Suomen sotilastiedustelun ytimessä tietovuoto - SecMeter

Sisältöön

Suomen sotilastiedustelun ytimessä tietovuoto

Yritysturvallisuus > Tietoturvallisuus
Suomen sotilastiedusteluun liittyvien turvaluokiteltujen asiakirjojen vuotoa ja julkaisua koskeva rikostutkinta käynnistyi 16.12.2017 Helsingin Sanomien julkaistua uutisen, joka perustui osin salassa pidettäviin asiakirjoihin. Turvaluokitelluissa asiakirjoissa käsiteltiin mm. Viestikoekeskuksen toimintaa.

Pääesikunta jätti lauantaina 16.12.2017 keskusrikospoliisille tutkintapyynnön. Keskusrikospoliisi kertoi tutkivansa tapausta epäiltyinä turvallisuussalaisuuden paljastamisena ja virkasalaisuuden rikkomisena. Epäily turvallisuussalaisuuden paljastaminen koski Helsingin Sanomia ja epäily virkasalaisuuden rikkomisesta turvaluokiteltujen asiakirjojen välittäjää. Lähteet: (iltalehti.fi 16.12.2017, ts.fi 17.12.2017)


STT:n saaman tiedon mukaan poliisilla oli pitkään tiedossa mahdollinen tietovuotaja. Pääepäiltynä jutussa oli henkilö, joka toimi Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä vuosina 2007–2013. Henkilö johti myös EU:n sotilastiedustelua vuosina 2013–2016. Poliisi pystyi jäljittämään potentiaalisen tietovuotajan mm. HS:n artikkelissa esitettyjen asiakirjojen ja tietojen perusteella. Asiakirjoihin oli vain harvoilla pääsy. Poliisi ei kuitenkaan suostunut vahvistamaan STT:n saamaa tietoa pääepäillystä henkilöstä. Poliisi tutki asiakirjavuotoa virkasalaisuuden rikkomisena. Lähteet: (yle.fi 3.7.2019, is.fi 3.7.2019, mtvuutiset.fi 3.7.2019, ess.fi 3.7.2019)

Tapauksen tultua julkisuuteen presidentti Sauli Niinistö piti Suomen sotilastiedustelun salaisten asiakirjojen tietovuotoa vakavana. Niinistön mukaan asiakirjavuoto saattoi aiheuttaa vakavia vaurioita. Niinistö kertoi lausunnossaan, että asiaa koskeva rikostutkinta oli käynnistetty. Myöhemmin heinäkuussa 2019 presidentti Sauli Niinistö kommentoi tietovuototapausta Ranskan vierailunsa yhteydessä. Presidentin lausunnon mukaan tietovuodolla ei ole ollut toistaiseksi vaikutuksia kansainväliseen tiedusteluyhteistyöhön. Lähteet: (mtv.fi 14.7.2019, yle.fi 14.7.2019)

Helsingin Sanomien päätoimittajan mukaan mitään aineistoa ei ole hankittu oikeudettomasti ja tietoja on julkaistu huolellisella harkinnalla. Helsingin Sanomien toimituspäällikön mukaan median tärkein tehtävä on seurata ja valvoa viranomaisten toimintaa sekä tuottaa lukijoille riittävää ja totuudenmukaista tietoa yhteiskunnan tapahtumista.

Toimituspäällikön mukaan Helsingin Sanomat ei ole julkistanut kaikkea saamaansa tietoa eikä myöskään aio julkistaa. Toimituspäällikön mukaan artikkelin tarkoitus oli tuoda Viestikoelaitos julkiseen keskusteluun. Lähteet: (hs.fi 16.12.2017, savonsanomat.fi 16.12.2017, TV1 uutiset 16.12.2017 kello 17.00, 20.30, mtv.fi 16.12.2017, poliisi.fi tiedotteet 16.12.2017, kaleva.fi 16.12.2017, suomenmaa.fi 16.12.2017)

Poliisi suoritti erityisen kotietsinnän toimittajan kotiin. Lähdesuojan takaamiseksi HS:n toimittaja oli vasaroinut tietokoneensa tuhotakseen kiintolevylle tallennetut tiedot. Toimenpiteestä aiheutui savua, jolloin hän oli soittanut hätäkeskukseen kertoen olevansa Viestikoekeskus-jutun toinen kirjoittaja ja vasaroineensa tietokonetta asuinkerrostalon kellarissa, sillä seurauksella, että tietokoneen akku oli alkanut sihistä ja räjähtänyt.

