Vartiointi - SecMeter

Go to content

Vartiointi

Yritysturvallisuus > Toimitilaturvallisuus
Turvallisuusvalvonta perustuu ilmaiseviin kontrolleihin. Turvallisuusvalvonnan tehtävä on käynnistää lieventävät kontrollit, joihin lukeutuu myös toimintajärjestelmät.

Vartioinnin turvallisuusfunktiot riippuvat oleellisesti vartiointipalveluiden toteuttamistavasta ja kattavuudesta. Vartioinnin kontrollivaikutus voi sisältää tapahtumaa ehkäiseviä, ilmaisevia ja lieventäviä ominaisuuksia.

Vartiointitoimiala kuuluu Suomessa luvanvaraiseen elinkeinotoimintaan. Vuonna 1983 voimaan tulleen vartioimisliikelain (237/1983) yleisperustelun mukaan vartiointiliiketoiminta on poliisin toimintaa täydentävää toimintaa. Vuonna 1995 lakiin tehtiin Euroopan unionin jäsenyyden edellyttämät muutokset.

Vartiointi toteutetaan yleensä piiri-, paikallis- tai erityisvartiointina. Vartiointi voi tapahtua ympärivuorokautisesti tai ainoastaan erikseen sovittavina ajankohtina.

Porttivartioinnilla tarkoitetaan paikallisvartioinnin muotoa, jossa vartijan tehtävät sijoittuvat toimipaikan portille. Tehtäviin voi liittyä myös teknisten vartiointijärjestelmien seuranta.

Piirivartioinnilla tarkoitetaan tietyllä alueella erillään sijaitsevien kohteiden vartiointia. Piirivartioinnin muotoja ovat:

  • Avaamis- ja sulkemiskierros
  • Tarkastuskierros
  • Vartiokierros (vartiokierroksella tarkoitetaan vartijan toimipaikassa kulkemaa reittiä, jonka aikana hän suorittaa ennalta sovitut tarkistukset).

Case "Tavaratalon vartiointipäällikkö anasti tavaraa tilausten perusteella"
Vartioinnista huolimatta kaikki ei suju aina odotusten mukaisesti. Vartiointitoimintoja on myös valvottava. Sockmannin tavaratalon videokamerat kuvasivat yöllä taskulampun valossa liikkuvan hahmon, joka anasti tavaratalon omaisuutta. Tavaratalossa oli tuolloin paikalla kaksi yövartijaa.

Kameravalvonnan avulla tekijää ei pystytty suoraan tunnistamaan. Myöhemmin tavarataloon tulleen ilmiannon perusteella epäiltyä henkilöä ryhdyttiin hänen tietämättään seuraamaan. Saatujen näyttöjen perusteella tavaratalo teki asiasta rikosilmoituksen. Poliisin suorittamassa kotietsinnässä vartiopäällikön kotoa löytyi runsaasti anastettua omaisuutta.

Eräissä Helsingin seudun yrityksissä on havaittu vahtimestareiden (yö ja päivä) kauppaavan talon henkilökunnalle edullisesti urheiluvarusteita, sukkia, asusteita ja kodin elektroniikkaa. Toiminta on ollut joskus niin näkyvää, että talossa vieraileva henkilö voi huomata vahtimestari -aition takahuoneessa käytävän vilkkaasti kauppaa erityisesti lounasaikaan, jolloin henkilökunta kulkee vahtimestareiden ohitse.

On lähellä epäilys, että tietyissä tapauksissa vahtimestarit ovat saattaneet toimia tuttavansa toisesta yrityksestä anastaman tavaran jakelijoina. On suositeltavaa, että luvattomaan kaupusteluun puututaan. Henkilökunnan on syytä välttää ostamasta tuotteita, joiden hinta on poikkeuksellisen edullinen, eikä tuotteen alkuperästä ole varmaa tietoa.

Case "Vartijat anastivat asiakasliikkeiden omaisuutta"
Kaksi turkulaista vartijaa anasti oikeuden mukaan 390.000 markan arvosta omaisuutta asiakasliikkeistä. Syyttäjän arvio anastetun omaisuuden määrästä nousi yli miljoonan markan. Anastustaktiikkana vartijat käyttivät valehälytyksiä.

Avaamalla liikkeen oven ja aiheuttamalla hälytyksen he saivat syyn mennä liikkeeseen tarkistamaan hälytyksen aiheuttajaa. Samalla käynnillä he ottivat mukaansa tavaraa lähinnä elektroniikkaa, työkaluja, asusteita, tupakkaa ja juomia. Anastettu omaisuus kaupiteltiin sukulaisille ja tuttaville.

