Sananvapaus - SecMeter

Go to content

Sananvapaus

Yritysturvallisuus > Johtaminen
Perustuslain 12 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Sananvapautta ei ole sidottu mihinkään tiettyyn viestinnän muotoon, vaan sananvapaus turvataan riippumatta ilmaisemiseen tai julkistamiseen kulloinkin käytettävästä menetelmästä.

Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin.

Järjestyssääntöluontoisilla määräyksillä ei voida asettaa rajoituksia perusoikeuksien, kuten sananvapauden käyttämiselle.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen (10. artiklan ensimmäinen kohta) mukaan jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta viranomaisten siihen puuttumatta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisujen mukaan sananvapauteen liittyy suuri sisällöllinen laajuus ja oikeus esittää ikäviä, kielteisiä ja jopa loukkaavia asioita. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus ovat arvoja, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa. Suomen sananvapaustilannetta ja kulttuuria kuvaa se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli vuoden 2010 loppuun mennessä langettanut Suomelle 15 tuomioita, Ruotsille 2 ja Norjalle 5.

Oikeusoppineiden mukaan suomalaisen oikeusjärjestelmän syyttäjävetoisuus on omiaan tuottamaan sananvapaustuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Syytteitä ajetaan herkästi. Oikeusjärjestelmä suosii asianomistajia. Syyttäjän hävitessä jutun valtio maksaa kulut, ei asianomistaja.

Suomessa sananvapausjutussa voidaan tuomita jopa vankeusrangaistuksia. Kunnianloukkausjutussa tuomittu korvaus voi ylittää mm. väkivaltarikoksen uhrille tuomitun korvauksen määrän.

Sananvapauteen liittyvät rajoitukset

  • rajoitusten tulee perustua lakiin, johon liittyy kielto delegoida perusoikeuksien rajoittamista koskevaa toimivaltaa lakia alemmalle säädöstasolle
  • rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määritettyjä, eli rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä laista
  • rajoitusperusteiden tulee olla hyväksyttäviä eli rajoittamisen tulee olla painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima
  • tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta
  • rajoitusten on oltava suhteellisuusvaatimuksen mukaisia eli niiden tulee olla välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi
  • perusoikeuksia rajoitettaessa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä
  • rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.

Sananvapautta ei voi käyttää loukkaamaan toista oikeushyvää. Sananvapauden väärinkäyttö on sananvapausrikos. Suomessa lainsäätäjä on puuttunut sananvapauden väärinkäyttöön muun muassa seuraavilla rikoslaissa rangaistaviksi säädetyillä teoilla:

  • julkinen kehottaminen rikokseen (RL 17:1)
  • kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslaki 11:8)
  • kunnianloukkaus (RL 24:9)
  • markkinointirikos (RL 30:1)
  • sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi (RL 17:20)
  • sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen (RL 17:18)
  • uskonrauhan rikkominen (RL 17:10)
  • virkasalaisuuden rikkominen (RL 40:5)
  • väkivaltakuvauksen levittäminen (RL 17:17)
  • yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (RL 24:8)
  • yrityssalaisuuden rikkominen (RL 30:5)

Sananvapaus koskee myös työelämää
Työoikeuden piirissä työntekijän sananvapautta rajoitetaan huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi viestintäoikeuden piirissä, Työsopimuslain mukainen lojaliteettivelvollisuus on tuomioistuimissa asetettu sananvapauden edelle.

Kunnianloukkausjuttujen osalta tuomioistuin arvioi onko kyseessä tosiasiaväite vai arvoarvostelma. Arvoarvostelmaan perustuvaa väitettä ei tarvitse perustella yhtä tarkasti kuin tosiasiaväitettä, muussa tapauksessa oikeus esittää työntekijöihin kohdistuvia mielipiteitä ja argumentaatioita kaventuisi merkittävästi.

Työpaikalla vallitsevia olosuhteita ja menettelytapoja on myös oikeus arvostella, mikäli arvostelu perustuu totuuspohjalle, eikä arvostelun nimenomainen tarkoitus ole työnantajan vahingoittaminen. Asioiden tilaa on oikeus arvostella työpaikalla ja julkisuudessa, jos ongelmat koskevat esimerkiksi laillisuusvaatimusten noudattamista.

Laittomuuksiin puuttuminen ei ole peruste esimerkiksi irtisanomiselle. Liike- ja ammattisalaisuuksista puhuminen rajautuu kuitenkin sananvapauden ulkopuolelle. Euroopan ihmisoikeussopimuksen (10. artiklan ensimmäinen kohta) mukaan jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta viranomaisten siihen puuttumatta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisujen mukaan sananvapauteen liittyy suuri sisällöllinen laajuus ja oikeus esittää ikäviä, kielteisiä ja jopa loukkaavia asioita. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus ovat arvoja, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa. Suomen sananvapaustilannetta ja kulttuuria kuvaa se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli vuoden 2010 loppuun mennessä langettanut Suomelle 15 tuomioita, Ruotsille 2 ja Norjalle 5.

