Tapaus supo - SecMeter

Go to content

Tapaus supo

Yritysturvallisuus > Johtaminen
Supon 2000-luvun alkutaival näytti ulkopuolisen silmin erityisen raskaalta. Oli ilmeistä, että poliittinen ohjaus, virkanimitykset ja sisäiset erimielisyydet johtivat supon kriisiin. Supon sisäinen ilmapiiri oli tulehtunut.

Kaikki eivät nähneet kriisiä, mutta se oli olemassa jo Seppo Nevalan johtamiskaudella. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan supo ei ollut kriisissä. Hänen mukaansa valtion turvallisuus oli hyvissä käsissä. Supo nautti suurta kansainvälistä luottamusta. Lähde: (iltasanomat.fi 16.11.2010)

Supon apulaispäällikkö Petri Knape oli Mikko Paateron kanssa samaa mieltä. Hänen mukaan supon työilmapiiri oli hyvä ja parantunut vuosien varrella. Asia ilmeni kahden vuoden välein tehtävistä supon henkilöstöbarometreista.

Supon poliittinen ohjaus
Sisäministeriö vastaa poliisin toimialan strategisesta ja poliittisesta ohjauksesta. Lähde: (HE 58/2009, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi).

Supon johtajanimitykset ovat olleet poliittisia virkanimityksiä tai poliittisia palkintovirkanimityksiä, joiden kautta supon operatiivinen toiminta on kytketty tukemaan puoluepoliittisia tavoitteita sekä myös vallan pysyvyyden ja jatkuvuuden tavoitteita.

Entinen sisäministeri Kari Rajamäki (SDP) tuohtui supon virkojen täytöstä. Rajamäen mukaan oli poikkeuksellista, että sisäministeri Anne Holmlund (kok.) nimitti heti alkumetreillä poliittisen erityisavustajansa Ilkka Salmen (kok.) supon johtajaksi.

Ilkka Salmen tilalle poliittiseksi erityisavustajakseen Anne Holmlund nimitti 1.12.2007 alkaen poliisiylijohtaja Mikko Paateron (kok.) pojan (kok). Lähde: (savonsanomat.fi 9.2.2011)

EU:n ulkoministeri Catherine Ashton ilmoitti perjantaina 17.12.2010, että supon päällikkö Ilkka Salmi oli nimitetty EU:n uuteen ulkosuhdehallintoon EU SITCENin johtajaksi. Kausi oli nelivuotinen. Ilkka Salmen tilalle supon määräaikaiseksi johtajaksi Anne Holmlund nimitti oman valtiosihteerinsä Antti Pelttarin (kok.).

Kylmän sodan aikakaudella supoon kohdistuva poliittinen vaikuttaminen oli ”maan tapa”. Poliitikot eivät jättäneet supoa myöhemminkään rauhaan. Erityisesti Seppo Nevalan ja Ilkka Salmen johtajuuskausina supoon kohdistuva poliittinen vaikuttamien oli silmiinpistävän näkyvää.

Supoa lähellä olevat poliitikot ovat useaan kertaan julkisuudessa selitelleet sitä, kuinka tärkeätä Suomen on ottaa Yhdysvaltojen intressit huomioon. Erityisesti terrorismin torjuntaa on käytetty argumentointiperusteena useille poliittisille linjauksille tai päätöksille, eikä vähiten Nato-keskustelun ohjauksessa.

Tietyt poliittiset puolueet pitävät tärkeänä, että supolla on poliittisesti yhteneväinen käsitys asioista. Yhteiskunnan eheyden kannalta olisi kuitenkin tärkeämpää huolehtia siitä, ettei mikään poliittinen puolue tai ministeri tee suposta edunvalvontajärjestöään.

Tässä suhteessa esimerkiksi keskusrikospoliisi ja supo eroavat kuin yö ja päivä. Keskusrikospoliisin vahvuus ja uskottavuus perustuvat lahjomattomuuteen ja politisoimattomuuteen. Supolla ei sen sijaan ole juuri mitään tekemistä varsinaisen poliisityön kanssa.

Supo on esitutkintaviranomaisen valtuuksilla toimiva poliittisesti johdettu organisaatio. Supoon kohdistuva suora poliittinen vaikuttaminen, painostus ja ohjaus ovat oikeusvaltion ja erityisesti kansalaisten oikeusturvan kannalta erittäin huolestuttava piirre. Esitutkinnan siirtämistä suposta keskusrikospoliisille on ehdotettu aika ajoin, mutta Ilkka Salmi on todennut ”ei käy”. Lähde: (ksml.fi. 6.12.2007).

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja arvosteli supon poliittisia nimityksiä
Suomenmaan artikkelissa Suomen Poliisijärjestöjen Liiton (SPJL) puheenjohtaja arvosteli poliisin poliittisia virkanimityksiä. SPJL:n puheenjohtaja ei hyväksynyt poliittisia virkanimityksiä, koska poliisin on palveltava kansalaisia hyvin ja tasapuolisesti poliittisesta näkemyksestä riippumatta.

SPJL:n puheenjohtajan mukaan supo on siitä merkillinen poliisin yksikkö, että siellä on politiikka ollut aina tavalla tai toisella näkyvässä roolissa. Poliisiviran kohdalla poliittinen virkanimitys luo kansalaisten suuntaan mielikuvan, että hakijan poliittinen tausta on tärkein asia. Suhonen viittasi artikkelissa Antti Pelttarin virkanimitykseen. Lähde: (suomenmaa.fi 18.3.2011)

Supo raportoi poliittiselle johdolle
Supo lähettää salaisimpia tiedusteluraporttejaan noin kaksi kertaa viikossa presidentille, ulkoministerille, pääministerille ja sisäministerille. Raportit käsittelevät esimerkiksi terrorismia sekä Venäjän vakoojien toimintaa ja vaikuttamista Suomessa. Tarveharkintaista raportointia tapahtuu myös muille ministereille ja vaikuttajille. Lähde: (hs.fi 5.12.2010, Helsingin-Sanomat 5.12.2010)

Supon toiminnan tuloksellisuus
Supon operatiivinen toiminta ei ole ollut erityisen tuloksellista. Toimintaa on varjostanut julkisuuskriisit ja tragediat. Supon toiminnasta on aiheutunut vakavia vaikutuksia monen ihmisen elämään ja uskoon oikeusvaltiosta.

Supo ei kanna vastuuta toimintansa seurauksista, mutta ne ovat jättäneet arvet supon kirjoittamattomaan historiaan. Supon operatiivisen toiminnan lähihistorian näkyvimpiä julkisuuskriisejä ovat olleet mm.

  • Soneran henkilökunnan teleurkintajuttu
  • ulkoministeriön virkamieheen liitetty vakoilututkinta
  • Alpo Rusiin liitetty vakoilututkinta

Näiden lisäksi vakava supon julkisuuskriisi liittyi Yhdysvaltain Helsingin-lähetystön Suomen kansalaisiin kohdistuneeseen yli vuosikymmenen jatkuneeseen henkilötarkkailu- ja rekisteröintioperaatioon, joka saa edelleen jatkua, tosin pienin muutoksin kameravalvontaan.

Mikko Paatero totesi esimiesviraston ja supon välisten keskustelujen perusteella käyneen selväksi, että supon toiminnallinen suorituskyky oli korkealla tasolla. Lähde: (poliisin tiedotteet 23.12.2010)

Suomen Kuvalehden artikkelin mukaan supon sisäinen henkilöstöbarometri kuitenkin osoitti, että virastossa oli ilmennyt päihdeongelmia, joihin oli suhtauduttu osittain välinpitämättömästi.

Henkilöstöbarometrin tuloksista ristiriitaisia näkemyksiä
Henkilöstöbarometri on poliisin ja poliisiyksiköiden sisäiseen käyttöön laadittu asiakirja. Lähde: (hs.fi 26.11.2010) Vuoden 2010 henkilöstöbarometrin mukaan supossa oli hyvä yhteishenki ja henkilökunta oli erittäin sitoutunut työhönsä. Lähde: (poliisin tiedotteet 26.11.2010)

Vuoden 2010 supon sisäiseen henkilöstöbarometriin vastasi suurin osa henkilöstöä. Henkilöstöbarometrin mukaan kolme yksikköä oli raportoinut, että työyhteisön henkilöstöllä oli melko varmasti ongelmia päihteiden kanssa.

  • Johto ja johdon tuki - yksikössä 100 % vastanneista työntekijöistä oli varma päihdeongelmista. Puolet vastaajista oli todennut ongelmiin suhtauduttavan välinpitämättömästi. Puolet yksikön henkilökunnasta kertoi havainneensa myös päihteiden aiheuttamia ongelmia, kuten kuukausittaisia krapulapäiviä ja myöhästymisiä.

  • Vastavakoiluyksikön henkilöstö kertoi päivittäisistä ja viikoittaisista poissaoloista, krapulapäivistä ja myöhästymisistä. Yksikössä 44 % vastanneista työntekijöistä totesi, että poissaolopäiviä aiheutui päihteiden vuoksi päivittäin, viikoittain ja kuukausittain. Yksikössä 40 % piti päälliköiden johtamistapaa osaamattomana ja epätoivottavana.

  • Tilannekuvayksikössä päälliköiden johtamistapaa piti osaamattomana ja epätoivottavana 43 %. Yksikön henkilökunnasta 15 % totesi, että työpaikkakiusaamista tai simputusta oli esiintynyt melko paljon tai erittäin paljon.

Lähde: (suomenkuvalehti.fi 21.3.2012)

On selvää, että supon johtamiskriisillä on vaikutuksia kansalaisten supoa kohtaan tuntemaan luottamukseen ja supon sisäiseen ilmapiiriin. Supon henkilöstön on yhä haasteellisempaa luottaa johtajiinsa. Eri henkilöstöryhmiä ei kohdella tasa-arvoisesti. Tästä on tuloksena ilmentymiä, jotka kertovat huonosta johtajuudesta. Supon huonoon johtamiseen liittyviä julkisuuskriisejä ovat olleet mm.

  • supon siviilityöntekijöiden nostama kanne tasa-arvolakiin perustuvassa riidassa
  • supon ylitarkastajien kokema työpaikkakiusaaminen

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Markku Laukkanen kertoi keskustan äänenkannattaja Suomenmaa-lehdelle, että piti tarpeellisena selvittää väitteet supon huonosta työilmapiiristä.

Laukkasen mukaan on yhteiskunnan intressien mukaista, että supossa vallitsee hyvä työilmapiiri ja yksikkö on työhön kykenevä. Supoon pitäisi voida kaikissa olosuhteissa luottaa, kuten puolustusvoimiin.

