Postin osoittaminen työpaikalle

Työntekijä voi laillisesti vastaanottaa yksityisiä postilähetyksiä työpaikalle, ellei työnantaja ole asiasta erikseen kirjallisesti ohjeistanut tai kiellolla ole perusteita. Työnantajan direktio-oikeus ja liikkeenjohtovalta eivät ylitä viestintäsalaisuutta tai työntekijän perusoikeuksia. Käsittelyssä on kuitenkin huomioitava käytännön järjestelyt, resurssien käyttö sekä mahdolliset haitat työnantajalle.

Voiko työntekijä vastaanottaa verkkokaupan postilähetyksiä työpaikalle?

Yhä useammin työpaikoilla joudutaan pohtimaan kysymystä, voiko työntekijä ohjata verkkokaupasta tilaamansa postilähetyksen työpaikan osoitteeseen. Tämä käytäntö voi tuoda hyötyjä niin työntekijälle kuin työnantajalle: työntekijän ei tarvitse lyhentää työpäivää ehtiäkseen postiin, ja työnantaja välttyy mahdollisilta poissaoloilta.

Postilaki ja postin jakelun perusteet

Postilain (29.4.2011/415) 8 luvun 40 §:n mukaan postiyrityksellä on velvollisuus vastaanottaa ja välittää kirjelähetys jokaiselle, joka sitä haluaa, maksua vastaan. Lähettäjä ja vastaanottaja sopivat yhdessä toimitusosoitteen, ja postiyritys toimittaa lähetyksen tämän mukaisesti vastaanottajan jakelulaitteeseen tai -rakenteeseen.

Työpaikan osoitteeseen saattaa tulla väistämättä myös yksityistä postia, kuten viranomaiskirjeitä, markkinointimateriaalia ja lehtiä. Suomessa työnantajat eivät ole yleisesti kieltäneet yksityisten postien osoittamista työpaikalle, ellei siihen ole erityisiä, tosiasiallisia perusteita.

Lainsäädäntö ei estä yksityispostin vastaanottoa työpaikalla

Lähettäjä voi laillisesti käyttää työpaikan osoitetta, mikäli tietää vastaanottajan olevan siellä tavoitettavissa. Laki ei estä yksityispostin osoittamista työpaikan osoitteeseen, eikä työntekijä tai lähettäjä näin toimiessaan riko lakia.

Lisäksi työnantaja ei voi missään tilanteessa loukata viestintäsalaisuutta, joka on turvattu perustuslaissa. Tämä suoja ulottuu myös sananvapauteen ja yksityiselämän suojaan.

Työnjohto-oikeuden rajat

Työnantajalla on direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus, jonka nojalla se voi antaa työn suorittamiseen liittyviä määräyksiä. Tämä oikeus ei kuitenkaan ulotu työntekijän yksityiselämän piiriin, kuten siihen, mihin osoitteeseen hän saa postinsa ohjata.

Työnantaja voi esimerkiksi järjestää kiinteistön kulunvalvontaa ja liikenteen turvallisuuden perusteella, mutta postilähetysten käsittelyyn liittyvät määräykset eivät sido lähettäjiä. Työntekijää voidaan ohjeistaa pyytämään lähettäjää osoittamaan lähetykset muualle, mutta lähettäjä ei ole siitä vastuussa.

Liikkeenjohtovalta ja resurssien käyttö

Liikkeenjohtovalta tarkoittaa työnantajan oikeutta päättää toiminnan sisällöstä ja taloudellisista linjauksista, mutta sekään ei oikeuta postilähetysten avaamiseen, hävittämiseen tai palauttamatta jättämiseen. Työnantajalla ei ole velvollisuutta käyttää resurssejaan yksityisten postien käsittelyyn, mutta jos lähetys saapuu työpaikalle, se on toimitettava työntekijälle tai palautettava postille. Muussa tapauksessa työnantajalle voi syntyä vahingonkorvausvelvollisuus, mikäli lähetys tuhoutuu tai katoaa.

Onko työntekijällä oikeus ohjata postia työpaikalle?

Verkkokauppaostosten määrän kasvaessa yhä useammat työntekijät valitsevat toimitusosoitteeksi työpaikkansa. Tämä on käytännöllistä, sillä postilähetykset jaetaan usein juuri työaikaan.

Jos työnantaja ei ole antanut kirjallista kieltoa tai työnjohdollista ohjetta, työntekijällä on oikeus käyttää työpaikan osoitetta. Mikäli käytäntö on ollut pitkään voimassa ja siitä on muodostunut "talon tapa", sen muuttaminen vaatii yhteistoimintamenettelyn (YT-menettely), eikä sitä voida yksipuolisesti lopettaa ilman työntekijöiden kuulemista.

Työehtosopimuksen mukaisina palkattomina taukoina, kuten ruokatauolla, työntekijä voi noutaa henkilökohtaisen lähetyksen esimerkiksi työnantajan varaamasta postilaatikosta. Tämä ei rasita työnantajan resursseja.

Kielto ja sen vaikutukset työntekijän oikeuksiin

Jos työnantaja antaa yleisen kiellon ohjata postia työpaikalle, sen vaikutuksia on arvioitava perusoikeussuojan näkökulmasta. Esimerkiksi tilapäisesti asunnoton työntekijä voi tarvita työpaikan osoitetta välttämättömän viestinnän turvaamiseksi.

Jos kielto koskee koko henkilöstöä ja on perusteltu liiketoiminnan kannalta, sitä ei yleensä katsota perusoikeuksia loukkaavaksi.

Vahingonkorvausvastuu postilähetysten osalta

Postilain 49 §:n mukaan postiyrityksellä on korvausvastuu viivästyneestä, kadonneesta tai vahingoittuneesta lähetyksestä. Jos työnantaja aiheuttaa vahinkoa työntekijälle osoitetulle postille, se voi joutua vahingonkorvausvastuuseen työsopimuslain nojalla.

Vahingonkorvauslain yleisperiaatteen mukaan vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Tästä syystä työnantajan on käsiteltävä työntekijän yksityispostia huolellisesti ja lakia noudattaen.