Vastoin toimittajan odotuksia palokunnan mukana saapui paikalle myös poliisipartio. Yksi paikalle saapuneista poliiseista kertoi toimittajan todenneen tuhotulla tietokoneella olleen Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttuun liittyviä tietoja. Poliisi hälytti paikalle apua, kun selvisi, kuka toimittaja oli.

Poliisi päätti suorittaa kiireellisenä erityisen kotietsinnän HS:n toimittajan asuntoon. Kotietsintä on erityinen, jos kohteessa voidaan olettaa olevan arkaluonteisia tietoja, joita poliisilla ei ole oikeutta nähdä. Tällaisia kohteita ovat mm. lääkärin vastaanottotilat, asianajajan toimisto ja sanomalehden toimitus. Erityiseen kotietsintään on nimettävä myös etsintävaltuutettu.

Yleisestä kotietsinnästä päätöksen tekee poliisi. Erityinen kotietsintä edellyttää tuomioistuimen päätöstä, ellei kotietsintää ole välttämätöntä toimittaa kiireellisesti. Kiireellisissä tapauksissa poliisi voi itse päättää erityisestä kotietsinnästä ja määrätä etsintävaltuutetun.

Poliisin mukaan kotietsintää HS:n toimittajan asuntoon ei voitu viivyttää. Poliisilla oli syytä epäillä, että toimittajan asuinrakennuksen kellarissa oli sunnuntai-iltapäivänä pyritty tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan liittyvää aineistoa.

Kotietsintä suoritettiin neljän poliisin voimin sunnuntai-iltana 17.12.2017. Kotietsintä kesti neljä tuntia, jona aikana poliisi tutki mm. toimittajan kellarin, kirjahyllyn ja liesituulettimen sisällön. Poliisi takavarikoi kotietsinnässä kaikkiaan 19 esinettä, joukossa kaksi puhelinta, tietokone, tabletti ja useita muistitikkuja. Todistuskappaleet suljettiin sinettipusseihin. Tuomioistuin arvioi myöhemmin, saako poliisi hyödyntää todistuskappaleita jutun rikostutkinnassa. Ennen tuomioistuimen päätöstä sinettipusseja ei saa avata. Lähteet: (hs.fi 18.12.2017, yle.fi 18.12.2017)

Kotietsinnän ajan paikalla oli keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajan määräämä ulkopuolinen etsintävaltuutettu. Etsintävaltuutettuna toimii suostumuksensa tehtävään antanut asianajaja. Etsintävaltuutetun tehtävänä on mm. arvioida, onko kohteessa todistuskappaleita, joita ei saa takavarikoida.

Poliisi kertoi aloittavansa epäiltyjen kuulustelut loppiaisen jälkeen. Tutkinnanjohtaja ei kertonut nimeltä keitä aiotaan kuulustella, mutta kyse on useista henkilöistä. Kuulustelut saattavat edetessään tuoda esiin myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät vielä olleet keskeisten epäiltyjen joukossa.

Keskusrikospoliisi tutki HS:n julkistamaa juttua epäiltynä turvallisuussalaisuuden paljastamisena. Tietovuotoa tutkittiin epäiltynä virkasalaisuuden rikkomisena. Poliisi keskittyi ensin tutkimaan turvallisuussalaisuuden paljastamista. Lähde: (ts.fi 5.1.2018, ksml.fi 5.1.12018, kaleva.fi 5.1.2018, mtv.fi 5.1.2018)

Helsingin Sanomien toimittaja päätti riitauttaa hänen kotiinsa tehdyn erityisen kotietsinnän ja takavarikon. Toimittajaa ja Helsingin Sanomia edustanut asianajaja totesi, ettei erityiselle kotietsinnälle ollut näissä olosuhteissa lainmukaisia perusteita. Kotietsintä oli kokonaisuudessaan laiton ja täten myös asiassa tehdyt takavarikot olivat laittomia. Tässä tapauksessa ei ole ollut lakiin perustuvia syitä näin menetellä. Lähde: (hs.fi 15.1.2018)

Helsingin Sanomien toimittaja riitautti poliisin suorittaman kotietsinnän laillisuuden. Asiaa käsiteltiin pääosin avoimin ovin tiistaina 13.2.2018 Helsingin käräjäoikeudessa.

