Tapaus TeliaSonera - SecMeter

Go to content

Tapaus TeliaSonera

Yritysturvallisuus > Compliance
TeliaSoneran epäiltiin vauhdittaneen liiketoimintansa laajentamista Uzbekistaniin lahjonnan avulla. Lahjusepäilyt liittyivät yrityskauppaan, jossa TeliaSonera hankki 3G-lisenssin Uzbekistanista.

Vuonna 2007 lisenssistä maksetut 260 miljoonaa euroa (2,2 miljardia kruunua) epäillään päätyneen Uzbekistanin diktaattoriperheen lähipiirille Gibraltarin veroparatiisiin rekisteröidyn Takilant- postilaatikkoyhtiön kautta. Yhtiön omistivat TeliaSonera ja uzbekistanilainen mieshenkilö, jolla oli läheiset suhteet Uzbekistania hallitsevaan diktaattoriperheeseen.

Vastaavan kaltainen järjestely TeliaSoneralla oli myös Nepalissa vuonna 2008. Veckans Affärer- lehden mukaan TeliaSonera osti enemmistön paikallisesta teleoperaattori Ncellistä. TeliaSonera osti Ncellin osakkeista 51 prosenttia, jotka maksoivat lähes 390 miljoonaa euroa (3,2 miljardia kruunua).
Vuonna 2010 TeliaSonera hankki osakkeita lisää noin 133 miljoonalla eurolla (noin 1,1 miljardia kruunulla). TeliaSonera kertoi, että myyjä oli kazakstanilainen sijoitusyhtiö. Todellisuudessa Ncellin osakkeet myi Nepalin kuninkaan vävy.

Uzbekistanin operaatiot tulivat julkisuuteen lokakuussa 2012 Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n Uppdrag granskning -ohjelman paljastusten jälkeen. Paljastuksen jälkeen syyttäjä Gunnar Stetler aloitti Ruotsissa jutun esitutkinnan rikosnimikkeillä törkeä lahjusrikos ja rahanpesu. Lahjuksen antamisesta epäiltiin kolmea suomalaista TeliaSoneran johtajaa. TeliaSonera kiisti jyrkästi kaikki rikosepäilyt. TeliaSoneran mukaan lisenssimaksujen suorittaminen veroparatiisiyhtiölle oli normaalia liiketoimintaa.

Rahanpesuun liittyvä esitutkinta tapahtui myös Sveitsissä. Sveitsiläinen syyttäjä tutki Takilant-yhtiön liiketoimia ja selvitti Takilant-yhtiön ja TeliaSoneran välisiä yhteyksiä. Tutkijat jäädyttivät miljoonia dollareja yhtiön Sveitsin pankeissa olevia varoja, joiden epäiltiin kuuluvan Uzbekistanin diktaattoriperheen hallinnolle.

Tukholman käräjäoikeus jäädytti myös Ruotsissa Takilant-yhtiön tilin 15.10.2012. Yhtiön tilillä oli varoja noin 23 miljoonaa euroa. Tili suljettiin jo syyskuun lopulla 2012. Nordea jätti tekemättä rahanpesuilmoituksen viranomaisille Takilant-yhtiön Nordean tilistä, jonka seurauksena Ruotsin Finanssivalvonta määräsi pankille 3,5 miljoonan euron sakot.

TeliaSoneran toimeksiannosta sisäisen selvityksen asiasta teki Mannheimer Swartling -lakitoimiston asianajaja. TeliaSoneran mukaan yhtiön Uzbekistan-kauppoja koskevassa selvityksessä ei löytynyt todisteita lahjonnasta tai rahanpesusta. Rikoksen mahdollisuutta yhtiö ei kuitenkaan sulkenut pois.

Asianajajan näkemyksen mukaan liiketoiminnan etabloitumisesta Uzbekistaniin vastasi TeliaSonerassa suomalainen Sonera-taustainen projektiryhmä. Uzbekistanissa käytetty toimintatapa perustui suomalaiseen liiketoimintakulttuuriin (traditioon), joka periytyi Telian ja Soneran fuusion yhteydessä TeliaSoneraan. Syyttäjä oli samaa mieltä, suomalaisilla oli olennainen rooli Uzbekistanin epäillyissä lahjuskaupoissa.

Sovitteluratkaisun tulos
Telian sovittelu vuonna 2007 Uzbekistanissa tekemien kauppojen osalta päätyi noin 804 miljoonan euron korvauksiin. Korvaukset maksettiin Yhdysvaltojen arvopaperimarkkinoita valvova elimelle (SEC), USA:n oikeusministeriölle ja Hollannin syyttäjävirastolle, jotka myös vastasivat jutun tutkinnasta.

Syytteet
Telian kolme johtajaa saivat 22.9.2017 syytteet Ruotsissa. Syytteen saivat mm. yhtiön entinen varatoimitusjohtaja ja entinen toimitusjohtaja, jotka olivat esitutkinnassa kiistäneet syyllisyytensä.

Lähteet:

svt.se 19.9.2012
taloussanomat.fi 20.9.2012, 4.4.2013
hs.fi 12.12.2012, 21.9.2017
arvopaperi.fi 22.9.2017
talouselama.fi 1.2.2013, 22.9.2017
mtv3.fi 1.2.2013
ksml.fi 1.2.2013
yle.fi 11.10.2012, 15.10.2012, 1.2.2013, 16.1.2013, 22.1.2013
yle.fi MOT-ohjelma 20.5.2013

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.

Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.

Back to content