Panttivankitilanteen hallinta - SecMeter

Go to content

Panttivankitilanteen hallinta

Yritysturvallisuus > Henkilöturvallisuus
Kaappauksella tarkoitetaan julkisen liikennevälineen esimerkiksi ilma- tai kauppa-aluksen kaappausta.

Vapaudenriistolla tarkoitetaan henkilöön kohdistuvaa vapaudenriistoa, jonka raskain tekotapa on panttivangiksi ottaminen.

Lapsikaappaus tai lapsen omavaltainen huostaanotto (engl. kidnapping, baby kidnapping) ovat myös juridisia termejä, joita käytetään silloin, kun puhutaan lapseen kohdistuvasta vapaudenriistosta esimerkiksi huoltajuusriidassa.

Lapsikaappauksessa voi olla kyse myös panttivangiksi ottamisesta. Puhekielessä ja mediassa vapaudenriistosta käytetään vaihtelevasti termejä kidnappaus, sieppaus, kaappaus tai ihmisryöstö.

Sieppaus on kansanomainen termi, jolla tarkoitetaan vapaudenriistoa. Panttivankitilanteissa on tunnusomaista jonkin lunnasvaatimuksen täyttäminen. Lunnaiden laatu vaihtelee tapauskohtaisesti (yleensä rahaa tai vastapalvelus).

Historiaa
Tunnettu klassinen lapsikaappaustapaus tapahtui 1.3.1932, jolloin lentäjänä tunnetun Charles Lindberghin poika Charles Augustus Lindbergh, Jr. kaapattiin kahden vuoden ikäisenä kello 9:00 aikaan illalla. Lapsen katoaminen havaittiin ja raportoitiin viipymättä heidän vanhemmilleen.

Kaappaajat olivat esittäneet lapsesta 50.000 dollarin lunnasvaatimukset. Kaapattu Charles Augustus Lindbergh, Jr löytyi surmattuna osittain haudattuna 12.5.1932 noin 45 metrin päässä moottoritieltä, lähellä Mount Rosea, New Jerseyssä.

FBI:n tutkimuksissa kaappauksen tekijäksi paljastui saksalainen tuolloin 35-vuotias Bruno Richard Hauptmann. Hänellä oli rikosrekisteri ja vankilatuomio ryöstöstä. Hauptmann oli avioliitossa ja hänellä oli 1933 syntynyt poika Manfried. Bruno Richard Hauptmann tuomittiin kuolemaan, joka pantiin täytäntöön 3.4.1936 illalla kello 20.47 paikallista aikaa. Lähde: (FBI)

Panttivankitilanteen vaiheet:

  • kohdehenkilön vapauden riisto
  • kohdehenkilön kuljetus piilopaikkaan
  • tilanteen rauhoittaminen
  • neuvotteluyhteyden avaaminen
  • neuvottelu
  • kohdehenkilön vapautus.

Panttivangiksi joutumisen ehkäisy
Keskeisin hallintatoimenpide on ehkäistä panttivangiksi ottaminen arvioimalla kohdehenkilön alttius sieppaukselle.

  • On tunnistettava uhkatilanteet ja niihin vaikuttavat piirteet (esim. operatiivinen geopoliittinen ympäristö, kohdehenkilön asema, tunnettuus ja kiinnostavuus).
  • On suunniteltava ehkäisevät hallintatoimenpiteet (esim. henkilö- ja olinpaikkatietojen salaaminen, harhautukset, tilasuojaukset, ajoneuvosuojaus, hälyttimet, viestintä, paikannus, varautumissuunnitelma, henkilösuojaus, henkivartijat).
  • On toteutettava arkipäivän elämässä suunnitelman mukaisia toimenpiteitä.
  • Ehkäisevien toimenpiteiden jälkeen on suunniteltava ja toteutettava ilmaisevat hallintatoimenpiteet. VIP-henkilöitä on suojattu mm. asentamalla ihon alle mikrosiruja, joiden avulla voidaan todentaa henkilöllisyys ja olinpaikka.
  • Ilmaisevien toimenpiteiden jälkeen on suunniteltava ja toteutettava lieventävät hallintatoimenpiteet (esim. vakuutukset, omaisten psykologinen tukiverkosto, lunnasvaatimuksiin suhtautuminen).

