Suomen sotilastiedustelun ytimessä tietovuoto - SecMeter

Go to content

Suomen sotilastiedustelun ytimessä tietovuoto

Yritysturvallisuus > Tietoturvallisuus
Suomen sotilastiedusteluun liittyvien turvaluokiteltujen asiakirjojen vuotoa ja julkaisua koskeva rikostutkinta käynnistyi 16.12.2017 Helsingin Sanomien julkaistua uutisen, joka perustui osin salassa pidettäviin asiakirjoihin. Turvaluokitelluissa asiakirjoissa käsiteltiin mm. Viestikoekeskuksen toimintaa.

Pääesikunta jätti lauantaina 16.12.2017 keskusrikospoliisille tutkintapyynnön. Keskusrikospoliisi kertoi tutkivansa tapausta epäiltyinä turvallisuussalaisuuden paljastamisena ja virkasalaisuuden rikkomisena. Epäily turvallisuussalaisuuden paljastaminen koski Helsingin Sanomia ja epäily virkasalaisuuden rikkomisesta turvaluokiteltujen asiakirjojen välittäjää. Lähteet: (iltalehti.fi 16.12.2017, ts.fi 17.12.2017)


STT:n saaman tiedon mukaan poliisilla oli pitkään tiedossa mahdollinen tietovuotaja. Pääepäiltynä jutussa oli henkilö, joka toimi Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä vuosina 2007–2013. Henkilö johti myös EU:n sotilastiedustelua vuosina 2013–2016. Poliisi pystyi jäljittämään potentiaalisen tietovuotajan mm. HS:n artikkelissa esitettyjen asiakirjojen ja tietojen perusteella. Asiakirjoihin oli vain harvoilla pääsy. Poliisi ei kuitenkaan suostunut vahvistamaan STT:n saamaa tietoa pääepäillystä henkilöstä. Poliisi tutki asiakirjavuotoa virkasalaisuuden rikkomisena. Lähteet: (yle.fi 3.7.2019, is.fi 3.7.2019, mtvuutiset.fi 3.7.2019, ess.fi 3.7.2019)

Tapauksen tultua julkisuuteen presidentti Sauli Niinistö piti Suomen sotilastiedustelun salaisten asiakirjojen tietovuotoa vakavana. Niinistön mukaan asiakirjavuoto saattoi aiheuttaa vakavia vaurioita. Niinistö kertoi lausunnossaan, että asiaa koskeva rikostutkinta oli käynnistetty. Myöhemmin heinäkuussa 2019 presidentti Sauli Niinistö kommentoi tietovuototapausta Ranskan vierailunsa yhteydessä. Presidentin lausunnon mukaan tietovuodolla ei ole ollut toistaiseksi vaikutuksia kansainväliseen tiedusteluyhteistyöhön. Lähteet: (mtv.fi 14.7.2019, yle.fi 14.7.2019)

Helsingin Sanomien päätoimittajan mukaan mitään aineistoa ei ole hankittu oikeudettomasti ja tietoja on julkaistu huolellisella harkinnalla. Helsingin Sanomien toimituspäällikön mukaan median tärkein tehtävä on seurata ja valvoa viranomaisten toimintaa sekä tuottaa lukijoille riittävää ja totuudenmukaista tietoa yhteiskunnan tapahtumista.

Toimituspäällikön mukaan Helsingin Sanomat ei ole julkistanut kaikkea saamaansa tietoa eikä myöskään aio julkistaa. Toimituspäällikön mukaan artikkelin tarkoitus oli tuoda Viestikoelaitos julkiseen keskusteluun. Lähteet: (hs.fi 16.12.2017, savonsanomat.fi 16.12.2017, TV1 uutiset 16.12.2017 kello 17.00, 20.30, mtv.fi 16.12.2017, poliisi.fi tiedotteet 16.12.2017, kaleva.fi 16.12.2017, suomenmaa.fi 16.12.2017)

Poliisi suoritti erityisen kotietsinnän toimittajan kotiin. Lähdesuojan takaamiseksi HS:n toimittaja oli vasaroinut tietokoneensa tuhotakseen kiintolevylle tallennetut tiedot. Toimenpiteestä aiheutui savua, jolloin hän oli soittanut hätäkeskukseen kertoen olevansa Viestikoekeskus-jutun toinen kirjoittaja ja vasaroineensa tietokonetta asuinkerrostalon kellarissa, sillä seurauksella, että tietokoneen akku oli alkanut sihistä ja räjähtänyt.