Laukkasen näkemyksen mukaan viime vuosikymmenen historia osoittaa sen, että supon työyhteisön sisäisessä ilmapiirissä on paljon pohdittavaa. Lähde: (suomenmaa.fi 12.11.2010)

Johtamiskriisiin liittyneet selvitykset, tutkinta- ja oikaisupyynnöt sekä kantelut

  1. Helsingin käräjäoikeuteen jätetty kanne palkkausriidasta.
  2. Paavo Selinin työpaikkakiusaamista koskeva selvitys.
  3. Sisäministeriölle tehty kantelu Seppo Nevalan toiminnan asiallisuudesta.
  4. Sisäasianministeriön valtakunnansyyttäjälle jättämä tutkintapyyntö osastopäällikkö Paavo Selinin kohtelusta.
  5. Eduskunnan oikeusasiamiehelle jätetty kantelu tavasta, jolla supo siirsi Paavo Selinin terrorismin torjunnan yksikön johdosta kenttävalvontayksikköön.
  6. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron supolle osoittama selvityspyyntö Tiitisen lista –kirjan julkistamistilaisuuden tapahtumista.
  7. Paavo Selinin oikaisuvaatimus valtiovarainministeriön virkamieslautakunnalle.
  8. Supon jättämä kanne Suomen Kuvalehden jutusta Julkisen sanan neuvostoon.
  9. Valtakunnansyyttäjävirastolle jätetty tutkintapyyntö ylitarkastaja Matti Mikkolan kohtelusta.
  10. Mikko Paateron käynnistämä Matti Mikkolan työpaikkakiusaamista koskeva poliisihallituksen selvitys.
  11. Supon sisäisestä koulutuksesta jätetty tutkintapyyntö oikeuskanslerille.
  12. Supon valitus virkamieslautakunnan päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Supossa sisäinen palkkausriita
Joukko supon siviilityöntekijöitä haastoi työnantajansa oikeuteen Helsinki-lisää koskevassa riitajutussa. Helsingin käräjäoikeuteen jätetyn kanteen takana oli 33 supon naistyöntekijää ja 11 miespuolista työntekijää. Palkkausta koskevassa riidassa oli alun perin kantajina mukana 44 supon siviilityöntekijää. Yhdeksän työntekijää mm. johdon sihteerit kuitenkin luopuivat työnantajaansa kohdistuvista vaatimuksista.

Loput 35 supon siviilityöntekijää vaativat työnantajaltaan yhteensä yli 700 000 euroa korkoineen korvauksena tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain rikkomisesta. Heistä 28 naistyöntekijää vetosi tasa-arvolakiin ja 7 miestyöntekijää yhdenvertaisuuslain rikkomiseen.

Jutun käsittely alkoi tiistaina 14.6.2011 valmisteluistunnolla Helsingin käräjäoikeudessa. Valmisteluistunnossa kantajat vaativat supolta tilastotietoa palkkauksesta sekä verrokkitiedot kahdeksasta Supon poliisityöntekijästä, jotka tekevät kuitenkin samoja töitä.

Supon asiamiehenä toimiva asianajaja Petteri Uoti kieltäytyi kantajien vaatimuksesta ennen kuin on tiedossa, kenen kantajien ja kenen verrokkihenkilöiden palkkoja vertaillaan. Asian käsittelyä vaikeutti se, että osa supon työntekijöiden tehtäväkuvista on salaisia. Lähteet: (hs.fi 19.8.2010, 15.6.2011)

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi supon siviilihenkilöstön nostaman syrjintäkanteen
Helsingin hallinto-oikeus katsoi, että supolla oli työhön ja virka-asemaan liittyvä todellinen ja ratkaiseva peruste rajata Helsinki-lisän maksaminen vain poliisimiehille, eikä Helsinki-lisää voinut pitää virkamiesten tasapuolisen kohtelun vastaisena tai syrjivänä. Hallinto-oikeuden ratkaisu oli osa Helsingin käräjäoikeudessa vireillä ollutta vahingonkorvausoikeudenkäyntiä. Lähteet: (spjl.fi uutiset 15.1.2013)

Supossa työpaikkakiusaamista
Uusi supon johtamiskulttuuriin liittyvä episodi nousi julkisuuteen, kun nelosen uutiset julkaisi viiden vuoden takaiset kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen ja supon silloisen terrorismin torjunnan yksikön päällikön ylitarkastaja Paavo Selinin väliset näkemyserot.

Jyrki Katainen veti "herneen nenään" Paavo Selinin lausunnosta, joka koski Nato-jäsenyyden merkitystä terrorismin torjunnassa. Kiistan ydin oli kysymys, jäisikö Suomi Naton ulkopuolella ilman terrorismiin liittyvää tiedustelutietoa.

Jyrki Kataisen näkemyksen mukaan Suomi jää vaille tiedustelutietoa siksi, ettei se kuulu Natoon. Paavo Selin totesi, ettei Nato-jäsenyydellä ole suurta merkitystä terrorismin torjunnan kannalta. Jyrki Katainen tulkitsi tämän poliittiseksi kannanotoksi.

Kiukustuneena Jyrki Katainen lähetti vuonna 2005 Paavo Selinille sähköpostiviestin, jossa totesi olevansa yllättynyt supon edustajan Nato-lausunnosta. Tämän lisäksi Jyrki Katainen otti yhteyttä supon silloiseen päällikköön Seppo Nevalaan.

Kataisen näkemyksen mukaan supo pyrki suistamaan hänet oppositiopuolueen puheenjohtajan paikalta. Kataisen yhteydenoton jälkeen 6.9.2005 Seppo Nevala kielsi Paavo Seliniltä poliittiset lausunnot ja haukkui hänet perusteellisesti.

Kaikkien yllätykseksi Seppo Nevalan ja Paavo Selinin välinen keskustelu tallentui toistaiseksi tuntemattoman osapuolen toimesta. Nelosen uutiset sai äänitallenteen haltuunsa ja julkaisi sen kokonaisuudessaan televisiossa ja nettisivuillaan. Nelosen uutinen sisälsi mm. seuraavan katkelman vuoropuhelusta:

Seppo Nevala: "Kai sinä ymmärrät, että sinä et ole viraston päällikkö. Ja niin kauan kuin minä voin vaikuttaa, sinusta ei koskaan tulekaan. Koska tämä alkaa olla jo liian paksua, että sinä menet ottamaan kantaa tulenpalaviin poliittisiin kysymyksiin".

Paavo Selin: "Enhän mä poliittisiin kysymyksiin..."

Paavo Selin kiisti ottaneensa kantaa poliittisiin kysymyksiin. Seppo Nevala ei hyväksynyt Paavo Selinin näkemystä vaan jankkasi hänen ottaneen kantaa poliittiseen kysymykseen.

Seppo Nevala: "Olethan sinä ottanut, jos sinä olet tämmöisen mennyt möläyttämään. Jyrki Katainen on tämän tiedon välittänyt ja sinä et ole pystynyt sitä kumoamaan. Päinvastoin tämmöisiä selityksiä, minä en niitä halua kuulla".

Paavo Selin: "Mä olen antanut vain asiallista tietoa eri viranomaisten roolista".

Seppo Nevala: "Se on kuule parempi, että jätät tämän poliittisen puolen minun hoitoon, etkä laajenna toimialaasi. Vaikka sinulla on suuri julkisuuskipeys ja poliisiylijohtajan virka oli tavoitteena, niin minä en kuule kauaa enää katsele tämmöistä menoa".

Dialogin lähde: (nelonen.fi 7.9.2010)

Paavo Selinin tytär puolusti isäänsä Helsingin Sanomien mielipidesivulla toteamalla seuraavaa: "Silloinen supon päällikkö, Seppo Nevala, syytti asiasta isääni Paavo Seliniä, vaikka ilmeisesti itsekin oli ollut samoilla linjoilla aiemmin".

Tämän tapauksen osalta Seppo Nevalan johtajuus ja kyky tukea alaistaan poliittisen paineen alla eivät korostuneet. Seppo Nevala ratkaisi johtamishaasteen kääntymällä alaistaan vastaan haukkumalla ja uhkailemalla tätä. Johtamistyyliä kutsutaan myös pelolla johtamiseksi.

Kokemusperäisesti tiedetään, että alaisten haukkuminen ja uhkailu johtavat vääjäämättömästi organisaation henkilösuhteiden tulehtumiseen, keskinäisen luottamuksen menetykseen ja operatiivisen tehokkuuden rapautumiseen. Tällä kehityssuunnalla oli moninaisia kielteisiä ilmenemismuotoja, joista supo organisaationa kärsi. Lähde: (HS.fi 11.9.2010)

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen myönsi käyneensä keskusteluja asiasta supon entisen johtajan Seppo Nevalan kanssa. Jyrki Katainen totesi Brysselissä Helsingin Sanomien toimittajalle "Pitää paikkansa. Mutta sitä en sano, etteikö virkamies saa ottaa kantaa".

Jyrki Kataisen näkemyksen mukaan hän kävi vuonna 2005 Seppo Nevalan kanssa asiasta "hyvän ja asiallisen keskustelun". Lähteet: (hs.fi 6.9.2010, 7.9.2010) Näin on tapana luonnehtia sivistyneesti tosiasiallisesti riitaisia ja erimielisyyksiä sisältäviä keskusteluja.

Supo ryhtyi tutkimaan nauhoitukseen liittyvää tietovuotoa. Epäilyn kohteena oli Paavo Selin. Supon viestintäpäällikkö kertoi 7.9.2010, että supo selvittää parhaillaan, missä Nelosen tv-uutisten 6.9.2010 esittämä dialogi on äänitetty ja miten se on päätynyt julkisuuteen.

Viestintäpäällikön mukaan selvityksellä ei ole kuitenkaan kiirettä. Hän ei halunnut ottaa kantaa siihen, miten supossa nyt reagoitaisiin johtavien poliitikkojen yhteydenottoihin.

Jatkaako supo Seppo Nevalan rankaisulinjalla, vai onko se oppinut tapauksesta jotakin jää nähtäväksi. Ainakin työpaikkakiusaaminen ja tiedottamiseen liittyvät haasteet näyttävät jatkuvan myös Ilkka Salmen johtamiskaudella.

Supon viestintä kriisiytyi
Supon johtamiskriisi heijastui myös viestintään. Supon viestintäpäällikön mukaan supo kuuli kenttävalvontayksikkönsä päällikön Paavo Selinin kiusaamissyytöksistä ensimmäisen kerran vasta Nelosen uutisilta 11.11.2010.  Viestintäpäällikön mukaan "asia oli ihan uusi eli kuulemme siitä vasta juuri nyt".

Viestintäpäällikön lausunto vaikutti epäuskottavalta. Viestintäpäällikkö ei muistanut, että

  • Paavo Selinin ja Seppo Nevalan välisestä nauhoituksesta oli käynnistetty supossa selvitys.
  • asia oli julkisuudessa ja koko kansan tiedossa jo syyskuussa 2010.
  • Paavo Selin oli pyytänyt poliisihallitusta tutkimaan asiaa jo vuonna 2007.

Supolla näytti olevan käsissään myös viestintäkriisi, joka on johtamiskriisin ilmentymä. Supossa asia tiedettiin jo Seppo Nevalan aikakaudella. Supon tiedottaminen ei kaiken kaikkiaan näyttänyt uskottavalta. Yhdysvaltain Helsingin-lähetystön skandaalin osalta voidaankin jo perustellusti kysyä, kertoiko supo tahallaan muunneltua totuutta?

