Signaalitiedustelu - SecMeter

Sisältöön

Signaalitiedustelu

Yritysturvallisuus > Tiedustelutoiminta

Euroopan parlamentin tulkinnan mukaan signaalitiedustelulla ei ole kansainvälistä oikeusperustetta. Signaalitiedustelu oli kylmän sodan aikana pääsääntöisesti sotilasvakoilua, jonka kohteita olivat sotilaalliset asiat kuten vieraan valtion sotilaalliseen toimintaan liittyvä viestiliikenne.

Nykyisin signaalitiedustelua käytetään myös mm. poliittiseen ja taloudelliseen vakoiluun sekä yhä enenevässä määrin rikostiedusteluun, kuten esimerkiksi terroristisen toiminnan paljastamiseen.

Signaalitiedustelu kohdistuu kaikkiin viestiliikennemuotoihin ja –verkkoihin ja sitä voidaan nykymuodossaan pitää yleisluonteisena vakoilutoimintana, joka ei rajoitu tiettyyn ennalta määriteltyyn tavoitteeseen.

Signaalitiedustelun osa-alueita ovat:

  • COMINT (Elektroninen viestintäjärjestelmiin kohdistuva tiedustelu)
  • ELINT (Elektroninen mittaustiedustelu)
  • e-SIGINT (Dataverkkojen signaalitiedustelu)
  • FISINT (Vieraisiin instrumentointilaitteisiin kohdistuva tiedustelu)
  • RADINT (Tutkataajuustiedustelu)
  • LASINT (Lasertiedustelu)

Eräät suomalaiset yritykset ovat pyrkineet suojautumaan tavanomaisen ulkomaan puhelinliikenteen salakuuntelulta ottamalla käyttöön satelliittivälitteisiä puhelinyhteyksiä. Eri puolilla maapalloa sijaitsevat kuuntelukeskukset seuraavat myös satelliittivälitteistä tietoliikennettä, jopa alikehittyneissä maissa. Esimerkiksi Myanmarin Office of Chief of Military Security Affairs (OCMSA) korvasi DDSI:n (Directorate of Defense Services Intelligence) vuonna 2004, sen tehtävänä on mm. suorittaa puhelinliikenteen, faksien, sähköpostin ja dataliikenteen kuuntelua. DOCMSA tarkkailee ja nauhoittaa kaiken Myanmarin kautta kulkevan tietoliikenteen.

Myanmarin läpi kulkeva tietoliikenne kulkee kahden kansainvälisen SATCOM maa-aseman kautta. Maa-asema Standard-B aloitti tietoliikenteen välityksen seitsemään eri maahan vuonna 1979. Maa-asema Standard-A aloitti tietoliikenteen välityksen 13 eri maahan vuonna 1984. Ilmeisesti vuonna 1996 DDSI sai käyttöönsä resurssit, jonka avulla se voi tarkkailla puhelinkeskuksen kautta meneviä INMARSAT satelliittipuheluita ja vastaavaa suoraa satelliittipuhelinjärjestelmää Lähde: (Jane's Defense Weekly 17.9.1997).

Signaalitiedustelun merkitys on noussut merkittävästi sähköisen viestinnän aikakaudella. Signaalitiedustelu on globaali koko maapallon kattava tiedustelumuoto. Signaalitiedustelu kuuntelee kaikkea sähköisessä muodossa tapahtuvaa sanomaliikennettä.

Signaalitiedustelu ei kunnioita valtioiden rajoja. Echelon-signaalitiedustelujärjestelmä (United States Sigint System) on tunnetuin signaalitiedusteluverkosto. Se kehitettiin ja rakennettiin kylmän sodan aikana. Nykyisin Echelonia voidaan kuvata tiedusteluverkkojen verkostoksi. Tiedusteluverkoston olemassaolo on tunnettu julkisuudessa jo 1970-luvulta lähtien.

USA:n kansallinen turvallisuusvirasto NSA ja Uuden Seelannin suurin tiedusteluvirasto GCSB (Government Communications Security Bureau) määrittelivät yhteisen viittä kansallisuutta koskevan UKUSA -signaalitiedustelusopimuksen. Muut kolme sopimuskumppania olivat Britannian GCHQ (Government Communications Headquarters), Kanadan CSE (Communications Security Establishment) ja Australian DSD (Defense Signals Directorate). Tänään nämä viisi UKUSA -sopimuksen osapuolta muodostavat yhdessä maailman laajimman tiedusteluverkoston.

Liittoutuneiden globaali tiedusteluyhteistyö perustuu toisen maailmasodan aikana alkaneen radiotiedustelun pohjalle. Tiedustelu sai muodolliset puitteet vuonna 1948 solmitussa UKUSA -sopimuksessa. Sopimus oli suunnattu ensisijaisesti Neuvostoliittoa vastaan.