Vastoin toimittajan odotuksia palokunnan mukana saapui paikalle myös poliisipartio. Yksi paikalle saapuneista poliiseista kertoi toimittajan todenneen tuhotulla tietokoneella olleen Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttuun liittyviä tietoja. Poliisi hälytti paikalle apua, kun selvisi, kuka toimittaja oli.

Poliisi päätti suorittaa kiireellisenä erityisen kotietsinnän HS:n toimittajan asuntoon. Kotietsintä on erityinen, jos kohteessa voidaan olettaa olevan arkaluonteisia tietoja, joita poliisilla ei ole oikeutta nähdä. Tällaisia kohteita ovat mm. lääkärin vastaanottotilat, asianajajan toimisto ja sanomalehden toimitus. Erityiseen kotietsintään on nimettävä myös etsintävaltuutettu.

Yleisestä kotietsinnästä päätöksen tekee poliisi. Erityinen kotietsintä edellyttää tuomioistuimen päätöstä, ellei kotietsintää ole välttämätöntä toimittaa kiireellisesti. Kiireellisissä tapauksissa poliisi voi itse päättää erityisestä kotietsinnästä ja määrätä etsintävaltuutetun.

Poliisin mukaan kotietsintää HS:n toimittajan asuntoon ei voitu viivyttää. Poliisilla oli syytä epäillä, että toimittajan asuinrakennuksen kellarissa oli sunnuntai-iltapäivänä pyritty tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan liittyvää aineistoa.

Kotietsintä suoritettiin neljän poliisin voimin sunnuntai-iltana 17.12.2017. Kotietsintä kesti neljä tuntia, jona aikana poliisi tutki mm. toimittajan kellarin, kirjahyllyn ja liesituulettimen sisällön. Poliisi takavarikoi kotietsinnässä kaikkiaan 19 esinettä, joukossa kaksi puhelinta, tietokone, tabletti ja useita muistitikkuja. Todistuskappaleet suljettiin sinettipusseihin. Tuomioistuin arvioi myöhemmin, saako poliisi hyödyntää todistuskappaleita jutun rikostutkinnassa. Ennen tuomioistuimen päätöstä sinettipusseja ei saa avata. Lähteet: (hs.fi 18.12.2017, yle.fi 18.12.2017)

Kotietsinnän ajan paikalla oli keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajan määräämä ulkopuolinen etsintävaltuutettu. Etsintävaltuutettuna toimii suostumuksensa tehtävään antanut asianajaja. Etsintävaltuutetun tehtävänä on mm. arvioida, onko kohteessa todistuskappaleita, joita ei saa takavarikoida.

Poliisi kertoi aloittavansa epäiltyjen kuulustelut loppiaisen jälkeen. Tutkinnanjohtaja ei kertonut nimeltä keitä aiotaan kuulustella, mutta kyse on useista henkilöistä. Kuulustelut saattavat edetessään tuoda esiin myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät vielä olleet keskeisten epäiltyjen joukossa.

Keskusrikospoliisi tutki HS:n julkistamaa juttua epäiltynä turvallisuussalaisuuden paljastamisena. Tietovuotoa tutkittiin epäiltynä virkasalaisuuden rikkomisena. Poliisi keskittyi ensin tutkimaan turvallisuussalaisuuden paljastamista. Lähde: (ts.fi 5.1.2018, ksml.fi 5.1.12018, kaleva.fi 5.1.2018, mtv.fi 5.1.2018)