Luottamus on asia, joka on helppo menettää, mutta erittäin vaikea saada takaisin. Rehellinen viestintä on luottamuksen rakentamisessa avainroolissa. Lähteet: (nelonen.fi 11.11.2010, 12.11.2010, yle.fi 11.11.2010, hs.fi 12.11.2010)

Seppo Nevala
Seppo Nevala syntyi Ylitorniossa 3.11.1947. Oppiarvoltaan Seppo Nevala oli oikeustieteen kandidaatti. Hän toimi SDP:n eduskuntasihteerinä vuosina 1971 - 1978. Seppo Nevala aloitti supossa vuonna 1978 hallintotoimiston päällikkönä.

Vuosina 1982 -1991 Seppo Nevala toimi supon hallinnollisena apulaispäällikkönä. Supon päälliköksi Seppo Nevala nousi sisäasianministeriön poliisijohtajan virasta vuonna 1996. Tästä tehtävästä hän jäi sairaseläkkeelle 1.12.2007.

Poliisineuvos Seppo Nevala kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan 4.12.2008. Seppo Nevala oli kuollessaan 61-vuotias. Seppo Nevalaa pidettiin erinomaisena virkamiehenä. Vuonna 1992 Presidentti Mauno Koivisto piti Seppo Nevalaa liian poliittisena henkilönä supon johtajan virkaan ja nimitti tehtävään UM:stä Eero Kekomäen.

Seuraavan kerran Seppo Nevalaa kuitenkin onnisti. Presidentti Martti Ahtisaari nimitti Seppo Nevalan supon päälliköksi vuonna 1996. Lähteet: (iltalehti.fi 5.12.2008, 21.9.2010, uusisuomi.fi 7.9.2010, mtv3.fi 7.9.2010, Ratakatu 12 Hämeenlinna 2009, nelonen.fi 12.9.2009)

Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella näyttäisi siltä, että Seppo Nevala oli altis poliittiselle painostukselle. Hän ei ilmeisesti kyennyt luottamaan osaaviin ja ammattitaitoisiin alaisiinsa ja hyödyntämään alaistensa kykypotentiaalia supon voimavarana.

Paavo Selin
Rikoskomisario Paavo Selin toimi Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen huumerikosyksikön päällikkönä 1.8.1999 saakka, jolloin hänet nimitettiin ylitarkastajaksi supon turvallisuusyksikköön.

Viran aikaisempi haltija Yrjö Laihio siirtyi syksyllä 1998 Vantaan kihlakunnan poliisipäälliköksi ja jäi eläkkeelle poliisipäällikön virasta vuoden 2009 alusta.

Turvallisuusyksikön nimi muuttui 1.1.2004 terrorismin torjunnan yksiköksi. Vuonna 2007 toteutetussa organisaatiomuutoksessa Paavo Selin siirrettiin operatiivisen linjan kenttävalvontayksikön päälliköksi ja vastaavasti kenttävalvontayksikön päällikkönä toiminut Lasse Anttila siirtyi Paavo Selinin tilalle terrorismin torjunnan yksikön päälliköksi.

Paavo Selinillä oli näkemys supon tulevaisuudesta
Supon ylitarkastaja Paavo Selin oli ilmeinen visionääri, koska hän totesi jo vuonna 2004, että supo tulisi muuttaa turvallisuuspoliisista turvallisuuspalveluksi, jolloin supo voisi keskittyä pelkästään tiedusteluun ja luopua kokonaan rikostutkinnasta.

Kysymys kuuluukin, kokiko supon johto Paavo Selinin esittämät kehittämislinjaukset kiusallisina ja Paavo Selinin pyrkivän nousukkaana poliisiylijohtajan virkaan?

Paavo Selinin mukaan esikuvana olisi Britannian tiedustelupalvelu MI5. Hän käsitteli asiaa Tampereen yliopistossa valmistuneessa tutkielmassaan. Lähde: (mtv3.fi 8.9.2004)

Myöhemmin supon päällikkö Ilkka Salmi myötäili Selinin ajatuksia ja totesi kehittävänsä supoa tiedustelupalvelun suuntaan. Salmi luonnehti supon suhteita ulkomaisiin tiedustelupalveluihin hyviksi, etenkin Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Lähde: (KSML.fi 2.11.2007)

Turun Sanomien artikkelissa supon johtaja Ilkka Salmi totesi aikovansa tehdä suposta enemmän tiedustelupalvelun. Artikkelissa Ilkka Salmi totesi käyttävänsä tiedustelu sanan sijaan mieluimmin sanaa turvallisuustiedustelu, koska luomme näkemyksen siitä, millaisia turvallisuusuhkia meillä on, että kykenemme informoimaan Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvista turvallisuusuhkista laajemmin ja ennakkoon. Lähde: (ts.fi 6.12.2007)

Lopulta EU INTCENin päällikön tehtävissä toiminut Ilkka Salmi oli päätynyt Paavo Selinin jo vuonna 2004 hahmottamalle kehittämislinjaukselle. Ilkka Salmi ehdotti, että supo muutetaan siviilitiedustelupalveluksi.

Ilkka Salmen mukaan Suomi tarvitsi siviilitiedustelupalvelun, jonka tehtävänä olisi hankkia tiedustelutietoja myös ulkomailta. Ratkaisu edellyttäisi, että vanha sisäministeriön alaisuudessa toimiva supo lakkautetaan ja uusi tiedusteluorganisaatio perustetaan valtioneuvoston alaisuuteen. Lähteet: (hs.fi 18.11.2012, yle.fi 18.11.2012)

Poliittisista päättäjistä kaikkein suopeimmin ehdotukseen suhtautui pääministeri Jyrki Katainen. Sisäministeri Päivi Räsänen oli keskitien kulkija ja katsoi voivansa harkita asiaa myöhemmin esimerkiksi tulevien hallitusneuvottelujen yhteydessä. Ulkoministeri Erkki Tuomioja ei sen sijaan nähnyt lainkaan tarvetta siviilitiedusteluorganisaatiolle. Lähde: (hs.fi 19.11.2012)

Supon määräaikainen päällikkö Anssi Pelttari ei suoraan lämmennyt Ilkka Salmen näkemykselle uudesta siviilitiedustelupalvelusta. Pelttarin mielestä asiaan mahdollista palata hallitusneuvotteluissa, jos asialle löytyy poliittista tahtoa. Pelttarin mukaan kansainvälinen tiedonvaihto korostuu jatkossa supon toiminnassa. Lähteet: (yle.fi 26.11.2012, hs.fi 27.11.2012)

Paavo Selin joutui sairauslomalle
Työpaikkakiusaamisen seurauksena kenttävalvontayksikön päällikkö Paavo Selin joutui jäämään sairauslomalle syyskuussa 2010 nelosen uutisten julkaistua Seppo Nevalan ja Paavo Selinin välisen keskustelun äänitallenteen. Paavo Selin palasi aikanaan sairauslomalta, mutta ei enää kenttävalvontayksikön päälliköksi. Nyt kenttävalvontayksikön päällikön tehtäviä hoiti ylitarkastaja Juha Lauro. Lähde: (hs.fi 3.12.2010)

Sairausloman aikana Paavo Selin havaitsi, että hänen

  • työsähköpostit oli katkaistu
  • selkäreppu tutkittiin
  • asiakirjamapit tutkittiin
  • hänellä ei ollut enää mahdollista saada alaistensa lähettämää sähköpostia
  • kulkuluvat oli viety ja liikkumista virastossa oli rajoitettu
  • lisäksi hänelle ilmoitettiin, että työhuone sijoitetaan uuteen paikkaan.

Paavo Seliniin kohdistetut toimenpiteet eivät ilmeisesti perustuneet supon voimassa olleisiin sisäisiin ohjeisiin tai liittyneet muutoinkaan sairauslomien aikana sovellettuun vakiintuneeseen käytäntöön.

Paavo Selinin mukaan häneen kohdistetut hallinnolliset pakkokeinot muistuttivat rikosasioiden yhteydessä käytettäviä toimenpiteitä, kuten tutkimuspaikan eristäminen, takavarikko, henkilöntarkastus ja lähestymiskielto.

Nämä toimenpiteet Paavo Selin tulkitsi kiusanteoksi. Paavo Selin oli kertomansa mukaan kohdannut työpaikallaan myös mustamaalausta. Paavo Selin toimitti työsuojelutarkastajalle ja Poliisijärjestöjen liitolle yksityiskohtaiset selvitykset työpaikallaan kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta.

Mikko Paatero päätti käynnistää asiasta selvityksen
Mikko Paatero kertoi poliisihallituksen selvittävän Paavo Selinin väitteet. Mikko Paateron mukaan selvitystä tulisi haittaamaan se, että Ilkka Salmi ja Paavo Selin olivat molemmat sairauslomalla. Selvitys päätettiin käynnistää Paavo Selinin kuulemisella, hänen palattua sairauslomaltaan. Tämän jälkeen tarkoitus oli kuulla supon johtoa.

Ilkka Salmi palasi sairauslomaltaan marraskuun alussa. Virkaa tekevänä päällikkönä toimi Ilkka Salmen sairausloman ajan supon apulaispäällikkö Petri Knape. Lähde: (poliisin tiedotteet 12.11.2010)

Mikko Paatero myönsi MTV3:n uutisille, että Paavo Selinin kertomus piti paikkansa. Poliisihallitukselle ei tehty virallista selvittelypyyntöä. Selvitys käynnistettiin lehtitietojen perusteella.

Poliisihallitus on kaikkien poliisiyksiköiden esimiesvirasto ja poliisiylijohtaja on kaikkien poliisiyksiköiden päälliköiden esimies. Poliisiyksiköiden johtoon kohdistuvat selvitykset kuuluvat poliisiylijohtajan tehtäviin. Lähteet: (mtv3.fi 16.11.2010, uusisuomi.fi 16.11.2010)

Myöhemmin 21.12.2010 poliisiylijohtaja Mikko Paatero totesi, että supon tilanne oli hyvin vaikea. Paavo Selinille oli tehty omien tehtävien hoitaminen mahdottomaksi estämällä pääsy johtamansa yksikön tiloihin, estämällä sähköpostin käyttö, eikä hänelle yhdistetty puheluita.

Mikko Paateron mukaan Poliisihallitus tulee ottamaan kantaa siihen, ”mitä me nähdään, että on tapahtunut. Mutta ennen kaikkea me katsomme tulevaisuuteen ja saatamme tilanteen siihen, että kaikilla on työrauha.” Lähde: (yle.fi 21.12.2010)

Poliisihallitus sai kiusaamisväitteitä koskevan selvityksen valmiiksi
Poliisihallitus julkaisi sisäisen selvityksen tulokset 21.1.2011. Poliisihallituksen mukaan selvityksessä ei tullut esille epäasiallista toimintaa, eikä supon työilmapiirissä havaittu vakavia ongelmia.