Signaalitiedustelu palvelee luonnollisesti UKUSA-sopimuksen osapuolia, mutta myös välillisesti tiedusteluyhteistyön kautta useiden muiden valtioiden kansalaisten turvallisuutta. Tiedustelutietoa luovutetaan ystävällismielisille valtioille, jos tiedolla ei ole itselle käyttöarvoa tai jos sen luovuttamisella saadaan vastapalveluksia tai muuta hyötyä.

Ranska ei ole UKUSA-sopimusosapuoli, mutta sillä on oma signaalitiedustelujärjestelmä, jota kutsutaan lempinimellä Frenchelon, joka on johdettu Echelon nimestä. Järjestelmää operoi DGSE. Tiedusteluasemia on useita Ranskan alueella ja ulkomailla vanhoissa siirtomaissa esimerkiksi Uuden Caledonian alueella. DGSE:n lisäksi Ranskan armeijalla on oma Emeraude-tiedusteluverkko.

Tiedusteluyhteistyö sijoittuu usein lainsäädännön harmaalle alueelle. Tiedusteluyhteistyön avulla kierretään kansallisia lakeja ja sen avulla voidaan välttyä ainakin osittain "likaisilta töiltä" yksinkertaisesti vaihtamalla tietoja niiden kansallisten tiedusteluorganisaatioiden kesken, joilla on laillinen oikeus hankkia tiedot. Ei ole tavatonta, että ulkomaiset tiedusteluorganisaatiot esittävät näitä tietopyyntöjä myös suomalaisille kumppaneilleen.

Signaalitiedustelun lonkerot ulottuvat maapallolla mm. kaikkiin kotitalouksiin, joilla on käytössä puhelin tai internetyhteys. Kotitaloudet osallistuvat myös välillisesti signaalitiedustelun kustannuksiin. Siivu operaattorimaksusta käytetään verkkoresurssien kasvattamiseen, joita myös globaali signaalitiedustelu hyödyntää.

Signaalitiedustelu on 24/7 läsnä internetissä, kuormittaen merkittävästi samoja verkkoresursseja, joita kansalaiset käyttävät esimerkiksi sähköisessä asioinnissa. Kuormitus ei aiheudu yksinomaan signaalitiedustelusta vaan myös sadoista muista verkkoresursseja kuormittavista eri valtioiden tiedustelujärjestelmistä ja niiden välisestä elektronisesta sodankäynnistä.

Nykyisin internetissä on sadoittain kuvauksia Echelon-tiedustelujärjestelmän toiminasta. Tätä taustaa ajatellen oli hämmästyttävää, että EU:n mepeille asia tuli "yllätyksenä" Duncan Campbellin julkistamasta raportista.

Brittitoimittaja ja tutkija Duncan Campbell julkisti 23.2.2000 yhden Echelon-raporteistaan EU:n mepeille. Campbell väitti, että internet- ja teleoperaattorit ovat NSA:n talutusnuorassa. Teleoperaattorit kehittävät yhteistyössä NSA:n kanssa laitteistoja ja ohjelmistoja, jotka mahdollistavat signaalitiedustelun. Mepit olivat tiedoista yllättyneitä ja pitivät skandaalimaisena, että EU:n komissio ei ole tietävinään asiasta. (Lähde: Ilta-Sanomat 24.2.2000, sivut 20 ja 21)

Echelon -tiedustelujärjestelmä on suunniteltu ensisijaisesti poliittisen, hallinnollisen, teknisen ja taloudellisen tiedon sieppaamiseen. Eri valtioiden viranomaisorganisaatiot, yritykset, pankit ja yhteisöt ovat potentiaalisia vakoilukohteita. Esimerkiksi GATT -neuvottelujen aikana järjestelmä vakoili kaikkia neuvottelun osapuolia. Tuolloin järjestöistä esimerkiksi Christian Aid ja Amnesty International löytyvät sanastotietokoneiden hakulistoilta.

Echelon tiedusteluverkon asemia on sijoitettu eri puolille maapalloa. Tiedusteluverkko on mm. NSA:n ja CIA käytössä. Esimerkiksi kaikki tanskalaiset pankkikorttimaksut on suojattu salausjärjestelmällä, jonka tehokkuus on puolitettu NSA:n painostuksen jälkeen. Lähde: (CM\430420FI.doc). Ei ole mitään syytä olla epäilemättä, ettei myös muissa NATO-maissa olisi käytössä vastaavia menettelyitä.