Etsintävaltuutettu, poliisin edustaja ja kotietsinnän kohteen nimeämä toimitustodistaja olivat valmistautuneet saapumaan oikeuden kuultaviksi. Helsingin käräjäoikeus katsoi kuitenkin, ettei henkilötodistelu ollut istunnossa tarpeen.

Helsingin Sanomien toimittaja ja poliisi olivat erimielisiä kotietsinnän perusteista, olisiko kotietsinnälle pitänyt hakea tuomioistuimen lupa ja olisiko poliisin pitänyt viedä kotietsinnän yhteydessä suorittama takavarikko käräjäoikeuden ratkaistavaksi kolmen päivän kuluessa.

Toimittajan asianajajan mukaan kotietsinnän yhteydessä suoritettu takavarikko oli kokonaisuudessaan laiton ja kyse oli nimenomaisesti toimittajan lähdesuojaan kuuluvista asioista. Poliisin mukaan etsinnälle oli olemassa perusteet, eikä lähdesuojaa vaarannettu.

Keskusrikospoliisin Helsingin käräjäoikeudelle antamasta vastauksesta ilmeni, että Puolustusvoimat arvioi Helsingin Sanomien artikkelin sisältäneen Suomen maanpuolustukselle ja turvallisuudelle vahingollisia tietoja.

Puolustusvoimat arvioi useiden artikkelista ilmenneiden tietojen aiheuttaneen erityisen suurta tai merkittävää vahinkoa. Näitä tietoja ei oikeudessa kuitenkaan yksilöity.

Käräjäoikeuden ratkaisu
Helsingin käräjäoikeuden mukaan kotietsintä oli laillinen. Helsingin käräjäoikeus katsoi, että Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehty kotietsintä täytti pakkokeinolain edellytykset. Käräjäoikeuden mukaan kyseessä oli akuutti todisteiden hävittämistilanne.

Käräjäoikeus mukaan ” ”Etsintä- ja takavarikointitoimenpiteet oli suoritettu lainmukaisella, kohdehenkilön oikeusturvan huomioon ottavalla tavalla”.

Toimittajan asianajaja totesi, että kotietsinnän ja takavarikkojen laillisuus tullaan käsittelemään hovioikeudessa. Lähteet: (hs.fi 27.2.2018, hs.fi 27.2.2018, ts.fi 272.2017)

Hovioikeus aloitti jutun käsittelyn suljetuin ovin maanantaina 20.8.2018. Hovioikeus antoi perjantaina 19.10.2018 ratkaisunsa lehdistön lähdesuojaan liittyen, millaisissa olosuhteissa poliisilla on oikeus tutkia toimittajien työvälineitä. Lähteet: (kaleva.fi 20.8.2018, seura.fi 20.8.2018)

Hovioikeuden ratkaisu
Helsingin hovioikeus piti ratkaisullaan voimassa Helsingin käräjäoikeuden päätökset. Hovioikeuden mukaan (asiassa R18/847) käytetyille pakkokeinoille oli turvallisuussalaisuuden paljastamista koskevan rikosepäilyn johdosta pakkokeinolain mukaiset edellytykset.

Vaikka takavarikoidut esineet sisälsivät toimittajan mukaan lähdesuojan alaista tietoa, takavarikot oli voinut suorittaa, koska tällaisen tiedon irrottaminen muusta takavarikon kohteesta ei ollut takavarikkoja suoritettaessa mahdollista. Takavarikot oli suoritettu siten, että esineet oli suljettu poliisin näytepussiin, jossa oli niin sanottu sinettiominaisuus.

Hovioikeus totesi myös, että vaikka lähdesuoja on merkityksellinen vapaan lehdistön perustana, pakkokeinojen kohdentuminen toimittajaan ei sellaisenaan loukkaa lähdesuojaan perustuvaa vaitiolo-oikeutta. Lähde: (oikeus.fi Helsingin hovioikeus R 18/847 ja R 18/1076 tiedote 19.10.2018). Jutun lopullisen ratkaisun poliisin käyttämien pakkokeinojen osalta antaa korkein oikeus (KKO).