Ilkka Salmi totesi supon julkilausumassa, ettei Poliisihallituksen selvityksen lopputulos ollut supolle yllätys. Ilkka Salmen mukaan julkisuudessa esitetyt kielteiset väitteet supon työilmapiiristä olivat vahvasti liioiteltuja. Työilmapiiri oli hyvä. Julkilausumassa todettiin myös, että Paavo Selin palaa kenttävalvontayksikön päälliköksi maanantaina 24.1.2010. Lähde: (supo.fi 21.1.2011)

Syyllistyikö supon ylin johto virka-aseman väärinkäyttöön?
Professori Seppo Koskinen Lapin yliopistosta kertoi Suomen Kuvalehden artikkelissa, että supon päällikkö ja apulaisjohtaja olisivat mahdollisesti syyllistyneet jopa virka-aseman väärinkäyttöön. Seppo Koskinen viittasi artikkelissa Paavo Seliniin kohdistettuihin kurinpidollisiin toimenpiteisiin.

Seppo Koskisen mukaan hyvään hallintotapaan kuuluu, että virkamiehelle ilmoitetaan etukäteen häneen kohdistettavista toimenpiteistä. Suomen Kuvalehden artikkelissa Seppo Koskinen mainitsee, että oikea menettely olisi ollut pidättää Selin virantoimituksesta.

Tapausta ei olisi pitänyt viedä eteenpäin työnjohto-oikeuden perusteella, vaan käyttää laissa nimenomaisesti mainittuja keinoja, kuten virantoimituksesta pidättämistä. Työnjohto-oikeutta on käytettävä työnjohtamiseen, ei merkittävän kurinpitovallan keinona.

Paavo Selin kanteli sisäministeriölle Mikko Paateron toiminnan asiallisuudesta, Paateron arvosteltua yksittäistä virkamiestä julkisuudessa. Lähteet: (suomenkuvalehti.fi 27.1.2011, hs.fi 27.1.2011)

Syyttäjä ei katsonut supon rikkoneen yt-lakia Seliniin kohdistuneissa toimissa
Kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen katsoi, ettei supon johto rikkonut yt-lakia estäessään osastopäällikkö Paavo Selinin pääsyn poliisin tietojärjestelmiin.

Kihlakunnansyyttäjän mukaan supolla oli perustelut rajoittamistoimilleen, eikä Selinin asiassa ollut syytä käynnistää esitutkintaa. Supon mukaan se ei saanut Seliniin keskusteluyhteyttä Nevalan ja Selinin välisen keskustelunauhoituksen tultua julkisuuteen.

Syyttäjän mukaan kyseessä oli poikkeustilanne ja viittasi lakiin, jonka perusteella supo voi tehdä päätöksiä ilman yt-menettelyä, jos esimerkiksi valtion turvallisuus tai maanpuolustuksen ylläpito sitä edellyttävät. Lähteet: (hs.fi 4.4.2012, iltalehti 4.4.2012, hameensanomat.fi 4.4.2012, suomenkuvalehti.fi 5.4.2012)

Tutkimuspyyntö sisäministeriölle
Paavo Selin pyysi sisäministeriötä tutkimaan päätöksen laillisuuden, jolla Seppo Nevala määräsi hänet maaliskuussa 2007 toisiin tehtäviin (tehtäväkiertoon) vastoin tämän suostumusta. "Minä en ollut vapaaehtoinen tähän henkilökiertoon, eikä minulle ole annettu tietoa henkilökierron kestosta", kirjoitti Paavo Selin sisäministeriölle tekemässään kantelussa 2007. Lähde: (suomenkuvalehti.fi 1.7.2011)

"Esimieheni apulaispäällikkö Petri Knape ehdotti minulle henkilökiertoa kenttävalvontayksikköön ensimmäisen kerran 28.12.2006 käydyssä tuloskeskustelussa. Torjuin ehdotuksen perusteilla, joita en tässä yhteydessä halua lähemmin valottaa. Haluan kuitenkin painottaa, että suhtaudun henkilökiertoon erittäin positiivisesti", kirjoitti Selin. Lähde: (suomenkuvalehti.fi 1.7.2011)

Sisäministeriö tutki Paavo Selinin kantelun
Kansliapäällikkö Ritva Viljanen määräsi sisäasianministeriön oikeusyksikön selvittämään kantelua. Sisäministeriö tutki ylittikö supo harkintavaltansa Paavo Seliniin kohdistettujen toimenpiteiden osalta ts. kohteliko supo Paavo Seliniä epäasiallisesti.

Selin toimitti sisäasianministeriölle tarkempaa lisätietoa kohtelustaan. Supon johto ja poliisiylijohtaja Mikko Paatero joutuivat vastaamaan sisäministeriön pyytämiin selvityksiin. Lähteet: (suomenkuvalehti.fi 1.4.2011, hs.fi 1.4.2011)

Sisäministeriön tutkintapyyntö valtakunnansyyttäjänvirastolle
Sisäministeriön oikeusyksikkö päätyi 27-sivua käsittävässä ratkaisussa lopputulokseen, jossa se halusi valtakunnansyyttäjänviraston tutkivan Paavo Seliniin kohdistettujen menettelyjen lainmukaisuuden yt-lain säännösten osalta, samaan tapaan kuin ylitarkastaja Matti Mikkolan kohdalla tapahtui.

Sisäministeriön oikeusyksikön ratkaisun mukaan Paavo Seliniin kohdistetut toimenpiteet eivät olleet sellaisia, että niillä olisi ollut pysyvästi tarkoitus muuttaa Selinin työtä ja tehtäviä.

Supon apulaispäällikkö Olli Kolstela oli kutsunut Selinin lounaalle 25.10.2010, jolloin hän selvitti Selinille turvaamistoimenpiteiden perusteita. Selinille kerrottiin, ettei supo voinut sulkea pois mahdollisuutta, että Selin oli joutunut jonkinlaisen kiristyksen tai äärimmillään värväysoperaation kohteeksi.

Lähteet: (sisäministeriön ratkaisu 8.9.2011 SMDno/2010/2185, suomenkuvalehti.fi 8.9.2011, aamulehti.fi 8.9.2011, pohjolansanomat.fi 8.9.2011, iltalehti.fi 8.9.2011, ees.fi 8.9.2011, mtv3.fi 8.9.2011)

Kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle
Paavo Selinin kohtelusta jätettiin lopulta kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelu koski tapaa, jolla Selin siirrettiin terrorismin torjunnan yksikön johdosta kenttävalvontayksikköön. Lähde: (suomenkuvalehti.fi 1.7.2011)

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan mukaan henkilökiertoon määräämisessä ei toteutunut vapaaehtoisuus eikä määräaikaisuus. Hän halusi supolta lisätietoja asiasta ja pyysi supon päällikkö Antti Pelttaria ilmoittamaan 31.12.2011 mennessä, oliko hänen päätöksensä johtanut toimenpiteisiin. Lähteet: (apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja 7.10.2011 Dnro 3686/4/10, suomenkuvalehti.fi 11.10.2011)

Supo jatkoi edelleen Paavo Selinin kiusaamista
Paavo Selin sai suposta kirjallisen kutsun viralliseen kuulemistilaisuuteen. Kuulemistilaisuuden kutsussa todettiin, että supon korkea-arvoisena virkamiehenä Selinin olisi pitänyt ymmärtää lojaliteettivelvoite ja informoida supon ohjesäännössä lueteltuja virkamiehiä tekemisistään, joiden ansiosta häntä kiiteltiin Alpo Rusin kirjan esipuheessa.

Lähteet: (ruutu.fi 28.10.2011, hs.fi 28.10.2011, suomenkuvalehti.fi 7.12.2011, aamulehti.fi 7.12.2011, nelonen.fi 7.12.2011, talouselama.fi 7.12.2011)

Paavo selin sai asiasta kirjallisen varoituksen.
Supo katsoi Paavo Selinin tehneen menettelyllään supon päällikön toimivaltaan kuuluvan ohjesäännön mukaisen julkisen kannanoton ja viestinnällisen linjauksen, osallistuessaan esimiehiään informoimatta supon johtavana virkamiehenä Alpo Rusin ”Tiitisen lista” kirjan tiedotustilaisuuteen vielä siten, että hänen esiintymisensä kuvattiin ja lähetettiin yhdessä valtakunnan pääuutislähetyksessä.

Lapin yliopiston professori Seppo Koskisen mukaan osallistuminen kirjan julkistamistilaisuuteen ja kirjailijan kätteleminen ei ole sama asia kuin viestinnällinen linjaus tai supon päällikön julkinen kannanotto.

Supon näkemyksen mukaan kyse ei ollut siitä, olisiko Paavo Selin saanut osallistua kirjan julkistamistilaisuuteen tai jopa kirjan tekemiseen, vaan ohjesääntöön perustuvan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä. Supon ohjesäännön mukaan viraston toimialaan kuuluvista yleistä mielenkiintoa herättävistä asioista on viipymättä ilmoitettava päälliköille.

Professori Seppo Koskisen mukaan informaatiovelvollisuuden rikkominen ei ollut tilanteessa niin olennainen asia, että se oikeuttaisi varoitukseen, korkeintaan huomautukseen. Lähde: (suomenkuvalehti.fi 16.1.2012)

Supon ylitarkastaja Tuomas Portaankorva totesi Suomen Kuvalehden artikkelissa, että Selinin saamassa varoituksessa oli kyse useamman asian kokonaisuudesta, jossa yhtenä asiana oli kirjan sisältö. SK:n artikkelissa ylitarkastaja Portaankorva kertoo että, ”yksittäisen asian merkitystä on kuitenkin vaikea arvioida. Kyse ei ollut kirjailijan kättelystä, tilaisuuteen osallistumisesta tai mistään yksittäisestä asiasta, vaan supon ohjesäännössä määrätyn informointivelvollisuuden laiminlyönnistä”. Lähde:(suomenkuvalehti.fi 16.1.2012)

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero halusi supolta selvityksen asiasta
Paateron mielestä tapaamiset ja vastaavat eivät ole varoituksen antamisperusteita. Paatero totesi Suomenmaan artikkelissa, että hän tulee saamaan supolta selvityksen, mistä asiasta on tällä kertaa kysymys.

Paateron mukaan virkamiehet voivat osallistua kirjojen julkistamistilaisuuksiin. Vaikka ne koskisivat niin sanottuja arkaluonteisiakin asioita, ei siinä voi sinänsä olla yhtään mitään.

Alpo Rusin asianajaja piti perin outona, jos Paavo Selin saisi supolta varoituksen sen vuoksi, että osallistui Rusin kirjan julkistamistilaisuuteen ja kätteli suurlähettilästä. Suomenmaan artikkelissa hän totesi: ”tämä on kuin jostain keskiajalta tai entisajan Itä-Euroopasta”. Hän näki tilanteessa jopa ajojahdin makua. Lähde: (suomenmaa.fi 30.10.2011)

Paavo Selin vaatii oikaisua
Paavo Selin ei hyväksynyt varoituksen perusteita, vaan teki varoituksesta oikaisuvaatimuksen valtiovarainministeriössä toimivalle virkamieslautakunnalle.