Vartijat jäivät kiinni, kun heidän työnantajansa asettama videokamera kuvasi salaa miehet lastauspuuhissa kodinsisustusliikkeen takapihalla. Oikeus tuomitsi tekijät kolmesta törkeästä varkaudesta ja seitsemästä varkaudesta vuoden ja kymmenen kuukauden pituisiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin, 100 päiväsakon suuruisiin oheispäiväsakkoihin sekä 30.000 markan korvauksiin. Muu osa korvauksista ratkaistiin erillisessä oikeudenkäynnissä. Jutussa tuomittiin myös 30 tavaran ostajaa kätkentärikoksista. Lähde: (Markku Uotila, Ilta-Sanomat 1.11.1999, sivu A9)



Case "Suuri puhallus Finnairin keskusvarastolla"
Oma henkilökunta anasti alkoholijuomia Finnairin tax free -tuotteiden keskusvarastolta vuosina 1992 - 1997. Anastettujen juomien arvo nousi lähes kahteen miljoonaan markkaan. Vantaan rikospoliisi kuulusteli tapauksen johdosta kahdeksaa varaston työntekijää (6) ja esimiestä (2).

Poliisi takavarikoi etsinnän aikana asiakirjoja mm. Finnairin maa- ja matkustamopalvelupäällikön työhuoneesta. Kuvio paljastui yhden työntekijän jäätyä kiinni viinalastinsa kanssa. Myös kirjanpitoa oli väärennetty ilmeisesti esimiesten toimesta. Muutoin kirjanpidosta olisi nopeasti havaittu, että "joku syö kuormasta". Finnair oli toteuttanut keskusvarastolla seuraavat hävikinvastaiset kontrollit:

  • alue on aidattu
  • alueelle saa ajaa vain "virka-autoilla"
  • työntekijöiden ajoneuvoilla on alueelle ajokielto
  • portilla on vartijat.

Järjestelyt osoittautuivat puutteellisiksi

  • Vartijat eivät tarkastaneet Finnairin ajoneuvoja.
  • Tuttujen kanssa riitti portilla pelkkä tervehtiminen.
  • Kolluusion vastaisia toimenpiteitä ei toteutettu.
  • Henkilökiertoa ei toteutettu.
  • Sisäisen valvonnan järjestelyt olivat tehottomia.

Lähde: (Iltalehti 20.9.1997)

Case "Hälytyksiin ei reagoitu"
Tukholman lähellä Albyssä tapahtui 10.8.1996 pankkiryöstö, jossa ryöstäjät pääsivät käsiksi Götabankenin tallelokeroihin ulkokattoon puhkaistun aukon kautta. Murtautujat avasivat yli 400 tallelokeroa. Saaliin arvo nousi yli 20 miljoonan markan.

Yhtiön vartijat kävivät pankissa samaan aikaan kun ryöstäjät puhkoivat aukkoa ulkokattoon. Securitaksen hälytyskeskukseen tuli useita ilmoituksia pankin hälytyslaitteista, mutta vartijat eivät reagoineet niihin, koska viikkoa aiemmin pankin laitteista oli vastaanotettu useita ilmoituksia ilman näkyvää syytä. Vartijat uskoivat, että kyse oli nyt vastaavan kaltaisista teknisistä häiriöistä.

Tutkimuksissa paljastui, että turvapalveluista ja vartioinnista vastannut Securitas -yhtiö oli toiminut epäpätevästi. Tukholman käräjäoikeus määräsi Securitas -yhtiön maksamaan noin 14 miljoonan markan vahingonkorvaukset. Lähde: (Ilta-Sanomat 12.12.1996)

Svean hovioikeus tuomitsi 13.12.1999 tekemässään ratkaisussa Securitas -vartiointiliikkeen lähes 14 miljoonan markan vahingonkorvauksiin. "Securitaksen toimintaa kuvaa täydellinen välinpitämättömyys". Hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden vuonna 1996 tekemän päätöksen. Vakuutusyhtiö Wasa maksoi pankin asiakkaille yli 17 miljoonan markan korvaukset ja vaatii myös vartiointiliikkeeltä korvauksia.

Securitas katsoi, että siitä oli tehty syntipukki. Yhtiön mielestä on väärin, jos se on yksin vastuussa rikoksesta, jota kukaan ei osannut edes kuvitella. Yhtiö noudatti omia ja pankin turvallisuusohjeita. Lähde: (Ilta-Sanomat 14.12.1999, sivu 21)

VARTIOINTILIIKKEEN OSAOMISTAJA TUOMITTIIN USEISTA MURROISTA JA ANASTUKSISTA
Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden maanantaina 14.10.2019 antaman tuomion mukaan vartiointiliikkeen osaomistaja ja yrityksessä myös vartijana työskennellyt parikymppinen mies anasti tavaraa ja käteistä rahaa yhteensä lähes 30 000 euron arvosta.