KKO:n ratkaistavana kotietsinnän ja takavarikon laillisuus sekä toimittajan lähdesuoja
Korkein oikeus (KKO) piti ennallaan Helsingin hovioikeuden ratkaisun. Korkein oikeus (KKO) totesi tiistaina 13.8.2019 antamassaan ratkaisussa Helsingin Sanomien toimittajan kotona tehdyn kotietsinnän ja sen yhteydessä tapahtuneet takavarikot laillisiksi. Ratkaisu sinetöidyn aineiston tutkimisesta ja hyödyntämisestä esitutkinnassa jäi KKO:ssa edelleen vireille. Lähteet: (korkeinoikeus.fi tiedotteet 13.98.2019, ennakkopäätös KKO:2019:67, ts.fi 13.8.2019, satakunnankansa.fi 13.8.2019)

Toimittajan lähdesuojaa käsiteltiin KKO:n suullisessa istunnossa tiistaina 20.8.2019. Oikeus määräsi istunnon salaiseksi. Istunnossa kuultiin kahta jutun kirjoittanutta toimittajaa. Kyseessä oli toimittajan lähdesuojaa ja toimittajalta takavarikoidun aineiston hyödyntämistä koskeva ennakkotapaus. Lähteet: (hs.fi 20.8.2019, is.fi 20.8.2019, mtvuutiset.fi 20.8.2019)

Korkein oikeus antoi perjantaina 20.12.2019 päätöksen sinetöidyn aineiston tutkimisesta ja hyödyntämisestä esitutkinnassa KKO:n päätöksen (20.12.2019KKO:2019:112) mukaan poliisi ei saa hyödyntää Helsingin Sanomien toimittajan kodista takavarikoitua muistitikkua Puolustusvoimien tietovuodon rikostutkinnassa.

Korkein oikeus katsoi, että takavarikoimiskiellon edellytykset täyttyivät, kun aineiston sisältö voi johtaa julkaistun artikkelin lähteiden paljastumiseen. Sen vuoksi sinetöityä aineistoa ei saanut takavarikoida tai jäljentää rikosasian todisteena käytettäväksi. Aineisto voitiin kuitenkin takavarikoida ja säilyttää sinetöitynä mahdollisen menettämisseuraamuksen turvaamiseksi. Lähde: (korkeinoikeus.fi 20.12.2019KKO:2019:112)

KKO myönsi valitusluvan todistajana kuullulle toimittajalle
KKO tiedotti myöntäneensä valitusluvan esitutkinnassa lähdesuojaan vedonneelle Helsingin Sanomien toimittajalle. Toimittajaa ei epäilty rikoksista, vaan häntä oli esitutkinnassa kuultu todistajana. Toimittaja oli kieltäytynyt vastaamasta joihinkin esitettyihin kysymyksiin vedoten toimittajan lähdesuojaan ja anonyymin ilmaisun oikeuteen. Lähde: (KKO tiedotteet 19.10.2020 diaarinumero: R2020/655)

Jutun esitutkinta valmistui
Jutun esitutkinta oli edennyt lokakuussa 2020 loppulausuntovaiheeseen ja valmistui vuoden loppuun mennessä. Esitutkinta koski oliko Helsingin Sanomat artikkelissaan julkaissut ja valmistellut julkaistavaksi oikeudettomasti tietoa, joka on määrätty salaiseksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi. Esitutkinnan perusteella poliisilla oli syytä epäillä viittä henkilöä, jotka kaikki olivat Helsingin Sanomien palveluksessa. Esitutkinnassa ei ilmennyt seikkoja, että epäillyt henkilöt olisivat hankkineet salassa pidettävää tietoa lainvastaisilla keinoilla. Juttu siirtyi syyteharkintaan Valtakunnansyyttäjäntoimistoon. Syyttäjänä asiassa toimi apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe. Lähde: (poliisi.fi uutinen 18.12.2020)