Virkamieslautakunta kumosi Paavo Selinille annetun kirjallisen varoituksen
Virkamieslautakunta kumosi supon päällikön Antti Pelttarin antaman kirjallisen varoituksen äänin 5-4. Asian ratkaisi virkamieslautakunnan puheenjohtajan, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ylituomarin ääni.

Virkamieslautakunta katsoi, ettei osallistuminen suurlähettiläs Alpo Rusin Tiitisen lista -kirjan julkistamistilaisuuteen kuulunut supolle eikä osallistumista tilaisuuteen voitu pitää kannanottona kirjassa esitettyihin väitteisiin.

Virkamieslautakunnan jäsenet toimivat tuomarin vastuulla ja sen ratkaisuista on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lähteet: (suomenkuvalehti.fi 23.10.2012, hs.fi 23.10.2012)

Supo valitti virkamieslautakunnan päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lähteet: (hs.fi 19.11.2012, aamulehti.fi 19.11.212)

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös
KHO katsoi, että Paavo Selin oli laiminlyönyt supon ohjesäännön 19 §:ään perustuvan velvollisuutensa ilmoittaa viraston toimialaan kuuluvista yleistä mielenkiintoa herättävistä asioista viipymättä määräyksessä tarkoitetulla tavalla.

Siten supolla oli laillinen peruste antaa kirjallinen varoitus osastopäällikkö Selinille. Näin ollen virkamieslautakunnan päätös oli kumottava ja Selinin oikaisuvaatimus supon päällikön 2.12.2011 tekemästä päätöksestä oli hylättävä.

Poliisin hallintoasetuksen 28 §:n nojalla annetun supon ohjesäännön 19 §:n mukaan "viraston toimialaan kuuluvista yleistä mielenkiintoa herättävistä asioista on viipymättä ilmoitettava päällikölle, apulaispäälliköille ja asianomaisen tulosyksikön päällikölle sekä viestintäpäällikölle".

Asiassa ei ollut kyse perustuslain 12 §:n mukaisesta sananvapaus- tai julkisuusasiasta. Kyse ei ollut myöskään siitä, olisiko Selin saanut osallistua Alpo Rusin kirjan tekemiseen taikka sen julkistamistilaisuuteen.

Arvioitavana oli vain se, oliko Selinillä velvollisuus informoida ohjesäännön 19 §:n tarkoittamia tahoja osallistumisestaan kirjan julkistamistilaisuuteen, jossa hän oli ollut median mielenkiinnon ja kuvauksen kohteena. Lähde: (KHO:2014:52)

Supon entinen ylitarkastaja Matti Mikkola kertoi kokemuksistaan
Supon ylitarkastaja Matti Mikkola kertoi Suomen Kuvalehdelle joutuneensa supossa järjestelmällisen syrjinnän ja kiusaamisen kohteeksi vuodesta 1994 lähtien. Kiusaamista kesti 16 vuoden ajan.

Suomen Kuvalehden artikkelissa Matti Mikkola kertoi, että kiusattuja oli useita. Matti Mikkolan mukaan kiusaamiseen ja syrjintään syyllistyivät Seppo Nevalan kaudella lähes kaikki supon ylimmät esimiehet. Kiusaamisen kohteiksi joutui mm. hallintotoimistojen päälliköitä, ylitarkastajia ja osastosihteereitä.

Matti Mikkolan mukaan supo on työyhteisö, jossa vallitsee pelon ilmapiiri. Työntekijät eivät uskalla valittaa kohtelustaan, koska pelkäävät joutuvansa koston kohteeksi.

Matti Mikkolan mukaan syrjintä ilmeni useilla eri tavoilla. Työtehtäviä otettiin pois, työntekijöitä mustamaalattiin ja heitä pakkosiirrettiin muihin tehtäviin. Nämä olivat keinoja, joilla henkilöitä eristettiin ja vaiennettiin.

Matti Mikkola kertoi laatineensa henkilöturvallisuuslausunnon, jota hänen esimiehensä muutti merkittävästi. Matti Mikkola huomautti esimiehelleen, että lausunto ei enää pitänyt paikkaansa. Tästä käynnistyi vuodesta 1994 jatkunut kiusaaminen ja syrjintä.

Matti Mikkola ajettiin vähitellen "nurkkaan". Ylitarkastajan töitä ei annettu ja hänet ohitettiin useita kertoja supon vapaita virkoja täytettäessä

Matti Mikkola ei saanut miltään suunnalta ymmärrystä asiaansa kohtaan. Hän yritti hakea tukea jokaiselta mahdolliselta suunnalta. Hän teki valituksia, kanteluita, selvityspyyntöjä ja kirjelmiä, mutta ylin poliisijohto ei tehnyt asialle mitään.

Suomenmaan artikkelin mukaan Mikko Paatero koki kiusaamisväitteet kiusallisiksi, koska ne saavat niin isoja otsakkeita. Mikko Paatero väitti, että hänellä ei ole muuta tietoa supoa koskevista kiusaamisväitteistä, kuin mitä on saanut median kautta tietää.

Mikko Paatero toivoi, että supossa kiusatuiksi tulleet ottaisivat yhteyttä Poliisihallitukseen, eivätkä setvisi työasioita julkisuudessa. On kuitenkin oletettavaa, että poliisin omat toimenpiteet eivät riitä asioiden korjaamiseen, jos näin olisi, kiusaaminen olisi jo päättynyt.

Lähteet: (suomenkuvalehti.fi 26.11.2010, suomenmaa.fi 26.11.2010, yle.fi 26.11.2010, TV1-uutiset 26.11.2010, hs.fi 26.11.2010, iltasanomat.fi 26.11.2010, uusisuomi.fi 26.11.2010)

Matti Mikkolan kohtelusta jätettiin tutkintapyyntö Valtakunnansyyttäjävirastolle
Supon ylitarkastaja Matti Mikkolaan kohdistamista sisäisistä toimenpiteistä jätettiin tutkintapyyntö Valtakunnansyyttäjävirastolle. Virastoa pyydettiin selvittämään, oliko supon johto syyllistynyt rangaistavaan tekoon joulukuussa 2010 poistaessaan ylitarkastaja Matti Mikkolalta kulkuoikeudet työpaikalleen ja käyttöoikeudet poliisin tietojärjestelmiin ilman laillista perustetta.

Noin kuukausi sen jälkeen, kun kiusaamisväitteet tulivat Suomen Kuvalehden (SK) julkaiseman jutun johdosta julkisuuteen, ilmoitettiin Mikkolalle tekstiviestillä hänen kulku- ja käyttöoikeuksiensa poistamisesta.
Mikkola oli saanut supolta kirjallisen ilmoituksen toimenpidemääräyksestä vasta lähes kaksi viikkoa myöhemmin.

Valtakunnansyyttäjänvirastoon tekemässään tutkintapyynnössä Mikkola pyysi selvittämään, rikottiinko toimenpidemääräyksen antamisen yhteydessä lakia ts. olivatko kyseessä lainvastaiset ylimitoitetut rankaisutoimet.

Mikkola piti käyttö- ja kulkuoikeuksien poistamisia epäasiallisena kohteluna, virka-aseman väärinkäyttämisenä ja työnjohto-oikeuden väärinkäytöksinä. Jutun esitutkinnasta vastaava valtakunnansyyttäjäviraston poliisirikosten esikäsittely-yksikössä toimiva kihlakunnansyyttäjä Heli Haapalehto totesi SK:lle seuraavaa:

”Jos esitutkinta on meidän mielestämme syytä aloittaa tai jos meidän selvittelymme lisäksi tarvitaan vielä tarkempaa tutkimista, juttu siirtyy Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastoon. Ratkaisu tästä tehdään ensi viikolla”.

Supon viestintäpäällikkö kertoi SK:lle, että supo ei ollut tietoinen valtakunnansyyttäjänvirastoon tehdystä tutkintapyynnöstä. Lähde: (suomenkuvalehti.fi 16.6.2011)

Kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen käynnisti Matti Mikkolan osalta supoa koskevan esitutkinnan syyskuussa 2011. Syyttäjä epäili ylitarkastaja Matti Mikkolan esimiehenä toimineen supon osastopäällikön rajoittaneen laittomasti alaisensa kulku- ja käyttöoikeuksia. Lähteet: (hs.fi 4.4.2012, iltalehti 4.4.2012, hameensanomat.fi 4.4.2012)

Matti Mikkola katsoi tulleensa vuosien varrella useilla eri tavoilla väärin kohdelluksi, mutta syyttäjän mukaan muissa kuin rajoittamispäätöksen kohdalla ei ollut syytä epäillä rikosta.

Lähteet: (suomenkuvalehti.fi 6.9.2011, yle.fi 6.9.2011, hs.fi 6.9.2011, mtv3.fi 6.9.2011, aamulehti.fi 6.9.2011, iltasanomat.fi 6.9.2011, lapinkansa.fi 6.9.2011, ilkka.fi 6.9.2011, kaleva.fi 6.9.2011, kauppalehti.fi 6.9.2011)

Supon viestintäpäällikkö kommentoi rikostutkintaa TV1-uutislähetyksessä seuraavasti:

”No, tämä kuuluu oikeusvaltiossa kaikkien oikeuksiin niin, jos ovat kokeneet tulleensa kaltoin kohdelluiksi, niin käynnistää tämmöinen prosessi, että se on ihan selvää, että näin tulee toimia.” Lähde: (TV1-uutislähetys 6.9.2011 kello 18.00)

Matti Mikkolan tapauksessa ”syytä epäillä -kynnys” ylittyi
Supon ylitarkastaja Matti Mikkolan osalta jutun ”syytä epäillä –kynnys” ylittyi. Esitutkintaa johtanut syyttäjä Tapio Mäkinen päätti toukokuussa 2012 siirtää jutun syyteharkintaan. Syyttäjäksi määrättiin johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka Helsingin syyttäjänvirastosta. Kihlakunnansyyttäjä teki arvion näytön riittävyydestä.

Esitutkinta kohdistui siihen, rikkoiko supo YT-lakia poistaessaan ylitarkastaja Matti Mikkolan kulku- ja käyttöoikeudet häntä kuulematta sillä perusteella, että oli antanut lehtihaastattelun esimieheltä lupaa kysymättä. Lähde: (suomenkuvalehti 29.5.2012)

Mikko Paatero kertoi tutkivansa myös Matti Mikkolan kiusaamisväitteet
Mikko Paatero kertoi ottavansa Matti Mikkolan kiusaamisväitteet mukaan jo käynnistettyyn Poliisihallituksen sisäiseen selvitykseen. Mikko Paatero totesi olevansa yllättynyt väitteistä, joiden mukaan kiusaaminen on supossa laajamittaista. Henkilöstökyselyt, eivät ole antaneet viitteitä laajasta syrjinnästä ja kiusaamisesta.  Lähde: (yle.fi 26.11.2010)

Käytännössä ilmapiiritutkimukset (henkilöstöbarometrit) eivät anna todellisesta ilmapiiristä kovin luotettavaa kuvaa, koska henkilöstö pelkää esittää esimieheensä kohdistuvaa kirjallista kritiikkiä. Vastaavasti esimiesten on yleensä ahdistavaa vastaanottaa kritiikkiä, koska sitä ei osata käsitellä, ei varsinkaan päällikkövirastoissa tai käskytysorganisaatioissa.