Panttivankitilanteen purku
Panttivankitilanteen purkaminen edellyttää aina luotettavaa ja yksityiskohtaista tilannekuvaa, johon tilanteen purkamiseksi tarvittavat päätökset ja toimintalinjaukset perustuvat.

Ulkomailla henkilöiden sieppaukset ovat melko yleisiä. Suomalaisia joutuu myös aika-ajoin sieppausten kohteiksi. Näistä tilanteista ulkoasiainministeriö ei juurikaan tiedota julkisuuteen. Mediahiljaisuuden tavoitteena on pyrkimys varmistaa siepattujen turvallisuus ja asioiden hoitamisen sujuvuus.

Hallituksilla ei ole yleensä tapana käyttää kaupallisia turvayrityksiä siepattujen henkilöiden vapauttamisessa. Siepattujen henkilöiden vapauttaminen kaupallisen toimijan toimesta väkivalloin tai muutoin voi vaarantaa panttivankien turvallisuuden ja haitata sieppaajien sekä viranomaisten välillä käytäviä neuvotteluja.

Monikansallisessa panttivankitilanteessa keskeistä on valtioiden välinen yhteistoiminta. Yhden valtion toimesta tapahtuva sooloilu voi vaarantaa muiden siepattujen kansalaisten turvallisuuden. Vapauttamisen ehdoksi on myös saatettu asettaa vaatimus, jota kaupallinen turvayritys ei voi täyttää mm. erikseen nimettyjen vankien vapauttaminen.

Kaupallisten turvayritysten eduksi voidaan lukea se, että ne voivat saada alueellisen kontaktihenkilön kautta yhteyden sieppaajiin helpommin kuin viranomaiset. Turvayritys voi myös maksaa vaaditut lunnasrahat vaivattomammin, kun niiden käsiä ei sido ennakkoon tehdyt poliittiset linjaukset ja päätökset.

Turvayrityksillä on palkkalistoilla henkilöstöä, jotka ovat saanet näiden tilanteiden hoitamiseen tarvittavan koulutuksen ja asiantuntemuksen esimerkiksi SAS, SBS, US Navy SEALS, Delta, DEA: n, FBI: n tai poliisin SWAT-organisaatioissa.

Toimintaohjeita
Arvioi median, yleisön ja mahdollisesti sieppaajien edustajan taholta kerättyjä tietoja. Kerää tiedustelutoiminnan avulla paikallista lisätietoa ja arvioi potentiaaliset uhkatilanteet sekä panttivankitilanteen purkamiseen tarvittavat resurssit. Muodosta yksityiskohtainen tilannekuva selvittämällä mm. sieppaajien

  • määrä
  • henkilöllisyys
  • sukulaiset
  • ystävät
  • vaatimukset
  • vaarallisuus
  • aseistus
  • kulkureitit
  • viestintävälineet
  • neuvottelumahdollisuudet.

Eristä
Eristetään alue, jossa panttivangit sijaitsevat. Alueen ulkopuolelle muodostetaan kehä, jota valvotaan ja vartioidaan.

Rajoita
Eristetyn alueen sisäpuolelle muodostetaan pienempi kehä, jolla liikkumista rajoitetaan. Sisäkehän tapahtumia tarkkaillaan ja samalla pyritään estämään sieppaajien toimesta tapahtuva ympäristön tapahtumien tarkkailu.

Neuvottele
Neuvottelun tavoitteena on

  1. varmistaa panttivankien turvallisuus
  2. saavuttaa sieppaajien luottamus
  3. pyrkiä vakiinnuttamaan tilanne
  4. täsmentää sieppaajien vaatimukset
  5. käynnistää pienin askelin panttivankien vapauttamiseen tähtäävät keskustelut.

Neuvottelujen tuloksesta ei yleensä kerrota julkisuuteen. Usein turvallisin vaihtoehto on lunnasvaatimuksiin suostuminen. Suomalaisten panttivankien osalta näin on yleensä aina menetelty.

Riskivaltioita
Alla luetelluissa valtioissa sieppauksen kohteeksi joutumisen riski on korostunut. Yritysten avainhenkilöiden, jotka matkustavat alla luetelluissa maissa olisi syytä harkita asianmukaisten vakuutusten hankkimista ja henkivartijapalveluiden käyttöä.