Oikeusoppineiden mukaan suomalaisen oikeusjärjestelmän syyttäjävetoisuus on omiaan tuottamaan sananvapaustuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Syytteitä ajetaan herkästi. Oikeusjärjestelmä suosii asianomistajia. Syyttäjän hävitessä jutun valtio maksaa kulut, ei asianomistaja.

Suomessa sananvapausjutussa voidaan tuomita jopa vankeusrangaistuksia. Kunnianloukkausjutussa tuomittu korvaus voi ylittää mm. väkivaltarikoksen uhrille tuomitun korvauksen määrän.

Sananvapauteen liittyvät rajoitukset

  • rajoitusten tulee perustua lakiin, johon liittyy kielto delegoida perusoikeuksien rajoittamista koskevaa toimivaltaa lakia alemmalle säädöstasolle
  • rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määritettyjä, eli rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä laista
  • rajoitusperusteiden tulee olla hyväksyttäviä eli rajoittamisen tulee olla painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima
  • tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta
  • rajoitusten on oltava suhteellisuusvaatimuksen mukaisia eli niiden tulee olla välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi
  • perusoikeuksia rajoitettaessa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä
  • rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.

Sananvapautta ei voi käyttää loukkaamaan toista oikeushyvää. Sananvapauden väärinkäyttö on sananvapausrikos. Suomessa lainsäätäjä on puuttunut sananvapauden väärinkäyttöön muun muassa seuraavilla rikoslaissa rangaistaviksi säädetyillä teoilla:

  • julkinen kehottaminen rikokseen (RL 17:1)
  • kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslaki 11:8)
  • kunnianloukkaus (RL 24:9)
  • markkinointirikos (RL 30:1)
  • sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi (RL 17:20)
  • sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen (RL 17:18)
  • uskonrauhan rikkominen (RL 17:10)
  • virkasalaisuuden rikkominen (RL 40:5)
  • väkivaltakuvauksen levittäminen (RL 17:17)
  • yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (RL 24:8)
  • yrityssalaisuuden rikkominen (RL 30:5)

Sananvapaus koskee myös työelämää
Työoikeuden piirissä työntekijän sananvapautta rajoitetaan huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi viestintäoikeuden piirissä, Työsopimuslain mukainen lojaliteettivelvollisuus on tuomioistuimissa asetettu sananvapauden edelle.

Kunnianloukkausjuttujen osalta tuomioistuin arvioi onko kyseessä tosiasiaväite vai arvoarvostelma. Arvoarvostelmaan perustuvaa väitettä ei tarvitse perustella yhtä tarkasti kuin tosiasiaväitettä, muussa tapauksessa oikeus esittää työntekijöihin kohdistuvia mielipiteitä ja argumentaatioita kaventuisi merkittävästi.

Työpaikalla vallitsevia olosuhteita ja menettelytapoja on myös oikeus arvostella, mikäli arvostelu perustuu totuuspohjalle, eikä arvostelun nimenomainen tarkoitus ole työnantajan vahingoittaminen. Asioiden tilaa on oikeus arvostella työpaikalla ja julkisuudessa, jos ongelmat koskevat esimerkiksi laillisuusvaatimusten noudattamista.

Laittomuuksiin puuttuminen ei ole peruste esimerkiksi irtisanomiselle. Liike- ja ammattisalaisuuksista puhuminen rajautuu kuitenkin sananvapauden ulkopuolelle.

Työnantajan mahdollisuus rajoittaa työntekijän sananvapautta työajan ulkopuolella on rajallinen. Työntekijän edun mukaista ei ole sitoutua työsopimuksessa sellaisiin ehtoihin, jotka kieltävät sosiaalisessa mediassa (some) kirjoittelun. Työntekijän tulee noudattaa työsopimusta. Kirjoittelun tulee tapahtua kaikissa tapauksissa yksityishenkilön roolissa.