Kyselytutkimuksiin vastaajat ovat helposti jäljitettävissä, siitä huolimatta, vaikka tutkimuksia järjestävät organisaatiot mielellään toisin väittävätkin. Myös kritiikin sisältö, lauserakenteet ja sanamuodot paljastavat niiden esittäjästä esimiehelle enemmän kuin usein tullaan ajatelleeksi.

Matti Mikkola
Ylitarkastaja Matti Mikkola työskenteli supossa yli 40 vuotta. Matti Mikkola oli suorittanut mm. poliisipäällystön ja hallintotieteiden maisterin tutkinnot. Vuodesta 1982 alkaen Matti Mikkola toimi ylitarkastajan virassa. Hänen vastuualueelleen kuuluivat mm. atk-turvapäällikön ja valmiuspäällikön tehtävät.

Matti Mikkola toimi mm. supon Jyväskylän toimistossa vuodesta 1983. Vuoden 1992 organisaatiomuutoksen tuloksena Matti Mikkola hoiti muiden henkilöiden ohella arkistotoimiston päällikkyyttä keväästä 1992 vuoteen 1995.

Matti Mikkola jäi ylitarkastajan virasta eläkkeelle huhtikuussa 2011. Matti Mikkolan mielestä supo oli Seppo Tiitisen ja Eero Kekomäen aikaan upea työpaikka. Lähteet: (Ratakatu 12 sivut 140 ja 257, Suomen Kuvalehti 47/2010 sivut 18-24)

Supo teki kantelun Suomen Kuvalehden (SK) jutusta Julkisen sanan neuvostoon (JSN)
JSN:n puheenjohtaja yllättyi supon kantelusta. Kantelun allekirjoitti supon päällikkö Ilkka Salmi. Kyseessä oli supon historian ensimmäinen kantelu JSN:ään. Supo katsoi SK:n toimineen vastoin hyvää journalistista tapaa, koska sille ei tarjottu mahdollisuutta kommentoida jutun voimakkaita ja kielteisiä väitteitä. Lähteet: (hs.fi 3.12.2010, aamulehti.fi, suomenmaa.fi)

Mtv3.fi uutissivuston artikkelin mukaan supon viestintäpäällikkö totesi, että supo olisi halunnut kommentoida vastineenaan seuraavaa:

"Nämä väitteet on asianmukaisesti käsitelty aikoinaan."

Supon viestintäpäällikkö totesi, että tässä on kiteytettynä se, mitä supo olisi halunnut kommentoida Suomen Kuvalehden viime perjantaina julkaisemaan juttuun. Lähde: (mtv3.fi 3.12.2010)

Julkisen sanan neuvosto antoi Suomen Kuvalehdelle vapauttavan päätöksen
Julkisen sanan neuvoston päätöksen mukaan supo on asemansa vuoksi kestettävä ankaraakin kielteistä julkisuutta, ilman että se saa esittää omaa kannanottoa asiaan.

JSN katsoi, ettei Suomen Kuvalehti rikkonut hyvää journalistista tapaa. JSN totesi päätöksessään, että supo on merkittävä yhteiskunnallinen vallankäyttäjä, jonka asemaa ja toimintaa pitää voida käsitellä avoimesti. Lähteet: (jsn.fi ratkaisu 4450/AL/10, yle.fi 17.2.2011, ts.fi 17.2.2011, sss.fi 17.2.2011, ksml 17.2.2011)

Supon sisäisestä koulutuksesta jätettiin tutkintapyyntö oikeuskanslerille
Oikeuskanslerille jätetyn tutkintapyynnön aiheena oli valtion turvallisuuden ja puolueettomuuden vaarantaminen.
Tutkintapyynnön johdosta oikeuskansleri Jaakko Jonkka teki asiasta ratkaisun marraskuussa 2010, jonka perusteella juttu siirrettiin Poliisihallitukselle ja poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle. Mikko Paatero totesi "Ihmeellistä on se, että siitä tehtiin kantelu".

Mikko Paatero halusi supolta selvityksen, oliko supon keskeisiä tietoja kerrottu brittiläisille kouluttajille ja ketkä niitä ovat käsitelleet.

Mikko Paatero kertoi odottavansa supon selvitystä asiasta. Sen jälkeen Poliisihallitus ottaa kantaa asiaan, joka raportoidaan oikeuskanslerille.

Brittiläinen turvallisuusalan yritys toteutti supossa loppuvuodesta 2009 koulutustarveanalyysin. Tiettävästi osan koulutuksesta maksoi Ison-Britannian ulkomaan tiedustelupalvelu SIS. Brittiläisen turvallisuusalan yrityksen johdossa ja työntekijöinä toimii entisiä MI5:n ja SIS:n työntekijöitä.

Valtuutuksen selvityksen toteuttamiseen antoi supon päällikkö Ilkka Salmi. Selvityksestä tiesi myös viraston johtoryhmään kuuluneita henkilöitä ja apulaispäälliköitä.

Supon päällikkö Ilkka Salmi lähetti 1.10.2009 sähköpostiviestin, jossa kertoi, että brittiläisen turvallisuusyrityksen toinen edustajista tunnetaan supossa "kollegana ja viraston yhteistyökumppanina" ja toinen edustajista on lisäksi "myös Brittien SIS:n entinen työntekijä ja koulutusasioiden asiantuntija".

Ilkka Salmi edellytti, että kaikkien supolaisten on vastattava brittiläisen turvallisuusyrityksen laatimaan kyselylomakkeeseen.

Mitä selvitettiin ja miten?
Brittiläinen turvallisuusalan yritys toteutti supossa koulutustarveanalyysiksi nimetyn kyselytutkimuksen. Vastaaminen tapahtui kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi yli sata supon työntekijää. Tämän lisäksi haastateltiin noin 50 supon työntekijää.

Kyselylomakkeen kysymykset koskivat mm. supon työntekijöiden työtehtäviä, vastuualueita ja koulutusta. Haastattelijat halusivat tietoja myös supon sisäisestä kulttuurista, organisaation arvoista ja normeista.

Osaa kyselyyn vastanneista ryhdyttiin kouluttamaan myös kouluttajiksi. Ohjauksesta vastasi Britannian sisäisestä turvallisuudesta vastaavan MI5:n entinen työntekijä.

Eräät koulutettavat kiinnittivät huomiota kouluttajien esittämiin yksityiskohtaisiin kysymyksiin supon toimintatavoista. Jotkut supon työntekijät alkoivat epäillä, että brittiläisen yrityksen keräämä aineisto päätyisi Britannian ulkomaan tiedustelupalvelu SIS:n haltuun vaarantaen Suomen valtion turvallisuuden ja puolueettomuuden. Lähteet: (suomenkuvalehti.fi 17.12.2010, hs.fi 17.12.2010, iltasanomat.fi 17.12.2010, ts.fi 17.12.2010)

Kuka koulutti supon työntekijöitä?
Maailmalla ei ole montaa merkittävää yksityistä turvallisuusorganisaatiota, jotka toimivat myös terrorismin parissa. Brittiläisiä yrityksiä on neljä. Merkittävimmät toimijat ovat:

  • Aegis (Britannia)
  • Control Risk Group (Britannia)
  • Garda (Kanada)
  • GPW (Britannia)
  • Hakluyt & Co (Britannia)
  • Kroll (USA)

AEGIS
Aegis perustettiin vuonna 2002. Yrityksen johtohahmo oli Britannian armeijan entinen eversti Tim Spicer. Yhtiön kotipaikka on Britannia. Pääkonttori sijaitsee Lontoossa. Yrityksellä on toimipaikkoja Afganistanissa, Bahrainissa, Irakissa ja Yhdysvalloissa.

Yrityksen asiakkaina on kansainvälisiä yrityksiä, järjestöjä ja hallitusten virastoja. Yritys tuottaa turvallisuusratkaisuja mm. YK:n toimijoille ja Lloydsille.

Yritys tarjoaa asiakkailleen turvallisuuteen liittyviä asiantuntijapalveluita, neuvontaa sekä riskienhallinnan ratkaisuja.
Yrityksen henkilöstö koostuu mm. entisistä armeijan upseereista, diplomaateista, poliiseista, journalisteista ja tiedustelupalveluiden virkailijoista.

Control Risks Group (CRG)
Yhtiön kotipaikka on Britannia. CRG on merkittävä brittiläinen turvallisuusalan toimija, jonka palveluksessa on Britannian tiedustelupalveluiden entisiä upseereita, SAS ja SBS erikoisjoukkojen upseereita sekä poliiseja.
CRG perustettiin vuonna 1975 ja se toimii globaalisti yli 100 maassa. Yritys on erikoistunut siepattujen panttivankien vapauttamiseen.

Asiakkaina ovat yritykset, hallitukset ja kansainväliset järjestöt. CRG:lla on useita yritysasiakkaita ja ministeriö myös Suomessa. Parhaiten CRG:n palvelut tunnetaan suomalaisissa yrityksissä matkustusturvallisuuden osalta.

Garda World Security Corporation
Yhtiön kotipaikka on Canada. Pääkonttori sijaitsee Montrealissa. Yhtiön palveluksessa on maailmanlaajuisesti yli 50 000 henkilöä. Garda tarjoaa fyysiseen turvallisuuteen, konsultointiin, tutkimuksiin ja rahankäsittelyyn liittyviä palveluita. Yhtiö toimii Pohjois-Amerikassa, Meksikossa, Lähi-idässä ja Euroopassa.

GPW
Yhtiön kotipaikka on Britannia. Yhtiön perusti vuonna 2004 arvostettu SIS:n virkailija ja turvallisuusalan veteraani Patrick Grays kahden muun entisen Krollin työntekijän kanssa. GPW on kansainvälinen yksityisten partnereiden omistama yhtiö, jonka johtajana toimi Andrew Fulton, Brittiläisen yritysturvallisuuden "grand old man".

Hänen tiedustelu-uransa asemapaikkana oli Washington. Fultonin ura turvallisuusalalla sai alkunsa, kun hänet lähetettiin Vietnamin sodan aikana vuonna 1969 Saigoniin.

Yhtiöllä on toimistot Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Dubaissa. Yritys tarjoaa laaja-alaisesti yksityisiä tiedustelupalveluja, tutkimus- ja forensic -palveluita sekä poliittisia riskianalyysejä.

