Kiskonta - SecMeter

Go to content

Kiskonta

Yritysturvallisuus > Compliance
Kiskonta on rikoslain 36 luvun 6 §:ssä rangaistavaksi säädetty rikos. Törkeä kiskonta on säädetty rangaistavaksi rikoslain 36 luvun 7 §:ssä. Kiskonta jaetaan seuraaviin kahteen ryhmään

  • esinekiskontaan
  • luottokiskontaan.

Rikoksena kiskonta ilmenee usein osana laajempaa rikosvyyhtiä kytkeytyen esimerkiksi:

  • ihmiskauppaan
  • työsyrjintään
  • työaikasuojelurikokseen
  • kirjanpitorikokseen
  • kätkemis- ja rahanpesurikoksiin
  • laittomaan velanperintään.

Kiskonnasta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Törkeästä kiskonnasta voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Esinekiskonta
Esinekiskontaan syyllistyminen edellyttää, että käytetään hyväksi uhrin taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen.

Esinekiskonnan tunnusmerkistö

  • uhrin taloudellisen tai henkisen riippuvuussuhteen hyväksi käyttäminen
  • hyväksikäytön ajoittuminen sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteyteen
  • taloudellisen edun hankkiminen itselle tai toiselle
  • taloudellisen edun epäsuhtaisuus vastikkeeseen
  • tahallisuus.

Luottokiskonta
Luotonannossa kiskontaan voi syyllistyä, jos ottaa itselleen tai toisen edustajana ylisuurta korkoa tai muuta kohtuutonta etua. Luottokiskonnan rangaistavuus ei edellytä, että kohtuuton korko on otettu itselle tai toisen edustajana käyttämällä hyväksi uhrin taloudellista ahdinkoa, turvattomuutta tai ajattelemattomuutta. Riittää, että maksettava korko tai muu taloudellinen etu on selvästi epäsuhteessa luotonantajan vastikkeeseen.

Luottokiskonta on tavanomaista harmaiden rahoittajien eli alamaailman pankkiirien keskuudessa. Uhreina ovat tyypillisesti taloudelliseen ahdinkoon ajautuneet yritykset, yrittäjät tai henkilöt, joiden on vallitsevan rahantarpeen johdosta suostuttava heille tarjottuun kohtuuttoman epäedulliseen luottosopimukseen.

Sillä seikalla, että uhri on mahdollisesti itse määrittänyt kohtuuttoman maksusuorituksen määrän, ei ole merkitystä kiskontarikoksen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta. Lähde: (Vaasan HO 28.9.2007 1220)

Kiskonta pätemättömyysperusteena
Kiskonta on sopimuksen pätemättömyysperuste. Edellytyksenä on sopimuksesta hyötyvän osapuolen moitittava menettely tai toisen häntä edustaneen henkilön moitittava menettely.

"Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu." Lähde: (OikTL, 228/1929 31 §)

Kiskonnantapainen työsyrjintä
Rikoslain 47 luvun 3a § mukaan "Jos työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä on, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Työvoimavaltaisilla aloilla kiskonta on yhä useammin mukana törkeissä työelämän rikkomuksissa. Vuonna 2009 oli tutkinnassa yli 20 vakavaa työelämän kiskonta- tai ihmiskauppatapausta.

Rikokset liittyvät useimmiten ulkomaisen työvoiman käyttöön. Ulkomailta saapuvien työntekijöiden asema on heikko ja heidän hyväksikäyttö helppoa. He eivät tunne suomalaista työlainsäädäntöä.

SIIVOUSALAN YRITYS SAI SYYTTEET TYÖNTEKIJÖIDEN KISKONNASTA
Espoolaisen siivousalan yritys Ariel Palvelut Oy:n toimitusjohtajaa ja kahta työnjohtajaa epäiltiin muun muassa törkeästä kiskonnasta ja toissijaisesti kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Tekoaika ajoittui vuosille 2010 ja 2011.