Helsingin Sanomien toimittaja päätti riitauttaa hänen kotiinsa tehdyn erityisen kotietsinnän ja takavarikon. Toimittajaa ja Helsingin Sanomia edustanut asianajaja totesi, ettei erityiselle kotietsinnälle ollut näissä olosuhteissa lainmukaisia perusteita. Kotietsintä oli kokonaisuudessaan laiton ja täten myös asiassa tehdyt takavarikot olivat laittomia. Tässä tapauksessa ei ole ollut lakiin perustuvia syitä näin menetellä. Lähde: (hs.fi 15.1.2018)

Helsingin Sanomien toimittaja riitautti poliisin suorittaman kotietsinnän laillisuuden. Asiaa käsiteltiin pääosin avoimin ovin tiistaina 13.2.2018 Helsingin käräjäoikeudessa.

Etsintävaltuutettu, poliisin edustaja ja kotietsinnän kohteen nimeämä toimitustodistaja olivat valmistautuneet saapumaan oikeuden kuultaviksi. Helsingin käräjäoikeus katsoi kuitenkin, ettei henkilötodistelu ollut istunnossa tarpeen.

Helsingin Sanomien toimittaja ja poliisi olivat erimielisiä kotietsinnän perusteista, olisiko kotietsinnälle pitänyt hakea tuomioistuimen lupa ja olisiko poliisin pitänyt viedä kotietsinnän yhteydessä suorittama takavarikko käräjäoikeuden ratkaistavaksi kolmen päivän kuluessa.

Toimittajan asianajajan mukaan kotietsinnän yhteydessä suoritettu takavarikko oli kokonaisuudessaan laiton ja kyse oli nimenomaisesti toimittajan lähdesuojaan kuuluvista asioista. Poliisin mukaan etsinnälle oli olemassa perusteet, eikä lähdesuojaa vaarannettu.

Keskusrikospoliisin Helsingin käräjäoikeudelle antamasta vastauksesta ilmeni, että Puolustusvoimat arvioi Helsingin Sanomien artikkelin sisältäneen Suomen maanpuolustukselle ja turvallisuudelle vahingollisia tietoja.

Puolustusvoimat arvioi useiden artikkelista ilmenneiden tietojen aiheuttaneen erityisen suurta tai merkittävää vahinkoa. Näitä tietoja ei oikeudessa kuitenkaan yksilöity.

Käräjäoikeuden ratkaisu
Helsingin käräjäoikeuden mukaan kotietsintä oli laillinen. Helsingin käräjäoikeus katsoi, että Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehty kotietsintä täytti pakkokeinolain edellytykset. Käräjäoikeuden mukaan kyseessä oli akuutti todisteiden hävittämistilanne.

Käräjäoikeus mukaan ” ”Etsintä- ja takavarikointitoimenpiteet oli suoritettu lainmukaisella, kohdehenkilön oikeusturvan huomioon ottavalla tavalla”.

Toimittajan asianajaja totesi, että kotietsinnän ja takavarikkojen laillisuus tullaan käsittelemään hovioikeudessa. Lähteet: (hs.fi 27.2.2018, hs.fi 27.2.2018, ts.fi 272.2017)

Hovioikeus aloitti jutun käsittelyn suljetuin ovin maanantaina 20.8.2018. Hovioikeus antoi perjantaina 19.10.2018 ratkaisunsa lehdistön lähdesuojaan liittyen, millaisissa olosuhteissa poliisilla on oikeus tutkia toimittajien työvälineitä. Lähteet: (kaleva.fi 20.8.2018, seura.fi 20.8.2018)

Hovioikeuden ratkaisu
Helsingin hovioikeus piti ratkaisullaan voimassa Helsingin käräjäoikeuden päätökset. Hovioikeuden mukaan (asiassa R18/847) käytetyille pakkokeinoille oli turvallisuussalaisuuden paljastamista koskevan rikosepäilyn johdosta pakkokeinolain mukaiset edellytykset.

Vaikka takavarikoidut esineet sisälsivät toimittajan mukaan lähdesuojan alaista tietoa, takavarikot oli voinut suorittaa, koska tällaisen tiedon irrottaminen muusta takavarikon kohteesta ei ollut takavarikkoja suoritettaessa mahdollista. Takavarikot oli suoritettu siten, että esineet oli suljettu poliisin näytepussiin, jossa oli niin sanottu sinettiominaisuus.