Yhtiön asiantuntijaverkosto koostuu entisistä ylemmistä tiedusteluvirkailijoista, petosten tutkijoista, pankkiireista, asianajajista, tutkivista journalisteista, kielitieteilijöistä, suhdetoiminta konsulteista, tietokone ja oikeuslääketieteen asiantuntijoista sekä turvallisuusalan konsulteista.

Hakluyt & Co
Yhtiön kotipaikka on Britannia. Pääkonttori on Lontoossa. Yhtiön perusti vuonna 1995 SIS:n entiset virkamiehet Christopher James ja Mike Reynolds. Christopher James jäi eläkkeelle vuoden 2006 puolivälissä. Hänen tilalleen yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin Keith Craig.

Yhtiö on erikoistunut liiketoimintatiedon hallintaan. Organisaatio rakentuu asiantuntijaverkostoille. Sunday Times paljasti vuonna 2001, että Hakluyt oli palkattu vakoilemaan Greenpeacea.

Kroll Associates
Yhtiön kotipaikka on USA.  Kroll on ehkä maailman merkittävin turvallisuusalan toimija. Yrityksen perusti Jules Kroll vuonna 1972.

Yhtiön pääkonttori sijaitsee New Yorkissa. Sillä on yli 60 toimipistettä kuudessa maanosassa, Kroll palvelee maailmanlaajuista asiakaskuntaa kuten yrityksiä, valtionhallinnon organisaatioita ja myös yksityishenkilöitä.

Yrityksen palveluksessa on mm. entisiä erikoisjoukkojen upseereita, tiedustelupalveluiden työntekijöitä ja poliiseja. Monet heistä toimivat Kroll Associatesissa yksityisinä konsultteina.

Yhtiön asiakkaina on mm CIA ja joukko muita USA:n tiedusteluvirastoja. Yhtiön konsulttien epäillään sotkeutuneen mm. SIS:n toimeksiannosta suoritettuihin "likaisiin operaatioihin".

Kroll on erityisen vahva forensic-tutkimuksissa. Krollin asiantuntijat mm. palauttavat salattuja, tuhoutuneita tai piilotettuja tiedostoja ja rekonstruoivat tuhottuja sähköisiä jalanjälkiä. Krollin asiantuntijat tulevat paikan päälle tarvittaessa vaikka keskellä yötä, jolloin käyttäjät eivät koskaan saa tietää mitä heidän koneellaan on tehty.

Valoa tunnelin päässä
Poliittiset päättäjät ryhtyivät selvittämään supon tilannetta. Sisäministeri Päivi Räsänen asetti keskiviikkona 25.9.2013 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida supon hallinnollista asemaa, tulosohjausta sekä valvontaa. Selvityksessä tuli arvioida mm. supon sisäinen ja ulkoinen laillisuusvalvonta sekä parlamentaarinen valvonta suhteessa supon yhteiskunnalliseen tehtävään ja toimintaan.

Työryhmän tehtävänä oli mm. selvittää, millaisia parlamentaarisen valvonnan malleja oli muualla käytössä ja soveltuisiko joku niistä myös Suomessa käytettäväksi. Työryhmä arvioi myös supon asemaa ja toiminnan kehittämistä siten, että se vastaa parhaalla mahdollisella tavalla odotettavissa oleviin turvallisuusuhkiin. Työryhmän toimikaudeksi asetettiin 1.10.2013 - 31.5.2014.

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron näkemyksen mukaan sisäministeriön työryhmän tuli nyt ottaa kantaa supon roolin muuttamisesta tiedustelupalveluksi, jolloin se voisi toimia myös ulkomailla. Paatero ei ollut kuitenkaan muodostanut henkilökohtaista kantaa asiaan.

Paateron mielestä keskustelu oli edessä joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Supon roolin uudistamisen kannalla oli selkeimmin Ilkka Salmi. Muutos tulisi merkitsemään supon irrottamista poliisiorganisaatiosta.

Supon roolimuutosta pohdittaessa kysymys kuului, olisiko supo mahdollista irrottaa poliisiylijohtaja Mikko Paateron ja poliisiorganisaation alaisuudesta? Eräs mahdollisuus oli irrottaa supo kokonaan poliisiorganisaatiosta ja siirtää se siviiliviranomaisena (CIA:n malli) valtioneuvoston kanslian alaisuuteen. Antti Pelttarin näkemyksen mukaan supo tuli kuitenkin pitää jatkossakin osana poliisihallintoa. Lähde: (iltalehti.fi 26.9.2013)

Supo halusi erityisesti salakuunnella tietoverkoissa tapahtuvaa liikennöintiä. Antti Pelttarin mukaan "Tekninen kehitys tuo uusia haasteita ja joudumme torjumaan myös tietoverkoissa tapahtuvaa tiedustelua ja terrorismia".

Antti Pelttari oli taipuvainen selvittämään senkin, tarvitseeko Suomi oman kuuntelulaitoksen Viestikoelaitoksen rinnalle. Uudella organisaatiolla oli mahdollisuus operoida myös ulkomailla ja käyttää nykyistä laajempaa tiedonhankintakeinojen valikoimaa. Tämä vaihtoehto toisi Suomeen supon lisäksi uuden tiedusteluorganisaation. Lähteet: (intermin.fi mediatiedote 25.9.2013, hs.fi 26.9.2013)

Supon viestintäpäällikkö vaihtui
Supon viestintäpäällikkö jäi marraskuussa 2013 seitsemän vuoden virkavapaalle ja siirtyi hoitamaan valtionvarainministeriön viestintäjohtajan tehtäviä. Supoon viestintäpäällikkö tuli vuonna 2008. Viestintäpäälliköltä vapautunutta paikkaa haki 67 henkilöä.

Supon uudeksi viestintäpäälliköksi nimitettiin Yleisradion politiikan toimittaja. Hän aloitti seitsemän vuoden määräaikaisen viestintäpäällikön tehtävät 1.4.2014. Lähde: (supon tiedotteet 27.2.2014)

Nykyisin pitkät virkavapaudet ovat tavallisia. Valtion korkeimmat virat ovat määräaikaisia ja niiden haltijat varmistavat alemmat virkansa hyödyntämällä pitkiä virkavapauksia. Lähteet (iltalehti.fi 18.12.2013, iltlehti.fi 27.1.2014)

Supon uudella viestintäpäälliköllä viestinnällisiä haasteita
Supon tiedotus epäonnistui matkapuhelimien salakuunteluasiassa. Lehdistön tiedusteltua Suomen tilannetta Norjassa uutisoitujen IMSI-kaappareiden osalta supon uusi viestintäpäällikkö totesi 19.12.2014 Ylen uutisille, että "ulkomaiset valtiot ovat salakuunnelleet suomalaisia matkapuhelimia muun muassa valetukiasemien avulla." Lähde: (yle.fi 19.12.2014)

Heräsi kysymys, mistä supon uusi viestintäpäällikkö oli saanut haltuunsa luottamuksellista vakoiluun liittyvää operatiivista tietoa. Epäilyt tiedon todenperäisyydestä vahvistuivat, kun supon ylitarkastaja Tuomas Portaankorva ei suostunut vahvistamaan kyseistä tietoa MTV Uutisille. Lähde: (mtv.fi 19.12.2015)

Myöhemmin ilmeisesti supossa käydyn sisäisen keskustelun jälkeen viestintäpäällikkö totesi STT:lle "tarkoituksena oli kertoa, että tällainenkin mahdollisuus on olemassa". Viestintäpäällikkö viittasi "rikkinäiseen puhelin-ilmiöön", jolla tarkoitetaan "juoruämmiä", joiden viestien sisältö muuttuu viestejä eteenpäin välitettäessä. Lähde: (mtv.fi 19.12.2014)

Yleisten viestintäkäytänteiden mukaan viestintäpäällikön tehtävänä ei ole kommentoida tai antaa omia lausuntoja organisaation operatiivisesta toiminnasta. Viestintäpäällikkö johtaa viestintäyksikköä, jonka tehtävänä on hoitaa mediasuhteita yleisellä tasolla ja ohjata toimittajia ja heidän esittämiä kysymyksiä eteenpäin asiantuntijoille.

Supon lausunnoista sai lopulta sen käsityksen, että meitä vakoillaan, mutta kuka ja miten ei ole tiedossa. Supon resurssit ovat ymmärrettävästi rajalliset. Tiettävästi supon tekninen kyky ja valmiudet rajoittuvat pääsääntöisesti yksittäisten rakennusten tiloihin sijoitettujen tavanomaisten salakuuntelulaitteiden paljastamiseen.

Tietoliikenneinfrastruktuuriin sisältyvän vakoiluteknologian paljastamiseen supolla ei ole resursseja eikä mahdollisuuksia. Näiden teknologioiden kohdalla supo joutuu seuraamaan julkista keskustelua ja uutisointia.

Supon ikivanha fraasi "emme kommentoi operatiivista toimintaa, koska se auttaisi vastapuolta" kertoo vaikenemisesta eli siitä, että supon operatiivisessa toiminnassa on puutteita, joita ei haluta vastapuolen tietoon.

Ilkka Salmi ei palannut supon johtajaksi
Euroopan komission tiedotteessa 2.12.2015 todettiin, että Ilkka Salmi oli nimitetty Euroopan komission henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston alaisen turvallisuusyksikön turvallisuusjohtajan virkaan. Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston (DG HR) pääjohtajana toimi suomalainen Irene Souka.

Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosastossa työskenteli tuolloin noin 800 henkilöä. Pääosaston alaisuudessa toimii turvallisuusyksikkö, jonka vt. johtajana ennen Ilkka Salmen nimitystä toimi Mar Becquet. Turvallisuusyksikön vastuulla on mm.

  • tekninen turvallisuus ja vartiointi
  • tietotekniikan turvallisuus
  • turvallisuustarkastukset ja neuvonta
  • turvallisuustieto ja ulkoiset yhteydet
  • työterveys ja turvallisuus.

Tieto tuli sisäministeriölle yllätyksenä. Ilkka Salmi irtisanoutui supon päällikön virasta keskiviikkona 9.12.2015. Vielä kesällä Ilkka Salmi totesi 14.7.2015 päivätyssä Helsingin Sanomien artikkelissa, ettei ole kiinnostunut muista EU:n huippuviroista.

Supo sai tiedon uudesta tilanteesta jo lokakuussa 2015. Virkaa toimittava supon päällikkö Antti Pelttari oli puolestaan ehtinyt hakea eduskunnan pääsihteerin paikkaa. Antti Pelttari kuitenkin lupautui jatkamaan supon johdossa uuden johtajan nimitykseen saakka. Lähteet: (iltalehti.fi 1.12.2015, yle.fi 1.12.2015, ts.fi 1.12.2015, 2.12.2015, 8.12.2015, hs.fi 2.12.2015, Euroopan komissio tiedote 2.12.2015)

Uudessa tilanteessa supo joutui etsimään nopealla aikataululla uutta päällikköä. Virka julistettiin haettavaksi sunnuntaina 13.12.2015. Avoimeksi jäänyt virka oli määräaikainen. Se täytettiin enintään viideksi vuodeksi eli 1.1.2016 - 31.12.2020 väliseksi ajaksi. Supon päällikön nimittää virkaan valtioneuvoston yleisistunto. Lähteet: (yle.fi 13.12.2015, valtiolle.fi ilmoitus ID 26-686-2015)

Antti Pelttari ei tullut valituksi eduskunnan pääsihteerin virkaan
Antti Pelttarin hakuprosessi Seppo Tiitisen seuraajaksi eduskunnan pääsihteeriksi sai uuden käänteen, kun hakemus ei edennyt suotuisasti eduskunnan kansliatoimikunnan käsittelyssä. Kansliatoimikunta ei päässyt yksimielisyyteen ehdokkaastaan, vaan joutui äänestämään asiasta.