Erillinen esitutkinta salassa pidettävien asiakirjojen luovuttajasta
Samaan aikaan polliisi suoritti erillisen esitutkinnan siitä, miten turvaluokiteltuja salassa pidettäviä asiakirjoja oli päätynyt Helsingin Sanomien toimittajien haltuun. Tämä esitutkinta pyrittiin saattamaan päätökseen seuraavien kuukausien aikana. Salassa pidettävien asiakirjojen vuotamisesta Helsingin Sanomien toimittajille epäiltiin entistä puolustusvoimien tiedustelupäällikköä. Entinen tiedustelupäällikkö myönsi MTV Uutisille, että häntä on kuultu tietovuotoepäilyn tutkinnassa. Lähteet: (yle.fi 19.10.2020, poliisi.fi uutinen 18.12.2020, mtvuutiset.fi 4.5.2020)

Jutussa nostettu syytteitä
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe nosti syytteet turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Haastehakemus toimitettiin Helsingin käräjäoikeuteen 29.10.2021 (käräjäoikeuden asianumero R 21/8398 ja syyttäjän asianumero R 21/1).

Syytteet nostettiin Helsingin Sanomien politiikan toimituksen tuolloista esimiestä ja jutun kirjoittajiksi merkittyjä kahta toimittajaa vastaan. Syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan ja toimituspäällikön kohdalla.

Haastehakemus ja esitutkinta-aineisto tulevat julkisiksi, kun asia on käsitelty käräjäoikeuden suullisessa käsittelyssä, ellei käräjäoikeus toisin määrää. Esitutkinta-aineisto tulee julkiseksi, kun syyteasia on käsitelty käräjäoikeuden suullisessa käsittelyssä, ellei käräjäoikeus toisin määrää.

Juttua ajavat tuomioistuimessa erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen ja aluesyyttäjä Krista Mannerhovi Etelä-Suomen syyttäjäalueelta. Lähteet: (syyttäjälaitos.fi tiedote 29.10.2021, yle.fi 29.10.2021, mtvuutiset.fi 29.10.2021)

Entisen tiedustelupäällikön osalta tutkinta lopetettiin
Syyttäjä määräsi Viestikoekeskukseen liittyvän tietovuototutkinnan lopetettavaksi Puolustusvoimien entisen tiedustelupäällikön osalta. Tutkinta koski epäiltyä turvallisuussalaisuuden paljastamista.

Poliisin esitutkinta-aineiston perusteella apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe katsoi, ettei tutkintaa jatkamalla saataisi näyttöä turvallisuussalaisuuden tahallisesta paljastamisesta. Rikoksen tuottamuksellisen tekomuodon syyteoikeus oli vanhentunut jo vuonna 2019. Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan esitutkinnan rajoittamisratkaisulla päätetty tutkintahaara oli kokonaisuudessa sivurönsy, Lähteet: (yle.fi 22.12.2022, hs.fi 22.12.2022)

Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina 27.1.2023 antamassaan päätöksessä kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Käräjäoikeus tuomitsi päävastuulliseksi katsomansa toimittajan 50 päiväsakkoon. Toinen tuomituista jätettiin tuomitsematta rangaistukseen. Kolmannen jutussa syytetyn henkilön osalta syytteet hylättiin. Käräjäoikeus määräsi myös Helsingin Sanomat poistamaan 16.12,2017 julkaistu juttu verkkosivuilta.

Käräjäoikeus katsoi, että Helsingin Sanomien julkaisemassa jutussa oli 17 tekstikohdassa tietoja, joita ei voitu pitää ilmeisen vaarattomina ja niiden julkistaminen täytti rikoksen tunnusmerkistön. Näiden asiakohtien löytäminen on varmasti edellyttänyt käräjäoikeudelta poikkeuksellista luovuutta ja mielikuvitusta.

Sotilastiedustelua ja maanpuolustusta koskevat tiedot ovat lähtökohtaisesti salaisia, jos ne ovat peräisin salaiseksi luokitelluista asiakirjoista. Syyttäjän katse harhautui ilmeisen tarkoituksellisesti kauas itse pallosta. Vaikka tiedot oli vuodettu Puolustusvoimilta, ei asiakirjojen vuotajaa asetettu ajoissa juridiseen vastuuseen, vaan syyteoikeuden annettiin vanhentua.