Hovioikeus totesi myös, että vaikka lähdesuoja on merkityksellinen vapaan lehdistön perustana, pakkokeinojen kohdentuminen toimittajaan ei sellaisenaan loukkaa lähdesuojaan perustuvaa vaitiolo-oikeutta. Lähde: (oikeus.fi Helsingin hovioikeus R 18/847 ja R 18/1076 tiedote 19.10.2018). Jutun lopullisen ratkaisun poliisin käyttämien pakkokeinojen osalta antaa korkein oikeus (KKO).

KKO:n ratkaistavana kotietsinnän ja takavarikon laillisuus sekä toimittajan lähdesuoja
Korkein oikeus (KKO) piti ennallaan Helsingin hovioikeuden ratkaisun. Korkein oikeus (KKO) totesi tiistaina 13.8.2019 antamassaan ratkaisussa Helsingin Sanomien toimittajan kotona tehdyn kotietsinnän ja sen yhteydessä tapahtuneet takavarikot laillisiksi. Ratkaisu sinetöidyn aineiston tutkimisesta ja hyödyntämisestä esitutkinnassa jäi KKO:ssa edelleen vireille. Lähteet: (korkeinoikeus.fi tiedotteet 13.98.2019, ennakkopäätös KKO:2019:67, ts.fi 13.8.2019, satakunnankansa.fi 13.8.2019)

Toimittajan lähdesuojaa käsiteltiin KKO:n suullisessa istunnossa tiistaina 20.8.2019. Oikeus määräsi istunnon salaiseksi. Istunnossa kuultiin kahta jutun kirjoittanutta toimittajaa. Kyseessä oli toimittajan lähdesuojaa ja toimittajalta takavarikoidun aineiston hyödyntämistä koskeva ennakkotapaus. Lähteet: (hs.fi 20.8.2019, is.fi 20.8.2019, mtvuutiset.fi 20.8.2019)

Korkein oikeus antoi perjantaina 20.12.2019 päätöksen sinetöidyn aineiston tutkimisesta ja hyödyntämisestä esitutkinnassa KKO:n päätöksen (20.12.2019KKO:2019:112) mukaan poliisi ei saa hyödyntää Helsingin Sanomien toimittajan kodista takavarikoitua muistitikkua Puolustusvoimien tietovuodon rikostutkinnassa.

Korkein oikeus katsoi, että takavarikoimiskiellon edellytykset täyttyivät, kun aineiston sisältö voi johtaa julkaistun artikkelin lähteiden paljastumiseen. Sen vuoksi sinetöityä aineistoa ei saanut takavarikoida tai jäljentää rikosasian todisteena käytettäväksi. Aineisto voitiin kuitenkin takavarikoida ja säilyttää sinetöitynä mahdollisen menettämisseuraamuksen turvaamiseksi. Lähde: (korkeinoikeus.fi 20.12.2019KKO:2019:112)

Jutun esitutkinta valmistui
Jutun esitutkinta oli edennyt lokakuussa 2020 loppulausuntovaiheeseen ja valmistui vuoden loppuun mennessä. Keskusrikospoliisi epäili kaikkiaan viittä henkilöä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Salassa pidettävän tiedon vuotamisesta toimittajille epäiltiin entistä puolustusvoimien tiedustelupäällikköä. Lähde: (yle.fi 19.10.2020)

KKO myönsi valitusluvan todistajana kuullulle toimittajalle
KKO tiedotti myöntäneensä valitusluvan esitutkinnassa lähdesuojaan vedonneelle Helsingin Sanomien toimittajalle. Toimittajaa ei epäilty rikoksista, vaan häntä oli esitutkinnassa kuultu todistajana. Toimittaja oli kieltäytynyt vastaamasta joihinkin esitettyihin kysymyksiin vedoten toimittajan lähdesuojaan ja anonyymin ilmaisun oikeuteen. Lähde: (KKO tiedotteet 19.10.22020 diaarinumero: R2020/655)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.

Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.

Back to content