  • Afganistan
  • Brasilia
  • El Salvador
  • Filippiinit
  • Intia
  • Irak
  • Jemen
  • Kiina
  • Kolumbia
  • Malesia
  • Meksiko
  • Nigeria
  • Venezuela
  • Venäjän federaatio

SUOMALAINEN AVUSTUSTYÖNTEKIJÄ SIEPATTIIN KABULISSA
Suomalainen naispuolinen avustustyöntekijä siepattiin Kabulissa majapaikastaan lauantai-iltana 20.5.2017 kello 23.30 aikaan. Majapaikka sijaitsi Kabulin seitsemännessä poliisipiirissä alueella, jossa ovat mm. Afganistanin parlamentti ja kauppaministeriö sekä Venäjän suurlähetystö. Suomalaisnainen toimi ruotsalaisen avustus- ja kehitysjärjestö Operation Mercyn tehtävissä.

Aluetta pidettiin turvallisena. Taloa vartioi ainoastaan kaksi aseistautumatonta turvamiestä. Hyökkääjät surmasivat iskussa majapaikan turvamiehen ja etenivät rakennuksen toiseen kerrokseen, jossa sijaitsi suomalaisnaisen huone. Suomalaisnainen siepattiin ja hänen kanssaan asunut saksalainen nainen surmattiin.

Suomen ulkoministeriö kertoi, että viranomaiset tekevät kaikkensa varmistaakseen siepatun turvallisuuden. Kaikista tapauksen yksityiskohdista vaiettiin. Mikään osapuoli ei ilmoittautunut heti hyökkäyksen tekijäksi. Ulkoministeri Timo Soinin mukaan Suomi tekee laajaa yhteistyötä, jotta Afganistanissa siepattu suomalaisnainen saadaan vapaaksi ja turvaan.

Ulkoministeri Timo Soini totesi myös, ettei voi turvallisuussyistä yksilöidä kenen kanssa ja millaista yhteistyötä Suomi tekee suomalaisnaisen vapauttamiseksi. Soini painotti, ettei Suomi maksa lunnaita.

Maanantaina 31.7.2017 siepatusta naisesta kuultiin julkisuudessa ensimmäisen kerran sieppaajien julkisella Facebook-sivulla julkaisemalla videolla. Nainen kertoi videolla mm. ”jos sieppaaja ei saa pyytämäänsä rahasummaa, jotain hyvin pahaa tapahtuu minulle”. Lähteet: (is.fi 21.5.2017, yle.fi 21.5.2017, 22.5.2017, hs.fi 21.5.2017, 22.5.2017, 31.7.2017, mtv.fi 21.5.2017, 22.5.2017, 31.7.2017)

SUOMALAINEN PARISKUNTA SIEPATTIIN JEMENISSÄ
Jemenissä Sanaan kaupungissa siepattiin perjantaina 21.12.2012 suomalaispariskunta sekä itävaltalainen mieshenkilö, jotka asioivat samanaikaisesti paikallisessa elektroniikkaliikkeessä. Sieppauksen suorittaneesta tahosta esitettiin useita arvioita. Vahvimmin epäilyt kohdistuivat jemeniläisheimoihin.

Sieppauksen taustalla arveltiin olevan Bani Dhebian -heimon paikallisen heimon edustajat. Sieppauksen motiiviksi arveltiin maakiistat hallituksen kanssa, mutta tämä skenaario osoittautui vääräksi. Sieppausta ei oltu suunniteltu, vaan tapahtuma sai alkunsa spontaanisti elektroniikkaliikkeen epäonnistuneesta ryöstöstä.

Siepattujen olinpaikan arveltiin olevan Khawlanin alue pääkaupunki Sanaan kaakkoispuolella. Vahvistamattomien tietojen mukaan siepatuista olisi vaadittu noin 4 - 7 miljoonan dollarin lunnaita hyvityksenä maasta, joka on otettu heimolta.

Lähteen mukaan panttivangit siepannut heimo olisi myynyt heidät terroristijärjestö al-Qaidalle. Lehden väitteen vahvisti nimettömänä pystytellyt korkea-arvoinen jemeniläinen viranomainen, jonka mukaan panttivangit oli luovutettu al-Qaidan haltuun. Al-Qaidaan kuuluva ryhmä oli pakkosyöttänyt panttivangeille uskonnollisia oppeja päivittäin soittamalla kaiuttimien kautta Koraanin tekstejä eli suuria.