Tiedustelujärjestelmään liittyviä vakoiluasemia kutsutaan Echelon-linkeiksi. Osa linkeistä valvoo kansainvälisten tietoliikennesatelliittien sanomavälitystä. Osa puolestaan valvoo ilmakehässä tapahtuvaa radioliikennettä tai maakaapeleissa siirtyvää puhelin- ja dataliikennettä. Yhdessä Echelon-linkit kattavat kaikki tietoliikennemuodot ja tarjoavat USA:lle ja heidän liittolaisilleen mahdollisuuden valvoa kaikkea maapalolla ja avaruudessa tapahtuvaa kommunikaatiota.

Sisällön tutkimus tapahtuu ennakkoon ohjelmoitujen hakusanojen (Echelon-sanastojen) perusteella. Hakusanat voivat sisältää henkilönimiä, paikkakuntien nimiä, yksittäisiä kohteita ja muita ajankohtaisia hakusanoja, joita halutaan seurata. Esimerkiksi, jos viesti sisältää mielenkiinnon kohteena olevan sanan tai asian (kaupallisen, poliittisen tai sotilaallisen), tallennetaan sanoma automaattisesti analysointia varten. Sanoman lähetystavalla ei ole merkitystä. Tiedusteluasiantuntijat väittävät linkkien löytävän "neulan heinäsuovasta".

Esimerkkinä mainittakoon Kosovossa Racakin kylässä tapahtuneen albaanialaisten siviilien joukkomurhan selvitys. Washington Post kertoi, että läntiset hallitukset pystyivät puhelimia salakuuntelemalla todentamaan serbijoukoille annetun tappokäskyn, jossa joukot määrättiin "hyökkäämään täysillä" kolme serbisotilasta tappaneiden UCK:n sissien löytämiseksi. Operaatiota johti sisäministeriön joukkojen kenraali Sreten Lukic. Lähteet: (Helsingin Sanomat 29.1.1999, Uutislehti 100 29.1.1999)

Tiedusteluyhteistyön periaatteena on, että jokainen sopimuskumppani analysoi itse omat Echelon-linkkien tallentamat viestit. Sanasto-tietokoneet siirtävät siepatut viestit analysoimattomana raakatietona. Raakatiedon siirrolle maasta toiseen ei ole asetettu kansainvälisiä rajoittavia normeja.

Hakusanoja voidaan vastaanottaa myös muilta ystävällismielisiltä tiedusteluorganisaatioilta, kuin UKUSA sopimuksen osapuolilta esimerkiksi Saksalta (kuunteluasema Bad Aiblingissa) tai Japanilta (kuunteluasema Misawassa). Echelon-linkkien valvontakohteina ovat mm. useimpien puhelinoperaattoreiden käyttämät tietoliikennesatelliitit. Esimerkiksi Intelsat -tietoliikennesatelliittia kuuntelevat nykyisin ainakin alla luetellut linkkiasemat.

  • Britannian GCHQ:n asema, joka sijaitsee Morwenstowissa Cornwallissa
  • NSA:n asema Sugar Grovessa (koodinimi Timberline II), joka sijaitsee 250 kilometriä luoteeseen Washington DC:stä Länsi-Wirginian vuorella
  • Asemat Uudessa Seelannissa (Waihopai NZC333) ja Australiassa (Geraldton)
  • Yakiman tutkimusasema F-92 (koodinimi Cowboy)

Muita signaalitiedusteluasemia

  • RSOC, Medina Annex, San Antonio (Latinalainen Amerikka ja Lähi-Itä)
  • Hjorring, Tanska (FET), Euro LEO satelliitti
  • DSD:n asema Bamaga, Queensland (Bougainville, Solomonin saaret)
  • DSD:n asema, Shoal Bay (Palapa, Itä-Timor)
  • Jessheim, (MoD site), LEO:n diplomaattiviestit (Norja, Oslo)
  • Aylos Nikolaos, UKM253, Lähi-Itä, (Kypros)
  • Paramali, uusi asema, (Kypros)
  • Palmer St. (UKC1000), BT:n telexliikenne, (Westminister, Lontoo)
  • Cabarlah (Toowoomba), Elektroninen sodankäynti, kohteena langaton viestintä, (Queensland)

NSA:n eräs sen keskeisitä toimintaperiaatteista on, että se ei jaa analysoimatonta tiedustelutietoa muille tiedusteluvirastoille tai yhteistyökumppaneille. NSA:n Echelon-linkit kuuntelevat esimerkiksi British Telecomin välittämän puhelin- ja dataliikenteen. Pohjois-Englannissa Menwith Hillissä sijaitseva NSA:n tiedustelukeskus on eräs kaikkein tehokkaimmista. Asemalla seulottiin jo vuosia sitten noin 2 miljoonaa viestiä tunnissa.