Mies oli mennyt kahteen joensuulaiseen Citymarketiin yöaikaan elektronisella avaimella ja anastanut mm. elektroniikkaa. Käteistä rahaa mies oli anastanut kauppojen pohjakassoista, peliautomaateista ja rahanvaihtokoneesta.

Tekoja peittääkseen mies oli kääntänyt myymälöiden valvontakameroita vääriin suuntiin ja kytkenyt niitä pois päältä. Miehestä oli kuitenkin tallentunut videoita, joista yhtiökumppani tunnisti miehen kävelytyylin ja ruumiinrakenteen perusteilla tavalla, ettei tekijästä jäänyt epäilystä.

Käräjäoikeuden mukaan mies oli murtautunut myös kesämökkeihin sekä yrittänyt yli 10 000 euron vakuutuspetosta lavastamalla murron omaan kotiinsa. Lähteet: (mtv.fi 14.10.2019, yle.fi 14.10.2019)

VARTIJAA EPÄILTIIN TÖRKEÄSTÄ VARKAUDESTA
Helsingin poliisi sai valmiiksi esitutkinnan, jonka perusteella oli syytä epäillä vartijan varastaneen vartiointikohteista tavaraa yli 115 000 euron arvosta. Kotietsinnän yhteydessä poliisi takavarikoi mm. 33 000 euroa käteistä rahaa ja osan anastetuista tavaroista.

Epäilykset heräsivät, kun kirpputorille tuli myyntiin poikkeuksellisen paljon uutta ja arvokasta tavaraa. Rikosten uhreiksi joutuneet liikkeet eivät itse havainneet anastuksia. Liikkeille asia paljastui vasta kun poliisi ryhtyi myöhemmin palauttamaan anastettua omaisuutta takaisin.

Rikokset oli tehty syyskuun 2011 ja maaliskuun 2013 välisenä aikana. Esitutkinnassa ilmeni, että tavarat oli myyty eteenpäin internetissä ja kirpputoreilla. Lähteet: (aamulehti.fi 26.5.2014, mtv.fi 26.5.2014, metro.fi 26.5.2014, lansivayla.fi 26.5.2014)

VARTIJAN EPÄILTIIN ANASTANEEN TYÖNANTAJALTAAN
Hobby Hall huomasi Vantaan myymälässä suoritetussa sisäisessä tarkastuksessa selittämätöntä hävikkiä ja teki poliisille rikosilmoituksen havainnoistaan.

Itä-Uudenmaan poliisilaitos selvitti tapauksen. Esitutkinnan tuloksena vartijan epäiltiin anastaneen myymälästä 190 elektroniikkatuotetta (pääosin tablet-tietokoneita ja älypuhelimia) yhteensä noin 100?000 euron arvosta. Anastukset tapahtuivat vuoden 2012 alun ja syyskuun 2013 välillä.

Vartija myönsi kuulusteluissa syyllisyytensä. Hän kertoi anastaneensa tuotteita useilla eri kerroilla sen jälkeen, kun muut työntekijät olivat lähteneet. Vartija oli myynyt valtaosan varastamistaan tuotteista ilman kuittia mm. Huuto.net- ja Tori.fi-sivustojen kautta.

Hobby Hall on osa Stockmann Oyj Abp:tä ja sillä on Suomessa yli puoli miljoonaa kanta-asiakasta. Hobby Hall tarjoaa asiakkailleen tuotteita ja palveluita postimyynnin, verkkokaupan ja myymälän kautta.  Lähteet: (uusisuomi.fi 11.10.2013, vantaansanomat.fi 11.10.2013, hobbyhall.fi 11.10.2013)

PANKIN VAHTIMESTARI VARASTI SETELIAUTOMAATEISTA 220.000 MARKKAA
Pankkiautomaattien setelihuollosta vastannut vahtimestari varasti kahden vuoden ajan automaatteihin tarkoitettuja rahoja pankin tietämättä. Vahtimestarin mukana oli myös toinen henkilö. Määräysten mukaan hänen olisi pitänyt olla mukana täyttötapahtumassa, mutta ei vaivautunut autosta ulos. Rahat vahtimestari käytti pelaamiseen. Toiminta jatkui keskeytyksettä kahden vuoden ajan. Kavallus tuli ilmi rahahuollon siirryttyä postin hoidettavaksi. Lähde: (Ilta-Sanomat 17.8.1995)

VARTIJAA EPÄILTIIN YLEISRADION VARKAUKSISTA
Yleisradion Pasilan toimitiloissa paljastui mittava varkaussarja, johon syylliseksi epäiltiin yö- ja viikonloppuvartioinnista vastanneen yksityisen vartiointiliikkeen vartijaa. Miehen anastaman omaisuuden arvoksi laskettiin 150.000 - 200.000 markkaa. Anastettu omaisuus käsitti myös atk-laitteita. Lähde: (Ilta-Sanomat 20.2.1995)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.

Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.

Back to content