Panttivankeja oli pidetty ensimmäisten viikkojen aikana jalkakahleissa ja niin matalissa tiloissa, että suorana seisominen ei ollut mahdollista. Säilytystiloissa oli ikkunat laudoitettu umpeen. Rukousajoista saattoi päätellä milloin on yö ja milloin päivä.

Tiedustelupalvelujen onnistuivat sieppauksen aikana kuuntelemaan al-Qaidan jäsenten puhelinyhteyksiä, joissa kehotettiin "pitämään kauppatavara tallessa, koska välittäjä ei ollut tarjonnut kunnon hintaa". Lähteet: (hs.fi 26.12.2012, 27.12.2012, 3.1.2013, 15.1.2013, yle.fi, 15.1.2013, 9.5.2013, 11.5.2013, aamulehti.fi 3.1.2013)

Panttivangit vapautettiin
Panttivangit vapautettiin keskiviikon ja torstain (8.5.-9.5.2013) välisenä yönä Itävallan ja Omanin tiedusteluviranomaisten järjestettyä panttivankien siirron Jemenin rajan yli Omanin Muscatiin. Rajan molemmilla puolilla asuvat kyläläiset vapauttivat panttivangit ja luovuttivat heidän Omanin viranomaisille.

Ajomatka vapauteen aavikon halki Omanin tiedustelupalvelun järjestämään piilopaikkaan kesti noin14 tuntia. Panttivangit eivät heti olleet tietoisia olevansa matkalla vapauteen. Piilopaikassa panttivangit tapasivat Itävallan tiedustelun psykologin.
Oman on avustanut useita kertoja siepattuja ulkomaalaisia. Omanin sulttaani Qaboos bin Said al-Said on pyrkinyt rakentamaan hyviä suhteita länsimaihin.

Suomen ulkoministeriön mukaan Suomi ei maksanut lunnaita panttivangeista. Die Neue Kronen Zeitung-lehti viittasi jemeniläisin medioihin, joiden mukaan panttivankien vapauttamisesta maksettiin 16 miljoonaa dollaria (12,3 miljoonaa euroa), josta neljä miljoonaa dollaria heimojen välittäjille.

Tilannejohtaja totesi ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa ”tärkeintä on se, että Suomi ei maksanut mitään". Suomen ulkoasiainministeriön kulut panttivankijutussa olivat alle 200 000 euroa. Kokonaisuudessaan Suomen valtion kulut jutussa olivat noin 500 000 euroa. Lähteet: (hs.fi 11.5.2013, 12.5.2013, mtv3.fi 10.5.2013)

Itävaltalainen Kurier-lehti väitti, että Suomen viranomaiset viivyttivät panttivankien vapauttamista kolmella kuukaudella suhtautumalla Omanin tiedustelupalvelun edustajiin tökerösti, yhteistyöhaluttomasti ja ylimielisesti.

Kurier-lehden mukaan Suomen neuvottelijat toimivat henkilötasolla virheellisesti, eivätkä pystyneet kommunikoimaan omanilaisten kanssa ammatillisella tavalla. Lehden väitteen mukaan myös suomalaispariskunta oli saanut sieppaajien kanssa käymissään keskusteluista käsityksen, ettei Suomessa paneuduttu asiaan täysillä.

Itävaltalainen Learjet-kone oli valmiina hakemaan panttivangit kotiin. Suomalaisten viranomaisten tökerön toiminnan johdosta lento jouduttiin kuitenkin peruuttamaan viime hetkellä. Suomen ulkoministeri piti lehden väitteitä perusteettomina.

Puolustusministeriön viestintäjohtaja kiisti myös ongelmat ja totesi yhteistyön onnistuneen itävaltalaisten että jemeniläisten kanssa. Lähteet: (yle.fi 11.5.2013, 12.5.2013, hs.fi 12.5.2013)

LAPSI SIEPATTIIN KOTKASSA
Tuntematon mies kaappasi 8-vuotiaan koulutytön harmaaseen pakettiautoon Kotkan Tavastilassa tiistaina 25.9.2012 iltapäivällä kello 12.50. Poliisi pidätti törkeästä vapaudenriistosta epäiltynä kotkalaisen miehen samana päivänä iltakuudelta.

Mies kaappasi tytön koulumatkalla läheltä kotia ja kuljetti hänet kesämökille noin 15 kilometrin päähän tytön kotiosoitteesta. Kaapattu tyttö löytyi kesämökistä jalat ja kädet sidottuna noin kello 16.15. Poliisin mukaan tyttö oli löydettäessä yksin ja fyysisesti kunnossa.