Kuuntelukeskuksen maapinta-ala on yksinomaan noin 20 hehtaaria. Keskukseen on sijoitettu mm. 22 satelliittiasemaa. Vaikka tiedustelukeskus sijaitsee tuhansien kilometrien päässä Persianlahdelta, sillä oli Irakia vastaan käydyssä sodassa merkittävä rooli erityisesti mikroaalloilla tapahtuvan tietoliikenteen sieppaamisessa.

Osa Euroopan sisäisestä viestinnästä kulkee Lontoossa sijaitsevan reitittimen kautta. Liikennettä valvoo Ison-Britannian tiedustelupalvelu GCHQ. Pääosa EU:n alueen viestiliikenteestä kulkee Euroopan alueen sisällä olevissa tietoliikenneverkoissa. Lähes kaikki Saksan läpi kulkeva Internet-liikenne ohjautuu Frankfurtissa sijaitsevan reitittimen kautta, jota valvoo Saksan tiedustelupalvelu BND:n osasto 2. Saksan tiedustelupalvelulla on useita tuhansia hakusanoja aktiivisena mm. talouselämään liittyviä, joita se pyrkii viestiliikenteestä seulomaan.

Echelon-linkit kuuntelevat myös lyhytaaltolähetyksiä (ula-, desimetri- ja senttimetriaaltoja), joita mm. armeijat käyttävät viestiliikenteessään. Muita radiotaajuuksia joudutaan kuuntelemaan ja analysoimaan lähelle sijoitetuista kuunteluasemista, joita on mm. lähetystöjen, kauppa- ja sota-aluksien yhteydessä. Signaalitiedustelun tavoitteena ja samalla haasteena on

  • löytää tietoaineistosta oikeat asiat
  • yhdistää oikea tieto asiakokonaisuuksiksi
  • ymmärtää asiakokonaisuuksien merkitys.

EU päätti perustaa jäsenmaat kattavan tiedusteluverkon. Jäsenmaiden viranomaisilla on mahdollisuus EU:n alueella tapahtuvan sanomavälityksen kuunteluun. Kiinnostuksensa tiedusteluverkkoa kohtaan osoitti myös FBI, joka järjesti asiasta kokouksen EU -maiden edustajien kanssa vuonna 1993 FBI:n akatemiassa Quanticossa.

Suomen edustajana kokouksessa toimi keskusrikospoliisi. Silloisen sisäministeri Kalevi Häkämiehen mukaan suomalainen virkamies ei voi osallistua tällaiseen kokoukseen, eikä usko näin tapahtuneen. Lähde: TV2 Musta laatikko -ohjelma 29.2.2000 klo 22.20).

EU:n keskeinen ongelma asiassa on, että useat sen jäsenmaat harjoittavat vakoilutoimintaa sekä signaalitiedustelua (mm. Ranska ja Britannia). Britannia ei halua suoraan myöntää EU:lle Echelon–tiedustelujärjestelmän olemassaoloa.

Britannia totesi vain yritys- ja tietotekniikkakomissaari Erkki Liikaselle lähettämässään kirjeessä, että sen tiedustelupalvelu toimii parlamentin säätämien lakien pohjalta. Tietoliikenteen kuuntelu on sallittu kansallisen turvallisuuden takia, kansantalouden suojelemiseksi ja vakavien rikosten estämiseksi ja tutkimiseksi.

Komissaari Erkki Liikanen vaati EU-parlamentissa käydyssä keskustelussa, että EU:n on kehitettävä omia tietoteknisiä järjestelmiä mm. tiedon salaukseen. Liikasen mukaan ohjelmistot, joiden lähdekoodit eivät ole avoimia jättävät epäilyksen. Liikasen mukaan "on selvää, että teknologiset mahdollisuudet viestien sieppaamiseen ovat olemassa. Eikä todisteita toisaalta ole siitä, ettei olemassa olevia mahdollisuuksia käytettäisi".

Komissaari Liikasen mukaan yksikään eurooppalainen yritys ei ole valittanut Yhdysvaltain harjoittamasta teollisuusvakoilusta komissiolle. CIA:n entinen johtaja James Woolsey on kuitenkin myöntänyt Yhdysvaltojen keräävän yrityksistä tietoa mm. korruption tutkimiseksi ja estääkseen sotilaskäyttöön soveltuvan uuden teknologian kulkeutumisen epäilyttäviin maihin. Woolsey on mm. todennut, että EU maiden yritysten vakoileminen on sallittua niiden korruptoituneen toimintakulttuurin vuoksi. Lähde: (Jouni Mölsä, Helsingin Sanomat 31.3.2000, sivu C2).

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön