta. Henkilö, joka pyytää tietoja lähetystön henkilöstöstä oli raportoitava välittömästi. Vartiointiliikkeen SD-tiimit ovat liikkuvia jalka- ja autopartioita. Vartijat kirjaavat epäilyttävän toiminnan lokikirjaan. Lokikirjamerkinnöistä ei ole sopimuksessa tarkempaa kuvausta, mutta kyse on tietojärjestelmästä.

Kirjasiko vartiointiliikkeen henkilöstö raporttinsa suoraan SIMAS-tietokantaan yhteydessä olevaan tietojärjestelmään olisi ollut selvityksen arvoinen seikka. Lähde: (fbo.gov, Solicitation Number: S-FI300-08-R-0002)

Norjan viranomaiset yrittivät turhaan selvittää asiaa
Norjassa havaittiin, että Yhdysvaltain suurlähetystön palkkaamaan porukkaan kuului entisiä poliiseja ja puolustusvoimien henkilöitä, jotka ottivat kuvia ihmisistä, autoista ja rekisterikilvistä. SDU-yksikkö toimi Oslossa salaisesta paikasta. Yksikköön kuului 15-20 tarkkailijaa. He toimivat vuorotyössä, 24 tuntia vuorokaudessa lähellä Yhdysvaltain Oslon suurlähetystöä. Tiedot rekisteröitiin SIMAS-tietokantaan ja jaettiin Yhdysvaltojen viranomaisille. SIMAS tietokantaan rekisteröidyt henkilöt saattavat kohdata ongelmia, jos he yrittävät tulla Yhdysvaltoihin.

Norjassa oikeusministeriö käynnisti selvityksen siitä, oliko Yhdysvallat suorittanut laitonta valvontaa Pohjoismaissa. Norjassa uskottiin vielä selvitystä käynnistettäessä, että ”mitään mikä rikkoo Norja lakia ei hyväksytä, riippumatta siitä, kuka on vastuussa”. Yhdysvallat katsoo, että toivomuksia saa aina esittää. Sittemmin suhtautumista lain rikkomiseen jouduttiin Norjassa laventamaan.

Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja Philip J. Crowley myönsi tarkkailuohjelman Washingtonissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa ja kertoi, että Norjan viranomaisille oli ilmoitettu tarkkailusta. Tiedottajan mukaan Norjassa tarkkailu tapahtui hyvässä yhteistyössä isäntämaan hallituksen kanssa.

Oikeusministeri Knut Storberget oli pyytänyt Norjan poliisia ja Norjan turvallisuuspoliisia selvittämään, oliko heillä mitään tietoa Yhdysvaltain suurlähetystön väitetystä tarkkailuohjelmasta. Oikeusministeri kertoi haluavansa selvittää niin monta seikkaa tarkkailusta, kuin suinkin mahdollista. Hän totesi, että ”kyse on Norjan maaperästä ja Norjan lakia on noudatettava.”

Norjan turvallisuuspoliisin tiedottaja Martin Bernsen kertoi myöhemmin, että he tiesivät "tiettyjä tarkkailutoimia tapahtuvan, mutta ei tässä mittakaavassa. Norjan turvallisuuspoliisi toivoi, että vain Norjan poliisi voisi tehdä poliisin työtä Norja alueella. Lähde: (cnn.com 4.11.2010)

Ruotsin valtakunnansyyttäjän selvitys estettiin
Ruotsissa valtakunnansyyttäjä Tomas Lindstrand käynnisti marraskuussa 2010 selvityksen, oliko Yhdysvaltain suurlähetystön Surveillance Detection Unit (SDU) harjoittanut laitonta tiedonkeruuta ja rikkonut Ruotsissa henkilötietolakia (PUL, personuppgiftslagen).

Yhdysvaltain suurlähetystö hylkäsi kaikki Lindstrandin viraston tekemät pyynnöt päästä toteamaan mitä tietoja kansalaisista rekisteröitiin. Lindstrandin mukaan Yhdysvallat ei myöskään antanut mitään tietoa siitä, oliko Ruotsin hallitukselle ilmoitettu SD-toimenpiteistä tai oliko Ruotsin hallitus hyväksynyt asian. Lindstrandille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin päättää tutkinta.

Yhdysvaltain suurlähetystön tiedottaja Chris Dunnettin kertoi olevansa tyytyväinen Lindstrandin päätökseen lopettaa asian selvittäminen. Dunnettin totesi, että "olemme yhteistyössä Ruotsin viranomaisten kanssa tehneet parhaamme tässä asiassa."

Dunnettin myös vähätteli Lindstrandin kritiikkiä suurlähetystön tiedotusta kohtaan. Dunnettin totesi, että "on selvää, että oli joitakin tapauksia, joissa viestintä olisi voinut olla parempaa. Olemme mielestämme toimineet parhaan kykymme mukaan ja Wienin yleissopimusten mukaisesti." Lähde: (thelocal.se 4.4.2011)

Supo antoi selvityksen tietosuojavaltuutetulle
Tietosuojavaltuutettu pyysi supolta selvitystä Yhdysvaltain tarkkailuohjelmasta. Tietosuojavaltuutettu halusi tietää, mihin supo perusti arvionsa Yhdysvaltojen tarkkailuohjelman lainmukaisuudesta. Tietosuojavaltuutettu pyysi supoa selvittämään, ottiko supo huomioon henkilötietolain säännökset arvioidessaan valvontaohjelman laillisuutta. Tietosuojavaltuutettu totesi yle.fi uutisessa seuraavaa:

”Toimivalta-asioiden selvittämiseksi ja ilmiön tunnistamiseksi minua kiinnostaa tietää, onko Suojelupoliisi arvioinut asiaa henkilötietojen suojan kannalta. Jos ihmisistä ruvetaan rekisteriä pitämään, vaikka tiedot olisikin kerätty julkisista tietolähteistä, niin se menee kuitenkin henkilötietolainsäädännön soveltamisalan piiriin”. Lähteet: (hs.fi 9.11.2010, iltasanomat.fi 9.11.2010, yle.fi 9.11.2010)

Supo laati tietosuojavaltuutetulle selvityksen tarkkailusta. Tietosuojavaltuutettu kertoi olevansa tyytyväinen supon sille toimittamaan salaiseen selvitykseen Yhdysvaltain suurlähetystön tarkkailuohjelman lainmukaisuudesta.

Tietosuojavaltuutetun näkemyksen mukaan suurlähetystöillä oli Wienin konvention nojalla oikeus tarkkailla lähetystön ympäristössä liikkuvia henkilöitä. Tietosuojavaltuutetun mukaan lähetystön ohikulkijoita kuvanneen vartiointiliikkeen olisi sen sijaan pitänyt ilmoittaa suurlähetystöltä saamastaan toimeksiannosta ja kuvaamisesta tietosuojavaltuutetulle.

Tietosuojavaltuutetun mukaan "ilmoituksella halutaan varmistaa se, että yhdelläkään yksityisellä taholla ei ole rekisteriä, jossa on lähetystön lähellä hilluvia ihmisiä. Tämä ilmoitus on toimitettu myös vartiointi- ja turvallisuusalan yrityksen tietoon." Lähde: (yle.fi 19.7.2011)

Diplomaattisia suhteita koskeva Wienin yleissopimus on tehty Wienissä 18.4.1961. Diplomaattista koskemattomuutta koskevat periaatteet palautuvat 1600-luvulle. Tuolloin tuskin osattiin ajatella, että SDU-yksikköjen kaltainen toiminta on jonain päivänä todellisuutta.

Wienin yleissopimuksen 22 artikla velvoittaa vastaanottajavaltion ryhtymään "kaikkiin mahdollisiin" toimenpiteisiin edustuston rauhan turvaamiseksi. Tulkinnan varaiseksi jää mitkä kaikki toimenpiteet ovat mahdollisia.

Wienin yleissopimus ei oikeuta lähettäjämaata ryhtymään näihin toimenpiteisiin edustuston tilojen ulkopuolella. Edustuston tiloja ovat edustuston maa-alue, rakennukset, diplomaattiajoneuvo ja edustuston päällikön asunto.

Wienin yleissopimuksen perusteella Yhdysvalloille syntyy oikeus SIMAS-rekisteröintiin, jos henkilö tunkeuu esimerkiksi luvatta Wienin yleissopimuksen suojaamiin tiloihin. Lähetystön ohi kulkeinen ei tähän oikeuta. Yleinen katualue ei ole Wienin yleissopimuksen suojaamaa aluetta.

Wienin yleissopimuksen mukaan kansainvälisen oikeuden säännöt ovat määrääviä niissä kysymyksissä, joita Wienin yleissopimuksen määräykset eivät nimenomaisesti sääntele.

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.

Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.

Back to content