Käräjäoikeuden mukaan artikkelin julkaisulla oli otettu tietoinen riski ja menty liian pitkälle. Käräjäoikeuden mukaan toimittajien on täytynyt mieltää, että sotilastiedustelua koskevat asiat ovat edelleen salaisia, vaikka ne olisivat vanhoja. Vanhojenkaan tietojen julkaiseminen ei ole Suomen ulkoiselle turvallisuudelle vahingotonta tai vaaratonta. Käräjäoikeuden mukaan sähköpostien keskeneräiset juttuluonnokset eivät kuitenkaan täyttäneet rikoksen yrityksen tunnusmerkistöä.

Käräjäoikeus ei löytänyt näyttöä siitä, että maanpuolustuksen edulle tai valtion turvallisuudelle olisi aiheutunut konkreettista haittaa tai vaaraa. Käräjäoikeuden tulkinnan mukaan tiedustelutietojen julkaiseminen olisi voinut olla luvallista vain, jos kyseessä olisi esimerkiksi vallankäyttöä tai muuta viranomaistoiminnan väärinkäyttöä koskeva huomattava paljastus. Viestikoekeskuksen jutussa puolustuksen kulut nousivat lähes 2,4 miljoonaan euroon. Lähteet: (suomenkuvalehti.fi 25.1.2023, hs.fi 27.1.2023, is.fi 27.1.2023, mtvuutiset.fi 27.1.2023, oikeus.fi tiedotteet 2023)

Osapuolet valittivat käräjäoikeuden tuomiosta
Syyttäjät ilmoittivat tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioon ja saivat aikaa valituksen laatimiseen toukokuun 2023 loppuun. Sanoma Media Finland ilmoitti myös tyytymättömyytensä tuomioon. Maanantaina 30.1.2023 sakkorangaistukseen tuomittu Helsingin Sanomien toimittaja ilmoitti omalta osaltaan tyytymättömyytensä tuomioon. Lähteet: (yle.fi 30.1.2023, mtvuutiset.fi 30.1.2023, hs.fi 31.1.2023, msn.com/fi 30.1.2023)

Entisen tiedustelupäällikön rikosepäily syyteharkintaan
Entistä tiedustelupäällikköä epäiltiin törkeästä palvelusrikoksesta, jonka tekoaika oli 1.5.2005–8.4.2016. Syyteharkinnan teki apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.

Asiakirjojen mukaan sotilastiedustelun entinen päällikkö oli luovuttanut Helsingin Sanomien toimittajalle muistitikun, joka sisälsi salaisiksi luokiteltuja tietoja. Muistitikku luovutettiin haastattelutilanteen yhteydessä muistiinpanojen tekemistä varten.

Muistitikun antoi Helsingin Sanomien toimittajalle paikalla ollut ja myöhemmin todistajana toiminut henkilö, jonka mukaan muistitikulla ei näkynyt tiedostoja. Tikulla oli kuitenkin saattanut olla poistettuja tiedostoja, jotka oli mahdollista palauttaa jälkikäteen.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, ettei rikoksen tahallisuudesta ollut näyttöä ja näin ollen turvallisuussalaisuuden paljastamisen sijaan sotilastiedustelun päällikköä voitiin epäillä yksinomaan törkeästä palvelusrikoksesta.

Palvelusrikos on tekomuodoltaan törkeä, jos teolla on tavoiteltu huomattavaa hyötyä, pyritty aiheuttamaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa tai teko on tehty erityisen vastuunalaista tehtävää suoritettaessa. Törkeästä palvelusrikoksesta voidaan tuomita enintään neljä vuotta vankeutta. Lähteet: (iltalehti.fi 15.2.2023, is.fi 15.2.2023, ts.fi 15.2.2023, kaleva.fi 15.2.2023)

Entiselle tiedustelupäällikölle syyte
Apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti syytteen törkeästä palvelusrikoksesta vuosina 2005–2016 Puolustusvoimien entistä tiedustelupäällikköä vastaan. Syyte koski laajan turvaluokitellun tietoaineiston lainvastaista säilyttämistä ja käsittelyä.