Tytöllä oli mukana oma matkapuhelin, jolla pystyi soittamaan ja pitämään yhteyttä äitiinsä ja hätäkeskukseen. Poliisi käytti tytön paikantamisessa hätäpaikannusjärjestelmää. Hätäkeskuksen päivystäjä sai tiedon päällä olevan puhelimen sijainnista "napin painalluksella" noin kymmenessä sekunnissa. Lähteet: (hs.fi 25.9.2012, yle.fi 25.9.2012, mtv3.fi 25.9.2012)

RIKOLLISET SUUNNITTELIVAT PANKKIIRIN POJAN SIEPPAAMISTA
Kaksi suomalaismiestä vangittiin 8.9.2011 Virossa epäiltyinä panttivangiksi ottamisen valmistelusta. Miehet olivat suunnitelleet Suomessa asuvan liikemiehen sieppaamista. Panttivanki oli tarkoitus piilottaa vuokratulle kesämökille. Viron korkein oikeus vapautti toisen vangituista 2.2.2012. Epäillyillä suomaisilla oli rikosrekisteri. He toimivat Virossa, mistä oli tarkoitus rekrytoida apureita rikoksen toteuttamiseksi.

Lehtitietojen mukaan kohteena oli pankkiiri Björn Wahlroosin 32-vuotias poika. Hänet vaihdettiin kuitenkin liikemieheen, koska epäillyt pitivät pankkiirin poikaa liian vaikeana kohteena. Suomessa panttivangiksi ottamisen valmistelu ei ole rikos. Virossa se on rangaistava teko.

Suomen ja Viron poliisiviranomaisten yhteistyö mahdollisti tehokkaiden pakkokeinojen käytön, jolla epäilty rikos onnistuttiin torjumaan. Jutun tuomioistuinkäsittely tapahtui Virossa. Lähteet: (KRP:n tiedotteet 1.2.2012, hs.fi 1.2.2012, iltasanomat.fi 2.2.2012)

PÖRSSIYHTIÖN JURISTI SIEPATTIIN
Pörssiyhtiön johdossa toiminut juristi siepattiin autoon kadulta Helsingin Puistolassa. Parkkialueen läheisyydessä uhrin viereen ajoi kolmen hengen seurue autolla, jonka kyytiin uhri pakotettiin. Auto kaahasi paikalta renkaat ulvoen.

Uhria kyyditettiin autolla kahden päivän ajan Helsingissä, Lahdessa ja Tampereen seudulla. Päivien aikana uhrin pankkitililtä tehtiin nostoja kaikkiaan noin 50 000 eurolla. Lopulta uhri pääsi pakenemaan taksilla kotiinsa. Poliisi tutki tapausta vapaudenriistona.

Poliisille oli kuitenkin epäselvää, kuinka vapaaehtoisesti uhri oli seurueen matkassa. Asian täsmentyessä oli mahdollista, että rikosnimike muuttuisi törkeäksi kiskonnaksi, pakottamiseksi, maksuvälinerikokseksi tai petokseksi. Lähde: (Ilta-Sanomat 21.9.2010)

SUOMEN RIKOSHISTORIAN ENSIMMÄINEN LUNNASRAHAVAATIMUKSEEN LIITTYVÄ SIEPPAUS
Suomen rikoshistorian ensimmäinen lunnasrahavaatimukseen perustuva panttivangiksi ottaminen tapahtui Helsingistä 27.5.2009, jolloin suomalaiseen teollisuussukuun kuuluva 26-vuotias naishenkilö siepattiin kotoaan. Sieppaaja pääsi tunkeutumaan uhrin asuntoon naamioitumalla postimieheksi.

Sieppaajalle maksettiin 8 miljoonan euron lunnasrahat, jotka sieppaaja piilotti kymmeneen eri piilopaikkaan. Tutkimusten aikana poliisi käytti Brittiläistä asiantuntijaa apunaan. Poliisi yhdisti epäillyn henkilön tekoon siepatun asuntoon ja lunnasrahoihin kohdistuneissa dna-tutkimuksissa.