Syytteet tulivat kymmenien srilankalaisten, marokkolaisten ja intialaisten työntekijöiden oikeuksien polkemisesta. Jutussa epäiltiin käytetyn hyväksi työntekijöiden kielitaidottomuutta, taloudellista ahdinkoa, riippuvaista asemaa sekä tietämättömyyttä Suomen työlainsäädännöstä ja työntekijän oikeuksista.

Yrityksen epäiltiin maksaneen työntekijöille liian pientä palkkaa ja ilman ilta- ja yölisiä. Työntekijät työskentelivät pääkaupunkiseudun linja-autovarikoilla iltaisin ja öisin saamatta asianmukaisia lisiä. Suurimmalle osalle oli lisäksi maksettu työstä vähemmän kuin työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa.

Tämän lisäksi yrityksen työnjohtajan epäiltiin perineen kolmelta työntekijältä maksua järjestetystä työpaikasta. Juttukokonaisuuteen liittyi myös laittoman maahantulon järjestäminen kahden srilankalaisen miehen toimesta.

Kihlakunnansyyttäjä Anna-Riikka Ruuth Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastosta luonnehti juttua todella isoksi. Rikoshyödyksi arvioitiin noin 70 000 euroa. Epäillyt henkilöt kiistivät syytteet pääosin. Jutun oikeuskäsittely tapahtui Vantaan käräjäoikeudessa elokuussa 2012.

Toinen työnjohtajista on lisäksi vaatinut kolmelta työntekijältä tuhansia euroja työpaikan järjestämisestä. Taloudellinen hyöty asiassa on noussut yli 70 000 euroon. Epäillyt ovat pääosin kiistäneet syytteet. Asian käsittely alkaa Vantaan käräjäoikeudessa kahden viikon kuluttua. Rikoskokonaisuuden käsittelylle on varattu aikaa kokonaiset neljä viikkoa. Lähteet: (yle.fi 24.7.2012, hs.fi 24.7.2012)

MILJOONALUOKAN KISKONTAVYYHTI PALJASTUI LAITTOMAN VELANPERINNÄN YHTEYDESSÄ
Poliisi epäili törkeästä kiskonnasta viittä liikemiestä, jotka harjoittivat muun muassa Helsingissä autokauppaa ja luottotoimintaa. Liikemiesten epäiltiin käyttäneen hyväksi itämaisen uskontoyhteisön jäsenen hyväuskoisuutta ja ymmärtämättömyyttä. Henkilö menetti rikollisille reilusti yli miljoona euroa kiinteistö- ja asuntokaupoissa.

Kiskontajuttu johti myös rahanpesuepäilyihin. Rikolliset käyttivät uhrilta saamansa rahat muun muassa matkailuautohankintoihin ja länsisuomalaiseen pankkiin luotuun lainajärjestelmään. Lähteet: (mtv3.fi 28.3.2012, TV3 45 minuuttia ohjelma 28.3.2012)

LIHALIIKKEEN TOIMITUSJOHTAJAA EPÄILTIIN KISKONNANTAPAISESTA TYÖSYRJINNÄSTÄ
Lihaliike Agali oli maksanut kolmelle työntekijälleen palkkoja ja palkkiota tilikaudella 3 167 euroa. Rajavartiolaitoksen ja keskusrikospoliisin mukaan palkkoja laittomasti maahantuoduille ja pakkotyöhön joutuneille työntekijöille ei maksettu ollenkaan tai erittäin vähän.

Työntekijöiden työpäivät muodostuivat erittäin pitkiksi, lepopäiviä ei ollut ja työntekijöiden velkasuhdetta käytettiin hyväksi. Tapaukseen liittyi poliisin mukaan myös ihmiskauppaa, laittoman maahantulon järjestämistä ja kiskonnantapaista työsyrjintää. Kiskonnantapaiseen työsyrjintään liittyi 12 asianomistajaa ja ihmiskauppaan neljä. Lähde: (taloussanomat.fi 13.1.2012)

Sääntö nro 3
Siltä, jolla on vastuu, puuttuu oikeus jälkiviisauteen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 1
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.
Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Back to content