Kansliatoimikunnan äänestyksessä lainsäädäntöjohtaja Maija-Leena Paavola sai neljä ääntä, supon päällikkö Antti Pelttari kaksi ääntä ja eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio (SDP) yhden äänen. Kansliatoimikunnan kokoomuksen edustajat Paula Risikko ja Sinuhe Wallinheimo äänestivät Antti Pelttarin puolesta.

Lopullisen päätöksen eduskunnan pääsihteerin virkaan valittavasta henkilöstä teki eduskunta. Kansanedustajien ei tarvitse noudattaa kansliatoimikunnan suositusta, vaan edustajat voivat äänestää ketä tahansa kahdestatoista virkaa hakeneesta ehdokkaasta. Eduskunnassa 11.12.2015 suoritetussa suljetussa lippuäänestyksessä eduskunnan pääsihteerin virkaan tuli valituksi lainsäädäntöjohtaja Maija-Leena Paavola. Paavola keräsi 107 ääntä ja Antti Pelttari 46 ääntä.

Pääsihteeri Seppo Tiitinen jäi virasta eläkkeelle 31.12.2015. Hän toimi eduskunnan pääsihteerin virassa neljännesvuosisadan, vuodesta 1992. Lähteet: (hs.fi 10.12.2015, 11.12.2015, yle.fi 11.12.2015)

Supon päällikön viranhaku päättyi
Supon päällikön virkaa haki määräaikaan mennessä yhdeksän henkilöä. Hakijoista supon omaa väkeä olivat

  • oikeustieteen kandidaatti Antti Pelttari
  • oikeustieteen kandidaatti Petri Knape
  • hallintotieteiden maisteri Olli Kolstela.

Lähde: (valtioneuvosto.fi tiedote 30.12.2015)

Kriisin jälkeen supossa koitti uusi aika
Supo siirtyi sisäministeriön alaisuuteen. Valtioneuvosto antoi tiistaina 30.12.2014 eduskunnalle esityksen laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotettiin, että supo siirtyisi Poliisihallituksen alaisuudesta suoraan sisäministeriön alaiseksi poliisiyksiköksi. Hallituksen esityksessä ei ehdotettu muutoksia supon toimivaltuuksiin.

Esityksen tavoitteena oli tehostaa supon erityistehtävien hoitamista ja vahvistaa toiminnan strategista ja poliittista ohjausta sekä selkeyttää supon asemaa kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Organisaatiomuutoksen katsottiin tehostavan uusiin turvallisuushaasteisiin varautumista sekä tehostavan poliittisten päättäjien tiedonsaantia turvallisuusympäristössä tapahtuvista muutoksista.

Tasavallan presidentti vahvisti 10.7.2015 lain poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta, lain poliisilain 5 luvun 63 §:n muuttamisesta ja lain pakkokeinolain 10 luvun 65 §:n muuttamisesta. Päätöksillä supo siirtyi 1.1.2016 alkaen Poliisihallituksen alaisuudesta suoraan sisäministeriön alaiseksi poliisiyksiköksi. Muutos toteutettiin sisäministeriön hallinnonalan sisäisin määrärahasiirroin. Lähde: (valtioneuvosto.fi tiedote 379/2015)

Antti Pelttari nimitettiin supon päälliköksi
Valtioneuvosto nimitti 11.2.2016 supon päälliköksi oikeustieteen kandidaatti Antti Pelttarin. Hän aloitti virassa 1.3.2016. Kausi kestää viisi vuotta.

Päällikkö johtaa sisäministeriön alaisen supon toimintaa ja vastaa siitä, että viraston tehtävät hoidetaan tuloksellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Lähde: (Sisäministeriön tiedote 11.2.2016 13.26)

Suposta Suomen siviilitiedustelulaitos
Hallitus päätti strategiakokouksessaan 20.8.2015 käynnistää siviili- ja sotilastiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelun. Valmistelutyötä tehtiin sisäministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön työryhmissä.

Oikeusministeriön työryhmän tehtävänä oli pohtia perustuslakiin mahdollisesti tarvittavia muutoksia, koska tietoliikennetiedustelusta ei ollut mahdollista säätää ilman perustuslakia koskevia muutoksia (perustuslaki 10 §).

Tiedustelulainsäädäntöä valmisteleva työryhmä esittää supolle ulkomaan siviilitiedusteluvaltuuksia. Esityksen mukaan ulkomaan tiedustelutehtävistä päättää supon päällikkö. Uusien tiedusteluvaltuuksien myötä supo menettää esitutkintaoikeutensa, josta se on aiemmin pitänyt tiukasti kiinni.

Uusien siviilitiedusteluvaltuuksien avulla halutaan torjua aiempaa tehokkaammin mm. maanpetoksellista toimintaa ja kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kohdistuvia uhkia.

Tiedustelulainsäädäntöä valmisteleva työryhmä esittää myös sotilastiedustelulle valtuuksia kerätä tiedustelutietoa tietoliikenteestä ja tietojärjestelmistä. Siviili- ja sotilastiedustelun verkkotiedustelu haluttiin tehtäväksi keskitetysti Puolustusvoimien Viestikoekeskuksessa. Tiedustelun ylimmäksi koordinaatioelimeksi haluttiin ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (utva) yhdessä tasavallan presidentin kanssa.

Siviilipuolen turvallisuusselvitykset keskitettiin supolle
Hallitus antoi turvallisuusselvitysten keskittämistä koskevan esityksen eduskunnalle torstaina 25.8.2016. Esityksen mukaan jatkossa turvallisuusselvityksen virkamiehestä, työntekijästä tai työnhakijasta voi tehdä vain supo.

Käytännössä kaikki siviilipuolen henkilöturvallisuusselvitykset oli keskitetty supolle jo 1.1.2016 alkaen. Muutoksen tavoitteena on parantaa turvallisuusselvitysten laatua, yhdenmukaistaa menettelytapoja ja helpottaa turvallisuusselvitysten tekijöiden ohjeistusta ja koulutusta. Keskittämisellä haluttiin myös varmistaa turvallisuusselvityksiä tilaavien yritysten ja selvitysten kohteena olevien henkilöiden yhdenvertainen kohtelu.

Turvallisuusselvityksestä tuli maksullinen kaikille tilaajille. Aiemmin sisäasianhallinnon viranomaiset olivat saaneet henkilöstön turvallisuusselvitykset maksutta.

Pääesikunnan tekemiin turvallisuusselvityksiin ei esitetty muutoksia. Pääesikunta vastasi jatkossakin kaikista puolustushallinnon alaan kuuluvista turvallisuusselvityksistä. Lähde: (intermin.fi mediatiedote 25.8.2016)

Supon toimintaan merkittäviä muutoksia
Supon toiminnassa tapahtui merkittäviä muutoksia. Toiminnan painopiste siirtyi vähitellen tiedusteluun. Samalla esitutkintavaltuudet poistuivat ja henkilöstön määrä vahvistui. Supon päällikön Antti Pelttarin mukaan supo tarvitsee tiedusteluvaltuudet, jotka mahdollistavat toiminnan ulkomailla ja ulkomaisissa tietoverkoissa.

Suojelupoliisi lisäsi merkittävästi henkilöstöresursseja
Vuonna 2016 supossa työskenteli noin 285 henkilöä, joista hieman alle 60 prosenttia oli poliiseja. Siviilitiedustelun lainsäädäntöä valmisteleva virkamiestyöryhmä päätyi vuonna 2016 esittämään hallitukselle supon henkilöstöresurssien tuntuvaa lisäystä. Uudet työntekijät tulisivat olemaan taustoiltaan poliiseja ja siviilejä. Tarkoituksena oli, että supon työntekijät keskittyisivät jatkossa hankkimaan tietoa vakavista kansallista turvallisuutta vaarantavista uhkatekijöistä. Lähteet: (kaleva.fi 23.11.2016, ts.fi 23.11.2016, mtv.fi 23.11.20169)

Valtion budjettia koskevissa neuvotteluissa huhtikuussa ja elokuussa 2017 supolle esitettiin tuntuvasti lisää määrärahoja. Siviilitiedustelulain ja sisäisen turvallisuusympäristön muutosten myötä supossa avautui kymmeniä uusia työpaikkoja. Yksinomaan syksyllä 2017 avautui haettavaksi yli 50 virkaa. Lähde: (supo.fi tiedotteet 27.9.2017)

Supon päällikkö haki uutta virkaa
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg siirtyi vuoden 2018 alusta valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeriksi. Avoimeksi jäänyttä sisäministeriön kansliapäällikön virkaa haki määräaikaan mennessä 26 henkilöä mm. supon päällikkö Antti Pelttari. Lähteet: (intermin.fi tiedote 7.12.2017, demokraattti.fi 7.12.2017, kaleva.fi 7.12.2017, ilkka.fi 7.12.2017, mtv.fi 7.12.2017)

Suojelupoliisille uudet toimitilat Helsingistä
Suojelupoliisi saa uudet toimitilat turvallisuusviranomaisten korttelista Helsingin Kaartinkaupungista. Rakennuttajana toimii Senaatti-kiinteistöt.

Senaatti-kiinteistöt järjesti yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Ideakilpailun, johon kutsuttiin neljä arkkitehtitoimistoa. Kilpailun tavoitteena oli löytää uudisrakennukselle ympäristöön sopiva ja kestävä kaupunkikuvallinen ratkaisu.

Kilpailuun kutsuttiin Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, Arkkitehtitoimisto SARC Oy ja JKMM Arkkitehdit Oy. Kilpailun voitti Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy ehdotuksella Adagio.

Palkintolautakunnan mukaan voittajan kilpailutyö oli vähäeleinen ja Kaartin klassiseen kaupunkikuvaan sopeutuva. Ehdotus oli myös teknisesti kehityskelpoinen ja kustannustasoltaan tavoitteiden mukainen.

Suojelupoliisin nykyiset toimitilat sijaitsevat Helsingin Ratakadun kiinteistöissä, joista vanhimmat osat on rakennettu 1800-luvun lopussa. Tilat eivät täyttäneet nykyajan tiedustelupalvelun vaatimuksia. Lähteet: (supo.fi tiedotteet 29.11.2017, senaatti.fi kaartin korttelin ideakilpailu 2017)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.

Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.

Back to content