Sieppaaja otti itse lunnasrahat vastaan ja kuljetti rahat peräkärryllisellä polkupyörällä Louhen parkkihalliin Turussa. Poliisin mukaan sieppaukseen ei liittynyt sieppaajan lisäksi muita henkilöitä. Sieppaaja vangittiin vangitsemisoikeudenkäynnissä 16.6.2009. Sieppaaja ei vastustanut vangitsemista ja myönsi vangitsemisen edellytyksen. Lähde: (HS.fi 16.6.2009)

MILJÖNÄÄRIN PERHEESEEN KOHDISTUI PANTTIVANKIUHKA VUONNA 1998
Suuren yrityksen pääomistaja ja monimiljonääri kertoi Iltalehdelle, että hänen perheeseensä kohdistui panttivankiuhka uudenvuodenpäivänä 1998 suomalais-venäläisen rikollisliigan taholta.

Suojelupoliisi aloitti välittömästi perheen suojelun, ja kuljetti heidät poliisisaattueessa kotikartanostaan Helsingin keskustan kotiin. Lähteet: (Aamulehti 18.6.2009, Karjalainen 18.6.2009, Iltalehti 18.6.2009)

S-MARKETIN MYYJÄ JA HÄNEN PUOLISO SIEPATTIIN
Karkkilan S-marketissa työskentelevä myyjä ja hänen puolisonsa lähtivät aamulla töihin kotoaan Nummi-Pusulasta. Työmatka katkesi pian, kun sieppaajat pysäyttivät auton. Sieppaajat pakottivat pariskunnan pakettiauton tavaratilaan, jossa joutuivat olemaan 18 tuntia.

Tänä aikana sieppaajat uhkailivat mm. aseella ja pahoinpitelivät uhreja sekä vaativat heitä paljastamaan S-marketin turvallisuussalaisuuksia. Lopulta sieppaajat jättivät uhrinsa useiden kilometrien päähän kotoaan. Sieppaajia ei onnistuttu jäljittämään, vaikka he eivät olleet naamioituneita. Lähde: (Ilta-Sanomat 30.8.2007)

LÄNSIMAALAISIA ÖLJYTYÖNTEKIJÖITÄ OTETTIIN PANTTIVANGEIKSI NIGERIASSA
Länsimaalaisia öljytyöntekijöitä Mystras-alukselta panttivangeiksi ottaneet rikolliset ajoivat veneellä suoraan Nigerian turvallisuusviranomaisten asettamalle tarkastuspisteelle. Niger-joen suiston vesillä käytyjen tulitaistelujen jälkeen turvallisuusviranomaiset onnistuivat illansuussa vapauttamaan siepatut työntekijät, joiden joukossa oli myös kaksi suomalaista miestä.

Tulitaistelun aikana kuoli brittiläinen öljytyöntekijä, italialainen haavoittui. Yhteenotossa kuoli myös kaksi sieppaajaa ja yksi nigerialaissotilas. Ankarat tulitaistelut panttivankien vapauttamisessa ovat Nigerian öljyalueella tavallisia. Perinteisesti panttivankien lunnaista on yritetty neuvotella. Nigerian öljyalueelle on vaikea löytää halukkaita työntekijöitä heikon turvallisuustilanteen vuoksi. Lähde: (Ilta-Sanomat 24.11.2006)

RUOTSISSA SIEPATTTIIN SIBA-KODINKONEKETJUN JOHTAJA
Vuoden 2005 tammikuussa ruotsalaisen kodinkoneliikkeen Siban johtaja Fabian Bengtsson joutui panttivangiksi työmatkallaan Göteborgissa. Sieppaajat olivat uhanneet Bengtssonia aseella, suihkuttaneet kyynelkaasua ja raahanneet hänet autonsa takapenkille

Bengtsonia pidettiin äänieristetyssä puulaatikossa 17 päivää. Sieppaajat vaativat hänestä noin 5 miljoonan euron lunnasrahoja. Niitä ei kuitenkaan poliisin mukaan koskaan kuitenkaan maksettu. Bengtsson löydettiin noin kahden viikon kuluttua puistosta Göteborgista. Sieppauksen päätekijä saatiin kiinni noin viikon kuluttua panttivangin vapauttamisen jälkeen. Kaksi muuta sieppaukseen osallistunutta miestä saatiin myöhemmin kiinni ulkomailta. Lähde: (HS.fi 15.6.2009)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Asiakkaiden luottamus on voitettava joka päivä uudelleen.
Sääntö nro 2
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.
Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.

Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.

Back to content