Sosiaaliseen mediaan liittyviä riskiskenaarioita

  • Palvelun käyttöehdot ovat epäselviä tai puutteellisia (oikeudet omiin tietoihin).
  • Henkilö paljastaa itsestään tahattomasti rikolliseen tarkoitukseen soveltuvaa tietoa.
  • Henkilön joutuu kiusaamisen ja uhkailun kohteeksi.
  • Sosiaalista mediaa käytetään tietoisesti väärän tai virheellisen tiedon levittämiseen.
  • Organisaatiosta levitetään tietoisesti väärää tai virheellistä tietoa.
  • Henkilön esiintyy luvattomasti yrityksen edustajana.
  • Henkilö hyväksyy ystäväksi rikollisia tai vihamielisiä henkilöitä (valeprofiilit).
  • Henkilön käyttäjätunnus (sähköinen identiteetti) varastetaan.

Oikeus kuvata ja tallentaa materiaalia kuuluu sananvapauden piiriin
Kuvausrajoitusten tulee perustua lainsäädäntöön. Kuvaamista rajoittaa pääsääntöisesti vain salakatselua koskevat säännökset. Salakatselusäännöksiä (teknisellä laitteella katselu tai kuvaaminen) sovellettaessa on olennaista teon oikeudettomuus (ilman lupaa) ja sen kohdistuminen yleisöltä suljetulla alueella oleskelevaan henkilöön niin, että teko loukkaa yksityisyyttä.

Oikeudetonta ei ole katselu tai kuvaaminen, jota sen vakiintuneisuuden (tavanomaisuuden) vuoksi ei yleensä koeta yksityisyyttä loukkaavana ja johon ihmiset osaavat varautua. Oikeudetonta ja yksityistä loukkaavaa ei ole esimerkiksi:

  • tavanomaiseksi muodostunut yleisöltä suljetussa paikassa oleskelevan ihmisryhmän kuvaaminen, johon kuvattavat osaavat varautua
  • kokousväen avoimesti tapahtuva kuvaaminen, jos sen tekee kokoukseen osallistuja tai kokousta luvallisesti seuraamassa oleva henkilö.

Kuvaaminen on sallittua mm.

  • kaduilla
  • toreilla
  • metro-, rautatie- ja lentoasemilla
  • kaupoissa ja tavarataloissa
  • pankeissa
  • taidenäyttelyissä
  • messuilla
  • kirjastoissa
  • kirkoissa
  • terveyskeskuksen odotustiloissa tai muissa paikoissa, joihin yleisöllä on pääsy.

Poliisi, vartija tai järjestyksenvalvoja ei voi rajoittaa valokuvausta julkisilla paikoilla. Julkisrauhan piirissä tapahtuva kuvaaminen aiheuttaa vain vähäistä haittaa, jolloin kuvaamista ei tulkita julkisrauhan rikkomiseksi.

VTT LOUKKASI TUTKIJOIDENSA SANANVAPAUTTA
Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen katsoi VTT:n (Teknologian tutkimuskeskus) loukanneen kahden tutkijansa sananvapautta puuttumalla tutkijoiden julkisiin esiintymisiin. Oikeusasiamiehen mielestä VTT menetteli vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta ja Suomen perustuslakia.

VTT oli estänyt erikoistutkijaa julkaisemasta turpeen energiakäyttöä koskevan yleisönosastokirjoituksen. Tätä VTT ei pitänyt suotavana. Jutun julkaisun estäminen täytti sananvapauden loukkaamisen tunnusmerkistön, mutta oli tapauksena sen verran lievä, että oikeusasiamies tyytyi vain lausumaan käsityksenä.

VTT ei väittänyt, että tutkija olisi esittänyt kirjoituksessaan perusteettomia näkemyksiä. Lisäksi teksti oli oikeusasiamiehen mukaan asiallista eikä siinä ollut esitetty henkilökohtaisia syytöksiä.

Toisen tutkijan kohdalla VTT oli antanut kirjallisen varoituksen tutkijan mielipiteistä hänen käytyä Eduskunnan talousvaliokunnan kuultavana sen käsitellessä uusien ydinvoimaloiden rakentamista. Tämän tapauksen osalta VTT sai oikeusasiamieheltä huomautuksen kirjallisen varoituksen antamisesta ja pyynnön pohtia miten loukkaus on asianosaiselle hyvitettävissä.

VTT ei ollut osoittanut, että puuttuminen sananvapauteen olisi ollut oikeasuhtaista ja välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa. Tiedotteessaan VTT kertoi mm. että se nimesi työryhmän, jossa yhdessä henkilöstön kanssa tarkennetaan ohjeistusta nyt saadun oikeusasiamiehen päätöksen linjausten mukaisesti. Lähteet: yle.fi 15.12.2011, mtv3.fi 15.12.2011, hs.fi 15.12.2011, talouselama.fi 15.12.2011, kaleva.fi 15.12.2011, vtt.fi tiedote 15.12.2011, oikeusasiamies.fi 15.12.2011)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.

Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.

Back to content