Rikosepäily paljastui Puolustusvoimien Viestikoekeskusta koskevien tietojen julkistamiseen liittyneen turvallisuussalaisuuden paljastamisen esitutkinnan yhteydessä. Vastaaja kiisti syyllistyneensä rikokseen.

Sotilasoikeudenkäyntiasia käsiteltiin vastaajan sotilasarvon vuoksi ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeudessa. Haastehakemus toimitettiin hovioikeuteen 3.3.2023 (hovioikeuden asianumero SO23/513 ja syyttäjän asianumero SO23/3). Syytettä ajoivat tuomioistuimessa Anja-Riitta Rinkinen ja Krista Mannerhovi Etelä-Suomen syyttäjäalueelta. Lähde: (syyttäjälaitos.fi 3.3.2023)

Suomen ja EU:n entisen tiedustelujohtajan oikeudenkäynti
Kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoffia syytettiin Helsingin hovioikeudessa törkeästä palvelusrikoksesta. Oikeudenkäynti alkoi 20.9.2023 kello 9.30 (asian diaarinumero SO 23/513). Tapauksen luonteen takia oikeudenkäynnissä oli poikkeukselliset turvatoimet.

Oikeuden istunnot tapahtuivat Helsingin käräjäoikeuden maanalaisessa turvasalissa 001 osoitteessa Porkkalankatu 13, Helsinki. Turvasalissa ei saa koskaan kuvata ja kaikkien elektronisten laitteiden vieminen turvasaliin oli kielletty. Kynät avataan ja tutkitaan ovella, kellot on jätettävä lokerikkoon. Pääkäsittelyn ensimmäinen päivä oli julkinen, Jonka jälkeen käsittelyä jatkettiin oikeuden päätöksellä yleisön läsnä olematta.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe kertoi, että Alafuzoffilta löydettiin kotietsinnässä huomattava määrä salassa pidettävää ja jopa korkeimman turvaluokituksen materiaalia, jota oli säilytetty säännösten ja määräysten vastaisesti.

Rikosten epäiltiin tapahtuneen vuosina 2005–2016, jolloin Georgij Alafuzoff toimi Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä, myöhemmin Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä ja lopulta EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä. Lähteet: (Helsingin hovioikeus tiedotteet ”Pääkäsittely törkeää palvelusrikosta koskevassa sotilasrikosasiassa SO 23/513”, hs.fi 16.9.2023, mtvuutiset.fi 16.9.2023)

Jutun syyttäjät vaativat Alafuzoffille vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistusta törkeästä palvelusrikoksesta. Syyttäjät pitivät vuosia jatkunutta tekoa tahallisena. Syyttäjät vaativat myös Alafuzoffin sotilasarvoa menetettäväksi, jos tuomioistuin langettaa syytetylle yli kahden vuoden vankeustuomion.

Jutun asianomistaja on Puolustusvoimat. Pääesikunta piti tilannetta äärimmäisen vakavana. Puolustusvoimien mukaan vanhoistakin salaisista sotilastiedustelun asiakirjoista voi tehdä päätelmiä Suomen nykyisestä ja tulevasta sotilaallisesta suorituskyvystä. Pääesikunnan mukaan kukaan ei voi yksinään päättää asiakirjojen salassapidosta ja viedä asiakirjoja kotiinsa ikään kuin saavutettuna nautintaoikeutena.

Syytetty kertoi vieneensä "töitä kotiin", tarkoituksena suoriutua työtehtävistä mahdollisimman hyvin. Jutun erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen ei katsonut, että Alafuzoffin toiminnalle olisi ollut muuta syytä, kuin helpottaa omaa työntekoaan. Toiminta ei ollut kuitenkaan oikeutettua, koska se vaaransi asiakirjaturvallisuuden.

Jutun erikoissyyttäjän mukaan Alafuzoff oli säilyttänyt kotonaan salassa pidettävää materiaalia mm. kahdella tietokoneella, jotka oli kytketty yleiseen tietoverkkoon. Piittaamattomuus materiaalin käsittelytavasta on aiheuttanut potentiaalisen vaaran, että tiedot paljastuvat. Lähteet: (mtvuutiset.fi 20.9.2023, hs.fi 20.9.2023, is.fi 20.9.2023)
Pääkäsittelyn vaiheet: Käsittely yleisön läsnä olematta *
Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön